MLL:N LAPIN PIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2013

Transkriptio

1 MLL:N LAPIN PIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2013

2 SISÄLLYS MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LAPIN PIIRI ry:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 sivu 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 1 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 3 3 KANSALAISTOIMINNAN TUKI JA JÄRJESTÖTYÖ 5 4 PERHEPALVELUT 9 6 NUORISOTYÖ 12 7 KEHITTÄMIS- JA KOKEILUHANKKEET 14 8 HALLINTO JA TALOUS 17 TALOUSARVIO

3 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRIS- TÖSSÄ Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden perusturvallisuutta, hyvinvointia ja tervettä kehitystä. MLL:n järjestörakenne muodostuu paikallisyhdistyksistä, piirijärjestöistä ja keskusjärjestöstä. MLL on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, kaikille avoin järjestö, jossa kansalaiset voivat vaikuttaa ja tehdä vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. MLL on luotettava, nykyaikainen ja helposti lähestyttävä, perheiden arjessa mukana elävä järjestö. MLL toimii vahvana asiantuntijana, kehittäjänä ja vaikuttajana paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kolmivuotissuunnitelma hyväksyttiin MLL:n liittokokouksessa Oulussa MLL:n paikallisyhdistysten, piirijärjestöjen ja keskusjärjestön välistä yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan MLL:n puheenjohtajapäivillä, toiminnanjohtajapäivillä, vuosittain piirien ja keskusjärjestön yhteisellä järjestöjohdon foorumilla sekä alueellisilla, keskusjärjestön, piirien ja yhdistysten yhteisillä koulutuspäivillä. Järjestön kehittämistyötä jatketaan vakiinnuttamalla paikallisyhdistyksille suunnattavaa tukea järjestön sisäisen palvelukuvauksen mukaisesti. Kolmivuotiskauden aikana uudistetaan MLL:n strategia Suunta 2014 ja uusista linjauksista päätetään vuoden 2014 liittokokouksessa. Keskusjärjestö tukee piirien profiloitumista alueensa lapsiperheiden hyvinvoinnin ja ehkäisevän työn kehittäjiksi. Piirien ja yhdistysten välistä yhteistyötä lapsiperheitä tukevan perhetoiminnan järjestämisessä vahvistetaan ja lisätään yhteistyötä kuntien perhekeskusten kanssa. Ammatillisesti ohjattua perhekeskustoimintaa järjestävien paikallisyhdistysten, piirien ja keskusjärjestön keskinäistä verkostoitumista vahvistetaan. Lapissa vuoden 2013 painopisteenä ovat vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen parantaminen kokopäiväisen työntekijän voimin sekä kuntayhteistyön vahvistaminen. Sisältöpainotuksina ovat paikallisyhdistysten perhekahvilat ja kerhotoiminta. Lappi on erittäin harvaan asuttua aluetta. Keskimääräinen väestötiheys on vain kaksi asukasta neliökilometriä kohti, kun koko maassa neliökilometrillä on 18 asukasta. Erityisesti alueen pohjois- ja itäosissa sijaitsee laajoja asumattomia alueita. Toisaalta Lapissa on myös selkeitä väestökeskittymiä. Suurimmat ovat Rovaniemen ja Kemi Tornion kaupunkiseudut, joissa asuu kaksi kolmasosaa alueen väestöstä. Lapin sisäinen muuttoliike jatkuu. Väestö ja palvelut keskittyvät entistä selvemmin kuntakeskuksiin sekä monilta osin seutukuntaja aluekeskuksiin. Hyvinvointipalvelujen saavutettavuusongelmat kasvavat entisestään vähenevän väestön alueilla ja eri alueilla asuvien ihmisten eriarvoisuus palvelujen saavutettavuuden suhteen kasvaa. Taajamissa asuvan väestön osuus koko väestöstä on Lapissa n. 75 %. Lapin maakunnassa on 21 kuntaa, joiden alueella on yli 300 elinvoimaista kylää. Asukkaita alueella on noin , joka on 3,5 % koko Suomen väkiluvusta. Suomen n saamelaisesta n asuu Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Lapin väestöstä vuotiaita on 15,5 %, vuotiaita 65,6 % ja yli 64 -vuotiaita 18,9 %. Väestön keski-ikä oli Lapissa vuonna 2011 hieman korkeampi kuin keskimäärin koko maassa. Lapissa se oli 43,2 vuotta ja koko maassa 41,6 vuotta. Vuonna 2011 Lapissa syntyi vauvoja Yksinhuoltajaperheitä oli Lapissa 21,6 % (koko maa 20,3 %). Lapin väkiluku on ollut aleneva vuodesta 1993 lähtien. Väestön väheneminen on kuitenkin hidastunut ja vuonna 2011 vähennys oli 158 asukasta. Lapin maakunta muodostuu hyvin erilaisista seutukunnista, joista Rovaniemen seutukunta on kehittynyt parhaiten väestön ja työllisyyden osalta. Kohtuullisesti ovat menestyneet myös Kemi-Tornio teollisuuskeskuksena ja Tunturi-Lappi matkailusektorinsa ja siihen liittyvän rakentamisen ansiosta. Ongelmallisempia seutukuntia ovat Itä-Lappi, Pohjois- MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

4 Lappi ja Torniolaakso, joissa väestön ikääntyminen ja muuttotappiot verottavat erityisesti työikäisen väestön määrää. Teollisuuden liikevaihto näyttää toipuneen taantumasta hyvin vuonna mutta muilla toimialoilla kasvu on vaatimatonta. Elinkeinoelämän näkymät Lapissa jatkuvat hyvinä, mitä vauhdittavat kaivos- ja metalliteollisuuden sekä matkailun myönteinen kehittyminen. Seutukuntien talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät nähdään pääosin valoisina. Myönteistä kehitystä varjostavat kuitenkin globaalin talouden epävarmuus. Työvoiman kysyntä on vilkastunut ja työttömyys laskee. Eläköitymisen ja työvoimankysynnän piristymisen myötä osaava työvoiman saatavuus heikkenee. Sosiaalija terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Lapissa oli työttömiä heinäkuussa Tämä on lähes viisi prosenttia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Työttömien osuus työvoimasta oli Lapissa 14,4 prosenttia ja koko maassa 10,2. Myös nuorten työttömyys on lisääntynyt. Alle 25-vuotiaista työttömänä oli Lapissa toukokuun lopussa 1 500, mikä on runsas 150 henkeä eli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lapissa nuorten osuus työttömistä (17 %) oli hieman korkeampi kuin koko maassa (15 %). Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kompensointiin on ohentunut, ja vastuu on siirtynyt aiempaa enemmän perheille itselleen. Lapsilisien ja kotihoidon tuen reaaliarvo on tällä hetkellä huomattavasti alemmalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälissä. Pienituloisiin perheisiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana merkittävästi. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä. Määräaikaiset ja epätyypilliset työsuhteet koskettavat erityisesti nuoria naisia. Muuttoliikkeen myötä perheiden luonnolliset verkostot ovat ohentuneet ja perheiden kokema yksinäisyys on lisääntynyt sekä kasvukunnissa että maaseudulla. Yksinäisyys kuormittaa perheitä, ja on lasten kehityksen riskitekijä. Hyvinvoinnin eriytymiskehitys näkyy lasten ja nuorten keskuudessa. Kasvava joukko lapsia ja nuoria voi huonosti. Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat merkittävältä osin jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olevien lasten ja nuorten sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Lapsille ja nuorille tärkeissä palveluissa on tapahtunut heikentymistä, peruspalveluiden tarjonta ei monilta osin vastaa tarpeita, säädöksiä eikä suosituksia. Lapsivaikutusten arviointi ei vielä toteudu päätöksenteossa. Yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin kohdistuneet leikkaukset ja säästöt ovat lisänneet erityispalveluiden tarvetta. Esimerkiksi päiväkotien ja koulujen suuret ryhmäkoot, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, neuvolatyön, kouluterveydenhuollon ja muiden ehkäisevien toimien karsinta johtavat siihen, että lasten oireilua ja pulmia ei havaita varhaisessa vaiheessa eikä kyetä antamaan riittävää tukea ja apua. Hyvinvointi on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja 2 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013

