METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009



Samankaltaiset tiedostot
Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoito. Metsänomistajat

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon perusteet.

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

KANNATTAVA METSÄNHOITO. Metsänomistajat

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsään ABC -päivä

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

UPM Metsäsuunnitelma

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

UPM Metsäsuunnitelma

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

UPM Metsäsuunnitelma

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Puukauppa Metsään ABC

Suomen metsien inventointi

UPM Metsäsuunnitelma

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Metsän uudistaminen.

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

UPM Metsäsuunnitelma

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

UPM Metsäsuunnitelma

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

UPM Metsäsuunnitelma

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3

METSÄ SUUNNITELMÄ

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Onnistunut metsänuudistaminen

Metsäohjelman seuranta

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Metsäsuunnitelma vuosille

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Kemera-työryhmä Kuuleminen Johtaja Jukka Aula Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Transkriptio:

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde Metsäluonto ja maisema

METSÄNHOITOYHDISTYS- METSÄNOMISTAJAN OMA ASIANTUNTIJA 3 Metsäomaisuuden hoidon asiantuntija Puolueeton, vain metsänomistajan edunvalvoja Oma metsäneuvoja jokaiselle metsänomistajalle Kaikki metsään liittyvät palvelut omasta metsänhoitoyhdistyksestä Paikallinen, läheinen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 4 Hoidetaan metsiä suunnitelmallisesti Haetaan mahdollisimman korkeaa tuottoa Pidetään kulut hallinnassa Hyödynnetään luotettavaa tietoa Turvataan toimintaympäristö

HOIDETAAN METSIÄ SUUNNITELMALLISESTI METSÄNOMISTAJAN PÄÄTETTÄVÄ MITÄ HALUAA METSÄLTÄÄN 5 METSÄSUUNNITELMA Inventaari metsäomaisuuden määrästä ja tilasta Metsänhoidon kiireellisyysjärjestys Hakkuiden kiireellisyysjärjestys Kestävä hakkuusuunnite PUUKAUPAT PUUNMYYNTISUUNNITELMIIN PERUSTUEN

METSÄN HYVÄ HOITO UUDISTAMINEN TAIMIKON VARHAISHOITO TAIMIKONHOITO ENSIHARVENNUS HARVENNUS UUDISTUSHAKKUU 6

METSÄN UUDISTAMINEN Tehdään ripeästi ja tehokkaasti Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus ja taimilajin valinta Luontainen uudistaminen hallitusti käytössä Ei säästetä väärässä paikassa Hyödynnetään asiantuntijaa menetelmän valinnassa 7

UUDISTETTAVAN PUULAJIN VALINTA Kasvupaikka määrää puulajin: MÄNTY karuille, kuiville ja kuivahkoille kankaille KUUSI tuoreille kankaille, mahdollisia myös mänty ja koivu KUUSI JA KOIVU lehtomaisille kankaille 8

MAANMUOKKAUS ÄESTYS: mänty luontainen, kylvö tai istutus LAIKUTUS: mänty, kuusi, koivu, kivisillä mailla LAIKKUMÄTÄSTYS: kuusi, koivu OJITUSMÄTÄSTYS: kuusi ja mänty, kosteat hienojakoiset maat 9

TAIMIKON VARHAISHOITO 10 Tavoitteena taimikuolleisuuden vähentäminen, puulajisuhteiden ohjaaminen Heinäys 1-3 v istutuksesta Perkaus 3-5v istutuksesta (männyllä 1-2 m:n pituisena, kuusella jopa alle 1 m taimikoissa, yleensä 2-3 m pituudessa)) Männikössä varhaishoidon jälkeen runkoluku 4000-5000 kpl/ ha, lehtipuusto poistettu Kuusikoissa reikäperkaus mahdollinen

TAIMIKONHOITO AJALLAAN 4-6 m taimikko Kasvupaikalle sopiva puulaji Tavoitteena järeyskehityksen nopeuttaminen markkinakelpoisia ensiharvennuksia 11 Poistetaan huonolaatuisia ja taimikonkasvua haittaavia puita

TAIMIKONHOIDON SUOSITUSTIHEYDET Runkoluku taimikonhoidon jälkeen Kuusikko: 1600-1800 kpl/ha Männikkö: 1800-2500 kpl/ha Rauduskoivikko: 1600 kpl/ha Hieskoivikko: 2000 kpl/ha 12

HARVENNUSHAKKUUT HARVENTAMATON METSIKKÖ: Kova kilpailu kasvutilasta, valosta ja ravinteista Alaoksat kuolevat, latvukset supistuvat Kilpailun hävinneet puut heikkenevät/kuolevat ja parhaatkin kärsivät 13 AIHEUTUU LAATUTAPPIOITA

ENSIHARVENNUS Tehdään kun puissa on elävää latvusta Männyllä 40 % Kuusella 50 % Koivulla 50 % Jos metsä on kasvanut liian tiheässä, harvennetaan vähän aikaisemmin ja vähän lievemmin Turvaa elinvoimaisuuden Lisää myöhempien hakkuiden tukkisaantoa 14 Harvennuksen jälkeen runkoluku 800-1200 r/ha

MYÖHEMMÄT HARVENNUKSET Ajankohdan valinnassa käytetään harvennusmalleja Usein 10-15 vuotta ensiharvennuksen jälkeen Tavoitellaan järeää tukkipuuta! 15

HARVENNUSHAKKUU- KALUSTOA 16

UUDISTUSHAKKUUT Puukauppatilanteen mukaan 50-80v taimikon perustamisesta 17

METSÄTULOJEN ARVO Kuusikko Etelä-Suomessa Ikä Tulot / kustannukset Uudistaminen 0-1 100 Varhaishoito 5-200 Taimikonhoito 10-15 -300 Ensiharvennus 30 800 2. harvennus 45 2 900 18 Päätehakkuu 60 15 000 Yhteensä 17 100

METSÄTIE Kunnollinen tiestö helpottaa metsänhoitoa Lisää puukauppatuloja Kohottaa metsäkiinteistön arvoa Helpottaa virkistyskäyttöä 19

KUNNOSTUSOJITUS Suometsien kasvu taantuu, mikäli ojitus ei ole kunnossa Kunnostusojitus tarpeen 20-40 vuoden kuluttua alkuperäisestä ojituksesta Tärkeä osa suometsänhoitoa 20

KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUS Kannattavin yksittäinen metsänhoidon toimenpide 15-20 % vuotuinen tuotto 7-8 vuoden ajalta Edellyttää että metsä hoidettu hyvin Lisää puustopääomaa, arvokasvua ja lyhentää kiertoaikaa 21

TURVATAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pidetään huolta oman edunvalvontaorganisaation vahvuudesta Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys MTK:n/Mo-liiton jäsenyys 22

PIDETÄÄN HUOLTA METSÄOMAISUUDESTA 23 7.2.2009