Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 20 16.08.2017 Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunto kaupungin jäähallityöryhmän raportista ja Etelä-Karjalan liiton teettämästä Maakunta-Areenan esiselvityksestä 83/00.00.01.12/2017 KULIL 20 Esittelijä: Toimialajohtaja Tuija Willberg, puh. 040 070 5875 Valmistelijat/lisätiedot: Liikuntatoimenjohtaja Ilkka Oksman, puh. 040 075 3504 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite Jäähallityöryhmän raportti 20.6.2017 Oheismateriaalit Etelä-Karjalan liiton teettämä Etelä-Karjalan Maakunta- Areenan esiselvitys 31.3.2017 Pöyry Finland Oy:n arviointitodistus jäähallista 14.10.2016 Pöyry Finland Oy:n rakennelaskelmaraportti jäähallista 16.5.2017 Ramboll Finland Oy:n laatima Pöyryn laskelmien tarkastusraportti jäähallista 19.5.2017 Pöyry Finland Oy:n laatimat jäähallin 3:n korjauksen esisuunnitelmavaihtoehdon kustannusarviot Teknisen toimen tilakeskuksen kustannusarvio jäähallin peruskorjaustarpeista 1.5.2017 31.7.2017 mennessä saapuneet urheiluseurojen lausunnot 31.7.2017 mennessä neljältä yksityishenkilöltä tulleet lausunnot Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan asettaman jäähallityöryhmän tehtävänä oli laatia selonteko Kisapuiston pääjäähallin tulevaisuudesta. Selonteossa tuli selvittää nykyisen jäähallin käyttömahdollisuudet jatkossa, mahdollisen uuden jäähallin sijaintipaikkavaihtoehdot, alustava tilaohjelma ja sen yhteensovittaminen Lpr:n keilahalli-urheilutalon ja muiden liikuntapaikkojen kanssa sekä kustannusvaikutukset. Työssä käytettiin hyödyksi em. muita meneillään olevia selvityksiä ja niiden johtopäätöksiä. Työssä käytettiin hyväksi liikuntatoimen käytössä olleita aiempia halli- ja sijaintipaikkaselvityksiä, Etelä-Karjalan maakunta-areenan esiselvitystä sekä oheismateriaalissa lueteltuja erilaisia teknisissä selvityksiä ja kustannusarvioita. Lisäksi työryhmän työn yhteydessä tutustuttiin eräissä muissa kaupungeissa toteutettuihin tai rakenteilla oleviin suuriin jäähalli- tai sisäliikuntahallihankkeisiin sekä niiden
erilaisiin rahoitusmuotoihin. Jäähallityöryhmän raportista, Etelä-Karjalan liiton Maakunta-Areenan esiselvityksestä ja muusta oheismateriaalista käyvät ilmi selvitetyt asiat, tiedot ja laskelmat tarkemmin. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 3.7.2017. Se merkitsi jäähallityöryhmän raportin siinä vaiheessa tiedoksi ja päätti pyytää raportista sekä Etelä-Karjalan liiton teettämästä Maakunta-Areenan esiselvityksestä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan lausunnon elokuun loppuun mennessä. Lisäksi kaupunginhallitus päätti antaa liikuntatoimen tehtäväksi varata lappeenrantalaisille urheiluseuroille ja muille tahoille mahdollisuus antaa lausuntonsa molemmista asiakirjoista niin, että lausunnoissa mahdollisesti esille tulevat näkemykset voidaan käsitellä asian valmistelussa lautakunnalle