Toimintakertomus ja tilinpäätös 2012
Uupunut? Raivoava uhmaikäinen? Yksin? Rajaton nuori? Soita tai kirjoita missä tahansa vanhemmuuteen liittyvässä asiassa. Toinen vanhempi, vapaaehtoinen tehtävään koulutettu päivystäjä, keskustelee kanssasi puhelimessa tai vastaa nettikirjeeseesi. Voit soittaa tai kirjoittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Soita Vanhempainpuhelin p. 0600 12277 (0,08 /min + pvm/mpm) Puhelimeen vastataan maanantaisin klo 10-13 tiistaisin klo 10-13 ja 17-20 keskiviikkoisin klo 10-13 torstaisin klo 14-20 tai klikkaa www.mll.fi/vanhempainnetti
SISÄLTÖ MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LAPIN PIIRI ry:n TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 sivu 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 1 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 3 2.1 Vaikuttaminen 3 2.2 Kotimaiset verkostot 4 3 KANSALAISTOIMINNAN TUKI JA JÄRJESTÖTYÖ 5 3.1 Vapaaehtoistyön tuki 5 3.2 Jäsenistö 6 3.3 Lapsi- ja perhetoiminta 7 4 PERHEPALVELUT 8 4.1 Lastenhoitotoiminta 8 4.2 Ammatilliset perhepalvelut 9 4.3 Perhetoimintakeskus Lapsi- ja perhetoimintaa Rovaniemellä 10 5 NUORISOTYÖ 11 5.1 Tukioppilastoiminta 11 5.2 Mediakasvatus 12 5.3 Lasten ja nuorten puhelin ja netti 12 6 KEHITTÄMIS- JA KOKEILUHANKKEET 13 6.1 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 13 6.2 Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne 14 7 HALLINTO JA TALOUS 14 7.1 Piirihallitus 2012 15 7.2 Henkilöstö ja toimitilat 15 TILINPÄÄTÖS JA TILINTARKASTAJIEN LAUSUNTO
1 MLL:N TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRIS- TÖSSÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. MLL:n järjestörakenne muodostuu paikallisyhdistyksistä, piirijärjestöistä ja keskusjärjestöstä. MLL on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, kaikille avoin järjestö, jossa kansalaiset voivat vaikuttaa ja tehdä vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. MLL toimii vahvana asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lappi on erittäin harvaan asuttua aluetta. Keskimääräinen väestötiheys on vain kaksi asukasta neliökilometriä kohti, kun koko maassa neliökilometrillä on 18 asukasta. Lapissa on selkeitä väestökeskittymiä. Suurimmat ovat Rovaniemen ja Kemi Tornion kaupunkiseudut, joissa asuu kaksi kolmasosaa alueen väestöstä. Väestö ja palvelut keskittyvät entistä selvemmin kuntakeskuksiin sekä monilta osin seutukuntaja aluekeskuksiin. Hyvinvointipalvelujen saavutettavuusongelmat kasvavat entisestään vähenevän väestön alueilla ja eri alueilla asuvien ihmisten eriarvoisuus palvelujen saavutettavuuden suhteen kasvaa. Taajamissa asuvan väestön osuus koko väestöstä on Lapissa n. 75 %. Lapin maakunnassa on 21 kuntaa, joiden alueella on yli 300 elinvoimaista kylää. asukkaita alueella oli vuoden 2012 lopulla 182 810, joka on 3,4 % koko Suomen väkiluvusta. Vähennystä vuoteen 2011 oli 520 asukasta. Suomen n. 9000 saamelaisesta n. 3600 asuu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Lapin väestöstä 0-17 - vuotiaita on 35 026. Väestön keski-ikä on Lapissa hieman korkeampi kuin keskimäärin koko maassa. Vuonna 2012 Lapissa syntyi vauvoja 1803. Lapsiperheitä oli 18 556. Yksinhuoltajaperheitä oli Lapissa 21,6 % (koko maa 20,3 %). Tarkasteltaessa lasten ja nuorten (0-17-vuotiaat) tilannetta lastensuojeluun liittyvien tilastotietojen perusteella, tilanne on Lapissa kokonaisuutena jonkin verran parempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Lapin maakunta muodostuu hyvin erilaisista seutukunnista, joista Rovaniemen seutukunta on kehittynyt parhaiten väestön ja työllisyyden osalta. Kohtuullisesti ovat menestyneet myös Kemi-Tornio teollisuuskeskuksena ja Tunturi-Lappi matkailusektorinsa ja siihen liittyvän rakentamisen ansiosta. Ongelmallisempia seutukuntia ovat Itä-Lappi, Pohjois- Lappi ja Torniolaakso, joissa väestön ikääntyminen ja muuttotappiot verottavat erityisesti työikäisen väestön määrää. Lapin vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus: kärkinä matkailu ja palvelualat, kaivosala sekä vahva perusteollisuus. Energiasektoriin liittyy positiivisia odotuksia. Lapin sijainti, kansainvälisyys ja lähialueiden mahdollisuudet luovat positiivista tulevaisuuden uskoa. Lapin mahdollisuudet kiteytyvät luontoon ja luonnonvaroihin, kilpailukykyiseen teollisuuteen, kansainvälisyyteen, innovaatioihin ja uudenlaiseen yrittäjyyteen sekä sähköisten palveluiden laajaan hyödyntämiseen. Lähi- ja luomuruoan mahdollisuudet sekä kulttuurien laaja kirjo ovat myös osaltaan edistämässä menestymisen mahdollisuuksia. Uhkatekijöinä ovat väestörakenteen vinoutuminen, alueen sisäisten erojen ja toimeentuloja hyvinvointierojen kasvaminen sekä koulutustarjonnan heikkeneminen. Kasvun esteiksi voivat muodostua osaavan työvoiman saatavuus, yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn riittämättömyys sekä suurhankkeiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristötekijöiden puutteellinen yhteen sovittaminen. Vuoden 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,8 % ja työttömiä työnhakijoita oli 11 979. Työttömyysjaksot pitkittyivät, mikä näkyy pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisenä. Pitkä- 1 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
aikaistyöttömistä yli 40 % on ollut työttömänä yhdenjaksoisesti yli kaksi vuotta. Nuorisotyöttömyyden kehitys on myönteisin alle 20-vuotiaiden osalta. Sen sijaan 20 29 - vuotiaiden työttömyys on edelleen lisääntynyt. Työllisyystilanteen vaikeutuminen on näkynyt vastavalmistuneiden työttömyyden lisääntymisenä. Syrjäytymiskehityksen haasteena Lapin alueella voidaankin nähdä mm. nuorisotyöttömyyden ja koulupudokkaiden osuus. Nuorisotyöttömyysluvut ovat Lapissa koko maahan verrattuna korkeat. Lappi on nuorten miesten syrjäytymisen kärkialueita, kun vertaillaan miestyöttömyyttä, koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten miesten määrää ja miesten päihtyneinä tekemien rikosten määrää. Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut, ja vastuu on siirtynyt aiempaa enemmän perheille itselleen. Lapsilisien ja kotihoidon tuen reaaliarvo on tällä hetkellä huomattavasti alemmalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Pienituloisiin perheisiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana merkittävästi. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä. Määräaikaiset ja epätyypilliset työsuhteet koskettavat erityisesti nuoria naisia. Muuttoliikkeen myötä perheiden luonnolliset verkostot ovat ohentuneet ja perheiden kokema yksinäisyys on lisääntynyt. Yksinäisyys kuormittaa perheitä, ja on lasten kehityksen riskitekijä. Hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lasten ja nuorten keskuudessa. Kasvava joukko lapsia ja nuoria voi huonosti. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lapsille ja nuorille tärkeissä palveluissa on tapahtunut heikentymistä, peruspalveluiden tarjonta ei monilta osin vastaa tarpeita, säädöksiä eikä suosituksia. Lapsivaikutusten arviointi ei vielä toteudu päätöksenteossa. Yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin kohdistuneet leikkaukset ja säästöt ovat lisänneet erityispalveluiden tarvetta. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen suuret ryhmäkoot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja muiden ehkäisevien toimien karsinta johtavat siihen, että lasten oireilua ja pulmia ei havaita varhaisessa vaiheessa eikä kyetä antamaan riittävää tukea ja apua. Hyvinvointi on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristössään. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. MLL tekee kansalais-järjestönä monipuolista ennaltaehkäisevää lastensuojelu-, terveys- ja päihdetyötä. Toiminnassa painottuvat lasten, nuorten ja perheiden lähiyhteisöjen, osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden tukeminen. MLL:n toiminnan painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen. MLL:n perhekahvilat ja kerhot sekä paikallisyhdistystoiminta tarjoavat vertaistukea ja mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Lähteet: Lapin liitto 2013: Lappi lukuina 2012-2013, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2013: Alueelliset kehitysnäkymät 2013, Lapin aluehallintovirasto 2013: Lapin turvallisuustilanne 2012 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 2
2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 2.1 Vaikuttaminen Vaikuttamistyön perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet; erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Vaikuttamistoiminnan keskeiset sisällöt on linjattu liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen hyväksymissä ohjelmissa ja kannanotoissa. Alueelliset painopisteet määriteltiin piirin syys- ja kevätkokouksissa. MLL vaikuttaa lapsen parhaaksi MLL painottaa, että julkisen vallan päätöksenteossa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon sosiaalinen kestävyys ja arvioida eri ratkaisuvaihtoehtojen lapsivaikutukset. Hyvinvointi- ja terveyseroja tulee kaventaa suunnitelmallisesti. Julkisen vallan päätöksenteon perustana tulee käyttää nykyistä enemmän tutkimus-, rekisteri- ja indikaattoritietoa. Lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluita tulee vahvistaa. Lapsiperheköyhyyttä tulee vähentää. MLL nostaa vaikuttamistoiminnassaan esille myös lapsuuden lyhenemisen, joka on riskitekijä lapsen kehitykselle. MLL:n kuntavaaliohjelma sisälsi vaikuttamistoiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2012. Vaikuttamisessa hyödynnettiin keskusjärjestön materiaaleja ja vaikuttamisviestejä. Lapin piiri auttoi yhdistyksiä aloitteiden ja lausuntojen teossa. Paikallisyhdistyksillä oli käytettävissään keskusjärjestön tuottama vaikuttamisen tukiaineisto Yhdistysnetissä. Yhdistyskoulutuksissa hyödynnettiin keskusjärjestön kokoamaa keskeistä tilastoaineistoa ja koulutusaineistoa paikallisen ja alueellisen vaikuttamistoiminnan perusteista sekä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä. MLL:n Lapin piiri piti yhteyttä liiton toimintaa lähellä oleviin virkamiehiin ja luottamushenkilöihin alueellisesti ja paikallisesti. MLL kokosi ja välitti tietoa lapsiperheiden arjesta päätöksenteon tueksi ja jakoi MLL:n kuntavaaliohjelmaa paikallisyhdistyksiin ja yhteistyökumppaneille. Piirin edustaja osallistui erilaisiin verkostoihin ja foorumeihin toimien siten lasten ja lapsiperheiden edunvalvojana. Tärkeimpiä vaikuttamisen paikkoja vuonna 2012 olivat Lapin aluehallintoviraston Sisäisen turvallisuuden ohjelman tekoon osallistuminen, Lapin järjestörakenteen kehittämishankkeessa mukana olo sekä jäsenyys Lapin liiton järjestöjen neuvottelukunnassa ja Lapin järjestöstrategian työvaliokunnassa. Lapin piiri esitteli toimintaansa useille opiskelija- ja ammattilaisryhmille. Lisäksi piirin edustajia oli mukana useissa tapahtumissa, joissa oli mahdollisuus esitellä MLL:n toimintaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun Järjestöt tutuksi päivässä (n. 300 osallistujaa), toiminnanjohtaja Mervi Kestilällä oli puheenvuoro MLL lapsiperheiden tukena. Lisäksi toimintaa esiteltiin järjestötorilla. Valtakunnallisessa 112- päivässä esiteltiin MLL:a yhdessä Tornion yhdistyksen kanssa Rajalla - På Gränsen -ostoskeskuksessa. Tapahtumassa oli tuhansia osallistujia. 3 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
Kuluttajaliitto, MLL:n Lapin piiri sekä Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät Ruokaa terveellisesti ja taloudellisesti TETA - tapahtuman lapsiperheille Kauppakeskus Revontulessa. Kävijöitä oli lähes 300. 2.2 Kotimaiset verkostot Lapsiperheille oli toiminnallisia pisteitä, joissa oli mm. sokerinäyttely, rahapeli heräteostoksista, vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen. Esillä oli myös MLL:n materiaalia terveyden edistämiseen. Lapsille oli paljon omaa ohjelmaa. MLL:n pisteessä askarreltiin aterioita ja jaettiin ilmapalloja. MLL:n toimintaa esiteltiin myös mm. Rakentajamessuilla, jonne messujen järjestäjä tarjosi esittelypöydän. Kevätilokeräyksen aikaan piiri sai ilmaista kampanjaaikaa Iskelmä Rovaniemi radiosta. Lapin piiri osallistui myös Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen organisoimiin järjestöfoorumeihin Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Foorumeissa oli mahdollisuus esitellä toimintaa ja nostaa esiin ajankohtaisia aiheita järjestökentällä. Vaikuttaminen lapsen parhaaksi on MLL:n keskeinen tehtävä. Osaamisen verkostoa lasten, nuorten ja perheiden asioita tutkivien ja kehittävien toimijoiden kanssa vahvistettiin edelleen. Yhteistyösuhteiden avulla kootaan voimia lapsen parhaaksi. Lapin piiri teki kiinteää yhteistyötä paikallisyhdistysten, keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa ja toimi yhdessä monien lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työtätekevien viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Myös eri oppilaitokset olivat merkittäviä yhteistyötahoja. MLL:n Lapin piiri osallistui aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Piirillä oli laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. MLL teki tiivistä yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lastensuojelu-, lapsija nuorisojärjestöjen, sosiaalija terveysalan sekä sivistys ja opetusalan järjestöjen kanssa. MLL piti tiiviisti yhteyttä muihin järjestöihin ja viranomaisiin MLL:n Lapin piiri on yhteistyösopimuksella mukana Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakennehankkeessa. MLL:n Lapin piiri oli edustettuna mm. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen ohjausryhmässä sekä osallisuus- ja koulutustyöryhmässä Lapin aluehallintoviraston Sisäisen turvallisuuden työryhmässä Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän potilas- ja omaisneuvostossa Lapin nuorisojärjestöjen verkostossa Nuoriso- ja vapaa-aika-alan verkostoitumis -projektissa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen järjestöjen verkkoneuvonnassa Rikosuhripäivystyksen aluetyöryhmässä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen aluetiimissä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Lapin maakuntatoimikunnassa Lapin liiton järjestöjen neuvottelukunnassa ja strategiatyövaliokunnassa. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja Lapin yliopiston kanssa tehtiin yhteistyötä tarjoamalla harjoittelupaikkoja sekä opinnäytetyöaiheita. Hyvä Joulumieli- kampanjaan osallistuttiin edellisten vuosien MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 4
tapaan yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa. YLEN, Keskon, MLL:n ja SPR:n Hyvä Joulumieli -kampanjan lahjakorttien jako 1850:lle Lapin lapsiperheelle organisointiin yhteistyössä SPR:n Lapin piirin kanssa. MLL:n paikallisyhdistykset, SPR:n osastot sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden työntekijät ehdottivat lapsiperheitä lahjakortin saajiksi. MLL:n Tornion ja Rovaniemen yhdistykset sekä Perhetoimintayhdistys olivat konkreettisesti jakamassa 70 :n arvoisia ruokalahjakortteja piirin työntekijöiden apuna. Lahjakorteilla ostettiin Lapin K-kaupoista elintarvikkeita jouluksi yli 129 500 eurolla. 3 KANSALAISTOIMINNAN TUKI JA JÄRJESTÖTYÖ 3.1 Vapaaehtoistyön tuki MLL:n vapaaehtoistoiminta toteutuu pitkälti yhdistyksissä. Vapaaehtoistoiminnan kautta MLL:lla on suora yhteys lasten, nuorten ja vanhempien arkeen. MLL:n paikallisyhdistykset kokosivat alueensa perheitä toimimaan ja vaikuttamaan lapsiperheiden hyväksi. Toiminta muotoutui paikallisista tarpeista, yhdistyksen voimavaroista sekä alueellisesta ja valtakunnallisista toimintamalleista. Yhdistysten toimintaedellytysten on oltava kunnossa, jotta yhdistykset pystyvät vastaamaan oman alueensa lapsiperheiden tarpeisiin ja kehittämään toimintojensa sisältöjä. Paikallisyhdistykset osallistuivat oman alueensa hyvinvoinnin kehittämiseen. Yhdistysten perehdyttämisestä järjestötoiminnan perusteisiin vastasi ensisijaisesti piiri. Toiminnanjohtajaa oli mahdollista pyytää mukaan yhdistysten jäseniltoihin, kokouksiin ja tempauksiin. Myös keskusjärjestön henkilökunta kävi kouluttamassa mm. Täyskädessä ja kevätkokouksessa. Osallistujia Täyskädessä 2012 Yhdistyksiä perehdytettiin mm. yhdistysnettiin ja keskusjärjestön tuottamaan tukimateriaaliin. Useita yhdistysten edustajia tavattiin piirin Täyskäsikoulutuksessa (17 osallistujaa), kevät- ja syys-kokouksissa (58 osallistujaa), puheenjohtajapäivillä sekä yhdistystapaamisissa/-koulutuksissa (97 osallistujaa). Toiminnanjohtaja Mervi Kestilä toimi Ymmärrä yhdistystä - verkkokoulutuksessa kouluttajana. Paikallisyhdistyksille välitettiin tietoa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvällä Yhdistystiedotteella, yhdistysten vastuuhenkilöille suunnatuilla kirjeillä, puhepuhelimitse, sähköpostilla, MLL:n Lapin piirin facebook- ja kotisivuilla. Paikallisyhdistyksille jaettiin runsaasti materiaalia: mm. leluja ja kirjoja perhekahviloihin sekä esitteitä yhdistystoiminnassa hyödynnettäväksi. Leaf lahjoitti xylitolpurkkaa ja - pastilleja yhdistyksille perhekahviloissa ja tapahtumissa jaettavaksi. LIDL lahjoitti Lapin yhdistyksille 1500 heijastinliiviä lapsille. Miska liivimallina. 5 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
3.2 Jäsenistö MLL:n perustan muodostavat paikallisyhdistykset, joissa toimivat ihmiset osallistuvat oman alueensa lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Liiton jäsenmäärä oli vuoden 2012 päättyessä 93 090 henkilöjäsentä koko maassa ja Lapissa 3969. Lapin henkilöjäsenmäärä kasvoi 34:llä. Paikallisyhdistyksiä oli koko maassa 566 ja Lapissa 24 toimivaa yhdistystä. Yhdistyksiä kannustettiin ja koulutettiin jatkuvaan jäsentyöhön. Jäsentyö on nykyisistä jäsenistä huolta pitämistä, uusien jäsenten hankintaa, jatkuvia yhdistyksen hallituksen toimintavuoteen kuuluvia erilaisia tehtäviä ja toimenpiteitä sekä keino tehdä MLL:sta yhä näkyvämpi ja vahvemmin toimiva. Uudet jäsenet tuovat tullessaan lisää mm. toimintaa, vaikuttavuutta, näkyvyyttä, mainetta, vapaaehtoisia, ideoita, tietoa, vertaisuutta ja rahaa. Ilahduttavaa olikin, että osa yhdistyksistä onnistui hienosti jäsenhankinnassa. Paikallisyhdistys 31.12.2011 31.12.2012 Muutos Liittyneet aikuiset MLL.N ENONTEKIÖN 74 75 +1 4 MLL.N INARIN 78 82 +4 5 MLL.N IVALON 185 202 +17 21 MLL.N KEMIJÄRVEN 110 114-9 3 MLL.N KEMIN 150 141-9 3 MLL.N KEMINMAAN 91 84-7 0 MLL.N KITTILÄN 337 461 +124 42 MLL.N KOLARIN 165 163-2 10 MLL.N MUONION 345 339-6 11 MLL.N PELKOSENNIEMEN YHD. 27 26-1 1 MLL.N PELLON 73 69-4 2 MLL.N PERHETOIMINTA 477 420-57 16 MLL.N POSION 121 118-3 4 MLL.N RANUAN 89 85-4 6 MLL.N ROVANIEMEN 151 141-10 5 MLL.N SALLAN 167 152-15 0 MLL.N SAVUKOSKEN 64 62-2 0 MLL.N SIMON 237 208-29 6 MLL.N SODANKYLÄN 162 176 +14 16 MLL.N TERVOLAN 258 241-17 3 MLL.N TORNION 340 385 +15 40 MLL.N UTSJOEN 79 77-2 2 MLL.N YLITORNION 118 111-7 7 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 6
