Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012



Samankaltaiset tiedostot
IV-kanyylien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus Hygieniahoitaja Raija Järvinen p tai

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

Käsihuuhdekulutusluvut

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Terävähanke

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

PD-katetrin juuren hoito

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Turvalliset työtavat: pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

CVK. Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot:

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Dir.32/2010/EU Terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäiseminen terveydenhuoltoalalla

Case: Neulanpistodirektiivi

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

Kontaminoituneelle limakalvolle tai sidekalvolle ensiapu on runsas huuhtelu.

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella. 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Katrine Pesola PHHYKY

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

Omavalvonta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Maija Aho-Koivula Laatupäällikkö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

HYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA ASEPTINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN

Periferisen laskimon kanylointi. Sami Sneck Sh, lääkekoulutuksen koordinaattori PPSHP / OYS / Teho-osastot

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala

Neurokirurgisen haavan hoito

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

Ajankohtaista turvatuotteista

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/32/EU,

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

Ajankohtaisia asioita sairaalahygieniasta ja infektion torjunnasta

Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

Veritapaturmat. V-J Anttila infektiolääkäri, osastonylilääkäri HYKS Infektioidentorjuntayksikkö

Hygienia kotihoidossa

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

KANTAKAPPALE, HANA, KORKKI SIDOS B A. Kuva verisuonessa olevasta katetrista. Pallolla merkityt kohdat ovat mahdollisia infektiolähteitä.

Tehostettu suunhoito ja hengitysteiden imeminen vuodeosastolla

Hyvät toimintakäytännöt välinehuollossa

Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä

POTILAAN HYGIENIAOPAS

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Henkilösuojainten valinta

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

Käsihygieniakampanja ivä

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Moniresistentit bakteerit

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

SISÄLTÖ INTO2018 INFEKTIOIDEN TORJUNTAPÄIVÄT DIPOLI PUHDAS, DESINFIOITU VAI STERIILI

Hoitoympäristön puhdistaminen Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy

C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön

Hygienia ja infektioiden hallinta

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

OHJE AMMATTILAISILLE. Verisuonikatetrin hoito ja suoniyhteyden ylläpito. Sisältö

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Aseptinen omatunto, mitä se on

Transkriptio:

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö

Pisto- ja viiltovahinkojen torjunta ja lääkkeenjakohuone

Neuvoston direktiivi 2010/32/EU terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemiseksi terveydenhuoltoalalla 1.lauseke: Tarkoitus ehkäistä kaikkien terävien instrumenttien työntekijöille aiheuttamat tapaturmat 6.lauseke: Turvalliset menettelyt terävien instrumenttien käyttöön ja hävittämiseen turvallisuustekniset suojamekanismit Menettelytapojen muutos Kielletään välittömästi neulojen laittaminen takaisin neulansuojukseen

jatkuu 8.lauseke: Työnantajan on järjestettävä säännöllisesti koulutusta, joka on työntekijälle pakollista Suojamekanismilla varustettujen terävien instrumenttien oikea käyttö Perehdyttäminen Verelle altistumiseen liittyvät riskit Ennaltaehkäisy: varotoimet, turvalliset työjärjestelmät, asianmukaiset käyttö- ja hävittämismenetelmät, rokotusten merkitys Toimenpiteet tapaturman sattuessa 9. ja 10.lauseke: Työntekijän on ilmoitettava tapaturmasta/vaaratilanteesta ja työnantaja selvittää syyt ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin

Neulankeräysastian ottaminen mukaan pistopaikalle toteutui terveyskeskusten (tk) vuodeosastoilla 67 %:sti ja pitkäaikaislaitoksien osastoilla 63 %:sti Neulankeräysrasioita ei täytetty yli täyttörajan 67 %:ssa tk-vuodeosastoista ja 80 %:ssa pitkäaikaisosastoista täyttöraja Pistävien ja viiltävien kerääminen vain riskijäteastioihin toteutui kaikilla pitkäaikaisosastoilla (v.2006 46 %) ja lähes kaikilla tk-vuodeosastoilla (v.2005 51 %) Neulankeräysastioissa ei ollut hylsytettyjä neuloja puolessa tk-vuodeosastoista ja pitkäaikaisosastoista

Tabletit jaettiin desinfioiduin käsin pinseteillä tkvuodeosastoista kolmasosassa ja pitkäaikaislaitosten osastoista puolessa paikoista (v. 2006 1/3 ) Lagenulan, infuusiopullon läpäisykorkkiin laitetaan korkillinen lääkkeenottokanyyli ja merkitään avaamispäivä ja kellonaika Toteutui lähes kaikilla tk-vuodeosastoilla ja niillä pitkäaikaisosastoilla, joissa käytettiin infuusioita ja lagenuloja Pitkäaikaislaitoksien osastoista 20 %:lla ei ollut käytössä infuusiopulloja ja lagenoita ja 20 %:sta ei ollut tietoa Lääkkeenjakohuoneessa oli kertakäyttöisiä siivousliinoja ja yleispuhdistusainetta vajaassa puolessa tkvuodeosastoista ja pitkäaikaisosastoista

