VA PA KUULUU MYÖS YLIOPISTO- OPISKELIJOILLE. US P E R U S S U O M A L A I S E T N U O R E T O H J E L M A Y L I O P I S T O J E N E D U S T A J I S T O V A A L E I H I N
Nykytilanne on karmea. Suomalainen yliopisto-opiskelija maksaa vuosittain yli sata euroa sellaiselle organisaatiolle, johon ei ole valinnut kuulua, josta ei voi erota ja joka käyttää hänen rahojaan kuten itse näkee parhaaksi - usein vaikkapa irrelevantteihin projekteihin ja puoluepolitikointiin. M U U T E T A A N S E. Arvoisat kanssaopiskelijat, Me Perussuomalaiset Nuoret haluamme tarjota aidon vaihtoehdon yliopistoissa harjoitettavaan opiskelijapolitiikkaan. Ylioppilaskuntien tulisi toiminnassaan pysyä ydintehtävässään - edunvalvonnassa. Edunvalvontaan liittymättömät poliittiset aiheet eivät kuulu kyseisten opiskelijaorganisaatioiden toimialaan, vaan reiluinta pakkojäsenyyden alaisuudessa olevaa riviopiskelijaa kohtaan on olla vain ja ainoastaan opiskelijan asialla. Sekä ylimääräisen rönsyilyn karsiminen että alentuneet ylioppilaskunnan jäsenmaksut vaikuttavat kumpikin niin opiskelijan lompakkoon kuin myös mieleen ja opiskelumotivaatioon. Valtakunnallisella tasolla Perussuomalaiset Nuoret kannattaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista, mutta niin kauan kuin tämä ei ole todellisuutta, on ylioppilaskuntien toimintaa kehitettävä vastuullisemmaksi niin talouden kuin vaikuttamisenkin saralla. Tämä edustajistovaaliohjelma kertoo, miten meidän kauttamme ehdolla olevat opiskelijat tahtovat vaikuttaa niin ylioppilaskuntien edustajistoissa kuin hallituksissakin. J U H A K A R J A L A I N E N e d u s t a j i s t o v a a l i o h j e l m a n v a s t a a v a, y l i o p i s t o - o p i s k e l i j a
Vaikuttamiseen on 3 väylää. Edustajiston jäsenellä on monta keinoa vaikuttaa korkeakoulupolitiikkaan paitsi oman yliopistonsa kohdalla myös valtakunnallisella tasolla. Edaattoreiksi valitut opiskelijat voivat vaikuttaa ylioppilaskunnan päätöksiin, yliopiston hallintoon sekä ylioppilaskuntien valtakunnalliseen kattojärjestöön. 1. Ylioppilaskuntaan suuntautuva vaikuttaminen Menot kuriin Ylioppilaskunnissa on huolehdittava säästäväisestä rahankäytöstä ja talousmenojen pysymisestä kohtuuden rajoissa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä yksikään opiskelija ei voi äänestää jaloillaan, vaan joutuu pakolla kuulumaan ylioppilaskuntaan, mikäli haluaa suorittaa perustutkintonsa loppuun yliopistossa. Opiskelijoilta väkisin kerättyä rahaa ei pidä leväperäisesti jakaman. Jokainen vastuullinen ylioppilaskunnan edustajiston jäsen on tarkan markan vartija. Pysytään opiskelijan asiassa Pakkojäsenyyden vuoksi on myös tärkeää huolehtia, että kantaa ottaessaan ylioppilaskunnat pyrkivät lausuntoihin, jotka mahdollisimman moni riviopiskelija voi allekirjoittaa. Tähän tavoitteeseen päästään parhaiten pysymällä tiukasti opiskelijoiden edunvalvonta-asioissa. Opiskelijoita jyrkästikin jakaviin asioihin, kuten maahanmuuttoon, kehitysapuun, Euroopan unioniin tai arvokysymyksiin, ei pidä ottaa kantaa. Perussuomalaiset Nuoret paheksuu ylioppilaskuntien käyttämistä puoluepolitiikan jatkeena. Avoimuus kunniaan Päätöksenteossa ylioppilaskunnissa tulee pyrkiä avoimuuteen ja hallinnon läpinäkyvyyteen. Edustajiston kokousten tulee olla opiskelijoille avoimia ja videoituja. Talousarviot ja tilinpäätökset on julkaistava sähköisesti kaikkien nähtäville, jotta riviopiskelija tietää, mihin häneltä kerättyjä jäsenmaksuja käytetään ja pystyy näin arvioimaan kriittisemmin ylioppilaskunnan toimintaa.