3.3 Lapsi- ja perhetoiminta MLL:n lapsi- ja perhetoiminnalla tarkoitetaan kaikkea perheitä koskevaa toimintaa. Siihen kuuluvat mm. perhekahvilat, perhekeskukset, vertaisryhmätoiminta ja lasten kerhotoiminta. Näihin toimintoihin yhdistykset saavat tukea, materiaalia ja ohjausta. Sen lisäksi perhetoimintaa ovat yhdistysten lapsille, nuorille ja perheille tarjoamat tapahtumat, retket, leirit ja yleisötilaisuudet. Lapissa paikallisyhdistysten lapsiperheille tarjoamia keskeisiä osallistumisen muotoja ovat perhekahvilat, lasten harrastuskerhot ja perhetapahtumat. Piirin työntekijät tukivat paikallisyhdistysten toimintoja ammatillisesti ohjaamalla, kouluttamalla ja välittämällä keskusjärjestön materiaalia. Perhekahvilatoiminta tarjoaa samassa elämäntilanteessa oleville perheille mahdollisuuden saada tukea toisistaan. Perhekahvilan tehtävänä on myös edistää eri taustoista tulevien perheiden keskinäistä kohtaamista ja vertaistukea. Vuonna 2012 Lapin piirin alueella oli yhteensä 24 perhekahvilaa, jotka toimivat vapaaehtoistoimijoiden (38 henkilöä) sekä yhden palkatun henkilön ohjaamina. Perhekahviloissa oli kokoontumiskertoja 542 ja kävijöinä 4281 lasta ja 3011 aikuista vuoden 2012 aikana. Piiri koulutti perhekahvilatoiminnasta Näätämössä (Inari), jonne perustettiin perhekahvila. MLL:n paikallisyhdistykset ja Lapin piiri tarjoavat eri-ikäisille lapsille ja nuorille omaa toimintaa. Vanhempien vertaisryhmiä toimi 13 ja niissä oli yhteensä 147 kävijää. Kerho- ja harrastustoimintaa tarjottiin 30 ryhmää, joissa oli yhteensä 4017 kävijää. Näissä toiminnoissa oli 9 palkattua ja 88 vapaaehtoista ohjaajaa. Kaikissa Lapin paikallisyhdistysten ja MLL:n Lapin piirin eri tapahtumissa, koulutuksissa, kerhoissa, vertaisryhmissä, perhekahviloissa, leireillä ja retkillä oli osallistujia 26 275. Vapaaehtoiset tekivät työtunteja 9453, mikä vastaa 6 henkilötyövuotta (yhden henkilön vuotuiseksi työtuntimääräksi lasketaan keskimäärin 1 600 h). Tarkemmat toimija- ja tilastotiedot löytyvä liitteistä: Liite 1: MLL:n Lapin paikallisyhdistysten perustamisvuodet ja hallitusten toimihenkilöt 2012 Liite 2: MLL:n Lapin piirin yhdistysten toiminta lukuina 2012 Liite 3: MLL:n Lapin piirin toiminta lukuina 2012 Piirin Perhetoimintakeskus Näätämön perhekahvila 7 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
4 PERHEPALVELUT 4.1 Lastenhoitotoiminta MLL:n perheille tarjoama tilapäinen lastenhoitoapu on valtakunnallista, ennaltaehkäisevää ja vanhemmuutta tukevaa arjen apua. Hoitoapua on mahdollista saada kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Välitysjärjestelmä on internetpohjainen. Perhe voi tilata hoitajan puhelimitse arkisin klo 8-13 tai netissä http://lastenhoito.mll.fi. Lapin piiri on organisoinut lastenhoitotoimintaa vuodesta 1992 alkaen. Toiminnan rahoitus perustuu kuntien avustuksiin. Vuonna 2012 toimintaa avustivat Inari, Kemi, Keminmaa, Kittilä, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä. MLL ei peri perheiltä maksuja, vaan perhe toimii hoitajan työnantajana ja maksaa hoitajalle MLL:n suosituksen mukaisen tuntipalkan, 8,20 /h. Välitys ohjeistaa perheitä myös muissa mahdollisissa työantajavelvoitteissa. Hoitajina toimivat 16 65 - vuotiaat joko MLL:n järjestämän lastenhoitokurssin (60h) käyneet tai riittävän sosiaali- terveys- tai kasvatusalan koulutuksen saaneet hoitajiksi soveltuvat henkilöt. Kaikki toimintaan mukaan otettavat henkilöt haastatellaan ja perehdytetään. He ottavat vuosittain ammattivastuuvakuutuksen. Hoitajan työskentelyn painopisteenä on lapsen hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus vanhempien antamien ohjeiden mukaan. Vuoden aikana perehdytettiin 34 uutta hoitajaa. Lasten hoitajia toiminnassa oli noin 70. Tilastot 2012 Lastenhoitotunteja kertyi 3739 tuntia 227 eri perheessä. Järjestelmään rekisteröityneitä perheitä oli 793. Yleisin hoidon tarpeen syy oli vanhemman työ tai opiskelu, toiseksi yleisin vanhemman vapaa-aika ja kolmanneksi vanhemman asioilla käynti. MLL:n Lastenhoitokursseja (60h) järjestettiin Kemissä, Inarissa, Rovaniemellä, Kittilässä, Muoniossa ja Sodankylässä. Hoitajille järjestettiin paikallisesti pienryhmätapaamisia sekä koulutus- ja virkistystilaisuuksia yhteensä 11. Lastenhoitokurssien ja hoitajien koulutus- ja virkistystapaamisten järjestämisessä sekä toiminnan markkinoinnissa toimittiin yhteistyössä paikallisyhdistysten ja kouluttajien kanssa. Lastenhoitotoiminnan laatukriteerit ovat valtakunnalliset; hoitajien itsearviointi tapaamisissa, asiakasapalautteiden käsittely sekä joka toinen vuosi tehtävä asiakastyytyväisyyskysely ja hoitajakysely muodostavat laatutyöskentelyn perusperustan. 387 krt 349 krt 184 krt 27 krt 15 krt 14 krt 5 krt 9 krt 67 krt Lapsi on sairaana Vanhempi on sairaana Vanhemman asioilla käynti Vanhemman Vanhemman Vanhemman Vanhempi Lapsen Muu syy työ tai vapaa-aika väsymys tarvitsee vakituinen opiskelu tukea hoitopaikka MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 ei ole käyt. 8
4.2 Ammatilliset perhepalvelut MLL:n Lapin piirin ammatilliset perhepalvelut tarjoavat ammatillista osaamista ja yksilöllisiä, joustavia palveluja lapsiperheille kaikkina vuorokauden aikoina. Tavoitteena on tukea perheitä heidän arjessaan nostamalla lapsen hyvinvointi etusijalle. Ammatillisissa perhepalveluissa on ennaltaehkäisy painopisteenä ja työmuotoina ovat mm. lapsen kanssa toimiminen, lastenhoitoavun järjestäminen, perheen arjen hallinnan tukeminen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirin ammatillisia perhepalveluita vuonna 2012 olivat kotiin tehtävä ennaltaehkäisevä perhetyö, ryhmähoito ja yritysten lastenhoitopalvelu. Perhepalveluiden tilaajana toimii yleensä kunnan sosiaali- ja terveystoimi, yhteisö tai yritys. Työntekijänä toimivat sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammatillista koulutusta saaneet tuntityösuhteiset perhetyöntekijät (16). Vuoden aikana uusia työntekijöitä rekrytoitiin ja perehdytettiin 9. Perhetyöntekijöille annettiin säännöllistä tukea, ohjausta ja koulutusta työhönsä. Keväällä 2012 alettiin järjestää kuukausittaista aamukahvipalaveria eri teemoilla, jonka perhetyöntekijät kokivat tarpeellisena (kysely 2012). Outi Arvolan pitämään Muksuoppi - koulutukseen (5 x 2h) osallistui 7 perhetyöntekijää. Tilastot 2012 MLL:n Lapin piirissä tehtiin ennaltaehkäisevää perhetyötä yhteensä 2865 tuntia 99:ssa eri perheessä 469 lapsen kanssa. Käyntikertoja perheissä kertyi 719. Yritysten lastenhoitopalvelua käytettiin 246 h ja lasten ryhmähoitoa järjestettiin 108 h. Kauppakeskus Revontulessa toteutettiin ryhmähoito Tonttula, joka oli kesäkuussa auki yhden päivän ja joulukuussa neljänä päivänä. Perheille maksutonta palvelua käytti 111 perhettä ja 156 lasta. Edellisvuoteen verrattuna kaikkien palveluiden tuntimäärät nousivat: perhetyö 