I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Kiikkr 0469201 I timitrh R5 Rengon Timitrh Oy Kiikkr 0469201 I PIMA R7 Kilpisen kupp Kiikkr 0469201 I PIMA R19 Vnh Meijeri Rengon timitrhn toimintn kuuluu sti- j kennotimien viljely sekä peltotuotnto. Kilpisen kyläkupn yhteydessä on toiminut polttonesteiden jkelusem, joss on vrstoitu polttoineit mnpäällisissä säiliöissä. Kohteest ei ollut käytössä trkempi Rengon timitrh-lue 2 4 Timitrhn osittin en reunll, joss mperä on pääsiss hieno hiet. virtussuunt ei ole selvitetty lueell trkemmin. toiminnss käytettävät lnnoitteet voivt vikutt ltuun. Torjunt-ineiden käyttö on vähäistä. Kohde reunll, joss mperä on hietvltist. virtus suuntutuu itään. rvioidn purkutuvn Vrinsuolle. Nevilän vesiosuuskunnn vedenottmon kivot sijitsevt Vrinsuon lskuojn vrress. Kiinteistö reunll. rvioidn purkutuvn Tervlmmin lskuojn. pint esiintyy lähellä mnpint. 3 3 9 Ki mperän j ldust ei ole tieto. 1 3 3 Ki mperän j ldust ei ole tieto. 2 3 2 2 24 96 D D nitrtti, torjuntineet 2 2 2 2 16 144 C C öljyhiilivedyt, bensiinihiilive dyt ldun selvittäminen timitrhll. Mperän j tiln selvittäminen. 2 2 2 2 16 48 D - Mperän j tiln selvittäminen. /ki /ki
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Kiikkr 0469201 I PIMA R6 Kiikkrn sornotto j rkennusjätteen ktopikk Kiikkrn Kohde sornotto- j rkennusjätteen ktopikk oli elle. käytössä 1985-virtussuunt on 1992. Aluksi ktopiklt lueelt otettiin kkkoon sor j muut Tervlmmen kiviinest, suuntn, joss jonk jälkeen on viiden piklle ksttiin suinki rkennusjätteitä käyttämä kivo. sekä Mperä on vettä mhdollisesti hyvin johtv shojen hiekk. kuorijätteitä. 2 3 6 Vuonn 2001 tehdyssä tutkimuksess (Nurmi, 2001) pohjvedessä todettiin kohonneit rvinnepitoisuuksi virtussuuntn nähden ktopikn lpuolisess näytteenottopisteessä. nitrttipitoisuus oli 33,6 mg/l. Rsksmetllipitoisuud et olivt lle määritysrjn. 2 3 2 2 24 144 C C rvinteet, sulftti, öljyhiilivedyt, hihtuvt hiilivedyt nykytiln selvitys, jonk perusteell määritellään jtkotoimenpidetrve. /ki Kiikkr 0469201 I mtlou s peltoviljely en kokonispintlst noin neljännes on pelto. Peltolueet sijoittuvt hrjun reun-lueille en ulkopuolelle. en reun-lueill mperä on silttivltist. 1 1 1 Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden 2 3 2 2 24 24 D D typpi- j torjuntineet, suunnitelmn kpl 12.9 Kiikkr 0469201 I lämmitys öljysäiliöt öljysäiliöt ell on käytettävissä olevn ineiston ( ) mukn 2 öljysäiliötä, joist toinen on mnpäällinen sekä toinen mnlinen. Säiliöt ovt teräksisiä. ell sijitsev sutus sijoittuu sekä reun-lueelle että elle. 2 2 4 Lämmitysöljynä käytetään pääsiss kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn pääkomponenttien kulkeutuminen sor- j hiekkmss voi oll huomttv. Lisäksi mnlisten säiliöiden tihkuvuodot ovt vikesti hvittviss. Merkittävä riskitekijä on myös säiliöiden täyttöön liittyvät vhinkotilnteet (ylitäyttö). 2 2 2 2 16 64 D D öljyhiilivedyt Knt- pelstuslitoksen tulee pitää öljysäiliörekisteri jntsll. Säännölliset säiliöiden trkstukset. ell tulee ensisijisesti pyrkiä muihin lämmitysmuotoihin. Ki t, Knt- pelstuslitos Knt- pelstuslitos