2. Yliopistoon suuntautuva vaikuttaminen Opiskelijoita yliopiston hallintoon Ylioppilaskuntien yhteiskunnallisesti tärkeä tehtävä on toimia opiskelijoiden äänenä opiskelijan asemaan ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Konkreettisin keino toteuttaa tehtävää on varmistaa, että opiskelijan ääni kuuluu aina, kun omassa yliopistossa tehdään tärkeitä päätöksiä. Ylioppilaskunnan on vaikutettava suoraan yliopiston organisaatioihin siten, että hallinnon eri tasoilla otetaan opiskelijajäseniä päättäviin elimiin aina mahdollisuuksien mukaan. Yhteyksien pitäminen yliopisto-organisaatioon Ylioppilaskuntien hallitusten on toimittava kiinteässä yhteistyössä yliopistoorganisaation eri tasojen kanssa. Yliopiston johdon, tiedekuntien ja oppiaineiden edustajien kanssa on syytä järjestää yhteistapaamisia, joissa ylioppilaskunta tuo esille paikallisen opiskelijaliikkeen näkökulmia yliopiston arkeen. Tällä tavalla on myös mahdollista saada tilannekatsauksia suoraan organisaation eri tason edustajilta ilman välikäsiä. Viestintä on näin kaksisuuntaista. Loppuviimein tämä näkyy riviopiskelijan arjen parantumisena, kun viesti opiskelijoiden tarpeista menee tehokkaammin perille joka tasolla. Alueellisen ja paikallisen yhteistyön puolesta Yliopistot ovat toiminta-alueillaan ja kaupungeissaan kiistatta vetovoimatekijöitä. Ne tuovat alueelle taloudellista toimeliaisuutta ja kouluttavat korkean osaamistason yksilöitä paikallisiin tarpeisiin. Siksi ei olekaan yhdentekevää, miten yliopistoissa suhtaudutaan yhteistyöhön paikallisen liike-elämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yliopistojen tulee hyödyntää opetus- ja luentotarjonnassaan korostetusti yliopistokaupungin ja lähialueiden yrityksiä. Tämä on sekä kustannustehokasta että hyödyllistä valmistuvan opiskelijan kannalta. On hyvä, että kontaktit paikallisiin työnantajiin ovat rakentuneet jo opiskeluiden aikana kuntoon. Ylioppilaskuntien tulee valvoa, että yliopistossa paikallinen ulottuvuus otetaan vakavasti ja tarvittaessa ottaa kantaa asian puolesta.
Suomenkielisen opetustarjonnan turvaaminen Tiede ja tutkimus on kansainvälistä, minkä vuoksi korkeakouluopinnoissa korostuu usein tarve kielten, erityisesti englannin, osaamiselle. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että suomalaisella riviopiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkintonsa äidinkielellään. Jos suomen kielen asema opetuksessa ja tutkimuksessa rapautuu liiaksi, on sillä suoria seurauksia opiskelijoiden mahdollisuuksiin käydä yliopistoa. Lisäksi suomen kielen asema tieteessä ja tutkimuksessa on suurempi yhteiskunnallinen kysymys, johon juuri yliopistot valinnoillaan vaikuttavat. Ylioppilaskuntien tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että opetuksessa käytetyssä materiaalissa suositaan suomenkielistä Suomalaisella riviopiskelijalla on oltava mahdollisuus suorittaa tutkintonsa äidinkielellään. kirjallisuutta mahdollisuuksien mukaan. Opetuksen laadunvalvonta Yliopiston riviopiskelijalle ensimmäisiä näkyviä asioita on opetuksen laatu. Tähän vaikuttaminen on ylioppilaskunnan ydintoimintaa. On huolehdittava siitä, että opetuksessa käytettävä tekniikka on ajanmukaista. Lisäksi on huomioitava eriikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien opiskelijoiden erilainen tarve suorittaa tutkintoa. Opintojen suorittaminen on oltava joustavaa. Läsnäolopakko vaikeuttaa usein tarpeettomasti erityisesti perheellisten, töissä käyvien ja kaukana yliopistosta asuvien opiskelijoiden arkea. Kursseista on tarjottava riittävästi suorituskertoja vuodessa, jotta valmistuminen ei viivästy aikataulutuksen vuoksi. Lisäksi kesäopetustarjontaan on panostettava. Luentoja on hyvä olla tarjolla verkon välityksellä, ja opintoja on voitava suorittaa itsenäisesti tenttimällä niiden opintojaksojen osalta, joille paikan päällä osallistuminen ei ole oppimisen ja tutkinnon kannalta aivan välttämätöntä. Toisaalta luento-opetusta on oltava tarjolla riittävästi erityisesti niillä opintojaksoilla, jotka ovat opiskelijan kannalta keskeisiä tai yleisesti haastaviksi todettuja.