23 %, Yritysten lastenhoitopalvelu 43 % ja ryhmähoito 18 %. Lapsen hyvinvointi etusijalle Kehittämistyö Perhetyöstä raportoitiin palvelun tilaajalle kuukausittain. Yhteistyö ja verkostopalavereja tilaajan ja/tai perheiden kanssa pidettiin tarvittaessa. Kasvatustieteen opiskelija Marika Tohmola teki (4/12) puhelinhaastatteluna asiakaskyselyn perhetyön perheille sekä kyselyn perhetyöntekijöille. Perhetyön asiakaspalautekyselyssä MLL:n Lapin piirin perhetyö sai perheiltä arvosanaksi 8,8 (asteikolla 4-10), vastausprosentti oli 84 %. Kyselyssä selvitettiin mm. perheiden näkökulmaa perhetyön tarpeesta, saatavuudesta, kokemuksia perhetyöntekijöistä sekä kehittämisehdotuksia. Perheiden mielestä eniten avun tarvetta aiheutti vanhemman uupumus tai väsymys (31,6 %). Yhteydenpito ja asiointi MLL:n perhetyön kanssa koettiin toimivaksi, ja työntekijää saatiin sovittua kotiin perheen tarvitsemana ajankohtana. MLL:n perhetyö vastasi perheen odotuksia ja toiveita ja sillä oli positiivinen vaikutus vanhempien jaksamiseen. Perheistä 34,2 % koki, ettei MLL:n perhetyön käyntikertoja ollut riittävästi. Ruusuja, homma toimii tosi nopeasti. Tosi nopeasti saa sovittua, jos vaikka tänään on yhteydessä kaupungin kanssa, ei mene kauaa kun MLL:ltä soitetaan ja ehdotetaan työntekijöitä, jonka saakin jo seuraavana päivänä kotiin. Perheet kokivat, että yhteistyö perhetyöntekijän kanssa toimi hyvin. Perhetyöntekijä oli luotettava ja toimi perheen kokonaistilanteen tai ohjeiden mukaisesti. Lapset tykkäsivät perhetyöntekijästä ja saivat sellaista hoitoa, jollaista he tarvitsivat. 9 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
Tosi kiva kokemus erään työntekijän käynnistä. En ollut aikaisemmin leikkinyt lapseni (vauvan) kanssa, ja oli kiva nähdä kun työntekijä oli alkanut leikittää lasta. Itsekin huomasin alkaa sitä sitten tekemään. Perhetyöntekijöiden kyselyn tarkoituksena oli mm. saada tietoa perhetyön käytännön organisoinnista, perhetyöntekijöiden toiminnasta perheessä sekä kehittämisehdotuksia. Vastausprosentti oli 100 %. Työntekijät pitivät työn hyvänä puolena joustavan sopimisen työajoissa ja saivat mielestään riittävästi ohjausta ja tukea MLL:ltä. He kokivat tarjoavansa lapsille heidän ikätasonsa vaatimaa hoitoa ja huomioivansa toiminnassaan perheen kokonaistilanteen. Lasten kanssa työskentelyn koettiin tukevan myös vanhemmuutta ja helpottavan perheen arjen sujuvuutta sen hetkisessä tilanteessa. Suurin osa perhetyöntekijöistä kertoi tekevänsä perheissä myös pienimuotoisia kotitaloustöitä. Kehittämisehdotuksissa toivottiin lisää yhteisiä tapaamisia, työnohjausta tai ohjeistusta lisää. Olen oikein tyytyväinen, minusta tässä on hyvä sapluuna. Työntekijän ja perheen huomioimista, räätälöityä työtä tarpeiden mukaan. Lapin piirin Ammatillisissa Perhepalveluissa on käytössä laatukansio, joka sisältää työntekijöiden perehdytysmateriaalin, keskustelumateriaalin, tuotekuvaukset ja hinnaston, sopimuspohjat, esitteet sekä dokumentointilomakkeet. 4.3 Perhetoimintakeskus Lapsi- ja perhetoiminta Rovaniemellä Paikallisen lapsi- ja perhetoiminnan tavoitteena on lisätä lapsiperheiden keskinäistä tukea sekä ehkäistä ongelmia ja sosiaalista syrjäytymistä. MLL:n lapsi- ja perhetoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Vanhempien saama tuki muodostuu emotionaalisesta, tiedollisesta, toiminnallisesta, käytännöllisestä ja henkisestä tuesta. Rovaniemen kaupunki avustaa toimintaa. Lapsiperheiden kohtaamispaikka, Perhetoimintakeskus, oli avoinna maanantaista perjantaihin klo 9-14 vuodenvaihteen pyhiä ja heinäkuuta lukuun ottamatta. Tiloissa oli mahdollisuus tulla syöttämään lapset ja vaihtamaan vaipat PTK:n aukioloaikoina. Toimintaa oli runsaasti myös iltaisin ja viikonloppuisin mm. vertaisryhmiä, vanhemman ja lapsen tapaamisia, koulutuksia ja yöpymisiä. MLL:n Lapin piirin paikallisyhdistysten jäsenet voivat yöpyä maksutta PTK:ssa. Lapsiperheiden toiminta suunnitellaan mahdollisimman pitkälle kävijöiden tarpeiden ja toiveiden perusteella. Kerhotoiminta (13 ryhmää) oli kysyttyä. Sanna Koivuranta-Virtanen ohjasi muskareita (9), Virpi Peitso loruryhmiä (2) ja Outi Hiukka vyöhyketerapiaa vauvoille ryhmiä (2). Kerhojen osallistujamäärä oli 113 aikuista ja 113 lasta. Vertaisryhminä kokoontuivat imetystukiryhmä, kestovaippailijat, monikkoperheet ja adoptioperheet. MLL:n lapsi- ja perhetoimintaan kuuluu kiinteä yhteistyö julkisen sektorin ja muiden järjestöjen kanssa. MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 10
5 NUORISOTYÖ MLL:n nuorisotyö on monipuolista, mutta vähemmän tunnettu osa MLL:n toiminnassa. MLL:n Lapin piirissä tärkeimmät nuorisotyön muodot ovat tukioppilastoiminta ja mediakasvatus. Piirillä oli nuorisotyöstä vastaava työntekijä. MLL:n Lapin piiri oli mukana Lapin nuorisojärjestöjen verkostossa, johon kuuluvat myös Lapin 4H, Lapin liikunta, Lapin Nuorisoliitto, Lapin Partiolaiset, Rovaniemen nuorisoasunnot, Setlementtinuorten Lapin piiri, Suomen Punaisen Ristin Lapin piiri ja SPEK. Verkoston tavoitteena on lisätä järjestöjen sekä järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä nuorisotyössä. Sámi Soster ry:n kanssa tehty yhteistyö jatkui edellisvuodesta ja mahdollisti MLL:n nuorisotyön viemistä käsivarren Lappiin. Alkoholi - jokaisen oma asia? -tietoiskujen tarkoituksena on painottaa, että jokainen voi tehdä itse päihteisiin liittyvät päätöksensä ja omat elämäntapansa muista ihmisistä riippumatta. Tällöin on kuitenkin tiedettävä vastuu ja seuraukset. Tietoisku on suunniteltu käytettäväksi 6.-9.-luokkalaisten kanssa. Lapin piirissä aihetta käsiteltiin Asiaa päihteistä -tietoiskuissa, jonka sai 80 yläkoulun oppilasta. Tämän lisäksi pidettiin yksi vanhempainilta. Tukioppilastoiminta ja MLL:n mediakasvatus kirjattiin Aluehallintoviraston Lapin sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. 5.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilastoiminta on peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, samoin toiminnasta kouluissa vastaava opettaja eli tukioppilasohjaaja. Tukioppilastoiminnan peruskoulutuksia pidettiin kaksi vuonna 2012 ja niissä koulutettiin 24 tukioppilasta. Sodankylässä pidettiin myös jatkokoulutus tunnetaidoista 12 oppilaalle. Muita jatkokoulutuksia ovat ohjaajat pitäneet itse kouluilla hyödyntäen MLL:n tuottamia aineistoja. Lapin piirin alueella toimii kaksi tukioppilaskouluttajaa ja neljä kouluttajaa kouluttaa oman työnsä ohella oman lähialueen kouluilla. Ohjaajiin ja kouluttajiin on pidetty yhteyttä sähköpostilla, puhelimitse sekä henkilökohtaisesti tapaamalla tarpeen mukaan. Tiedotusta on hoidettu myös postitse ohjaajakirjeiden välityksellä. Lapin Tukioppilasohjaajapäivä järjestettiin syyskuussa. Päivän teemana oli Tukioppilastoiminta voimavarana koulun arjessa ja hyvien käytänteiden jakaminen. Tukioppilastoiminnan 40- vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Rovaniemellä Arktikumissa 19.11. Kirsi Pihlaja Arktikumissa 19.11.2012 11 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