ja kaupunginhallitukselle. Lausuntopyyntö seuroille ja muille tahoille julkistettiin avoimesti kaupungin internetsivustolla sekä mediassa 5.7.2017 alkaen ja lausuntoja pyydettiin 31.7.2017 mennessä. Urheiluseuroista/-järjestöistä lausunnon antoivat: Suomen Jääkiekkoliiton Kymi-Saimaan alue, Raja-Karjalan Suunnistajat ry, Catz Lappeenranta ry, FC LaPa ry, Liiga-SaiPa Oy, Starikat Oldtimers Hockey Club ry, Lappeenrannan Pyöräilijät ry ja NST-Lappeenranta ry. Lisäksi lausuntoja sekä kannanottoja antoi asiaan liittyen 4 yksityishenkilöä. Lausunnot ja kannanotot ovat oheismateriaalina. Lappeenrannan kaupungin on kuluvan vuoden aikana päätettävä jäähallia koskien: 1. mikä vaihtoehto valitaan nykyisen jäähallin käytön jatkosuunnitelman pohjaksi? 2. mihin paikkaan mahdollinen uusi monitoimijäähalli varaudutaan sijoittamaan? 3. minkä kokoisen uuden monitoimijäähallin suunnittelu aloitetaan? 4. mitä tiloja sinne suunnitellaan sijoitettavaksi? Lisäksi kaupunginvaltuuston on syksyn talousarviovalmistelussa päätettävä keilahalli-urheilutalon perusparannuksen rahoituksesta ja perusparannuksen jälkeisestä ko. liikuntalaitoksen vuotuisten käyttömenojen kasvun kattamisesta. Edelleen kaupungin tulee päättää kannastaan koskien Etelä-Karjalan liiton Maakunta-areenan esiselvitystä. Liikuntatoimen lausunto asiakokonaisuuteen
Yleisesti kaupungin vapaa-ajan investointeihin liittyen: Lappeenrannan kaupungin menestymisen, strategian, kaupungin vetovoiman ja houkuttelevuuden sekä liikunnan, urheilun ja siihen liittyvän matkailuvaikutusten kannalta liikuntainvestoinneilla on erittäin tärkeä merkitys. Liikuntainvestoinneilla on myönteinen vaikutus asukkaiden asumisviihtyvyyteen, lasten ja nuorten/lapsiperheiden laadukkaaseen arkeen, paikkakunnalle muuttoon sekä erityisesti asukkaiden terveyteen ja liikunnan lisääntymiseen. Maakuntakeskuskaupunkina Lappeenrannan kaupungin on pystyttävä kehittämään kulttuurin ja liikunnan olosuhteitaan ja rakenteita samalla tavalla, kuin muualla Suomessa maakuntakeskuksien kaupungit ja Lappeenrannan vertailukaupungit. Investoinneilla on ollut kiistatta myönteinen vaikutus kaupunkien liikunta-, urheilu- ja kulttuurimatkailuun sekä vetovoimaan, houkuttelevuuteen - kaupunkien kaikkinaiseen myönteiseen kehitykseen. Esillä olevia hankkeita, tulee arvioida niiden tarpeellisuuden, vaikuttavuuden, kaupungin myönteisen kehityksen ja positiivisten kerrannaisvaikutusten näkökulmasta, mutta myös investointi- ja käyttötalousmäärärahojen näkökulmasta. Lappeenrannan nykyisissä liikuntatiloissa ja liikuntapaikoilla järjestetään tuhansia pelejä, turnauksia, leirejä, kisoja ja kilpailuja ympäri vuoden. Juniorileirit, pelit, turnaukset ja kilpailut, aikuistason kilpa- ja huippu-urheilu kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, arvokilpailut kuten Kalevan Kisat 2019 jne tuovat lisää matkailua, majoittumisia, palvelujen ostoja