Toimintaohje veritapaturmassa on esillä lähes kaikilla tkvuodeosastoilla (v.2005 74 %) ja pitkäaikaisosastoista ¾ (v.2006 52 %) Työntekijä täyttää veritapaturmailmoituksen tapaturman sattuessa lähes kaikilla tk-vuodeosastoilla (96%) ja pitkäaikaisosastoilla (90 %)

Verisuonikanyylit ja -katetrit

Katetri-infektiot verisuonikatetri muodostaa suoran yhteyden potilaan verenkierron ja ulkomaailman mikrobien välille yli puolet kaikista sairaalasyntyisistä sepsiksistä on katetriperäisiä bakteremia (=mikrobi kasvaa veriviljelyssä) perifeerinen iv-kanyyli 0,2-0,5 % valtimokatetri 0,7 % cvk 3,8 %-12,0 % käyttöaika pitenee=> infektioriski kasvaa suurin osa infektion aiheuttajista on peräisin potilaan iholta tai henkilökunnan käsistä punktioalueen infektiomerkit: punoitus, kuumotus, turvotus, kipu, eritys

Verisuonikatetreja 113 kpl Terveyskeskuksissa 109 kpl Akuuttiosastoilla n. 25 % potilaista Sekaosastoilla n. 13 % potilaista Pitkäaikaisosastoilla ei yhtään Pitkäaikaispuolella 4 kpl

Verisuonikanyyli ja katetri kiinnitetään puoliläpäisevällä polyuretaanikalvolla lähes kaikilla tk-vuodeosastoilla ja niillä pitkäaikaisosastoilla, joissa asukkailla oli kanyyleja Pitkäaikaislaitoksien osastoista vajaassa puolessa ei käytetty verisuonikatetreja lainkaan (v.2006 82 %) Hoitosuunnitelmaan kirjataan verisuonikanyylin ja katetrin asettamis- ja poistamisajankohta kaikilla pitkäaikaisosastoilla, mutta vain vähän yli puolessa (59 %) tk-osastoista Hoitosuunnitelmaan kirjataan päivittäiset tarkistukset kaikilla pitkäaikaisosastoilla ja 82 %:ssa tk-vuodeosastoista

Perifeerinen kanyyli poistetaan, kun 100 80 % 60 40 terveyskeskusten vo:t pitkäaikaislaitosten os:t 20 0 kanyylia ei tarvita enää infektion merkkejä kanyyli liukunut ulospäin

Punktiokohdan ja kiinnityksen tarkistus päivittäin tunnustellen desinfioiduin käsin toteutui 67 %:ssa tkvuodeosastoista ja 87 %:ssa pitkäaikaisosastoista Ulostuloaukon ympäristö puhdistus ensin keittosuolalla ja sitten desinfioiminen denaturoidulla alkoholilla sidoksen vaihtamisen yhteydessä toteutui vähän yli puolessa tk-vuodeosastoista ja kolmasosassa pitkäaikaisosastoista 20 %:ssa pitkäaikaisosastojen vastauksista tietoa ei ollut merkitty

Likaisen, kostuneen, irronneen tai avatun sidoksen vaihtaminen toteutui pitkäaikaisosastoilla aina ja tkvuodeosastoilla 85 %:sti

Kosketuseristys

14 osastoa (12 pitkäaikaisosastoa), ilmoitti, ettei heillä ole kosketuseristyshuonetta V.2006 84%:ssa kosketuseristys oli pitkäaikaislaitoksessa mahdollista järjestää

Kosketuseristyshuoneen oven ulkopuolella on merkintä ovessa, esim. Vierailija, ota yhteyttä henkilökuntaan ennen huoneeseen menoa toteutui kaikilla tk-vuodeosastoilla (25 osastoa) ja 82 %:lla pitkäaikaisosastoista (14/17 osastoa) Kosketuseristysohje on kerrattavissa potilashuoneen välitilassa tai huoneen ulkopuolella puolessa tk-vuodeosastoista ja 3/4 pitkäaikaisosastoista Hoitovälineet ovat ensisijaisesti kertakäyttöisiä kaikilla pitkäaikaisosastoilla ja lähes kaikilla tkosastoilla (92 %)

Kosketuseristyshuoneessa on eritedesinfektioaine lähes kaikilla tk-vuodeosastoilla ja pitkäaikaisosastoilla Sekä tk-vuodeosastoilla että pitkäaikaisosastoilla potilaan sairaskertomusta, kannettavaa tietokonetta tai kärryä ei viety eristyshuoneeseen Kosketuseristyspotilaille on oma suihku. Jos os:lla ei ole osoittaa omaa suihkua, nämä potilaat käyvät suihkussa viimeisinä. Suositus toteutui kaikilla pitkäaikaisosastoilla ja lähes kaikilla tk-vuodeosastoilla

Hoitotarvikkeiden säilyttäminen potilashuoneen ovellisissa kaapeissa toteutui 80 %:sti tkvuodeosastoilla ja 63 %:sti pitkäaikaisosastoilla Suojaimet päällä ei tulla huoneen ulkopuolelle toteutui kaikilla pitkäaikaisosastoilla ja lähes kaikilla tk-vuodeosastoilla (92 %) Suojakäsineet ovat telineessä eristyshuoneessa 84 %:ssa tk vuodeosastoista ja 67 %:ssa pitkäaikaisosastoista