Seminaarissa oli mahdollisuus verkostoitua tukioppilasohjaajien ja MLL:n toimijoiden kanssa ja saada uutta tietoa tukioppilastoiminnan vaikuttavuudesta. Seminaarissa pohdittiin, miten koulu voi hyödyntää MLL:n tukea, mitä hyötyä on koulujen verkostoitumisesta ja tukioppilaiden kouluttamisesta. Ohjelmassa oli myös teatteriesitys Näetkö PUNAISTA? - huumoripitoinen tarina koulun arjessa, tukioppilaita unohtamatta. 5.2 Mediakasvatus Media on 2000-luvun lasten ja nuorten leikki- ja elämisympäristö. Lapset eivät ole vain median viestien vastaanottajia, he ovat myös median sisältöjen tuottajia ja aktiivisia toimijoita. Lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen median käyttö edellyttää, että aikuiset tuntevat ja ymmärtävät mediakulttuurin eri ilmiöitä. MLL on kouluttanut lasten ja nuorten netin käyttöön ja mediakasvatukseen perehtyneitä kouluttajia, joita Lapin piirissä oli vuonna 2012 kolme: Tero Yli-Koski, Hanne Korpela ja Hanna-Leena Pasanen. Mediakasvatusta on kehitetty varhaiskasvatukseen, eri ikäluokkien oppitunneille ja nuorisotyöhön sekä koulutusta opettajille ja vanhemmille. MLL tukee koulujen mediakasvatustyötä Viisaasti verkossa on ollut jo useamman vuoden Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämän mediakasvatuksen kulmakivi. Tietoiskuissa käsitellään verkkomedian hyötyjä ja haittoja sekä lasten ja nuorten sosiaalista elämää verkossa. Pienten lasten vanhemmille on erikseen tukea mediakasvatukseen Meidän Media vanhempainillan muodossa. Vuonna 2012 järjestettiin viisi mediakoulutusta, joihin osallistui yhteensä n. 60 oppilasta, 40 opiskelijaa, 20 opettajaa sekä 120 vanhempaa. Mediakoulutukset saivat hyvin julkisuutta, koska tilaisuudet poikivat yhden lehtijutun ja yhden radiohaastattelun. 5.3 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Mannerheimin Lastensuojeluliiton vuonna 1980 perustama Lasten ja nuorten puhelin (LNP) on ainoa suomenkielinen valtakunnallinen yksinomaan lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä, hakea ja vastaanottaa tietoa ja ajatuksia sekä tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa. Lasten ja nuorten puhelin on lasten oikeuksiin pohjaava lasten ja nuorten kuulemiskanava. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä tehdään ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. MLL:n Lapin piirin edustajat kertoivat Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä erilaisissa tapahtumissa, koulutustilaisuuksissa, yhdistyskäynneillä sekä jakoivat mainoksia ja julisteita yhdistyksille, kouluille, yhteistyötahoille ja nuorisotiloihin. Lasten ja nuorten netti on MLL:n palvelu yli 10-vuotiaille, itsenäiseen internetin käyttöön kykeneville lapsille ja nuorille. Lapsi tai nuori voi kirjoittaa itselleen tärkeistä asioista luottamuksellisesti aikuiselle päivystäjälle. Lasten ja nuorten netin nettikirjepalvelu palvelee ympäri vuorokauden. Viestiin vastataan kahden viikon sisällä. www.lastenjanuortennetti.net Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Lasten ja nuorten puhelimessa vastaavat koulutetut, vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät vuoden jokaisena päivänä maanantaista perjantaihin kello 14-20 sekä lauantaina ja sunnuntaina klo 17 20. Puhelin MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 12
päivystää myös silloin, kun suurin osa muista palveluista on suljettuna. Puhelu on soittajalle täysin ilmainen. Vuosittain MLL:n vapaaehtoiset päivystäjät vastaanottivat n. 50 000 yhteydenottoa eri-ikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Nuorille suunnattu nuorten netti sisältää paljon nuoria kiinnostavaa asiaa seurustelusta, päihteistä, kiusaamisesta, mielenterveydestä, mediasta ja monikulttuurisuudesta. Sivusto toimii auttajana nuorille murrosiän käänteissä. http://www.mll.fi/nuortennetti Päivystäjien mukaan heikentynyt taloustilanne ja yritysten irtisanomiset näkyvät myös lasten ja nuorten elämässä. Kun vanhemmat pelkäävät työpaikan ja perheen talouden puolesta, voi huoli tarttua myös lapsiin. Taloudellisesti tiukka tilanne kiristää perheenjäsenten keskinäisiä välejä ja vaikuttaa ilmapiiriin perheessä. 6 KEHITTÄMIS- JA KOKEILUHANKKEET 6.1 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke 2012-14 MLL edistää vauvojen ja vanhempien turvallisia kiintymyssuhteita, tasavertaista vanhemmuutta sekä vahvistaa vauvaperheiden vanhempien parisuhdetta yhteistyössä piirijärjestöjen, kuntien ja yhteistyökumppanien kanssa Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeessa 2010 2014. Hankkeessa kehitetään perhevalmennuksen jatkeeksi perheryhmämallia, jonka avulla tuetaan vanhemmuutta ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa piirien ja paikallisyhdistysten yhteistyötä neuvoloiden kanssa sekä ohjata vauvaja lapsiperheitä MLL:n vanhemmuutta tukevaan avoimeen toimintaan. Perheryhmätoiminnalla vahvistetaan vanhemman kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Tätä kykyä kutsutaan reflektiiviseksi kyvyksi. Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli perustuu Yalen yliopistossa kehitettyyn Parents First -ohjelmaan. Vanhemmat rekrytoidaan ryhmiin neuvolan perhevalmennuksen kautta. Yhden ryhmän koko on 5-8 pariskuntaa. Ryhmät kokoontuvat 12 kertaa. Lapin piirin yhteistyökuntana vuonna 2012 oli Rovaniemen kaupunki. Toimintaa esiteltiin Kittilässä ja neuvottelujen jälkeen solmittiin yhteistyösopimus. Myös Sodankylään ja Kemiin lähetettiin tietoa hankkeesta. Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevän perhetyön kolme työntekijää sekä kaksi neuvolan terveydenhoitajaa osallistuivat perheryhmän ohjaajakoulutukseen. Vuoden 2012 aikana toteutettiin kaksi perheryhmää, joihin osallistui yhdeksän perhettä. Rovaniemellä on nyt seitsemän koulutettua perheryhmänohjaajaa. Toiminnanjohtaja osallistui vastuupiirin järjestämään perheryhmänohjaajien tapaamiseen 21.11. Oulussa. Tapaamisessa vaihdettiin kuulumiset ja opeteltiin vuorovaikutuksellisia leikkejä. 13 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