5 toimintaympäristössään. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. MLL tekee kansalaisjärjestönä monipuolista ennaltaehkäisevää lastensuojelu-, terveys- ja päihdetyötä. Toiminnassa painottuvat lasten, nuorten ja perheiden lähiyhteisöjen, osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden tukeminen. MLL:n toiminnan painopisteenä on vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen. MLL:n perhekahvilat ja kerhot sekä paikallisyhdistystoiminta tarjoavat vertaistukea ja mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Lähteet: Lapin liitto 2011: SEUTUKUNTIEN SUHDANNENÄKYMÄT VUODELLE , Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2011: LAPIN TYÖLLISSYYSKATSAUS joulukuu 2011, Lapin aluehallintovirasto 2011: PERUSPALVELUT LAPISSA 2010, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kolmivuotissuunnitelma LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN TAPAHTUMAT 2013: Täyskäsikoulutus Lapin paikallisyhdistyksille Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen avausseminaari Lapin piirin Kevätkokous Rovaniemellä. Kevätilokeräys Valtakunnallinen äitienpäiväjuhla Helsingissä. Valtakunnallinen Hyvä alku koulutielle -kampanja elokuussa. Valtakunnallinen Koulurauhan julistus elokuussa Porissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 93 vuotta 4.10.! Lapin piirin Syyskokous-, koulutus- ja virkistysviikonloppu Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen päätösseminaari Hyvä joulumieli -kampanja joulukuussa. 2.1 Vaikuttaminen Vaikuttamistyön perustana ovat MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet; erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. MLL painottaa, että julkisen vallan päätöksenteossa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon sosiaalinen kestävyys ja arvioida eri ratkaisuvaihtoehtojen lapsivaikutukset. Hyvinvointi- ja terveyseroja tulee kaventaa suunnitelmallisesti. Julkisen vallan päätöksenteon perustana tulee käyttää nykyistä enemmän tutkimus-, rekisteri- ja indikaattoritietoa. Lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluita tulee vahvistaa. Lapsiperheköyhyyttä tulee vähentää. MLL nostaa vaikuttamistoiminnassaan esille myös lapsuuden lyhenemisen, joka on riskitekijä lapsen kehitykselle. Vaikuttamistoiminnan keskeiset sisällöt linjataan liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen hyväksymissä ohjelmissa ja kannanotoissa. Alueelliset painopisteet määritellään piirin syys- ja kevätkokouksissa. MLL:n lapsi- ja perhepoliittisen vaikuttamisen erityisenä painopisteenä vuonna 2013 on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen lapsille suunnatuissa palveluissa. Lapin piiri kokoaa ja levittää tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta, lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnista. Lisäksi piiri levittää lapsen kuulemisen ja lapsivaikutusten arvioinnin hyviä käytäntöjä. MLL:n Lapin piiri tukee paikallisyhdistyksiä vaikuttamistyössä MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

6 ja tekee vaikuttamistoiminnassa yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen ja verkostojen kanssa. Paikallisyhdistyksillä on käytettävissään keskusjärjestön tuottama vaikuttamisen tukiaineisto Yhdistysnetissä. Yhdistyskoulutuksissa hyödynnetään keskusjärjestön kokoamaa keskeistä tilastoaineistoa ja koulutusaineistoa paikallisen ja alueellisen vaikuttamistoiminnan perusteista sekä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä. Yhdistyksiä perehdytetään vaikuttamisaineistoon Yhdistysnetissä. MLL vaikuttaa lapsen parhaaksi Vaikuttamistyön keinoja valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ovat yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, tiedon kokoaminen ja levittäminen, verkostoissa toimiminen sekä aloitteet, kannanotot ja lausunnot. Tärkeää vaikuttamista ovat myös projektit ja hankkeet sekä koulutus ja valistus. Tavoite Toimenpide Arviointi Puheenjohtajilla on valmiuksia vaikuttamiseen. Päätöksenteossa kuuluu lapsen ääni. MLL:n paikallisyhdistykset vaikuttavat paikallisesti lapsiin liittyvään päätöksentekoon. Lapsuus ja vanhemmuus sekä ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö saavat arvostusta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen lapsille suunnatuissa palveluissa. Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus. MLL kokoaa, jakaa ja välittää tietoa lapsiperheiden arjesta päätöksenteon tueksi: MLL:n ohjelmat ja tilastot. MLL:n Lapin piiri auttaa yhdistyksiä aloitteiden ja kannanottojen teossa, kouluttaa vaikuttamisessa ja perehdyttää vaikuttamisaineistoon Yhdistysnetissä. MLL:n Lapin piiri osallistuu erilaisiin verkostoihin toimien siten lasten ja lapsiperheiden edunvalvojana. MLL:n Lapin piiri kokoaa ja levittää tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta, lapsen oikeuksista ja lapsivaikutusten arvioinnista. MLL:n Lapin piiri levittää lapsen kuulemisen ja lapsivaikutusten arvioinnin hyviä käytäntöjä. Osallistujamäärä. Medianäkyvyys. Aloitteet, kannanotot. MLL:n toiminnan esittelytilaisuudet. Osallistujamäärät koulutuksissa. Palaute. Medianäkyvyys. Aloitteet, kannanotot. Verkostoissa toimiminen. Toiminnan tulokset. Tiedon määrä. Kuntakontaktit. 2.2 Kotimaiset verkostot Vaikuttaminen lapsen parhaaksi on MLL:n keskeinen tehtävä. Osaamisen verkostoa lasten, nuorten ja perheiden asioita tutkivien ja kehittävien toimijoiden kanssa vahvistetaan edelleen. Yhteistyösuhteiden avulla kootaan voimia lapsen parhaaksi. Lapin piiri tekee kiinteää yhteistyötä paikallisyhdistysten, keskusjärjestön ja muiden piirien kanssa ja toimii yhdessä monien lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työtätekevien viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Myös eri oppilaitokset ovat merkittäviä yhteistyötahoja. Yhteistyöllä pyritään voimavarojen ja vahvuuksien yhteiseen hyödyntämiseen ja päällekkäisten toimintojen vähentämiseen. 4 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013