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden R4 K&E Suoks Oy Hkonummi 0469202 I minesotto Minesottolup on voimss vuosille 2015-2025. M-inesottolue ell. virtus suuntutuu kkkoon Hkonummen vedenottmon suuntn. Vedenottmon etäisyys minesottolueesee n nähden on noin 600 m. 3 3 9 Suojvn mnnoskerroksen puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä. Polttoineiden käsittely j vrstointi iheutt riskin ldulle. 1 3 2 2 12 108 C C sulftti, ph, öljyhiilivedyt Mineslupmääräysten mukinen toimint. trkkilu. Hkonummi 0469202 I mtlou s Hkonummi 0469202 I teollisuusj R20 yritystoi mint peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on lle 10 %. K&E Suoks Oy Minesottolueen reunll toimiv konepj. Kohteest ei ole käytössä trkempi rjoittuu pohjoisess peltoihin, jotk ovt hiesu j sve. Etelässä pohjvesilue rjoittuu peltoihin, jotk ovt pääsiss hieno hiet j hiet. Konepj ell. virtus suuntutuu kkkoon Hkonummen vedenottmon suuntn. Vedenottmo sijtisee noin 1 km:n päässä konepjst. 1 2 2 Hkonummen vedenottmoll ei ole hvittviss merkkejä peltoviljelyn vikutuksest. Nitrttipitoisuus on noin 2,5 mg/l. 2 3 2 2 24 48 D D typpi- j torjuntineet, 2 3 6 Konepjll käytettävien j vrstoitvien kemiklien määristä ei ole trkempi 2 2 2 2 16 96 D - öljyhiilivedyt, liuotinineet suunnitelmn kpl 12.9 Kemiklien vrstoinniss tulee noudtt nnettuj ohjeit j määräyksiä (suunnitelmn kpl 12.3). Hkonummi 0469202 I jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Alueell ei ole ell kunnllist sijitsev sutus viemäriverkosto sijoittuu sekä. ell reun-lueelle on noin 20 että suinkiinteistöä. elle. Hkonummen vedenottmon läheisyydessä ei ole sutust. 2 2 4 Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin. 2 3 2 2 24 96 D - typpi- j suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Ahoinen 0469205 I PIMA R1 Kinttumäenhrjun ktopikk Ahoinen 0469205 I PIMA R2 Hnhilmm en mpumrt Kinttumäenhrju n ktopikk toimi 1984 lken 90- luvulle skk. Vnhlle minesottolueell läjitettiin mm. yhdyskuntjätett ä. Alueelle on tuotu kylmälitteit, kkuj ym. j mhdollisesti myös kloorifenolipitois t kuorijätettä. Ktopikk on suljettu, mutt sitä ei ole kunnostettu. Kohde ell. Hrjulueell virtussuunt on länteenluoteeseen. Mperä on sorist hiekk. Ampumrt on Ampumrt ollut käytössä 60- luvult 87 sti. Alueell on ollut kikkin neljä mpumrt (hulikkort, kivääri- j hirvikiväärirt, pistoolirt j pienoiskiväärirt ). Hulikko- j kiväärirdt ovt olleet käytetyimpiä rtoj. ell. Mperä mpumpikkojen kohdll on pääsiss hiekk ti sor mpumsektoreid en olless suolueill. virtussuunt ei void vrmuudell määritellä. 2 3 6 Pohjvedessä on todettu mm. kohonneit nitrtti- j mmoniumpitoisuuksi (Nurmi, 2001). 2 3 6 Ampumrtojen pohjvesiriski iheutuu hulien j luotien sisältämien rsksmetllien kuten lyijyn j ntimonin liukenemiseen j mhdolliseen kulkeutumiseen pohjveteen. Rsksmetllien kulkeutumisriski pohjveteen on vähäinen, kosk rsksmetllit pidättyvät suurelt osin mnpintkerrokseen. 3 3 2 2 36 216 B A rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt, kloorifenolit 2 3 2 2 24 144 C C lyijy, rseeni, ntimoni Mperän j tiln selvittäminen. Tulosten perusteell määritellään jtkoto. Mperän j tiln selvitys. /ki /ki R3 linn n seurkunt yhtymä Ahoinen 0469205 I minesotto Minesottolup on ollut voimss vuosin 2005-2015. M-inesottolue ell. rvioitu virtus suuntutuu länteenluoteeseen. Mperä on pääsiss hiekk j sor. 2 3 6 Suojvn mnnoskerroksen puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä. 1 3 2 2 12 72 D D sulftti, ph, öljyhiilivedyt Alueen jälkihoito ottotoiminnn päätyttyä. /ki Lupehtoje n mukisesti.