Ylioppilaskuntien on syytä kerätä jatkuvaa palautetta opiskelijoilta, tuoda huolen- aiheet yliopistojen tietoisuuteen ja varmistaa niiden huomioiminen käytännössä. 3. Suomen ylioppilaskuntien liittoon suuntautuva vaikuttaminen Ylioppilaskunnat vallan vahtikoirina Yliopistojen ylioppilaskunnat kuuluvat Suomen ylioppilaskuntien liittoon (SYL). Vaikka opiskelijoiden kattojärjestön voisi kuvitella keskittyvän juuri opiskelijan asiaan, on se ottanut kantaa esimerkiksi Suomen EU-jäsenyyden puolesta ja fasismia vastaan kesällä 2017, vaikka jälkimmäinen ajatussuuntaus ei ole millään muotoa merkittävä tai ajankohtainen 2010-luvun Suomessa. Vuonna 2016 SYL julistautui feministiseksi järjestöksi. Tämä on täysin verrattavissa siihen, että SYL olisi julistanut kannattavansa nationalismia, mikä tuskin olisi kaikkia opiskelijoita miellyttänyt. SYL:in jäseninä toimivien ylioppilaskuntien on reagoitava tämänkaltaisiin järjettömiin ulostuloihin kertomalla selkeästi vastakannanotoilla, ettei kattojärjestön linja edusta kaikkien opiskelijoiden kantaa ja muistutettava opiskelijoita yhdistävissä asioissa pysymisestä. Uskottava ylioppilasliike ei pyri ulostuloillaan tilanteeseen, jossa iso osa opiskelijoista ei koe liikettä lainkaan omakseen. #SYLXIT-äänestys ylioppilaskunnan jäsenille Vastakannanotot SYL:in pahimpiin ulostuloihin voivat hetkellisesti auttaa asiaan, mutta pidemmän päälle erimielisyydet kattojärjestön kanssa eivät ole kummankaan osapuolen etu. On toki myös mahdollista, että ylioppilaskunnan johto ja SYL eivät kannanottojen suhteen joudu törmäyskurssille. Riviopiskelija voi kuitenkin kokea suunnatonta katkeruutta siitä, että hänen pakkojäsenyyteensä perustuvalla mandaatilla lauotaan härskisti pienen piirin puoluepoliittisia mielipiteitä, jotka eivät edes liity edunvalvontaan. Suomen ylioppilaskuntien liittoon kuulumisen kannatus on niin merkittävä asiakokonaisuus, että se tulisi mitata eri yliopistoissa koko ylioppilaskunnan jäsenistölle järjestetyllä jäsenäänes-tyksellä. Perussuomalaiset Nuoret tukee paitsi jäsenäänestysten järjestämistä, myös kautta linjan jäsenäänestyksien SYLXIT-puolta eli ylioppilaskuntien eroa SYL-kattojärjestöstä. Me katsomme, että SYL on linjauksillaan perustavanlaatuisesti etääntynyt ydintehtävistään.
VAPAUS kuuluu kaikille. Siksi ajamme valtion tasolla ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamista. Myös yliopistojen tasolla voidaan silti ottaa askelia parempaan suuntaan ja keskittyä ydinasiaan: opiskelijoiden arjen parantamiseen. Ylioppilaskunnat eivät ole yleispolitikointia varten. Sitä varten voi liittyä poliittiseen nuorisojärjestöön. Jos meidän järjestömme kiinnostaa, lue lisää ja ole yhteydessä: www.ps-nuoret.fi Facebook: Perussuomalaiset Nuoret Twitter: PS_Nuoret Instagram: psnuoret
P E R U S S U O M A L A I S E T N U O R E T O H J E L M A Y L I O P I S T O J E N E D U S T A J I S T O V A A L E I H I N