7 Tavoite Toimenpide Arviointi Pitää yllä toimivia yhteistyösuhteita järjestöihin, viranomaisiin, luottamushenkilöihin ja oppilaitoksiin, joiden avulla yhteiskuntaa kehitetään lapsen parhaaksi. MLL:n Lapin piirissä tehdään tutkimuksia, kartoituksia ja päättötöitä piirin toiminnasta. Lappilaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden arjen turvan parantaminen ja turvallisuusongelmien ehkäisy. Lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta lisäämällä Lapissa toimivien sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskinäistä ja kuntayhteistyötä. Maakunnallinen järjestöstrategia 3 KANSALAISTOIMINNAN TUKI JA JÄRJESTÖTYÖ 3.1 Vapaaehtoistyön tuki MLL:n Lapin piirin edustajat ovat aktiivisesti mukana verkostoissa ja viranomaisten asettamissa työryhmissä sekä erilaisissa lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä tapahtumissa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa: mm. harjoittelupaikkojen ja tutkimusaiheiden tarjoaminen. Lapin sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman (AVI)toteutukseen osallistuminen mm. perhekahviloilla, tukioppilastoiminnalla ja mediakasvatuksella sekä palvelupakettien rakentamisella Arjen turvaa -hankkeen pilottikunnissa. Osallistuminen Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteeseen mm. ohjausryhmässä, työryhmissä ja järjestöfoorumeissa. Osallistuminen Lapin liiton järjestöjen neuvottelukuntaan. Verkostoihin kutsuminen. Verkostoissa toimiminen. Toiminnan tulokset. Tapahtumat. Harjoittelijoiden määrä. Opinnäytetyöt. Toimenpiteiden toteutuminen. Palvelupaketit. Kehittämisrakenteen tulokset. Strategian eteneminen. MLL:n vapaaehtoistoiminta toteutuu pitkälti yhdistyksissä. Vapaaehtoistoiminnan kautta MLL:lla on suora yhteys lasten, nuorten ja vanhempien arkeen. Paikallisyhdistysten hallituksissa ja vastuutehtävissä toimitaan keskimäärin kolme vuotta kerrallaan. Tämä edellyttää järjestöltä aktiivista vapaaehtoisten perehdytystä, ohjausta ja koulutusta. Järjestön vapaaehtoisten jaksamista tuetaan koulutuksilla, järjestämällä vertaistapaamisia sekä virkistystoiminnalla. Vapaaehtoistyön johtamista tuetaan valtakunnallisella johtamiskoulutuksella, kehittämispäivillä ja piirijärjestöjen järjestämissä tapahtumissa. Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus toteutetaan vuonna Ymmärrä yhdistystä -verkkokoulutusta järjestetään tarpeen mukaan. Keskusjärjestö hakee RAY:ltä avustusta Lapin paikallisyhdistysten matkakulujen tukemiseen. Lapin piirissä on tavoitteena tavata jokaisen yhdistyksen edustajia vuosittain yhdistyskäynneillä, koulutustilaisuuksissa sekä piirin vuosikokousten ja Täyskäsipäivän yhteydessä. Sähköpostia, puhelinta sekä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Yhdistystiedotetta hyödynnetään viestinnässä. Yhdistyksiä koulutetaan ja tuetaan parantamaan omaa jäsenviestintäänsä. MLL:n paikallisyhdistykset kokoavat alueensa perheitä toimimaan ja vaikuttamaan lapsiperheiden hyväksi. Toiminta muotoutuu paikallisista tarpeista, yhdistyksen voimavaroista sekä alueellisesta ja valtakunnallisista toimintamalleista. Yhdistysten toimintaedellytys- MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

8 ten on oltava kunnossa, jotta yhdistykset pystyvät vastaamaan oman alueensa lapsiperheiden tarpeisiin ja kehittämään toimintojensa sisältöjä. Paikallisyhdistykset osallistuvat oman alueensa hyvinvoinnin kehittämiseen. Piirissä kootaan yhdistysten vuositilastot, jotka toimitetaan keskusjärjestölle. Vuositilastoilla tehdään yhdistysten ja piirin toimintaa näkyväksi myös numeraalisesti. Keskusjärjestö ja piirit tekevät yhteistyötä yhdistysten kanssa toimintaedellytysten kehittämiseksi. Keskusjärjestö pitää yllä keskitettyä jäsenrekisteriä, kehittää järjestön sisäistä viestintää ja tuottaa materiaaleja ja koulutusohjelmia järjestön tueksi. Painopistettä suunnataan sisältöjen ja toimintamuotojen kehittämiseen ja levittämisessä hyödynnetään piirin asiantuntijuutta alueensa yhdistysten ja toimintakulttuurin tuntijoina. Yhdistysten perehdyttämisestä järjestötoiminnan perusteisiin vastaa ensisijaisesti piiri. Toiminnanjohtajaa voi pyytää mukaan yhdistysten jäseniltoihin, kokouksiin ja tempauksiin. Tavoite - Toimenpide Arviointi Vapaaehtoistyön tarpeenmukainen ja oikein kohdennettu ammatillinen ohjaus, jolloin yhdistysten toimintaedellytykset ovat kunnossa ja yhdistyksillä on mahdollisuus toteuttaa lapsiperheiden tarpeisiin perustuvaa MLLtoimintaa kunnassa. - Paikallisyhdistysten toiveita toimintaedellytysten tukemisessa ja vapaaehtoistoiminnan vahvistamisessa hyödynnetään ammatillisen ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. - Kevätilokeräykseen kannustaminen. - Veto-ohjaajan rekrytointi ja seudullisen ohjauspisteen perustaminen. - Tukea koulutusten matkakuluihin. Itsearviointi: piirin minimitehtävien toteutuminen Osallistujamäärät Palaute Keräykseen osallistuvien yhdistysten määrä ja keräystulos. MLL:n luottamus- ja vastuuhenkilöillä sisällöllisesti kattavaa ja ajan tasalla olevaa tietoa sekä työvälineitä toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin sekä kehittämiseen. Piirin ja yhdistysten viestintä on sujuvaa. Viestintä tavoittaa mahdollisimman usean yhdistyksen jäsenen. Yhdistyksillä on yhdistyskortti ja/tai kotisivut ja ne ovat ajan tasalla. Yhdistysten toimintaa tehdään näkyväksi paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. - Paikallisyhdistyksille suunnataan tukea järjestön sisäisen palvelukuvauksen mukaisesti. - Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus. - Ymmärrä yhdistystä -verkkokoulutus. - Yhdistyskäynnit ja hallituskoulutukset. - Täyskäsikoulutus hallitusten luottamus- ja vastuuhenkilöille sekä hallitustyöstä kiinnostuneille. - Keräyskoulutus. - Kevätkokouksen oheisohjelma sekä syyskokous-, koulutus- ja virkistysviikonloppu. - Viestintää piirin ja yhdistysten välillä parannetaan mm. lisäämällä tiedotusta sähköpostilla ja tarkentamalla postin vastaanottajia. - Yhdistystiedote jakaa tietoa yhdistyksille kuusi kertaa vuodessa. Itsearviointi: piirin minimitehtävien toteutuminen Osallistujamäärät Palaute Palaute - Piirin internetsivustoilta on linkki paikallisyhdistyksen kotisivuille. - Koulutus ja ohjaus. Yhdistysten yhdistyskortin ja kotisivujen - Piirissä kootaan yhdistysten vuositilastot, jotka toimitetaan keskusjärjestölle. - Mediatiedotteet ja niissä yhdistysten tukeminen tarvittaessa. tarkkailu. Palaute. Palautusprosentti. Medianäkyvyys. 6 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013