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden R21 Vilkkinen Krle Ahoinen 0469205 I minesotto Minesottolup on voimss vuosille 2015-2025. Alueell on lisäksi erillinen ympäristölup murskustoimin nlle. M-inesottolue ell. Kllio koho lueell pikoitellen mnpintn. rvioidn virtvn Hnhilmmin suuntn. Mperä on pääsiss hiekk j sor. pint on noin tsoll +121. 2 3 6 Suojvn mnnoskerroksen puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä. Polttoineiden käsittely j vrstointi iheutt riskin ldulle. 2 3 2 2 24 144 C - sulftti, ph, öljyhiilivedyt M-ines- j ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. trkkilu. R28 Sornjlost us Jkonsri Oy Ahoinen 0469205 I minesotto Minesottolup on voimss vuosille 2014-2024. Alueell on lisäksi erillinen ympäristölup murskustoimin nlle. M-inesottolue ell. suuntn. Mperä on pääsiss hiekk j sor. rvioitu virtussuunt on itään. 2 3 6 Suojvn mnnoskerroksen puuttuminen j ohut suojkerros iheuttvt muuttumisriskiä. Polttoineiden käsittely j vrstointi iheutt riskin ldulle. 2 3 2 2 24 144 C - sulftti, ph, öljyhiilivedyt M-ines- j ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. trkkilu. Ahoinen 0469205 I jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely ell Asutus on ei ole kunnllist keskittynyt viemäriverkosto Ahoisen. kylätjmn j ell sen on noin 100 pohjoispuolelle. suinkiinteistöä. Kiinteistöt sijoittuvt pohjveden elle sekä reunoille. Kkrilmmin vedenottmon ympäristö on hrvn suttu. 2 2 4 Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin 2 3 2 2 24 96 D D typpi- j suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Vljärvi 0469251 II PIMA R17 Vehmisten ktopikk Vljärvi 0469251 II mtlou s Vljärvi 0469251 II jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Vehmisten ktopikk toimi 1965-1991. Aluett käytettiin n. 500 sukkn yhdyskuntjätte en sijoituspikkn. Ktopikn lopettmisen jälkeen jätteet on kuljetettu Krnojn ktopiklle linnn. peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on 8 %. Ktopikk ell. Hrjulueell päävirtussuunt on luoteeseen. Mperä on vettä hyvin johtv hiekk j sor. en pohjoisos rjoittuu peltoihin, jotk hrjun liepeillä ovt hiet sekä kuempn hiesu. päävirtus suuntutuu luoteeseen. Merkittävin purkutumispikk on luoteispäässä sijitsevt Päkinlähteet. ell Asutus on ei ole kunnllist sijoittunut pääosin viemäriverkosto. ell en reunoille. on noin 40 suinkiinteistöä. 2 3 6 Ktopiklle tuotu jätteitä, joist voi liuet hitllisi ineit mperään j edelleen pohjveteen. Ktopikn täytön pint-l on n. 2500 m 2. Vehmisten ktopiklt otetuss suotovesinäytteessä ei todettu kohonneit hitt-inepitoisuuksi (Nurmi, 2001). 1 2 2 Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden 1 3 3 Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin 2 3 2 2 24 144 C A rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt 2 3 2 2 24 48 D D typpi- j torjuntineet, 2 3 2 2 24 72 D - typpi- j ldun selvittäminen ktopikn välittömään läheisyyteen virtussuuntn nähden lpuolelle sennettvst hvintoputkest. Ktopikn pohjvesivikutuksi on trkkiltu osin virtussuuntn nähden ktopikn yläpuolelt. /ki suunnitelmn kpl 12.9 suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Aseminnum mi 0469252 II mtlou s peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on lle 5 %. en länsiosss pohjvesilue rjoittuu osittin peltolueisiin. en reunll mperä on hietvltist. 