Uuraisten kunnan kaavoituskatsaus 2017 Ulla Järvinen, aluearkkitehti 18.8.2017
1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin sisältöön ja toteuttamiseen. (MRL 7 ). Kaavahankkeet on jaoteltu seuraavasti: Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, ranta-asemakaava. 2. KAAVOITUSPROSESSI JA HYVÄKSYMINEN Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavoitusprosessin eri vaiheissa on esitetty seuraavassa kaaviossa. (Kaavojen merkittävyyden mukaan prosessissa voi olla poikkeamia) Sivu 1
3. MAAKUNNAN SUUNNITTELU JA MAAKUNTASUUNNITELMA Maakunnan suunnitteluun kuuluvat MRL:n 25 mukaisesti maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja maakunnankehittämisohjelma. Jyväskylän seudulle on 2011 valmistunut lisäksi Jyväskylän seudun rakennemalli. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntasuunnitelman 2014 osana Kesksi-Suomen strategiaa 20140. Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. 4. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava, MRL 27, sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa koskevat alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavalla varataan mm. asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet yleispiirteisesti. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa on mukana 11 vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaa aluetta eri puolilla maakuntaa. Laajoille yhtenäisille työpaikka- ja teollisuusalueille on osoitettu 32 aluevarausta. VT 4 on kaavassa merkitty merkittävästi parannettavana tieksi, Toivakan Viisarinmäestä Äänekoskelle moottoritienä ja Vaajakosken kohdalla siltaratkaisuna. Päärata Jyväskylästä Jämsän kautta Tampereelle on kaavassa kaksoisraideratkaisuna. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kaava täydentää merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavaa. Sivu 2
Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. 3.vaihemaakuntakaava on vahvistunut 5.12.2014 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa muutetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta sekä tarkistetaan virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). 4.vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 25.10.2014 Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Jämsän länkipohjan alue) Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Maakuntakaavaehdotus on tulossa nähtäville syksyllä 2017 ja tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy sen 2017. lisätietoja: www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus 5. VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 5.1 Yleiskaavat Uuraisten kirkonkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vuodelta 1984. Kirkonkylän osayleiskaava on tarkentamistarpeessa, koska yksityiskohtainen maankäytönsuunnittelu on poikennut kaavoissa hyväksytyistä periaatteista. Jokihaaran osayleiskaavan sai lainvoiman 1.8.2003. Hirvaskankaan osayleiskaava sai lainvoiman kesällä 2006. Hirvaskankaan osayleiskaavan muutos on saanut lainvoiman 17.1.2012 Sivu 3
Jokihaaran osayleiskaavan muutos on saanut lainvoiman 28.1.2013 Uuraisten keskustan osayleiskaava ja rantayleiskaavan muutos on saanut lainvoiman 10.2.2015 Lisätietoja www.uurainen.fi /Asuminen/ tekniset ja ympäristöpalvelut/ Kaavoitus 5.2 Rantayleiskaavat Uuraisten kunnan ensimmäinen Rantayleiskaava sai lainvoiman v. 2002 Koko kunnan rantayleiskaava sai lainvoiman kesäkuussa 2010 Rantayleiskaavamuutos 2014 yhteydessä on tehty Rantayleiskaavan muutos, Kalliojärvi kaavamuutos, joka on saanut lainvoiman 7.3.2016. Kunnassa on voimassa seuraavat rantakaavat: Moision tilan rantakaava 19.3.1982 Lehtoniemen tilan rantakaava 22.3.1989 Lisätietoja: www.uurainen.fi /Asuminen/ tekniset ja ympäristöpalvelut/ Kaavoitus 5.2 Asemakaavat Ajantasa-asemakaava, päivitetty 2012, sisältää seuraavat asemakaavat Rakennuskaava 1998 Rinnetie, asemakaavan muutos 1999 Pikku-kuukka, asemakaavan muutos 2001 Häkintie, asemakaava 2003 Tappuraharju, asemakaava 2008 Kuukanpolku, asemakaavan muutos 2008 Akonpuro, asemakaavan muutos ja laajennus 2010 Hirvaskankaan asemakaava on saanut lainvoiman 28.1.2013 Koulukeskuksen asemakaavamuutos on saanut lainvoiman 23.4.2013 Aittovuoren asemakaava on saanut lainvoiman 29.6.2015 Kuukantien ja Häkintien asemakaavamuutos on saanut lainvoiman 16.5.2016 Mursketien asemakaava on saanut lainvoiman 20.12.2016 Lisätietoja www.uurainen.fi /Asuminen/ tekniset ja ympäristöpalvelut/ Kaavoitus Sivu 4
6. VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos. Suunnittelu alue muodostuu erillisistä ranta-alueista, joiden kohdalla on tarvetta muutoksiin. Lisäksi yleiskaavan yhteydessä tarkastetaan vuonna 2010 laaditun kaavan sekä tätä edeltävän RYK:n rajauksiin liittyviä ongelmia. Kaava oli luonnoksen nähtävillä 25.4 24.5.2017. Kaavan oletetaan saavan lainvoimen 2018. Hirvaskankaan asemakaavan laajennus on käynnistetty keväällä 2013. Alue on suunnittelun edetessä rajautunut käsittämään Hirvaskankaan risteysalueen läheisyydessä olevan Hirvikulman alueen. Kaavahanke liittyy tiivisti Äänekosken kaupungin puolella Hirvimäen alueella jo voimaantulleeseen asemakaavaan. Alueen suunnittelu kytkeytyy myös Hirvaskankaan risteysalueen suunnitteluun. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa työpaikka- ja liikerakentaminen sekä asuminen alueella. Asemakaava oli luonnoksena nähtävillä 17.9 16.10.2015. Asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä 25.4 24.5.2017. Katso tarkemmin www.uurainen.fi /Asuminen/ tekniset ja ympäristöpalvelut/ Kaavoitus 7. TULEVAT KAAVAHANKKEET Uuraisten Keskustan asemakaavan muutos ja laajennus Suunnittelualue käsittää Uuraisten keskustan alueen Saarijärventieltä Kuukantielle, Virastotieltä Urheilukeskukseen. Suunnittelualue tarkentuu kaavatyön käynnistyessä. 2017 aikana. Kuukkajärvien asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Pikku - Kuukan ja Iso Kuukan itärannan alueita. Kaavan tarkoituksena on saada kaava vastaamaan jo toteutunutta rakentamistilannetta ja mahdollistaa rantarakentaminen. Kaavatyö käynnistetään vuoden 2018 aikana. Ajantasa-asemakaavan päivitys Ajantasa-asemakaavaa päivitetty 2016 ja sitä päivitetään tarvittaessa. 8. MUUTA Pohjakartta Uuraisten kunnan pohjakarttojen päivitys on käynnistymässä. Pohjakarttojen päivittäminen jakautuu vuosille 2018-2020. Sivu 5
Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Uuraisten voimassa oleva rakennusjärjestys on vuodelta 2002 ja se on osain vanhentunut. Kunnassa on rakennusjärjestyksen uudistus meneillään. Yhteystiedot Uuraisten kunta / tekninen toimi Virastotie 4 41230 Uurainen Ulla Järvinen aluearkkitehti 040 7515611 ulla.jarvinen@uurainen.fi Marko Konola tekninen johtaja 014 267 2621 marko.konola@uurainen.fi Essi Jokinen rakennustarkastaja 050 562 8139 essi.jokinen@uurainen.fi Sivu 6