6.2 Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen -hanketta hallinnoi Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry ja sitä rahoittaa RAY. MLL:n Lapin piiri on yhteistyösopimuksella mukana hankkeessa. Piirin edustaja on hankkeen ohjausryhmässä sekä Osallisuustyöryhmän puheenjohtaja ja Oppilaitostyöryhmän jäsen. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen päämääränä on lisätä kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta tukemalla Lapissa toimivia sosiaali- ja terveysjärjestöjä niiden perustehtävässä. Päämäärän saavuttamiseksi vakiinnutetaan kehittämisrakenne, joka tukee järjestöjen keskinäistä ja alueellista verkostoitumista ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvoinnin rakentamiseksi sekä tuo uusia työvälineitä ja yhteistyöfoorumeita järjestötyön tueksi. Lapin piiri osallistui mahdollisuuksien mukaan rakenteen järjestämiin järjestöfoorumeihin eri puolilla Lappia. Piirin edustaja oli mukana valmistelemassa Oppilaitosyhteistyöhanketta, joka sai RAYrahoituksen vuosille 2013 2016. Hankkeen tavoitteena on luoda uusi järjestöjen ja Lapin alueen eri oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopiston välinen yhteistyörakenne. Uudella yhteistyörakenteella tuetaan järjestöjen toimintaedellytysten kehittymistä sekä lisätään opiskelijoiden järjestötietoutta ja kiinnitetään opiskelijat järjestö- ja vapaaehtoistyöhön. Tällä tavoin tuetaan nuorten osallisuutta ja aktivoidaan heidät aktiivisiksi järjestötoimijoiksi. 7 HALLINTO JA TALOUS Liittokokous määritti kesäkuussa 2012 MLL:n painotukset ja linjaukset kolmivuotiskaudeksi 2012 2014. MLL:n Lapin piirin syys- ja kevätkokouksissa määritettiin piirin toimintaa ja taloutta. Kevätkokous pidettiin Rovaniemellä 14.4. Virallisia edustajia oli neljä kolmesta eri yhdistyksestä. Muita kokousvieraita oli kuusi. Ennen varsinaista kokousta MLL:n asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainio alusti lastenoikeuksien toteutumisesta ja kuntavaalivaikuttamisesta. Syyskokous pidettiin Levillä Kittilässä 27 28.10. Kokouksessa oli 21 virallista kokousedustajaa yhdeksästä eri yhdistyksestä ja lisäksi kaksi MLL:n Lapin piirin työntekijää. Syyskokousviikonlopussa oli kaiken kaikkiaan 48 osallistujaa. Syyskokouksen lisäksi viikonloppuna keskusteltiin onnellisuudesta, hyvästä olosta, tunteiden merkityksestä, onnen lisäämisestä arkielämään ja huomion keskittämisestä oikeisiin asioihin elämäntaidon valmentaja Annika Takalokastarin ohjauksessa. Tauolla opettelimme myös rivitanssia. Suvianna Hakalehto-Wainio Piirihallitus kokoontui 8 kertaa. Ari Ahrapalo ja MLL:n tanssijat MLL:n liittovaltuustossa kaudella 2012-2014 toimivat Lapista Ulla Haaranen Rovaniemeltä (varalla Sanna Juntunen Torniosta) sekä Mira Uusiportimo Rovaniemen Perhetoimintayhdistyksestä (varalla Johanna Kiviniemi Rovaniemen Perhe- MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 14
toimintayhdistyksestä). Paula Karjalainen Tervolasta ja Paula Haarahiltunen Ranualta olivat liittohallituksen varajäseniä. Paula Karjalaista esitettiin liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi. MLL:n järjestörakenteen kehittäminen jatkui. MLL:n Lapin piirin tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia selvitettiin yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa aloitettuja yhteistyöneuvotteluja jatkettiin ja piirien yhdistymismahdollisuuksia kartoitettiin. 7.1 Piirihallitus 2012 Pj KARJALAINEN PAULA Varsinaiset jäsenet Varajäsenet 1. VUOLLI RUUSU, ROVANIEMI (PTY) Valkonen Osmo, ROVANIEMI 2. KIVINIEMI JOHANNA, ROVANIEMI (PTY) Karppinen Teija, ROVANIEMI (PTY) 3. ALATALO MILLA, MUONIO Pokka-Mattanen Raili, SODANKYLÄ 4. ALKKI JANNE, ROVANIEMI (PTY) Niemi Sirpa, TERVOLA, 5. UUSIPORTIMO MIRA, ROVANIEMI (PTY) Kataja Petra, RANUA 6. KEHUSMAA ELINA, KEMI Haarala Katriina, ROVANIEMI 7. HAARANEN ULLA, ROVANIEMI Rauhala Pirjo, MUONIO 8. HYYPIÖ PÄIVI, KEMIJÄRVI Nampajärvi Suvi, KEMIJÄRVI 9. SARANIEMI RAIJA, ROVANIEMI Kerkelä Raili, KEMIJÄRVI 7.2 Henkilöstö ja toimitilat Lapin piirissä oli vuonna 2012 kaksi kuukausipalkkaista työntekijää eli toiminnanjohtaja Mervi Kestilä ja perhepalvelupäällikkö Tarja Stankowski, joka vastasi ammatillisista perhepalveluista, lastenhoitotoiminnasta ja Perhetoimintakeskuksesta. Nuorisotyöstä vastasi Tero Yli- Koski. Tuntityönä teetettiin siis nuorisotyö, osa koulutuksista ja hanketyöstä, kerhojen ohjaus, IT-tuki sekä MLL:n perhetyö, yritysten lastenhoitopalvelu ja ryhmähoito. Lapin piirin Perhetoimintakeskus ja piiritoimisto sijaitsevat Rovaniemen keskustassa, osoitteessa Pirkkakatu 2. Piiritoimiston ja Perhetoimintakeskuksen tilat ovat piirin omistuksessa ja ne ovat olleet pitkään myynnissä. Myös henkilökunta markkinoi tiloja aktiivisesti. Uusiin vuokratoimitiloihin siirrytään, kun nykyiset tilat on saatu myytyä. Kuvissa vasemmalta: Tarja Stankowski, Tero Yli-koski ja Mervi Kestilä. 15 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
Liite 1 MLL.N ENONTEKIÖN MLL.N INARIN MLL.N IVALON MLL.N KEMIJÄRVEN MLL.N KEMIN MLL.N KEMINMAAN MLL.N KITTILÄN MLL.N KOLARIN MLL.N MUONION MLL.N PELKOSENNIEMEN MLL.N PELLON MLL.N PERHETOIMIN- TA MLL.N POSION MLL.N RANUAN MLL.N ROVANIEMEN MLL.N SAARISELÄN nukkuu MLL.N SALLAN MLL.N SAVUKOSKEN MLL.N SIMON MLL.N SODANKYLÄN MLL.N TERVOLAN MLL.N TORNION MLL.N UTSJOEN MLL.N YLITORNION Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Rahastonhoitaja 1954 Laura Kuhlberg Mona Logje Jaana Pitikäinen Mona Logje 1923 Anne Näkkäläjärvi Jaana Leskinen Kirsi Mansikka-aho Kirsi Mansikkaaho 1923 Satu Airola Susanna Järvinen Tiia Pohjoisvirta Susanne Sokero 1930 Raili Kerkelä Suvi Nampajärvi Helvi Salo Helvi Salo 1921 Elina Kehusmaa Kristina Erholtz Anna-Mari Kesti Tuuli Järvenlahti 1928 Helena Siponmaa Marketta Paavalniemi Tuula Lepojärvi Tuula Lepojärvi 1925 Kaisa Sirkiä Maija Tammela Minna Mäkimartti Paula Kuusisto 1928 Saara Koivisto Nina Forsell Outi Koli Anne Grip 1922 Milla Alatalo Mervi Regina Linda Yliniemi Sirkka Syväjärvi 1935 Annika Kostamo Niina Arvola Miina Kunnasto Mervi Jaakkola 1941 Heli Rousu Mila Mäki Marja-Kristiina Raappana Heli Rousu 1992 Mira Uusiportimo Katja Siirtola Anne-Marie Haavikko Johanna Kiviniemi 1935 Minna Niemelä Seija Tuomivaara Paula Posio Päivi Tuppurainen 1938 Paula Haarahiltunen Virpi Uusinarkaus Katja Paakki Kristiina Kortelainen-Heikkilä 1923 Ulla Haaranen Eliisa Lintula Katriina Haarala Inkeri Keskitalo 2001 Mikko Tyni Mari Lukkari Nina Niittyvuopio Seija Vasala 1927 Susanna Jussila Henna Uutela Henna Uutela Tanja Aska 1935 Eija Kalliainen Riika-Mari Ordning Henna James Sari Kuosku 1924 Sari Pajari Tiina Kuosmanen Aila Halttu 1926 Raili Pokka-Mattanen Johanna Mäki Marke Mäntynen Merja Huikuri 1931 Sirpa Niemi Minna Isto Paula Karjalainen Minna Karpoff 1922 Hanna Kangastalo Päivi Karkkola Henna Regina Mari Palokangas 1928 Maija Länsman Kirsi Kvist-Aikio Pirjo Seurujärvi Kirsi Kvist-Aikio 1928 Sanna Kangas Monika Harri Sanna Piuva Pirjo Kangas MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 16