9 3.1.1 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on käynnistänyt vuonna 2009 Raha-automaattiyhdistyksen tuella Vapaaehtoistoiminnan ohjaushankkeen (Veto-hanke ). Hankkeen tarkoituksena on lisätä vapaaehtoistoiminnan seudullista lähitukea ja vaikuttavan varhaisen tuen edellytyksiä koko järjestössä. Vuonna 2013 hanketta laajennetaan MLL:n Lapin piirin alueelle, jolloin piiri saa kokopäiväisen Veto-ohjaajan. Hankkeen keskeiset sisällöt ovat: vapaaehtoistoiminnan aktivointi, ohjaus ja tuki; alueellinen verkostoituminen ja tasavertainen kumppanuus sekä lapsi- ja perhetoiminnan sisältöjen kehittäminen. Piiri tuntee omat yhdistykset, niiden toiminnan ja tuen tarpeen sekä oman alueensa toimintaympäristön ja kunnat. VETO-hankkeen tulokset v Hankkeessa työskennellään niin, että ohjaajalle on nimetty omat seudut ja yhdistykset. ohjauspiste ja -toiminta ovat seudulla. tuki, ohjaus ja koulutus ovat lähellä yhdistysten toimijoita. verkostoidutaan kuntien perhekeskustoimijoiden kanssa ja ollaan mukana oleellisissa työryhmissä. Ammatillinen ohjaus Toiminnanjohtajapäivät Jäsenistö Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustan muodostavat paikallisyhdistykset, joissa toimivat ihmiset osallistuvat oman alueensa lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittämiseen. Liiton jäsenmäärä oli vuoden 2011 päättyessä jäsentä koko maassa ja Lapissa Paikallisyhdistyksiä oli koko maassa 566 ja Lapissa 24 toimivaa yhdistystä. MLL:n jäsentyön tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia osallistua eri tavoin MLL:n toimintaan, laajentaa aktiivisesti toimintaan osallistuvien jäsenten joukkoa ja pidentää jäsenyysaikaa. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia markkinoidaan ja niistä tiedotetaan aktiivisesti uusien toimijoiden mukaan saamiseksi. Painopisteenä jäsentyössä on uusien aikuisjäsenten ja vapaaehtoistoimijoiden rekrytointi sekä jäsenistön aktivointi ja kiittäminen. MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

10 Tavoite Toimenpide Arviointi Pitää mukana olevat jäsenet innostuneina, saada heidät aktiivisesti osallistumaan yhdistyksen toimintaan ja jatkamaan jäsenenä mahdollisimman pitkään. Jäsenmäärän kasvu Aktiivijäsenten lisääntyminen Jäsentyön olemassa olevien toimintamallien hyödyntäminen ja kehittäminen yhdistysten tehokkaaseen käyttöön. 3.3 Lapsi- ja perhetoiminta Jäsentyö Yhdistyksen jäsenhuoltosuunnitelma. Näkyvyys ja toiminta sekä yhdistysten koulutus ja kannustus jäsentyöhön. Näkyvyys ja toiminta sekä yhdistysten koulutus ja kannustus jäsentyöhön. Yhdistyksen hallituksen jäsenten kouluttaminen ja ohjaaminen. Ohjaus Yhdistysnetin hyödyntämiseen yhdistyksissä. Jäsentilastot. Aktiivien määrä. Jäsentilastot. Palautteet yhdistyksiltä. Aktiivijäsenten määrä Palautteet yhdistyksiltä. Jäsentilastot. Palautteet yhdistyksiltä. MLL:n lapsi- ja perhetoiminnalla tarkoitetaan kaikkea perheitä koskevaa toimintaa. Siihen kuuluvat mm. perhekahvilat, perhekeskukset, vertaisryhmä-toiminta ja lasten kerhotoiminta. Näihin toimintoihin yhdistykset saavat tukea, materiaalia ja ohjausta. Sen lisäksi perhetoimintaa on yhdistysten lapsille, nuorille ja perheille tarjoamat tapahtumat, retket, leirit ja yleisötilaisuudet. Lapsija perhetoiminnan valtakunnallisena painopisteenä on kerhotoiminta. Näkyvimmät lapsi- ja perhetoiminnan muodot Lapissa ovat perhekahvilat ja erilaiset tapahtumat. MLL:n perhekahvila tarjoaa kaikille lapsille ja aikuisille avoimen kohtaamispaikan, jossa aikuiset saavat toinen toisiltaan vertaistukea ja lapset ikäistään seuraa ja mielekästä tekemistä. Perhekahvilan tehtävänä on edistää eri taustoista tulevien perheiden keskinäistä kohtaamista. Tavoitteena on vahvistaa perhekahviloiden toimintaa myös monikulttuurisina ja eri sukupolvien matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina. Tapahtumissa ja tempauksissa, retkillä ja leireillä asuinalueen perheillä on mahdollisuus tavata toisiaan ja tutustua. Ne elävöittävät paikallista elämää, tarjoavat elämyksiä, vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tuovat MLL:n yhdistyksen toiminnan näkyväksi paikkakunnalla. Tempaukset ovat tärkeä osa paikallista vaikuttamista ja toimintaa. Tapahtuma voi rakentua oman paikkakunnan tarpeiden pohjalta tai siinä voidaan nostaa esille valtakunnallisesti ajankohtaisia asioita lapsen näkökulmasta. Samalla yhdistys voi markkinoida MLL:n toimintaa laajemminkin. Tapahtumissa kannattaa innostaa uusia ihmisiä mukaan paikallisyhdistyksen toimintaan. Tavoite Toimenpide Arviointi Jokaisessa kunnassa toimii ainakin yksi perhekahvila yhdistyksen voimavarojen ja paikkakunnan tarpeet huomioiden. Uusien perhekahviloiden perustamiseen annetaan tiedollista ja toiminnallista apua sekä henkilökohtaista ohjausta. Paikallisyhdistysten vuositilastot; Lapin piirin toimintatilastot. Palaute. 8 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013