1 2 2 Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden Peltolueiden osuus kokonispint-lst on pieni j peltoviljelyn mhdolliset pohjvesivikutukset ovt siten vähäisiä. 2 3 2 2 24 48 D - typpi- j torjuntineet, suunnitelmn kpl 12.9 Aseminnum mi 0469252 II jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Nummi 0469253 I PIMA R8 Nummen ktopikk ell Asutus on ei ole kunnllist sijoittunut pääosin viemäriverkosto. ell en reunoille. on noin 10 suinkiinteistöä. Nummen kyläktopikk oli toiminnss 1988 sti. Aluksi tontill hrjoitettiin sornotto, jonk jälkeen syntynyttä kuopp on käytetty mm. kylän yhdyskuntjätte en ktopikkn. V. 88 jälkeen tontti on käytetty minesten j rkennusjätteen ktopikkn. Ktopikk en reunmill. Alueen mperä on hiekkvltist. Ktopikk on vedenoton knnlt keskeisellä pikll, kosk Nummen vedenottmo noin 300 metrin päässä. Nummen vedenottomäärä vuonn 2014 oli keskimäärin 7 m 3 /d. 1 3 3 Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin 2 3 6 ltu on tutkittu Nummen ktopikll 2000- luvun luss (Nurmi, 2001) j viimeisimmäksi vuonn 2015. Pohjvesinäytteissä ei ole ollut todettviss ktopikn vikutust. 1 3 2 2 12 36 D - typpi- j 3 3 3 2 54 324 A A rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt suunnitelmn kpl 12.4 Ki Mperän j pilntuneisuuden selvittäminen j trvittess kunnostminen. ldun seurnt. /ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj Kiireellinen
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Nummi 0469253 I PIMA R9 Lietsn ktopikk Lietsn Ktopikk ktopiklle lettiin tuod jätteitä 60-70- lukujen en reunll. vihteess. Alueen mperä Aluksi on ktopikn hiekkvltist. kohdlt kivettiin rvioitu mult, jonk virtussuunt on jälkeen syntynyt itään. kuopp täytettiin jätteillä. Piklle on tuotu kikenlist tvr mm. rkennusten purkujätteitä j koneiden romuj. 1 3 3 Ktopiklle tuotu jätteitä, joist voi liuet hitllisi ineit mperään j edelleen pohjveteen. Ktopikn pint-l on lle 1000 m 2. 2 3 3 2 36 108 C C rvinteet, metllit, liuottimet, öljyt Mperän j pilntuneisuuden selvittäminen j trvittess kunnostminen. /ki Nummi 0469253 I tieliikenn e j tienpito vlttie 10 Vlttie 10 kuuluu läpitlven suolttviin teihin (kunnosspitoluo kk I). Vlttie 10 kuuluu vrllisten ineiden kuljetusreitteihin. Vt 10 kulkee pohjvesilueell 1,1 km, jost t t on 0,4 km. on hiekkvltist hrjuluett, sen ulkopuolell mperä on lähinnä moreeni. Pohjvesi purkutuu suurelt osin ympäröiville soille j järviin. Nummen vedenottmon etäisyys tiestä on noin 0,8 km. 2 2 4 Pohjvedelle riskiä iheuttvt tiesuolus j vrllisten ineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilnteet. Kloridipitoisuus Nummen vedenottmoll on lhinen (noin 5 mg/l). 