Liite 2 Lapin paikallisyhdistysten toimintaa lukuina v. 2012 1. PERHEKAHVILATOIMINTA lukumäärä 1.1. Perhekahviloita 24 1.2. Kokoontumiskertoja 542 1.3. Perhekahviloiden kävijämäärä yhteensä (lapsia) 4281 1.4. Perhekahviloiden kävijämäärä yhteensä (aikuisia) 3011 2. VANHEMPAINRYHMÄ- JA VERTAISTOIMINTA lukumäärä 2.2. Äitiryhmiä 2 2.4. Muita aikuisten ryhmiä (esim. harrastusryhmiä) 4 2.5. Lasten ja aikuisten yhteisiä vertaisryhmiä 1 2.6.Ryhmissä osallistujia yhteensä 87 3. KERHO- JA HARRASTUSTOIMINTA lukumäärä LASTEN KERHOJA 3.1.Musiikkikerhoja tai -leikkikouluja 2 3.2. Kerhojen kävijämäärä yhteensä 200 3.3.Taidekerhoja 1 3.4. Kerhojen kävijämäärä yhteensä 66 3.5. Liikuntakerhoja 4 3.6. Kerhojen kävijämäärä yhteensä 716 3.7. Muita kerhoja 3 3.8. Kerhojen kävijämäärä yhteensä 474 3.11. Lapsille ja nuorille suunnatut muut tapahtumat ja tilaisuudet 11 3.12. Tapahtumissa osallistujia yhteensä 565 LASTEN JA AIKUISTEN YHTEISIÄ KERHOJA JA HARRASTUSRYHMIÄ 3.13 Lasten ja aikuisten yhteisiä musiikkikerhoja 4 3.14 Kerhojen kävijämäärä yhteensä 400 3.17 Lasten ja aikuisten yhteisiä liikuntakerhoja 4 3.18 Kerhojen kävijämäärä yhteensä 846 4. RETKI- JA LEIRITOIMINTA lukumäärä 4.1. Yhdistyksen järjestämiä retkiä 24 4.2. Retkien osallistujia yhteensä (lapsia: 12-vuotiaat ja nuoremmat) 503 4.3. Retkien osallistujia yhteensä (aikuisia) 424 5. NUORISOTOIMINTA (13-17-vuotiaat) lukumäärä 5.1. Nuorille suunnattuja koulutuksia 2 5.2. Koulutuksiin osallistuneita yhteensä 19 5.3. Nuorten kerhoja 1 5.4. Kerhojen kävijämäärä yhteensä 275 5.5. Yhdistyksen järjestämiä nuorten retkiä 4 5.6. Retkille osallistuneita yhteensä 71 5.9. Yhdistys avustaa tukioppilastoimintaa (kyllä=1, ei=0) 9 5.10 Yhdistys ja tukioppilaat tekevät yhteistyötä (kyllä=1, ei=0) 5 17 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012
6. KOULUTUS- JA YLEISÖTILAISUUDET lukumäärä 6.1. Kaikille avoimia koulutus- ja luentotilaisuuksia 5 6.2. Osallistujamäärä yhteensä 896 6.3. Yhdistyksen järjestämiä kirpputoreja 22 6.4. Yhdistyksen järjestämiä yleisö- ja koko perheen tapahtumia 43 6.5. Kävijämäärä yhteensä (lapsia) 4718 6.6. Kävijämäärä yhteensä (aikuisia) 3356 6.7. Erillisiä MLL-toiminnan esittelytilaisuuksia 10 7. LASTEN, NUORTEN, VANHEMPIEN JA PERHEIDEN KANSSA TOIMIVAT HENKILÖT palkattuja vapaaehtoisia 7.1. Perhekahvilaohjaajia 1 38 7.2. Vertaisryhmien ohjaajia 1 6 7.3. Kerhonohjaajia 3 22 7.6. Muita (esim. nuorten) tukihenkilöitä 0 10 7.7. Muita henkilöitä 0 8 7.8. Uusia vapaaehtoisia 82 7.9 Vapaaehtoisten työtunteja yhteensä (arvio) 2931 8. VAIKUTTAMISTYÖ JA TIEDOTUS lukumäärä 8.1. Aloitteita 3 8.2. Kannanottoja 3 8.4. Mediaosumia 102 8.5. Jäsenkirjeitä krt / v 15 9. YHDISTYKSEN TARJOAMAT PALVELUT lukumäärä Yhdistyksellä oli: 9.1. pienten koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhoja 1 9.2. aamu- ja iltapäiväkerhojen kävijämäärä yhteensä 2630 9.3. perhekeskuksia 0 9.6. leikkikenttiä ja -puistoja tai leikkikentät, joissa MLL:n järjestämää toimintaa 2 9.7. turvaväline- ja lastentarvikevuokrausta (kyllä=1, ei=0) 11 10.4. Yhdistys tekee yhteistyötä muiden MLL:n yhdistysten kanssa (kyllä=1, ei= 0) 7 11. HANKKEET lukumäärä 11.1. Yhdistyksen hallinnoimia hankkeita (lukumäärä) 1 11.2. Hankkeiden nimet 11.3. Yhteistyökumppanin hallinnoimia hankkeita, joissa yhdistys mukana (lukumäärä) 3 12. YHDISTYKSEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ lukumäärä 12.1. Yhdistyksen ja sen hallituksen kokouksia 163 12.2. Yhdistyksen eri työryhmien ja toimikuntien kokouksia 28 12.3. Luottamushenkilöiden työtunteja (arvio) 6147 12.4. Yhdistyksen palveluksessa olleita vakituisia työntekijöitä 0 12.5. Yhdistyksen palveluksessa olleita määräaikaisia, kuukausipalkkaisia työntekijöitä 7 12.6. Yhdistyksen palveluksessa olleita tuntityöntekijöitä 4 12.7. Muita työntekijöitä (opiskelijat, harjoittelijat, työllistetyt) 39 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012 18
Liite 3 Lapin piirin toimintaa lukuina v. 2012 1 TEN TUKI JA OHJAUS, JÄSENTYÖ lukumäärä 1.1. Yhdistysten määrä 25 1.2. Yhdistyskäyntejä ja -tapaamisia 11 1.3. Yhdistyskirjeitä (kertaa vuodessa) 10 1.6. Piirin neuvottelemia jäsenetuja 1 2 VAPAAEHTOISTEN KOULUTUS- JA VERTAISTAPAAMISET lukumäärä 2.1. Perhekahvilatoiminnan koulutuksia ja vertaistapaamisia 1 2.2. Osallistujamäärä yhteensä 5 2.3. Perhekahvilakäyntejä 2 2.20. Muita luottamus- ja vastuuhenkilökoulutuksia ja vertaistapaamisia 8 2.21. Osallistujamäärä yhteensä 92 3 YLEISÖTILAISUUDET lukumäärä 3.1. Kaikille avoimia koulutus- ja luentotilaisuuksia 2 3.2. Osallistujamäärä yhteensä 280 3.3. Yleisö- ja koko perheen tapahtumia 10 3.4. Kävijämäärä yhteensä (lapsia) 435 3.5. Kävijämäärä yhteensä (aikuisia) 595 3.6. Erillisiä MLL-toiminnan esittelytilaisuuksia 8 4 ALUEELLINEN KUMPPANUUS JA YHTEISTYÖ lukumäärä 4.1. Työryhmät, ohjausryhmät tmv. joissa piiri on edustettuna (lkm) 15 4.3. Kuntien määrä piirin alueella 21 4.4. Kirjallisten kuntasopimusten määrä 11 5 VAIKUTTAMISTYÖ lukumäärä 5.4. Mediaosumia 15 7 VANHEMPAINRYHMÄ- JA VERTAISTOIMINTA lukumäärä 7.1. Vanhempien vertaisryhmiä 4 7.5. Lasten ja aikuisten yhteisiä vertaisryhmiä 2 7.6. Ryhmissä osallistujia yhteensä 60 8 KERHO- JA HARRASTUSTOIMINTA lukumäärä LASTEN JA AIKUISTEN YHTEISIÄ KERHOJA JA HARRASTUSRYHMIÄ 8.13 Lasten ja aikuisten yhteisiä musiikkikerhoja 9 8.14. Kerhojen kävijämäärä yhteensä 912 8.19. Lasten ja aikuisten yhteisiä muita kerhoja 2 8.20. Kerhojen kävijämäärä yhteensä 128 10 NUORISOTOIMINTA (13-17-vuotiaat) lukumäärä 10.1. Nuorille suunnattuja koulutuksia 39 10.2. Koulutuksiin osallistuneita yhteeensä 235 19 MLL:n Lapin piirin toimintakertomus 2012