11 Yhteistyö muiden kunnan/alueen toimijoiden kanssa. Yhdistykset järjestävät tapahtumia ja tempauksia paikallisten tarpeiden mukaan. Yhteistyö muiden MLL:n paikallisyhdistysten sekä kunnan/alueen toimijoiden kanssa. Lappilaisten lapsiperheiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen. Laadukas ja monipuolinen kerhotoiminta. 4 PERHEPALVELUT 4.1 Lastenhoitotoiminta Lastenhoitotoimintaa toteutetaan MLL:n valtakunnallisen mallin mukaisesti ja laatuvaatimuksia noudattaen. Piirin edustaja käy perhekahviloissa antaen ammatillista tukea toiminnalle. Perhekahvilaohjaajien verkkokoulutus Piiri välittää tietoa mm. lastenkulttuuritapahtumien ja koulutusten järjestäjistä ja antaa tiedollista tukea tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyö Lapin alueviraston sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön toimintamallin kehittämisessä. Kerhonohjaajien peruskoulutukset. Keskusjärjestön koulutuspäivä kerhonohjaajille. Piirin työntekijän tehtävänä on kouluttaa, rekrytoida, perehdyttää ja ohjata hoitajia, järjestää hoitajille koulutus- ja virkistystilaisuuksia sekä vertaistuellisia tapaamisia. Perheille välitetään hoitaja internet -pohjaisen välitysjärjestelmän avulla ja ohjataan työnantajavelvollisuuksissa. Välityspiste sijaitsee Rovaniemellä. Perhe toimii hoitajan työnantajana ja maksaa hoitajalle MLL:n suosituksen mukaisen tuntipalkan (8,20 /h). Vuodelle 2013 Lapin piirin lastenhoitotoimintaan on haettu avustusta seuraavilta kunnilta: Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Muonio, Posio, Rovaniemi, Sodankylä, Tervola ja Tornio. Vuositilastot. Palaute. Medianäkyvyys. Yhteistyön määrä. Tulokset. Vuositilastot. Koulutuksiin osallistuvien määrä. Tavoite Toimenpide Arviointi Perheillä on tieto MLL:n lastenhoitoavusta ja he käyttävät sitä tarpeidensa mukaan. Riittävä määrä MLL:n laatukriteerit täyttäviä hoitajia. Lastenhoitokurssilla annetaan kansalaistaitoja lasten kanssa Lastenhoitotoiminnasta tiedotetaan säännöllisesti erilaisia verkostoja ja mediaa hyödyntäen. Huolellinen rekrytointi ja perehdytys. Lastenhoitokurssien järjestäminen tarpeen mukaan. Lastenhoitokurssien järjestäminen tarpeen mukaan omana toimintana tai yhteistyö- Lastenhoitotoimintaan rekisteröityneiden perheiden ja hoitotuntien määrä. Markkinoinnin itsearviointi. Hoitotilausten toteutuminen. Asiakaspalaute. Lastenhoitokurssien ja osallistujien määrä. Palau- MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

12 toimimiseen eri-ikäisille. kumppaneiden kanssa. te. Paikallisyhdistysten ja lasten hoitajien yhteistyö. Perheiden ja kuntien tyytyväisyys toimintaan. Vapaaehtoisen pelastuspalveluun osallistuminen. Hoitaja- ja yhdistystapaamiset. Tiedotus. Laatukäsikirjan mukainen toiminta. Avoin vuorovaikutus perheiden ja päättäjien kanssa. Vapepan aluetoimikuntaan osallistuminen ja verkostojen hyödyntäminen. Yhdistysten toimintakertomukset. Palautteet tapaamisista. Laatukäsikirjan mittarit. Itsearviointi, hoitajien itsearviointi. Asiakaspalautteet. 4.2 Ammatilliset Perhepalvelut MLL:n Lapin piirin ammatilliset perhepalvelut tarjoavat ammatillista osaamista ja yksilöllisiä, joustavia palveluja lapsiperheille kaikkina vuorokauden aikoina. Tavoitteena on tukea perheitä heidän arjessaan nostamalla lapsen hyvinvointi etusijalle. Ammatillisia perhepalveluita ovat kotona tehtävä ennaltaehkäisevä perhetyö, lastenhoitopalvelu yrityksille, tuetut ja valvotut tapaamiset sekä ohjattu ryhmähoito. Ammatillisissa perhepalveluissa on ennaltaehkäisy painopisteenä. Ammatillisia perhepalveluita tarjotaan kunnan sosiaali- ja terveystoimelle sekä yhteisöille, yrityksille ja yksityisille henkilöille. Tuntityösuhteisilla työntekijöillä on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutusta ja kokemusta perheiden kanssa työskentelystä. Perhepalvelupäällikkö vastaa tilausten koordinoinnista, markkinoinnista, työntekijöiden rekrytoinnista, ohjauksesta, lisäkoulutuksesta. Tilauksia otetaan vastaan arkisin klo Lapsen hyvinvointi etusijalle Vuonna 2013 toteutetaan vakiintuneita palvelumuotoja ostopalvelusopimuksiin suhteutettuna. Uusia palvelumuotoja ja toteuttamistapoja kartoitetaan, suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa Tavoite Toimenpide Arviointi Palveluiden laadukas toteuttaminen Motivoituneet, osaavat perhetyöntekijät Palvelumuotojen ja toteuttamistapojen kehittäminen. Asiakas- ja työntekijäpalautteet. Yhteydenpito/palaverit tilaajien kanssa. Riittävät työntekijäresurssit. Sopimus neuvottelut kevään aikana. Huolellinen rekrytointi ja perehdytys. Säännöllinen yhteydenpito, tarpeenmukaiset jatkokoulutukset sekä työnohjaus tarvittaessa. Kartoitetaan, neuvotellaan ja järjestetään sopimusten ja tarpeiden mukaan. Perhetyön asiakaskysely. Tilaajatahon palaute (keskustelu, palaverit). Tilausten toteutuminen. Perhetyöntekijöiden palaute. Asiakaskysely. Tilaajatahon palaute. 10 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013

13 4.3 Perhetoimintakeskus Lapsi- ja perhetoiminta Rovaniemellä Paikallisen lapsi- ja perhetoiminnan tavoitteena on lisätä lapsiperheiden keskinäistä tukea sekä ehkäistä ongelmia ja sosiaalista syrjäytymistä. MLL:n lapsi- ja perhetoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Vanhempien saama tuki muodostuu emotionaalisesta, tiedollisesta, toiminnallisesta, käytännöllisestä ja henkisestä tuesta. Rovaniemen kaupunki avustaa toimintaa. Vuonna 2013 toimintaa toteutetaan Perhetoimintakeskuksessa (Pirkkakatu 2) tai/sekä Rovaniemen kaupungin kanssa sovituissa tiloissa. Vuosittainen toiminta suunnitellaan olemassa olevien palveluiden sekä perheiden tarpeiden ja toiveiden perusteella (vuosittaiset asiakaskyselyt, yhteistyöfoorumit). Vanhemmuutta tukeva lapsi- ja perhetoiminta voi olla avoimia kohtaamispaikkoja, vertaisryhmiä, kerhoja sekä erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Tavoitteena on järjestää mm. muskariryhmiä eri-ikäisille, vertaisryhmiä sekä perhekahviloita eri alueilla. Toiminta tarjoaa lapsiperheille virikkeitä, tietoa, yhdessä lapsen kanssa tekemistä ja samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamista. MLL:n lapsi- ja perhetoimintaan kuuluu kiinteä yhteistyö julkisen sektorin ja muiden järjestöjen kanssa. Tavoite Toimenpide Arviointi Matalan kynnyksen toimintaa, joka kokoaa lapsiperheitä yhteen sekä tukee vanhempien ja lasten yhdessäoloa. Aikuisille vertaistukea, tietoa ja toimintamahdollisuuksia sekä lapsille seuraa ja kehittävää tekemistä. Rovaniemen kaupungilta anotaan avustusta lapsi- ja perhetoiminnan koordinoimiseksi, jotta toiminta voidaan säilyttää monipuolisena, avoimena ja edullisena. Lapsiperheiden toimintaa kehitetään kävijöiden ja potentiaalisten kävijöiden sekä yhteistyökumppaneiden toiveiden perusteella. Kerhojen ohjaus toteutetaan tuntityönä. Suullinen ja kirjallinen asiakaspalaute. Kerhojen ja vertaisryhmien määrä ja kävijämäärä. Tapahtumat. Medianäkyvyys. Kokemusten hyödyntäminen MLL:n Lapin paikallisyhdistyksissä. MLL:n Lapin piirin tilat ovat monipuolisessa käytössä. Toiminnasta tiedotetaan paikallismediassa, piirin kotisivuilla ja facebookissa. Toiminnasta tiedotetaan paikallisyhdistyksille Lapissa. Yhdistykset voivat hyödyntää kokemuksia perhekeskustoiminnassa. Piirihallituksen kokouksia, hoitajien koulutuksia ja tapaamisia sekä ammatillisia perhepalveluita järjestetään tiloissa. Tiloja vuokrataan koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Vuokratuotot. Yhdistysläisten yöpymisten määrät. MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