3 3 2 2 36 144 C C sähkönjohtvuus Suoluksen vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Uudenmn Nummi 0469253 I jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely ell Asutus on ei ole kunnllist keskittynyt viemäriverkosto. itäreunlle ell on noin 60 kiinteistöä. elle Nummen vedenottmon läheisyyteen. 2 3 6 Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin 2 3 2 2 24 144 C D typpi- j suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko 0469254 I polttoin eiden jkelu R11 St1 Topenontie Kohteess on ollut polttoineen jkelutoimint 1972 lähtien. Vuodest 1997 lähtien jkelusem on ollut ST1:n hlluss. Huoltosemn pih-lue on sfltoitu lukuun ottmtt tontin pohjoisos (huoltmorken nuksen tkpih). Pihlueen hulevedet on kllistuksin johdettu ympäristöön. Alueelle ei ole sdevesiviemärö intiä. Nykyisin kiinteistöllä ei hrjoitet polttoineen myynnin lisäksi utonpesu ti korjmotoimint. KTM 415:n mukiset suojukset on tehty. Jkelusem reunll. Jkelusemn toimint sijoittuu osittin pohjvesilueelle, mutt säiliöt j jkelumittri ovt ulkopuolell. virtussuunt on kuitenkin reunmilt keskiosi n. Alueell on täytemt, jonk ll lk perusmn siltti/svi. 2 2 4 Pohjvesiriskiä kiinteistöllä iheutt polttoineiden jkelu j -vrstointi (säiliö- j putkistovuodot sekä ylitäyttövhingot). Pohjvedessä on esiintynyt 2000-luvull kohonneit MTBEpitoisuuksi, viime vuosien trkkilunäytteissä MTBE:tä ei ole todettu. 3 3 2 3 54 216 B B öljyhiilivedyt, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. ldun trkkilu.
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko 0469254 I polttoin eiden jkelu Renko 0469254 I tieliikenn e j tienpito R12 Teboil Rengonritt i Kiinteistöllä on ollut polttoineen jkelutoimint in 60-luvust lähtien. Nykyisin kiinteistöllä toimii Oy Teboil Ab, joll on linnn ympäristölutk unnn myöntämä ympäristölup. Jkelusem on miehittämättöm än utomttisem. Kohteess on tehty KTM:n mukiset suojukset. Asemll vrstoidn bensiiniä (30 m 3 j 20 m 3 ), dieselöljyä (30 m 3 j 20 m 3 ) sekä polttoöljyä (20 m 3 ). vlttie 10 Vlttie 10 kuuluu läpitlven suolttviin teihin (kunnosspitoluo kk I). Vlttie 10 kuuluu vrllisten ineiden kuljetusreitteihin. Jkelusem ell. virtussuunt on hrjulueen keskiosi n. pint on noin 4,5 6 m mnpinnn lpuolell. Mperä lueell on hiekk. Vt 10 kulkee pohjvesilueell 1,7 km, jost t t on 1,0 km. on hiekk- j sorvltist hrjuluett. Hrju on virtuskuvltn vettä ympäristöstään keräävä. Isomäen vedenottmo 0,4 km:n etäisyydellä virtussuuntn nähden vt10:n lpuolell. 3 3 9 Pohjvesiriskiä kiinteistöllä iheutt polttoineiden jkelu j -vrstointi (säiliö- j putkistovuodot sekä ylitäyttövhingot). Kohteess on lduntrkkilu. 3 2 6 Pohjvedelle riskiä iheuttvt tiesuolus j vrllisten ineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilnteet. Tienpidon pohjvesivikutuksi trkkilln säännöllisesti Rengon pohjvesilueell Uudenmn ELYkeskuksen toimest. Kloridipitoisuus Isomäen vedenottmoll on noin 30 mg/l tsoll. 3 2 2 2 24 216 B B öljyhiilivedyt, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME 3 3 2 2 36 216 B B sähkönjohtvuus Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. ldun trkkilu. Suoluksen vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Uudenmn