kaupunkiin. Panostamalla liikuntaolosuhteisiin Lappeenrannassa luodaan seurojen toiminnalle entistä parempia olosuhteita tarjota liikuntaa ja urheilua eri ikäisille kuntalaisille, edistetään asukkaiden liikunnallista elämäntapaa, tehdään konkreettisia toimenpiteitä terveyden edistämiseksi liikunnan avulla olosuhteita parantamalla ja pysytään mukana kilpailussa tapahtumista ja asumisviihtyvyydestä. Maakuntauudistuksen jälkeen kaupunkien ja kuntien tehtäväksi jäävät mm. terveyden edistäminen, liikuntaolosuhteista huolehtiminen ja kunnossapito sekä niiden kehittäminen. Edelleen myös asukkaiden sekä seurojen kuuleminen ja huomioiminen niiden tarpeista ja toimintamuodoista on erittäin tärkeää. 1. Lappeenrannan keilahalli-urheilutalon perusparannus
Liikuntatoimi esittää, kuten jäähallityöryhmäkin yksimielisesti toteaa loppuraportissaan, että perusparannushanke tulee tehdä jo tehtyjen hankesuunnitelmien ja kustannusarvion (13,5 miljoonaa euroa) mukaisesti vuosien 2018 2019 aikana. Jäähalliasialla ja maakuntahallihankkeella ei ole vaikutusta Lappeenrannan keilahalli-urheilutalon hankkeeseen. Hankesuunnitelmat, arkkitehtisuunnitelmat, kuntoarviot sekä tutkimukset hankkeesta on tehty vuosien 2016 2017 aikana. ne on hyväksytty nuoriso- ja liikuntalautakunnassa 21.2.2017. Perusparannuksen suunnittelussa energiansäästöratkaisuihin on kiinnitetty erityistä huomiota sekä hyödynnetään myös aurinkopaneeleja. Opetus- ja kulttuuriministeriölle on keväällä 2017 lähetetty kaikki hankkeeseen liittyvä aineisto ja kustannusarviotiedot valtionavustuksen rahoitussuunnitelman käsittelyä varten. Alustavasti hankkeelle on varattu valtionavustusta vuodelle 2018 750.000 euroa. Hankkeen laajuudesta ja tilojen liikunnallisesta monipuolisuudesta johtuen on oletettavissa, että valtionavustus voisi olla noin 900.000 euroa. Lpr:n keilahallia ja urheilutaloa käyttää jatkuvasti yli 40 eri lajin urheiluseuraa, isot koulut kuten Kimpinen ja Saimaan ammattiopisto sekä muut yhteisöt. Tilat palvelevat erittäin hyvin seurojen ja koulujen tarpeita sekä ovat erittäin vilkkaassa käytössä arkena päivällä ja illalla sekä viikonloppuisin. Kamppailulajien tiloissa on ahtautta urheilutalolla, niille tulisikin löytää lisätiloja tulevaisuudessa joko yksityisiltä markkinoilta tai uusista tulevista kaupungin liikuntatilahankkeista. Rakennus on erinomaisella paikalla lähellä keskustaa ja kouluja. Hankesuunnitelma, kustannusarviotiedot ja muut hankkeeseen löytyvät yksityiskohdat ovat julkisesti nähtävillä kaupungin internetsivustolla, kohdassa esityslistat ja pöytäkirjat, nuoriso- ja liikuntalautakunta 21.2.2017 14. Perusparannushanke tulee nostamaan tilojen sisäistä vuokraa tilakeskuksen 15.2.2017 laskelman mukaan noin 0,49 miljoonaa euroa vuodessa. 2. Kisapuiston pääjäähalli A. Liikuntatoimi esittää, että jäähallin osalta kaupunki toteuttaa jäähallityöryhmän raportin vaihtoehdon 1.