14 5 NUORISOTYÖ Mannerheimin Lastensuojeluliitto edistää lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tarjoamalla kerho-, vertais- ja vapaaehtoistoimintaa. MLL:n paikallisyhdistykset tarjoavat eri-ikäisille lapsille ja nuorille omaa toimintaa. MLL on vahva lasten ja nuorten osallisuuden ja osallistumisen kehittäjä. MLL:n nuorisotyö on monipuolista, mutta vähemmän tunnettu MLL:n osa-alue. Vuonna 2013 lisätään MLL:n nuorisotyön mahdollisuuksien tunnettavuutta paikallisyhdysyhdistyksissä ja kouluissa. Tavoite Toimenpide Arviointi Lisätään MLL:n nuorisotyötä yhdistyksissä. Markkinoidaan kouluille tietoa MLL:n nuorisotyön mahdollisuuksista kouluissa. Pidetään yhdistystoimijoiden Täyskäsikoulutuksessa Nuorisotyö yhdistyksessä osuus. Lähetetään sähköpostilla ja kirjeitse tiedotteita sekä ollaan tarvittaessa puhelimitse yhteydessä kouluihin. Palaute. Vuositilasto. Pidetään kirjaa yhteydenotoista. Haetaan mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden nuorisojärjestöjen kanssa. Osallistutaan järjestöjen yhteisiin tapaamisiin ja mahdollisuuksien mukaan tapahtumiin. Nuorisojärjestöjen syysseminaariin osallistuminen. Pidetään kirjaa yhteistyöstä ja arvioidaan tulevia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Palaute. 5.1 Tukioppilastoiminta Peruskoulussa toimii merkittävä joukko vapaaehtoisia tukioppilaita, jotka tarjoavat vertaistukea ja edistävät oppilaiden hyvää ryhmähenkeä. Keskusjärjestö, piirit ja yhdistykset tukevat koulujen tukioppilastoimintaa. Tukioppilastoiminnassa kehitetään terveyttä edistävää toimintaa ja jatketaan ehkäisevää päihdetyötä. Toiminnassa painotetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Tukioppilaat ovat oppilastovereiden valitsemia, heidän luottamustaan nauttivia sekä tehtäväänsä koulutettuja oppilaita. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tavoite Toimenpide Arviointi Tukioppilastoiminnan ylläpito ja laajentaminen Lapin alueen kouluissa Kerrotaan yhdistys- ja kuntakäynneillä tukioppilastoiminnasta, ollaan yhteydessä kouluille kirjeitse ja sähköpostilla sekä käydään tarvittaessa kouluilla TOP-ohjaajia ja rehtoreita tapaamassa. Pidetään kirjaa yhteydenpidoista ja kartoitetaan tukioppilastoimintaa eri kouluissa. 12 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013

15 Tukioppilasohjaajien työn tuki ja ohjaus, yhteistyön ja koulutusten kehittäminen Valtakunnallinen ja alueellinen yhteistyö Pidetään yhteyttä tukioppilasohjaajiin puhelimitse, sähköpostilla ja mahdollisuuksien mukaan tutustumalla paikan päällä koulujen tukioppilastoimintaan. Järjestetään ohjaajatapaamisia sekä koulutuksia yhteistyössä tukioppilasohjaajakouluttajien ja keskusjärjestön kanssa. Välitetään tietoa alueellisista perus- ja jatkokoulutuksia ja järjestetään koulutuksia tukioppilaille yhteistyössä tukioppilasohjaajakouluttajien kanssa. Osallistutaan valtakunnallisiin koulutuspäiviin ja järjestetään alueellinen tukioppilasohjaajien koulutuspäivä ja tapahtuma. Yhteydenpito paikallisyhdistyksiin. Pidetään kirjaa yhteydenotoista. Koulutuspalaute Kirjataan koulutuspäiviin osallistumisten määrät ja palautteet. Raportoidaan keskusjärjestölle koulutukset. 5.2 Mediakasvatus Media on 2000-luvun lasten ja nuorten leikki- ja elämisympäristö. Lapset eivät ole vain median viestien vastaanottajia, he ovat myös median sisältöjen tuottajia ja aktiivisia toimijoita. Lasten ja nuorten turvallinen ja vastuullinen median käyttö edellyttää, että aikuiset tuntevat ja ymmärtävät mediakulttuurin eri ilmiöitä. Media toimii kasvattajana niin hyvässä kuin pahassakin. Parhaimmillaan media avartaa maailmankatsomusta, opettaa uusia tietoja ja taitoja sekä herättelee rakentamaan eettistä arvomaailmaa. Toisaalta media myös tuo aikuisten elämänpiiriin kuuluvat asiat pientenkin lasten ulottuville. Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään mediakasvatukseen ja laadukkaaseen mediaympäristöön sekä oikeus oppia käyttämään ja tulkitsemaan mediaa. Lapsilla on myös oikeus tulla suojelluksi sellaiselta sisällöltä, joka ei heille kuulu heidän ikänsä tai kehityksensä perusteella. MLL on kouluttanut lasten ja nuorten netin käyttöön ja mediakasvatukseen perehtyneitä kouluttajia, jotka vetävät kouluilla Viisaasti verkossa -tietoiskuja. MLL tukee koulujen mediakasvatustyötä Tietoiskuissa käsitellään verkkomedian hyötyjä ja haittoja sekä lasten ja nuorten sosiaalista elämää verkossa. Pienten lasten vanhemmille on erikseen tukea mediakasvatukseen Meidän Media vanhempainillan muodossa. Tavoite Toimenpide Arviointi Lisätään lasten, vanhempien ja muiden kasvattajien tietoisuutta median mahdollisuuksista ja riskeistä sekä ennaltaehkäistä median haittavaikutuksia. MLL:n Lapin piiri markkinoi ja koordinoi Viisaasti verkossa - koulutustilaisuuksia Lapin kouluihin. Pidetään kirjaa toteutuneista koulutustilaisuuksista. MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

16 5.3 Lasten ja nuorten puhelin ja netti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on ainoa suomenkielinen valtakunnallinen yksinomaan lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. MLL:n Lasten ja nuorten puhelin täyttää 30 vuotta. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä, hakea ja vastaanottaa tietoa ja ajatuksia sekä tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa. Lasten ja nuorten puhelin on lasten oikeuksiin pohjaava lasten ja nuorten kuulemiskanava. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä tehdään ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Lasten ja nuorten netti on MLL:n palvelu yli 10-vuotiaille, itsenäiseen internetin käyttöön kykeneville lapsille ja nuorille. Lapsi tai nuori voi kirjoittaa itselleen tärkeistä asioista luottamuksellisesti aikuiselle päivystäjälle. Lasten ja nuorten netin nettikirjepalvelu palvelee ympäri vuorokauden. Kirjeisiin vastataan kahden viikon sisällä. Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa Lasten ja nuorten puhelimessa vastaavat koulutetut, vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät vuoden jokaisena päivänä. Puhelin päivystää myös pyhäpäivinä, kun suurin osa muista palveluista on suljettuna. Puhelu on soittajalle täysin ilmainen. Nuorille suunnattu sisältää paljon nuoria kiinnostavaa asiaa seurustelusta, päihteistä, kiusaamisesta, mielenterveydestä, mediasta ja monikulttuurisuudesta. Sivusto toimii auttajana nuorille murrosiän käänteissä Tavoite Toimenpide Arviointi Tehdään Lasten ja nuorten puhelin sekä MLL:n nettipalvelut tutuiksi Lapin lapsille ja nuorille Kerrotaan erilaisissa tapahtumissa, koulutustilaisuuksissa, yhdistyskäynneillä Lasten ja nuorten puhelimesta ja netistä. Jaetaan Lasten ja nuorten puhelimen ja netin mainoksia ja julisteita yhdistyksille, kouluille, yhteistyötahoille ja nuorisotiloihin. Mainostetaan Lapin piirin sivuilla Medianäkyvyyden arviointi Lapissa, markkinoinnin itsearviointi. 6 KEHITTÄMIS- JA KOKEILUHANKKEET 6.1 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke MLL edistää vauvojen ja vanhempien turvallisia kiintymyssuhteita, tasavertaista vanhemmuutta sekä vahvistaa vauvaperheiden vanhempien parisuhdetta yhteistyössä piirijärjestöjen, kuntien ja yhteistyökumppanien kanssa Vahvuutta vanhemmuuteen hankkeessa Hankkeessa kehitetään perhevalmennuksen jatkeeksi perheryhmämallia, jonka avulla tuetaan vanhemmuutta ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa piirien ja paikallisyhdistysten yhteistyötä neuvoloiden kanssa sekä ohjata vauvaja lapsiperheitä MLL:n van- 14 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013

17 hemmuutta tukevaan avoimeen toimintaan kuten perhekahviloihin ja vertaisryhmiin. Perheryhmätoiminnalla vahvistetaan vanhemman kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Tätä kykyä kutsutaan reflektiiviseksi kyvyksi. Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli perustuu Yalen yliopistossa kehitettyyn Parents First -ohjelmaan. Vanhemmat rekrytoidaan ryhmiin neuvolan perhevalmennuksen kautta. Yhden ryhmän koko on 5-8 pariskuntaa. Ryhmät kokoontuvat 12 kertaa. Lapin piirin yhteistyökuntana on Rovaniemen kaupunki. Kuntayhteistyö Rovaniemen kaupungin kanssa jatkuu sopimuksen mukaisesti. MLL:n Lapin piiri tiedottaa VV -koulutuksista Rovaniemen yhdyshenkilöille ja varmistaa että vastuupiirin lähettämä hakuohje on saapunut oikeille tahoille. Kemin ja Kittilän terveydenhuoltoa on tiedotettu mahdollisuudesta osallistua hankkeeseen vuonna Lapin piiri järjestää ohjaajatapaamisen ja osallistuu Pohjois- Pohjanmaan piirin kanssa seudullisen VV -seminaarin organisoimiseen kuntapäättäjille, esimiehille jne. Piiri huolehtii kaikkien piirien yhteisten tapaamisten markkinoinnista ja tiedottamisesta oman piirinsä alueella. Piiri tekee tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa hankkeen toteuttamisessa ja vastaa tiedotuksesta omalla alueellaan. Piiri osallistuu neuvolayhteistyön ja perheiden polkujen kehittämiseen yhteistyössä VV -hankkeen kanssa osana PEKE- / VE- TO -toimintaa. Tavoite Toimenpide Arviointi Kuntayhteistyö Rovaniemen kaupungin kanssa jatkuu sopimuksen mukaisesti Yhteydenpito koulutettujen ohjaajien kanssa. Piiri huolehtii kaikkien piirien yhteisten tapaamisten markkinoinnista ja tiedottamisesta oman piirinsä alueella. Itsearviointi Palautteet. Osallistujamäärät. Rovaniemen kaupungin edustajien kouluttautuminen perheryhmän ohjaajakoulutuksessa. Toimintamallin juurruttaminen. Hyvien käytäntöjen esille tuominen Rovaniemen kaupungin terveydenhuollon päättäjille ja terveydenhoitajille. Lapin piiri osallistuu Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa seudullisen VV -seminaarin organisoimiseen kuntapäättäjille, esimiehille jne. Perheryhmän toteuttamisen hyödyt lapselle, perheelle ja yhteiskunnalle tehdään näkyviksi. Hanketta pyritään laajentamaan yhden uuden kunnan alueelle. Piiri tekee tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa hankkeen toteuttamisessa ja vastaa tiedotuksesta omalla alueellaan. Piiri osallistuu neuvolayhteistyön ja perheiden polkujen kehittämiseen yhteistyössä VV -hankkeen kanssa osana PEKE- / VETO -toimintaa. Koulutukseen osallistuvien määrä. Toiminnan jatkuminen osana Rovaniemen kaupungin toimintoja. Yhden uuden kunnan mukaan tulo. MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

18 6.2 Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenne Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen -hanketta hallinnoi Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry ja sitä rahoittaa RAY. MLL:n Lapin piiri on yhteistyösopimuksella mukana hankkeessa. Piirin edustaja on hankkeen ohjausryhmässä sekä Osallisuustyöryhmän puheenjohtaja ja Oppilaitostyöryhmän jäsen. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen päämääränä on lisätä kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta tukemalla Lapissa toimivia sosiaali- ja terveysjärjestöjä niiden perustehtävässä. Päämäärän saavuttamiseksi vakiinnutetaan kehittämisrakenne, joka tukee järjestöjen keskinäistä ja alueellista verkostoitumista ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvoinnin rakentamiseksi sekä tuo uusia työvälineitä ja yhteistyöfoorumeita järjestötyön tueksi. Lapin järjestötoiminnan kehittämisrakenteen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintamahdollisuuksia sekä edistää järjestöjen osallisuutta Lappia koskevassa sosiaali- ja terveysalan kehittämistyössä. Kehittämisrakenne edistää järjestötoimijoiden tiivistä yhteydenpitoa ja kokoaa joustavasti verkostoja erilaisiin kehittämistehtäviin sekä tukee järjestöjä teknologisten tukimuotojen käyttöönotossa ja käytössä ohjaamalla ja järjestämällä koulutuksia. Kehittämisrakenne vahvistaa järjestöjen yhteistyöverkostoja ja lisää osallisuutta Lapin hyvinvointipoliittisessa kehittämistyössä. Tavoite tukee tasaarvoisen, monipuolisen, aktiivisen ja vaikuttamaan kykenevän sosiaali- ja terveysjärjestösektorin ylläpitämistä ja kehittämistä koko Lapissa Arjen turvaa kunnissa -hanke MLL:n Lapin piiri on mukana Lapin aluehallintoviraston hallinnoimassa Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli arjen turvan lisäämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolistamiseksi ja mahdollistaa suunnitteluvaiheesta lähtien elinkeinoelämän ja järjestöjen osallisuus hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentamisessa. Hanke keskittyy sekä rakenteen että sisällön kehittämiseen. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön organisointi kunnassa tuo työhön jatkuvuutta ja varmistaa sisällön resursoinnin kunnan budjetissa. Sisällön kehittämisessä etsitään ja kehitetään toimintamalleja, joilla kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta voidaan parantaa. Kuntalaisten hyvinvointia/ turvallisuutta lisäämällä vähennetään korjaavasta työstä, onnettomuuksista ja syrjäytymisestä koituvia kustannuksia 16 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013

19 7 HALLINTO JA TALOUS Liittokokous määritti kesäkuussa 2012 MLL:n painotukset ja linjaukset kolmivuotiskaudeksi Vuonna 2009 julkaistiin MLL:n Terveyden edistämisen ohjelma Toimintaa ohjaa myös MLL:n suunta asiakirja, jota täsmennetään paikallisyhdistysten, piirijärjestöjen ja keskusjärjestöjen strategioissa, kolmevuotissuunnitelmissa ja toimintasuunnitelmissa. MLL:n Lapin piiri osallistuu MLL:n uuden MLL:n strategia - suunta prosessiin mm. järjestöjohdon foorumissa, toiminnanjohtajapäivillä ja paikallisyhdistysten strategiapajoissa. MLL:n Lapin piirin syys- ja kevätkokouksessa määritetään piirin toimintaa ja taloutta. MLL:n Lapin piirihallitus kokoontuu tarvittaessa eli keskimäärin kuusi kertaa vuodessa. Osa kokouksista pidetään puhelinkokouksina. Lapista MLL:n liittovaltuustossa kaudella toimivat Ulla Haaranen Rovaniemeltä (varalla Sanna Juntunen Torniosta) sekä Mira Uusiportimo Rovaniemen Perhetoimintayhdistyksestä (varalla Johanna Kiviniemi Rovaniemen Perhetoimintayhdistyksestä). Paula Karjalainen Tervolasta ja Paula Haarahiltunen Ranualta ovat liittohallituksen varajäseniä. Paula Karjalaista esitetään liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Järjestörakenteen kehittäminen jatkuu. MLL:n Lapin piirin tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia selvitetään yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Pohjois-Pohjanmaan piirin kanssa aloitettuja yhteistyöneuvotteluja jatketaan ja piirien yhdistymismahdollisuuksia kartoitetaan 7.1 Piirihallitus 2013 Pj KARJALAINEN PAULA Varsinaiset jäsenet Varajäsenet 1. VUOLLI RUUSU, ROVANIEMI (PTY) Valkonen Osmo, ROVANIEMI 2. KIVINIEMI JOHANNA, ROVANIEMI (PTY) Karppinen Teija, ROVANIEMI (PTY) 3. ALATALO MILLA, MUONIO Pokka-Mattanen Raili, SODANKYLÄ 4. ALKKI JANNE, ROVANIEMI (PTY) Niemi Sirpa, TERVOLA, 5. UUSIPORTIMO MIRA, ROVANIEMI (PTY) Kataja Petra, RANUA 6. KEHUSMAA ELINA, KEMI Haarala Katriina, ROVANIEMI 7. HAARANEN ULLA, ROVANIEMI Rauhala Pirjo, MUONIO 8. HYYPIÖ PÄIVI, KEMIJÄRVI Heleena Tuulaniemi, KEMIJÄRVI 9. SARANIEMI RAIJA, ROVANIEMI Kerkelä Raili, KEMIJÄRVI 7.2 Henkilöstö MLL:n Lapin piirissä on vuoden vaihteessa kaksi kuukausipalkkaista työntekijää. Lisäksi tuntityönä teetetään Perhetoimintakeskuksen ryhmien ohjaus, IT-tuki, nuorisotyö, työnohjaus ja MLL:n perhetyö, MLL:n yritysten lastenhoitopalvelu sekä ryhmähoito. Vuoden 2013 tavoitteena on kehittää piirin toimintoja ja rakenteita sekä edelleen järkevöittää toimenkuvia voimavarojen mukaisiksi. Merkittävän lisäresurssin tuo kokopäiväinen vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, joka rekrytoidaan vuoden alussa. MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma

20 Tavoite Toimenpide Arviointi Motivoitunut piirihallitus ja runsaasti osallistujia sekä kevät- että MLL:n arvot. Luottamushenkilötoiminta, jossa toteutuvat Osallistujien määrä syyskokouksissa. Hyvin valmistellut kokoukset. Palaute MLL:n Lapin piiri on kannustava, kehittävä ja avoin ammatillinen työyhteisö, jossa työskentelee pätevä, innostunut ja tehtäviinsä sitoutunut henkilöstö. Muokataan toimintajärjestelmää jatkuvasti omasta toiminnastaan oppivaksi, tuetaan muutoskykyisyyttä ja kehitetään henkilöstön innovatiivista otetta työhön ja samalla kykyä rajata työtä. Henkilökunnan fyysinen hyvinvointi. Huolehditaan henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä koulutuksen ja muiden kehittämistoimien avulla. Jatketaan organisaation kehittämistä sekä toimenkuvien selkeyttämistä ja tiivistetään toiminnallista yhteistyötä. Työnkehittämiskeskustelut ja kehityspäivät. Viikko- ja kuukausipalaverit. Ulkopuolinen työnohjaus tarvittaessa. Henkilökunnan liikunnan tukeminen liikuntasetelein. Ergonomiasta huolehtiminen Työilmapiirikartoitukset Johtamispalaute Sairauspoissaolot Koulutukset Itsearviointi Palaute Sairauspoissaolot Liikuntaelinongelmat Toimenkuvien selkiyttäminen ja järkiperäistäminen rahoituksen ja työvoimapoliittisten linjausten varmistuttua 7.3 Toimitilat Keskustelut piirihallituksessa ja henkilöstöpalavereissa piirin avaintoiminnoista ja niiden toteuttamisesta. Työilmapiirikartoitukset Palaute Lapin piirin toimitilat eli piiritoimisto ja Perhetoimintakeskus sijaitsevat Rovaniemen keskustassa, osoitteessa Pirkkakatu 2. Piiritoimiston ja Perhetoimintakeskuksen tilat ovat piirin omistuksessa. Piirin tilat ovat myynnissä. Myös henkilökunta markkinoi tiloja aktiivisesti. Uusiin vuokratoimitiloihin siirrytään, kun nykyiset tilat on saatu myytyä. 18 MLL:n Lapin piirin toimintasuunnitelma 2013