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko 0469254 I PIMA R14 Hinkloiste n sh Hinkloisten sh oli käytössä 1919-1966. Shll käytettiin tiettävästi KY5 - sinistymissuoju sinett. Kstelulls sijitsi toiminn ikn Renkjoen rnnn läheisyydessä. Käsitelty luttvr siirrettiin ketjukuljettimell jyrkän joenrnnn päälle ljitteluun, jost edelleen viereiseen luttrhn. Kohde reunll. virtussuunt on poispäin pohjvesilueest. Mperä on pääsiss hiet. 1 2 2 Toiminnss todennäköisesti käytetty sinistymisenestoine KY5 sisältää 5-10 % pentkloorifenoli. Vuonn 2001 tehdyssä tutkimuksess shn lueell todettiin merkkejä kloorifenoleiden leviämisestä inkin kstelultn lähiympäristöön (Nurmi, 2001). Kloorifenoleit on sttnut kulkeutu myös kuemmksi joen ljuoksulle. 3 3 3 3 81 162 C C kloorifenolit Mperän j pilntuneisuuden selvittäminen j trvittess kunnostminen. /ki Renko 0469254 I PIMA R15 entinen Tielitoksen vrsto Tieliikelitoksell ollut kiinteistöllä suolvrsto. Suol vrstoitiin mpohjll ktoksess. Kohteest ei ollut käytettävissä trkempi Kohde ell. virtussuunt on hrjulueen keskiosi keskiosi n. Mperä lueell on hiekk. 3 3 9 Tukikohdss on säilytetty tiesuol, minkä seuruksen mperään j pohjveteen on voinut kulkeutu kloridi. Mperää ei ole tutkittu. 2 2 2 2 16 144 C C sähkönjohtv uus, kloridi Mperän j tiln selvittäminen. /ki Renko 0469254 I mtlou s peltoviljely Peltojen osuus kokonispintlst on noin 9 %. en itäos rjoittuu ljoihin peltolueisiin, jotk ovt suurimmksi osksi hieno hiet j hiet. Kosk hrju kerää vettä ympäristöstään, peltoviljelyllä voi oll vikutust ltuun. 2 2 4 Peltoviljelyn iheuttm pilntumisriski muodostuu pääsiss lnnoitteiden j torjunt-ineiden pääsystä mperään j edelleen pohjveteen. Yleisimmin hitt ilmenevät nitrttipitoisuuden Nitrttipitoisuus Isomäen vedenottmoll on lhinen (5 mg/l). 2 3 2 2 24 96 D C typpi- j torjuntineet, suunnitelmn kpl 12.9
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko 0469254 I turvetuot nto R16 Vpo Oy Väärälmmensu on kuntoonpno on loitettu vuonn 1980 j turvetuotnto vuonn 1984. Tuotntokelpoin en pint-l on noin 113 h Väärälmmensuoll tuotetn jyrsinpoltto- j ympäristöturvett sekä plturvett. Tuotntolueen kuivtusvedet johdetn khden lskuojn kutt lpuoliseen vesistöön Renkjoen yläosn vlumlueelle. Renko 0469254 I jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Turvetuotntolue en pohjoisreun rjoittuu pohjvesilueesee n sekä osittin eseen. Hrju kerää vettä ympäristöstään j turvetuotntolue elt voi siten suotutu pintvesiä pohjveteen. Rengon tjm Asutus sijoittuu kuuluu suurelt osin kunnllisen viemäriverkosto n elle, joss toimintlueeseen mperä on, muutoin hiekk- j pohjvesilueell sorvltist. ei ole yleistä Isomäen viemäriverkosto vedenottmo. e Rengon ell keskustjmss on noin 100, jok kuuluu kiinteistöä, jotk vesilitoksen ovt kunnllisen toimintlueeseen. viemäriverkosto n ulkopuolell. 