Tämä tarkoittaa, että vanhalle jäähallille ei tehdä enää mitään suuria peruskorjaus- tai perusparannusinvestointeja. Jäähallia on peruskorjattu vuosien mittaan useita kertoja, viimeksi vuonna 2004. Peruskorjaamalla hallia edelleen siitä ei kuitenkaan voida saada nykyvaatimukset täyttävää monipuolista ja toiminnallisesti pitkälle tulevaisuuteen palvelevaa nykyaikaista hallia. Kalliiden peruskorjausten sijaan jäähallirakennus pidetään turvallisessa käyttökunnossa. Samalla aloitetaan uuden monitoimijäähallin suunnittelu niin, että uusi halli voisi olla käytössä esim. viimeistään vuonna 2021. Kisapuiston pääjäähallissa, kuten muissakin urheilukeskuksen halleissa, käyttöaste on jatkuvasti erittäin korkea syksystä kevääseen jääurheilukauden aikana. Suurimmat käyttäjäryhmät tekojäällä ja jäähalleissa ovat lapsia ja nuoria, seurojen junioriryhmiä sekä joukkueita jääkiekossa, taitoluistelussa, jääpallossa ja yleisöluistelun muodossa. Aukioloajoista selvästi vähemmän aikaa vievät aikuisten kilpa- ja huippu-urheilu. Pääjäähallissa harjoittelee sekä pelaa noin 20 eri seuraa/joukkuetta, Liiga-SaiPa Oy:n käyttötuntimäärät hallissa ovat noin 20 % kaikista aukioloajoista. Lähes kaikki aukioloajat tarvitaan jääurheiluun, luisteluun ja harjoitteluun eri jääurheilun eri lajeissa. Jäähalleissa ja tekojäällä pelataan jääkiekko- ja jääpallopelejä sekä järjestetään taitoluistelutapahtumia noin 750 kpl vuodessa, niistä noin 200 kpl pääjäähallissa. Suurin osa on lasten ja nuorten liikuntaa ja urheilua. Tässä vaihtoehdossa käyttömenojen lisäys nykyisen vanhan hallin kattolumien poistosta vuosina 2017 2021 on yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa. B. Uusi monitoiminen jäähalli sijoitetaan joko Kisapuiston alueelle harjoitushallin, UK Areenan ja tekojään käytön, kunnossapidon henkilöstön ja konekaluston yhteiskäytön sekä tapahtumien järjestämisen ja muiden synergiaetujen vuoksi tai sitten muualle aivan ydinkeskustan tuntumaan. Ikean tontti Mustolassa on liikuntatoimen näkemyksen mukaan liian kaukana ja erillään kaupunkikeskustasta, majoitustiloista, kouluista ja asukkaista sekä nykyisistä jäähalleista ja tekojääradasta Kisapuistossa ajatellen turnauksia, leirejä ja muita tapahtumia, joissa tarvitaan useita jäähallikaukaloita. Uuden monitoimisen jäähallin suunnittelussa tulee yksityiskohtaisemmin suunnitella ja päättää tilaohjelma siten, että tilat ovat monikäyttöiset ja palvelevat samalla muitakin lajeja, kuin
pelkästään jääurheilun eri lajeja. Monipuolisten tilojen sijoittaminen uuteen hallirakennukseen on kustannustehokasta ja tilojen vuokralaisten moninaisuus tuo kaivattuja tuloja käyttömenojen katteeksi. Ensisijaisesti on liikuntatoimen mielestä tässä yhteydessä samalla päätettävä, voidaanko samaan rakennukseen sijoittaa esimerkiksi sen alakertaan yleisurheilua palvelevat lajiharjoittelutilat, kuntosali- ja muuta sisäliikuntatilaa (mallina esim. Helsingin liikuntamyllyn tilat). Etelä-Karjalan liiton esiselvityksessä on tämän tyyppiselle hankkeelle laskettu suuntaa-antava kustannusarvio, 50 55 milj euroa. Toteutettuna tällainen hanke olisi ainutlaatuinen Suomessa ja monipuolisuudessaan palvelisi erittäin laajoja liikkujaryhmiä sekä lajeja. Kustannusarvio