Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään tietyn tuotoksen aikaan saamiseksi (tuotos / panos). Kustannustehokkuus on tuottavuuden erikoistapaus, jota käytetään, kun panoksena on raha. Kustannustehokkuus ei kerro operaation kannattavuudesta. Kannattavuus = tuotot (määrä x hinta) kustannukset
Metsänhoito on alkutuotantoa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. ja alkutuotannon kustannus- ja laatutappiot rasittavat koko jalostusketjua.
Metsänhoidolla on merkitystä Metsänhoito ratkaisee, millaista puuta meillä on tulevaisuudessa. Kustannustehokkuus ja laatu kulkevat käsi kädessä. Laadukas metsänhoito mahdollistaa monipuolisemman jalostuksen. Metsänhoidon mieltäminen taloudelliseksi toiminnaksi aktivoi metsänomistajia hoitamaan ja myös käyttämään metsäomaisuuttaan.
Metsien kasvu
Taimikoiden laatu 100 80 60 40 20 Hyvät Tyydyttävät 0 VMI8 (1986 1994) VMI9 (1996 2003) VMI10 (2004 2008) 2008 2010 VMI8 (1986 1994) VMI9 (1996 2003) VMI10 (2004 2008) 2008 2010 Pienet taimikot Varttuneet taimikot Lähde: METLA/VMI
Taimikoiden laatu Pohjois Karjalassa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Koko maa Pohjois Karjala Koko maa Pohjois Karjala Tyydyttävät Hyvät 2008 2010 2008 2010 Pienet taimikot Varttuneet taimikot Lähde: METLA/VMI
Metsänhoidon haasteita 1. Nousevat kustannukset
Metsänhoitotöiden kustannuskehitys Reaaliset yksikkökustannukset 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 Taimikonhoito Istutus Puunkorjuu
Kustannuskehitys Pohjois Karjalassa 140 120 Pohjois Karjala taimikonhoitokustannus 100 80 60 40 Lähtötilanne: Istutus +1 % Taimikonhoito + 3 % Tilanne 2009: Istutus 1 % Taimikonhoito + 3 % Koko maa taimikonhoitokustannus Pohjois Karjala istutuskustannus 20 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Koko maa istutuskustannus
Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v. 1200 Kasvatushakkuun tulot, 50 v. 3000 Päätehakkuun tulot, 75 v. 15000 Yhteensä, /ha 17700
Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v. 1200 Kasvatushakkuun tulot, 50 v. 3000 Päätehakkuun tulot, 75 v. 15000 Yhteensä, /ha 17700
Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % Metsänhoidon investoinnit 1500 Ensiharvennustulot, 25 v. 1200 Kasvatushakkuun tulot, 50 v. 3000 Päätehakkuun tulot, 75 v. 15000 Yhteensä, /ha 17700
Kustannukset kannattavuuden näkökulmasta Laskentakorko 0 % 4,5 % Metsänhoidon investoinnit 1500 1200 Ensiharvennustulot, 25 v. 1200 400 Kasvatushakkuun tulot, 50 v. 3000 300 Päätehakkuun tulot, 75 v. 15000 500 Yhteensä, /ha 17700 0
Metsänhoitoon tehtyjen investointien realisointi ei edellytä vuosikymmenten odotusta, vaan ne näkyvät metsänomaisuuden arvon nousussa!
Metsänhoidon haasteita 2. Työvoimapula ja nousevat työvoimakustannukset
Metsätalouden työvoima 12000 10000 8000 6000 4000 Työvoiman tarjonta, henkilöä Työvoiman kysyntä, henkilötyövuotta 2000 0 2002 2010 2020 Lähde: JPConsulting 2005
Puolet metsureista eläkkeellä 2016 40 30 Metsänhoitoyhdistykset Metsähallitus % 20 10 0 alle 40 v 40 49 50 54 55 59 60 v tai yli
Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006 2009 metsänhoitotöitä tehtiin Pohjois Karjalassa 195 henkilötyövuotta (htv) koko maassa 3 000 henkilötyövuotta Eri toimijoiden osuus henkilötyövuosista P-Karjalassa ja koko maassa P Karjala MHY Mets. omistaja Muu palv. yritys Metsäteoll. Metsähallitus Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kolmannes työvoimasta eläkkeellä 2016 Yhdistysten vakinaisten metsurien osuus eri ikäluokissa 2010 alle 40 40 49 50 54 55 59 60 v tai yli Savo Karjala Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Työvoimaresurssi v. 2016? Istutus oma työvoima metsäp.yritys miesvoimin metsäp.yritys koneellisesti Savo Karjala koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Taimikonhoito omat metsurit metsäp.yritys miesvoimin metsäp.yritys koneellisesti Savo Karjala Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Metsänhoidon haasteita 3. Muutokset metsänomistajakunnan rakenteessa
Palveluiden kysyntä muuttuu Metsänomistaja on yhä useammin nainen, kaupunkilainen ja eläkeläinen. Omatoimisesti tehtyjen metsänhoitotöiden määrä vähenee. Metsänhoitopalveluiden kysyntä kasvaa ja sen sisältö muuttuu? Kysyntää palvelupaketeille, omaisuudenhoidolle ja helpoille palveluille
Metsänhoidon haasteita 4. Metsänhoitopalveluiden kehittymättömyys
Palveluissa parantamisen varaa?
Metsänhoidon haasteita 5. Julkisen rahoituksen supistuminen tai uudelleen kohdistaminen
Tuet 2012 vs. 2011 Metsätalouden määrärahat 14 % KEMERA 15,8 miljoonaa euroa (yli 20 % pois) METSO 3 miljoonaa euroa
Mistä lisää kustannustehokkuutta? Metsätalouden rakenteiden kehittäminen Organisaatioiden yhteistyömallien kehittäminen Organisaatioiden sisäisten toimintojen kehittäminen Operatiivisen työn tuottavuuden kohottaminen
Halpa kustannustehokas 1600 Uudistamiskustannukset 1400 Myöhempi taimikonhoito 1200 1000 800 Varhaisperkaus 600 400 Istutus 200 0 Äestys Laikkumätästys Maanmuokkaus
Kaikki hyötyvät kustannustehokkuudesta Metsänomistajat edullisemmat palvelut Metsäpalveluiden tuottajat parempi kate Puuta jalostava teollisuus edullisempi raaka aine Työntekijät parempi palkka Kansantalous lisää vienti ja verotuloja Yhteiskunta hiilensidonta
Kiitos ja antoisaa seminaaripäivää!