2 2 4 Turvetuotnnon iknsm pilntumisriski liittyy lähinnä suoperäisten pintvesien kulkeutumisest elle. Turvetuotnnon vikutukset pohjveteen voivt ilmetä rvinnepitoisuuden j humuskuormituksen Turvetuotntoon liittyvät ojitukset sttvt iheutt määrällisiä pohjvesivikutuksi. 2 3 6 Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin 3 3 2 2 36 144 C C rvinteet, humus 2 3 2 2 24 144 C C typpi- j Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. trkkilu. suunnitelmn kpl 12.4 Ki Vuoteen 2018 mennessä ELYkeskus. rkennusvlvontj
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko 0469254 I lämmitys öljysäiliöt öljysäiliöt ell on käytettävissä olevn ineiston ( ) mukn 13 öljysäiliötä, joist suurin os on mnlisi. Säiliöistä os on teräksisiä sekä os muovisi. Asutus on pääosin sijoittunut elle, mikä lisää mhdollist päästön kulkeutumisriskiä. 2 2 4 Lämmitysöljynä käytetään pääsiss kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn pääkomponenttien kulkeutuminen sor- j hiekkmss voi oll huomttv. Lisäksi mnlisten säiliöiden tihkuvuodot ovt vikesti hvittviss. Merkittävä riskitekijä on myös säiliöiden täyttöön liittyvät vhinkotilnteet (ylitäyttö). 2 3 2 2 24 96 D D öljyhiilivedyt Knt- pelstuslitoksen tulee pitää öljysäiliörekisteri jntsll. Säännölliset säiliöiden trkstukset. ell tulee ensisijisesti pyrkiä muihin lämmitysmuotoihin. Ki t, Knt- pelstuslitos Knt- pelstuslitos Renko 0469254 I PIMA R22 Suojelusku nnn mpumrt Uusikylä Kohteest ei ollut käytössä trkempi Ampumrt ell, joss mperä on hiekk- j sorvltist. Uudenkylän vesiyhtymän vedenottmo välittömässä läheisyydessä. 3 3 9 Ampumrtojen pohjvesiriski iheutuu hulien j luotien sisältämien rsksmetllien kuten lyijyn j ntimonin liukenemiseen j mhdolliseen kulkeutumiseen pohjveteen. Rsksmetllien kulkeutumisriski pohjveteen on vähäinen, kosk rsksmetllit pidättyvät suurelt osin mnpintkerrokseen. 1 3 2 2 12 108 C - lyijy, rseeni, ntimoni Mperän j tiln selvitys. Pilntumis en iheuttj Renko 0469254 I teollisuusj R23 yritystoi mint Remet Ky Uusikylä Renko 0469254 I PIMA R24 Rengon kunnn jätevedenp uhdistmo Mtloustuotn toon liittyvien koneiden suunnittelu j vlmistus. Toimint on lknut vuonn 1964. Kohteess on toiminut ennen jätevedenpuhdis tmo, Toimint on päättynyt. Kohde reun-lueell, joss mperän pintos on pääsiss hieno hiet. Kohde ell. Mperä on sorvltist. rvioidn purkutuvn Renkjokeen. 1 2 2 Konepjll käytettävien j vrstoitvien kemiklien määristä ei ole trkempi 1 3 3 Toiminnst ei ollut käytössä trkempi 2 2 2 2 16 32 D - rsksmetllit, öljyhiilivedyt, liuotinineet 2 2 2 2 16 48 D - typpi- j sulftti Kemiklien vrstoinniss tulee noudtt nnettuj ohjeit j määräyksiä (suunnitelmn kpl 12.3). Mperän pilntuneisuuden selvittäminen. /ki
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Renko 0469254 I PIMA R25 Entinen huoltosem Renko 0469254 I teollisuusj R26 yritystoi mint Heimon Kl Oy Renko 0469254 I PIMA R27 Kuittiln myllyn/sh n lue Kohteess on ollut korjmoj huoltosemtoi mint. Heimon Kl Oy on kln jlostust hrjoittv elintrvikeln yritys. Kohteest ei ollut käytössä trkempi Kohde ell hrjun ydinlueell. virtus suuntutuu kkkoon. Kohde ell. Mperä on hiekk - hieno hiet. virtus suuntutuu itäänkkkoon. Kohde ell hrjun ydinlueell. Mperä on hyvin vettä johtv j pint esiintyy lähellä mnpint. virtus suuntutuu kkkoon. 2 3 6 Toiminnst ei ollut käytössä trkempi 2 2 4 Toiminnst ei ollut käytössä trkempi 2 3 6 Toiminnst ei ollut käytössä trkempi 2 2 2 2 16 96 D - öljyhiilivedyt, BTEXyhdisteet, MTBE, TAME, rsksmetllit Mperän j pilntuneisuuden selvittäminen j trvittess kunnostminen. 1 1 2 2 4 16 D - - Ympäristölupmääräys ten mukinen toimint. 1 3 2 2 12 72 D - Mperän j tiln selvitys. /ki /ki Renko 0469254 I jätevesi viemäriverk osto Viemäriverkosto ktt eteläosn, joss Rengon keskustjm Rengon keskustjm ell. Isomäen vedenottmon läheisyyteen sijoittuu suinlueit. 3 3 9 Viemäriverkoston iheuttm pohjvesiriski iheutuu mhdollisist putkirikon iheuttmist viemärivuodoist, joiden seuruksen jätevettä pääsee kulkeutumn mperään j edelleen pohjveteen. Jätevedenpumppmoi st voi iheutu riski pohjvedelle ylivuototilnteess. 2 2 2 2 16 144 C - typpi- j Vedenottmoiden lähilueille sijoittuvt jätevedenpumppmot tulee liittää kukovlvontjärjestel män piiriin j mhdollisiin viemäriverkoston häiriötilnteisiin tulee vrutu vrustmll vedenottmoiden lähilueell sijitsevt jätevedenpumppmot ylivuotosäiliöllä. HS-Vesi
I virtussuunt II Mperä j pint Riskinro Riskilu, Riskilu Vuoden Viil 0469255 II tieliikenn e j tienpito vlttie 10 Vlttie 10 kuuluu läpitlven suolttviin teihin Vt 10 kulkee pohjvesilueell 0,5 km, jost muodo stumisluett on 2 2 4 Pohjvedelle riskiä iheuttvt tiesuolus j vrllisten ineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilnteet. (kunnosspitoluo 0,3 km. kk I). Vlttie 10 kuuluu vrllisten ineiden muodo stumislue on os pitkittäishrju, jonk ydinost kuljetusreitteihin ovt sorvltisi.. Pohjvesi purkutuu hrjust ulospäin. 2 3 2 2 24 96 D D sähkönjohtvuus Suoluksen vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Uudenmn Viil 0469255 II jätevesi hjsutuksen jätevesien käsittely Pernunnum mi 2 0443351 B I tieliikenn e j tienpito Alueell ei ole Asuinkiinteistöt kunnllist sijoittuvt viemäriverkosto. ell elle sekä on noin 30 suinkiinteistöä. reun-lueille. knttie 54 Knttie 54 Knttie 54 kuuluu sijoittuu läpitlven suolttviin pohjoisreunlle, teihin joss mperä on (kunnosspitoluo hiekkvltist. kk I). Knttie ell 54 on sijitsevn merkittävä tieosuuden vrllisten kokonispituus on ineiden noin 1,6 km. kuljetusreitti. 1 3 3 Jäteveden kulkeutuminen pohjveteen ilmenee mm. rvinne- j kloridipitoisuuksien sekä bkteeripitoisuuksien Yksikyistlouksien jätevedet iheuttvt lähinnä pikllisen pohjvesiriskin 1 2 2 Pohjvedelle riskiä iheuttvt tiesuolus j vrllisten ineiden kuljetuksiin liittyvät onnettomuustilnteet. 2 3 2 2 24 72 D - typpi- j 2 3 2 2 24 48 D - sähkönjohtvuus suunnitelmn kpl 12.4 Ki Suoluksen vähentäminen sekä vihtoehtoiset liukkuden torjuntmenetelmät. Uudenmn Vuoteen 2018 mennessä rkennusvlvontj