on kuitenkin liikuntatoimen mielestä tarkennettava yksityiskohtaisemmalla ja tarkemmalla tilasuunnitelmalla sekä siihen perustuvalla kustannusarviolla. Tällaisessa kaksikerrosrakennuksessa niin yleisurheilutila kuin jäähallitila molemmat voivat toimia esteettä samaan aikaan ja syntyisi erinomaiset tilat kahdessa kerroksessa isoille näyttelyille, messuille ja isoille yleisötapahtumille sekä esimerkiksi isoille kuntoja terveysliikuntatapahtumille. Yleisurheilutila toimisi myös erittäin hyvin jääurheilun lisä- ja oheisharjoittelupaikkana samassa rakennuksessa yhdessä laadukkaan kuntosalitilan kanssa. Monitoimisessa uudessa jäähallissa tulee olla katsojapaikkoja noin 5.200 hengelle, sen on oltava muunneltavissa nopeasti esim. konsertteihin ja messuihin, koripallon, salibandyn otteluihin ja muihin isoihin sisäliikuntatapahtumiin (jäänpeittolevyt), siinä tulisi olla erilaisia vuokrattavia tiloja käyttäjille, erilaiselle yksityisille liikuntapalvelujen tarjoajille, vuokrattavaa kuntosali- ja liikuntasalitilaa, jne. Rakennuksen energiatehokkuus, uusiutuvan energian hyödyntäminen ja muut innovatiiviset ratkaisut kulujen alentamiseksi on oltava suunnittelun lähtökohtana. Uuden monitoimijäähallin valmistuttua nykyinen pääjäähalli on purettava ja hyödynnettävä tonttia Kisapuiston urheilukeskuksen pysäköintiin. Kisapuiston nykyisen pääjäähallin kokonaiskäyttömenot v. 2016 olivat noin 1,3 miljoonaa euroa ja tulot yhteensä noin 200.000 euroa. Uuden monitoimisen jäähallin käyttömenoja on tässä vaiheessa vaikeaa arvioida tarkkaan, koska tilaohjelmaa ja tarkennettua kustannusarviota ei vielä ole. Muualta Suomesta vastaavan
kokoisista halleista saatujen kokemusten perusteella voidaan olettaa käyttökustannusten olevan noin 2,5 miljoonaa euroa/vuosi. C. Jos kaksikerrosratkaisu (monitoiminen jäähalli ja sen alla oleva yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastustila) tai muuten yleisurheilun kunnollisten lajiharjoittelutilojen sijoittaminen uuteen monitoimijäähalliin, katsotaan liian kalliiksi ratkaisuksi, on kaupungin investointisuunnitelmaan tuleville lähivuosille sijoitettava yleisurheilun ja jalka-/pesäpallon harrastus- ja harjoittelutarpeisiin riittävä lajiharjoittelu- ja liikuntahalli esimerkiksi Harapaisen urheilualueelle. Tämän tyyppisestä hallista ei ole olemassa tilaohjelmaa tai mitään tarkempia suunnitelmia. Liikuntatoimi arvioi kuitenkin, että tämän tyyppinen halli voisi olla luokkaa 5 7 miljoonaa euroa. Käyttömenot lienevät luokkaa 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän tyyppiselle uudelle liikuntatilalle on tarve edellä mainittujen lajien, varsinkin yleisurheilun osalta. Kuitenkin tällaisilla halleilla, kuten myös urheilutalo tai jäähalli ovat, on erittäin suuri ja monipuolinen asiakaskunta muunkin kuin ko. lajien seurojen osalta. Niitä käytetään hyvin monenlaiseen liikuntaan ja harrastamiseen, koululiikuntaan sekä eri ikäisten asukkaiden liikuntatilaisuuksiin. D. Kisapuiston urheilukeskuksen liikennejärjestelyjen uudistus junaradan ali on tehtävä riippumatta siitä sijoitetaanko uusi monitoiminen jäähalli Kisapuistoon vai ei. Kisapuistossa pelataan esimerkiksi vuosittain jääkiekkopelejä, jääpallopelejä, taitoluistelutapahtumia, jne yhteensä noin 750 kpl vuosittain. Niistä osa pääjäähallissa, mutta iso osa UK Areenassa, tekojäällä ja harjoitusjäähallissa. Pelkästään UK Areenan, harjoitusjäähallin ja tekojään liikennöinti edellyttää kunnollisen liikenneyhteyden rakentamista junaradan ali UK Areenan takaa. Kyse on katu- ja liikenneyhteyksien parantamisesta Kisapuiston alueelle sujuvan ja turvallisen liikenteen järjestämiseksi. 3. Maakunta-areenahanke Liikunnan näkökulmasta on erinomaisen arvokasta, että Etelä-Karjalan liitossa on päätetty teettää esiselvitys pitkään Lappeenrannassakin esillä olleesta liikunta-areenahankkeesta. Mikkelissä tällainen hanke (Saimaa stadium) on parhaillaan rakenteilla, Jyväskylässä on suunnitteilla todella isoja hankkeita tällä
saralla. Myös muualla Suomessa kuten Seinäjoella, Joensuussa, Kuopiossa, Tampereella ja Oulussa on jo toteutettu tai on parhaillaan rakenteilla isoja areenahankkeita, joilla kaupunkien näyttely-, messu-, kongressi-, konsertti- sekä tietysti liikuntatiloihin on saatu aikaan merkittäviä parannuksia. Toteuduttuaan tällaiset areenat ovat varmasti lisänneet kaupunkien vetovoimaa isoille tapahtumille, lisänneet liikuntaa ja matkailua kaupunkeihin. Perusteluita tarveharkintaan isoa Maakunta-Areenaan ajatellen: Lappeenrannan on tehtävä välttämättömät keilahalli-urheilutaloon ja jäähalliin liittyvät investoinnit. Lappeenrannassa on pystytty järjestämään esimerkiksi isoja konsertteja nykyisessäkin jäähallissa ja urheilutalolla sekä Rauhan areenassa. Suuria näyttelyitä ja messuja on siirtynyt nykyisistä Lappeenrannan sisähalli- tai ulkoliikuntatiloista Imatran Ukonniemeen isoon sisäareenaan ja uudelle ampumahiihto-/pesäpallostadionille. Tässä tilanteessa, kun kaupungin on päätettävä välttämättömistä investoinneista keilahalli-urheilutaloon ja jäähalliin, ja kun samalla on tarkoitus kehittää niitä monipuolisiksi ja muuhunkin toimintaan kuin liikuntaan ja urheiluun sopiviksi, on tarpeen erityisen tarkkaan harkita, millaista muuta sisäareenatilaa on tarkoituksenmukaista suunnitella kaupungin rahoituksella toteutettavaksi. Liikuntaseuroilla kaikkein suurin tarve sisäharjoitteluolosuhteista on yleisurheilulla, jalka- ja pesäpallolla. Niiden käyttötuntimäärät nykyisissä koulujen liikuntasaleissa, sekä urheilutalon ja Joutsenon liikuntahallin tiloissa ovat tällä hetkellä noin 160 tuntia viikossa. Jos näiden lajien, varsinkin yleisurheilun, tarpeisiin olisi mahdollista toteuttaa sisähallitilaa liikuntatoimen edellä esitettyjen hankkeiden muodossa Lappeenrantaan, vapautuisi näiltä lajeilta erittäin merkittävä määrä tunteja muuhun sisäliikuntaan ja sisäliikunnan eri lajeille. Tällöin ei Maakunta-areenalla tulisi enää olemaan niin paljon tarvetta em. lajeille, kuin mitä esiselvityksessä on arvioitu. Jalkapallon olosuhteisiin on tullut jonkin verran parantumista PePo ry:n juniorijalkapallohallin ansiosta ja Ukonniemen isossa jalkapallon sisähallissa on vielä tilaa myös Lappeenrannan jalkapallo- ja pesäpalloseuroille. Liikuntatoimen lähitulevaisuuden suunnitelmissa on parantaa ammattikoulun kentän lämmitystehoa niin, että kenttä paremmin palvelisi jalkapalloseuroja talviaikaan. Tämä olisi merkittävä olosuhdeparannus jalkapalloon.
Sisäliikuntaolosuhteisiin esim. salibandyn ja koripallon osalta on tulossa parannusta, kun esimerkiksi länsialueen palveluverkkouudistus isoine liikuntatiloineen toteutuu. Niissä liikuntatiloissa salimitoituksissa on huomioitava myös salibandyn lisätilatarpeet. Paljon lattiapinta-alaa vaativaa messu- ja näyttelytilaa on mm. Lappeenrannassa Rauhan areenassa ja lisäksi vielä suurempi tila Imatran Ukonniemessä. Konsertteja, laulutapahtumia, isoja kokouksia yms. yleisötapahtumia pystytään järjestämään jäähallissa ja urheilutalolla, Lappeenranta-salissa ja muissa pienempää yleisötilaa sisältävissä tiloissa. Mikäli kuitenkin päädytään toteuttamaan Lappeenrannan kaupungin rahoituksella tai ollessa iso osarahoittaja, Maakunta-areenan tyyppinen iso hanke, sen tulisi ehdottomasti sijaita mahdollisimman lähellä kaupunkikeskustaa lähellä kouluja, asukkaita, pääliikenneasemia, kevyen liikenteen ja bussiliikennelinjojen varrella. Tällainen keskeinen sijaintipaikka olisi elintärkeää tilojen päiväkäytön osalta, muun liiketoiminnan, majoituksien ja muun palveluverkon osalta. 4. Käyttömenojen kattaminen Esittelijän ehdotus Kaikki edellä kuvatut liikuntapaikkojen laajentamiseen ja parantamiseen tähtäävät investoinnit tulevat kasvattamaan tilojen käyttömenoja ellei tilatehokkuuden tai esim. energiaratkaisujen avulla voida kustannusten nousua tasoittaa. Liikuntatoimen nykyisestä budjetista kasvavia käyttömenoja ei ole mahdollista kattaa. Samalla kun päätetään investoinneista, tulee myös päättää todellisten käyttömenojen kattamisesta joko kaupungin varoilla tai tulojen lisäyksellä. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta esittää lausuntonaan edellä olevan liikuntatoimen lausunnosta ilmenevillä perusteluilla, että: 1. Lappeenrannan keilahalli-urheilutalon perusparannus on liikuntainvestoinneista tärkein ja se tulee toteuttaa nuoriso- ja liikuntalautakunnan 21.2.2017 hyväksymien suunnitelmien mukaisena. 2. Jäähallin osalta toteutetaan jäähallityöryhmän
vaihtoehto 1 eli nykyiselle jäähallille ei tehdä peruskorjaus- tai perusparannusinvestointeja, vaan käynnistetään uuden monitoimijäähallin suunnittelu. Uusi monitoiminen jäähalli sijoitetaan Kisapuistoon tai kaupungin keskustan tuntumaan. 3. Mikäli yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastustilan sijoittaminen jäähallin kanssa samaan rakennukseen osoittautuu liian kalliiksi ratkaisuksi, valmistellaan investointisuunnitelmaan yleisurheilun ja jalka-/pesäpallon harrastus- ja harjoittelutarpeisiin riittävä lajiharjoittelu- ja liikuntahalli. 4. Etelä-Karjalan liiton tekemässä esiselvityksessä esitetyn maakunta-areenan toteuttamiselle ei ole edellytyksiä ennen kuin Lappeenrannan kaupungin suunnittelemien muiden liikuntapaikkahankkeiden toteuttamisen jälkeen voidaan arvioida maakunta-areenan todellinen tarve. 5. Liikuntapaikkainvestoinneista päätettäessä tulee päättää myös käyttömenojen rahoittamisesta. 6. Kisapuiston liikennejärjestelyjä tulee uudistaa lisäämällä Kisapuiston kohdalle turvallinen kulkuyhteys junaradan ali. Päätös Kalle Saarela esitti seuraavan muutosesityksen esittelijän ehdotuksen kohtaan 3: Mikäli yleisurheilun ja muun sisäliikunnan harrastustilan sijoittaminen jäähallin kanssa samaan rakennukseen osoittautuu liian kalliiksi sekä kokonaisuuden kannalta epärealistiseksi ratkaisuksi, valmistellaan investointisuunnitelmaan yleisurheilun ja jalka-/pesäpallon harrastus- ja harjoittelutarpeisiin riittävä lajiharjoittelu- ja liikuntahalli. Muutosesitys raukesi kannattamattomana. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan.