Naantalin alueen järvet

Naantalin alueen järvet Kartoitus tehdyistä toimenpiteistä ja selvityksistä 20.5.2013 Turun Ammattikorkeakoulu, Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Niinikorpi Anu

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 8 2 Vesistöjen luokitukset... 9 2.1 Järvi... 9 2.2 Flada... 10 2.3 Kluuvi ja kluuvijärvi... 10 3 Vedenlaatuluokitus... 11 4 Naantalin järvet... 12 4.1 Luolalanjärvi... 13 4.1.1 Luolalanjärven yleiskuvaus... 13 4.1.2 Luolalanjärvellä tehdyt selvitykset... 14 4.1.3 Luolalanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 14 4.1.4 Luolalanjärveä koskevat viranomaispäätökset... 14 4.2 Metsäjärvi... 17 4.2.1 Metsäjärven yleiskuvaus... 17 4.2.2 Metsäjärvellä tehdyt selvitykset... 17 4.2.3 Metsäjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 17 4.3 Viialanjärvi... 17 4.3.1 Viialanjärven yleiskuvaus... 17 4.3.2 Viialanjärvellä tehdyt selvitykset... 17 4.3.3 Viialanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 17 4.4 Taattistenjärvi... 19 4.4.1 Taattistenjärven yleiskuvaus... 19 4.4.2 Taattistenjärvellä tehdyt selvitykset... 21 4.4.3 Taattistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 22 4.4.4 Muut Taattistenjärven tilaan vaikuttavat seikat... 22 4.4.5 Taattistenjärveä koskevat viranomaispäätökset... 22 4.5 Köylijärvi... 23 4.5.1 Köylijärven yleiskuvaus... 23 4.5.2 Köylijärvellä tehdyt selvitykset... 23 1

4.5.3 Köylijärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 23 4.6 Leikkistenjärvi... 24 4.6.1 Leikkistenjärven yleiskuvaus... 24 4.6.2 Leikkistenjärvellä tehdyt selvitykset... 24 4.6.3 Leikkistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 24 4.7 Leiklahdenjärvi... 26 4.7.1 Leiklahdenjärven yleiskuvaus... 26 4.7.2 Leiklahdenjärvellä tehdyt selvitykset... 26 4.7.3 Leiklahdenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 26 4.8 Paskaperänjärvi... 27 4.8.1 Paskaperänjärven yleiskuvaus... 27 4.8.2 Paskaperänjärvellä tehdyt selvitykset... 28 4.8.3 Paskaperänjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 28 4.9 Ylttistenjärvi... 29 4.9.1 Ylttistenjärven yleiskuvaus... 29 4.9.2 Ylttistenjärvellä tehdyt selvitykset... 29 4.9.3 Ylttistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 29 4.10 Vilujärvi... 32 4.10.1 Vilujärven yleiskuvaus... 32 4.10.2 Vilujärvellä tehdyt selvitykset... 32 4.10.3 Vilujärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 32 4.11 Kuralanjärvi... 33 4.11.1 Kuralanjärven yleiskuvaus... 33 4.11.2 Kuralanjärvellä tehdyt selvitykset... 34 4.11.3 Kuralanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 34 4.12 Tiskari... 34 4.12.1 Tiskarin yleiskuvaus... 34 4.12.2 Tiskarilla tehdyt selvitykset... 34 4.12.3 Tiskarilla tehdyt kunnostustoimenpiteet... 34 4.13 Riiaistenjärvi... 35 4.13.1 Riiaistenjärven yleiskuvaus... 35 2

4.13.2 Riiaistenjärvellä tehdyt selvitykset... 35 4.13.3 Riiaistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 35 4.14 Paskalahti (Otava)... 36 4.14.1 Paskalahden yleiskuvaus... 36 4.14.2 Paskalahdella tehdyt selvitykset... 36 4.14.3 Paskalahdella tehdyt kunnostustoimenpiteet... 36 4.15 Taka-paskalahti... 36 4.15.1 Taka-paskalahden yleiskuvaus... 36 4.15.2 Taka-paskalahdella tehdyt selvitykset... 36 4.15.3 Taka-paskalahdella tehdyt kunnostustoimenpiteet... 36 4.16 Riittiönjärvi... 38 4.16.1 Riittiönjärven kuvaus... 38 4.16.2 Riittiönjärvellä tehdyt selvitykset... 39 4.16.3 Riittiönjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 40 4.16.4 Riittiönjärveä koskevat viranomaispäätökset... 40 4.17 Kirkkojärvi... 42 4.17.1 Kirkkojärven yleiskuvaus... 42 4.17.2 Kirkkojärvellä tehdyt selvitykset... 45 4.17.3 Kirkkojärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 45 4.17.4 Kirkkojärveä koskevat viranomaispäätökset... 45 4.18 Knaapilanjärvi... 46 4.18.1 Knaapilanjärven yleiskuvaus... 46 4.18.2 Knaapilanjärvellä tehdyt selvitykset... 47 4.18.3 Knaapilanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteitä... 47 4.19 Ei nimeä (1)... 48 4.19.1 Järven yleiskuvaus... 48 4.19.2 Järvellä tehdyt selvitykset... 48 4.19.3 Järvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 48 4.20 Menikkalanjärvi... 49 4.20.1 Menikkalanjärven yleiskuvaus... 49 4.20.2 Menikkalanjärvellä tehdyt selvitykset... 49 3

4.20.3 Menikkalanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 49 4.21 Sydänmaanjärvi... 49 4.21.1 Sydänmaanjärven yleiskuvaus... 50 4.21.2 Sydänmaanjärvellä tehdyt selvitykset... 50 4.21.3 Sydänmaanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 50 4.22 Sianpäänjärvi... 50 4.22.1 Sianpäänjärven yleiskuvaus... 50 4.22.2 Sianpäänjärvellä tehdyt selvitykset... 50 4.22.3 Sianpäänjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 51 4.23 Paskalahti (Aaslaluoto)... 52 4.23.1 Paskalahden yleiskuvaus... 52 4.23.2 Paskalahdella tehdyt selvitykset... 53 4.23.3 Paskalahdella tehdyt kunnostustoimenpiteet... 53 4.24 Uusitupa... 54 4.24.1 Uusituvan yleiskuvaus... 54 4.24.2 Uusituvalla tehdyt selvitykset... 54 4.24.3 Uusituvalla tehdyt kunnostustoimenpiteet... 54 4.25 Ei nimeä (2)... 54 4.25.1 Järven yleiskuvaus... 54 4.25.2 Järvellä tehdyt selvitykset... 54 4.25.3 Järvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 54 4.26 Ruoninjärvi... 56 4.26.1 Ruoninjärven yleiskuvaus... 56 4.26.2 Ruoninjärvellä tehdyt selvitykset... 56 4.26.3 Ruoninjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 56 4.27 Soropohjanjärvi... 57 4.27.1 Soropohjanjärven yleiskuvaus... 57 4.27.2 Soropohjanjärvellä tehdyt selvitykset... 57 4.27.3 Soropohjanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 57 4.28 Pakinaistenjärvi... 58 4.28.1 Pakinaistenjärven yleiskuvaus... 58 4

4.28.2 Pakinaistenjärvellä tehdyt selvitykset... 58 4.28.3 Pakinaistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 58 4.29 Merijärvi... 59 4.29.1 Merijärven yleiskuvaus... 59 4.29.2 Merijärvellä tehdyt selvitykset... 59 4.29.3 Merijärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 59 4.30 Kotojärvi/Kotosalmi... 60 4.30.1 Kotojärven yleiskuvaus... 60 4.30.2 Kotojärvellä tehdyt selvitykset... 60 4.30.3 Kotojärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 60 4.31 Kaukkostenjärvi... 61 4.31.1 Kaukkostenjärven yleiskuvaus... 61 4.31.2 Kaukkostenjärvellä tehdyt selvitykset... 61 4.31.3 Kaukkostenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet... 62 5 Lahdet... 63 5.1 Vanhankylänlahti... 63 5.2 Matalahti... 64 5.3 Sannaistenlahti... 64 5.4 Uutiskuvanlahti... 65 6 Umpeenkasvaneet järvet... 67 6.1 Lyhtyjärvi... 67 6.2 Paskajärvi... 67 7 Lähdeluettelo... 69 Kuvat Kuva 1. Luolalanjärven hapen kyllästysasteprosentti ja klorofylli-a mittaustuloksia vuosina 1973 1999.... 16 Kuva 2. Luolalanjärven kokonaisfosforitasoja vuosina 1973 1999.... 16 Kuva 3. Kartta. Luolanjärvi, Metsäjärvi ja Viialanjärvi.... 18 Kuva 4. Taattistenjärven kokonaisfosforiarvoja talvinäytteistä välillä 1969 2009.... 20 Kuva 5. Taattistenjärven klorofylli-a: arvoja kesä-elokuussa vuosialta 1984 2009.... 20 Kuva 6. Köylijärvi, Taattistenjärvi ja Leikkistenjärvi.... 25 Kuva 7. Leikkistenjärvi, Leiklahdenjärvi ja Paskajärvi (umpeenkasvanut)... 27 5

Kuva 8. Kartta. Ylttistenjärvi.... 30 Kuva 9. Kartta. Paskaperänjärvi, Vilujärvi, Kuralanjärvi ja Tiskari kartalla.... 31 Kuva 10. Kartta. Riiaistenjärvi.... 35 Kuva 11. Kartta. Paskalahti ja Taka-paskalahti.... 37 Kuva 12. Riittiönjärven kokonaisfosfori-arvoja välillä 1973 2006. (Hertta 2013; Kirkkojärviyhdistys 2013.)... 39 Kuva 13. Kartta. Riittiönjärvi, Kirkkojärvi ja Lyhtyjärvi... 41 Kuva 14. Kirkkojärven kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrien kehitys talvinäytteistä välillä 1973 2012. Järvellä on tehty kemikaalikäsittelyt 2002 ja 2005.... 43 Kuva 15. Kirkkojärven klorofylli-a ja kokonaisfosforipitoisuudet heinäkuussa vuosina 2000 2010 (Hertta 2013).... 44 Kuva 16. Kirkkojärven koekalastuksien tulokset 1996 1999 (Kirkkojärviyhdistys 2013)... 46 Kuva 17. Kartta. Knaapilanjärvi... 47 Kuva 18. Kartta. Koisaaressa sijaitseva nimeämätön järvi (Ei nimeä 1)... 48 Kuva 19. Kartta. Menikkalanjärvi, Sianpäänjärvi ja Sydänmaanjärvi.... 51 Kuva 20. Paskalahden (Aasla) kokonaisfosfori ja kokonaistyppi arvot vuosina 1974, 1975, 1995 (Hertta).... 53 Kuva 21. Kartta. Vanhakylänlahti, Uusitupa, Ei nimeä (2) ja Paskalahti.... 55 Kuva 22. Kartta. Ruoninjärvi ja Soronpohjanjärvi.... 57 Kuva 23. Kartta. Pakinaistenjärvi.... 58 Kuva 24. Kartta. Merijärvi.... 60 Kuva 25. Kartta. Kotojärvi.... 61 Kuva 26. Kaukkostenjärvi.... 63 Kuva 27. Kartta. Matalahti.... 64 Kuva 28. Kartta. Sannaistenlahti.... 65 Kuva 29. Kartta. Uutiskuvanlahti.... 66 Kuva 30. Kartta. Uutiskuvanlahti ilmakuvassa... 67 Taulukot Taulukko 1. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat (Ympäristö.fi 2013d).... 11 Taulukko 2. Rehevyystason luokitus kokonaisfosforipitoisuuden perusteella (Ympäristö.fi 2013e).... 12 Taulukko 3. Naantalin järvet.... 12 Taulukko 4. Luolalanjärven vedenlaatumittausten tuloksia vuosina 1973 1999 (Hertta 2013).... 15 Taulukko 5. Taattistenjärven vedenlaatumittaustuloksia kevättalvella välillä 1969 2009 (Hertta 2013).... 21 Taulukko 6. Paskaperänjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) 1974, 1975 ja 1995 (Hertta 2013).... 28 Taulukko 7. Kuralanjärven vedenlaatumittaustuloksia välillä 1974 2012 (Hertta 2013).... 33 Taulukko 8. Riittiönjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) vuosina 1973, 1995 ja 2001 (Hertta 2013).. 38 Taulukko 9. Riittiönjärven koekalastuksen tuloksia 2006 (Kirkkojärviyhdistys 2013).... 39 Taulukko 10. Kirkkojärven vedenlaatumittaustuloksia (talvi, 1 m) vuosina 1973 2013 (Hertta 2013).... 43 6

Taulukko 11. Kirkkojärven vedenlaatumittausmittaustuloksia (1 m) kesänäytteistä välillä 2000 2010 (Hertta 2013).... 44 Taulukko 12. Menikkalanjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) vuosilta 1974, 1975 ja 1995 (Hertta 2013).... 49 Taulukko 13. Sianpäänjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) vuosilta 1974, 1975 ja 1995 (Hertta 2013).... 50 Taulukko 14. Paskalahden vedenlaatumittaustuloksia (1 m) vuosilta 1974, 1975 ja 1995 (Hertta 2013). 52 Taulukko 15. Merijärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) (Hertta 2013).... 59 Taulukko 16. Kaukkostenjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m ) vuosina 1994 ja 1998 (Hertta 2013). 62 7

1 Johdanto Tämä kartoitus on osa työharjoitteluani Naantalin kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Toimeksiannon saamiseen johti sekä Naantalin Ympäristösuojelutoimiston tarve saada kunnan alueella sijaitsevien järvien tiedot yksiin kansiin että oma kiinnostukseni alueen järviin niiden edustaessa tärkeää roolia Suomen järvikunnostusten historiassa. Naantali on Varsinais-Suomessa sijaitseva kaupunki, johon vuoden 2009 kuntaliitoksessa liittyi Merimasku, Rymättylä ja Velkua. Tämän liitoksen jälkeen kaupungin alueella on 31 järveä. Useissa näistä järvistä on tehty sekä vedenlaatumittauksia että kunnostustoimenpiteitä, mutta kuntaliitoksesta sekä useista toimijoista johtuen tiedot ovat hyvin hajanaisia. Rymättylän järvien biologiaa tutkittiin jo 1963 1964 kahdessa opinnäytetyössä LuK- tutkielmina Turun yliopistossa (Erkki Leppäkoski: veden laatu, vesikotilot ja juotikkaat, Timo Haapanen: rantakasvillisuus) ja vanhimmat Hertta-tietokannasta löytyvät vedenlaatumittaukset ovat 1960-luvun lopulta (Leppäkoski 21.5.2013; Ympäristöhallinnon Hertta tietojärjestelmä 2013). Kunnostustoimenpiteitä on tehty ainakin 1972 alkaen Taattistenjärvellä. On todennäköistä, että selvitys ei ole kaikenkattava, sillä monia tutkimuksia ja toimenpiteitä on jätetty kirjaamatta ja siten ne ovat jo jääneet unohduksiin. Työssä pyrin kartoittamaan mahdollisimman kattavasti kunnan alueella sijaitsevien järvien tilan kehitystä vuosien varrella ja listaamaan kunnostustoimenpiteet, sekä muut mahdolliset toimet, jotka ovat vaikuttaneet järvien tilaan. Jokaisesta järvestä löytyy sijaintikoordinaatit (ETRS- TM35FIN tasokoordinaatisto) ja kartta. Lähteinä tässä kartoituksessa olen käyttänyt aiemmin tehtyjä selvityksiä, Naantalin kaupungin arkistoja, Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen arkistoja sekä yhdistyksiltä saamiani tietoja. Osa tiedoista perustuu haastatteluihin. Järvien pinta-alat ja rantaviivan pituus on otettu Järviwiki-tietokannasta ja vedenlaatutiedot pääosin ympäristöhallinnon Hertta 2013- tietokannasta. Varsinaisen järviluokittelun ulkopuolelta kartoituksessa on mukana merenlahtia, joissa on kapea väylä mereen sekä vesistöjä, joiden luokitus ei ole selkeä. 8

2 Vesistöjen luokitukset 2.1 Järvi Yksinkertaisimmillaan järvi on veden täyttämä painanne. Vaikeuksia määrittelyssä tuottaa esimerkiksi se, minkä laajuinen painanne katsotaan järveksi ja sen myötä se, milloin joen laajentuma on järvi ja milloin taas osa jokea. Koon suhteen on usein pidetty järven rajana yhden hehtaarin pinta-alaa (Suomen Ympäristökeskus, Ympäristö.fi 2013 a). Tässä työssä on otettu huomioon myös pienemmät järvet, koska ne löytyvät kuitenkin Järviwiki tietokannasta (2013). Suomen Ympäristökeskus asettaa järvelle seuraavat kriteerit: 1. Vesi täyttää painanteen tai painanneryhmän osittain tai kokonaan. 2. Vedenpinta on vesialueen eri osissa lähes sama lukuun ottamatta tilapäisiä tuulen tai jään aiheuttamia poikkeamia. 3. Tulovirtaaman suhde tilavuuteen on niin pieni, että valtaosa suspendoituneesta aineksesta laskeutuu. 4. Pinta-ala ylittää sovitun minimirajan. 5. Vedenpinta ei pysyvästi seuraa meriveden korkeuden vaihteluita. Kriteerin 5 mukaan voidaan arvioida, onko kyseessä lahti vai onko vesistö kuroutunut järveksi (Ympäristö.fi 2013 a). Kuten johdannossa todettiin, tässä työssä mukana on joitakin lahtia sekä rajatapauksia, sillä nämä saattavat kehittyä järviksi maankohoamisen tai esimerkiksi umpeenkasvamisen myötä. 9

2.2 Flada Fladat ovat vesialtaita, jotka maankohoamisen myötä irtikuroutuvat merenlahdista, mutta ovat vielä osin yhteydessä mereen yhden tai useamman väylän tai salmen kautta. (Ympäristö.fi, 2013 b). Asko Sydänojan raportissa Saaristomeren ja Selkämeren fladat (2008, 14), ehdotetaan fladan määritelmäksi seuraavaa: Vesilain tarkoittamalla luonnontilaisella fladalla tarkoitetaan merestä kynnyksen erottamaa luonnontilaista, enintään kymmenen hehtaarin suuruista vesialuetta, joka keskimäärin vähintään joka toinen vuosi jää muusta merialueesta erilleen matalan veden aikaan. Kynnyksen syvyys teoreettisesta keskivedenkorkeudesta on noin puoli metriä tai vähemmän. Luonnontilalla tarkoitetaan, ettei fladan tilaa ja sen kehittymistä kluuvijärveksi ole ihmistoiminnan vaikutuksesta olennaisesti muutettu. Ihmistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, joka vaikuttaa fladan eliöstöön, kasvillisuuteen tai vedenlaatuun ja se voi kohdistua vesialueeseen, rantavyöhykkeeseen tai erityistapauksessa myös valuma-alueeseen. Fladaa edeltää esiaste, joka on poukama, lahti tai muu muodostelma jossa pohjanmuoto estää veden täydellisen vaihtumisen (Ympäristö.fi, 2013 b). 2.3 Kluuvi ja kluuvijärvi Kluuvissa muodostelma on vedenpinnan yläpuolella siten, että merivettä pääsee kuitenkin kluuviin kun vedenpinta on korkealla tai myrskyn johdosta. Kun allas on niin paljon vedenpinnan yläpuolella, ettei sinne nouse enää merivettä, kyseessä on kluuvijärvi (käytetään myös glo-järvi). Tällaiset muodostelmat voivat esiintyä yksin tai peräkkäin. (Ympäristö.fi, 2013 b.) Naantalin Rymättylästä löytyy tällainen kluuvijärvien ketju, johon kuuluu Paskalahti, Uusitupa ja Vanhankylänlahti. Nämä kuuluvat Aasla- Krampin Natura-alueeseen. (Ympäristö.fi, 2013 c) 10

3 Vedenlaatuluokitus Vesistöjä voidaan luokitella sekä rehevyyden että laadun perusteella. Vedenlaatuluokitus tehdään useiden eri arvojen perusteella, jotka löytyvät taulukosta 1. Rehevyystaso voidaan arvioida kokonaisfosforin perusteella. Arvot rehevyystason arvioimiseksi löytyy taulukosta 2. Taulukko 1. Vedenlaatuluokituksen luokkarajat (Ympäristö.fi 2013d). 11

Taulukko 2. Rehevyystason luokitus kokonaisfosforipitoisuuden perusteella (Ympäristö.fi 2013e). 4 Naantalin järvet Naantalin alueelta löytyy 31 järveksi luokiteltua vesimuodostelmaa. Tässä kartoituksessa järvien listaus (Taulukko 3) on aloitettu niin kutsutusta vanhasta Naantalista ja jatkuu edelleen siten, että saaristoa kohden järvet ovat suunnilleen maantieteellisessä järjestyksessä Otavan saareen asti ja sen jälkeen saarittain. Taulukko 3. Naantalin järvet. 1. Luolalanjärvi 2. Metsäjärvi 3. Viialanjärvi 4. Taattistenjärvi 5. Köylijärvi 6. Leikkistenjärvi 7. Leiklahdenjärvi 8. Paskaperänjärvi 9. Ylttistenjärvi 10. Vilujärvi 11. Kuralanjärvi 12. Tiskari 13. Riiaistenjärvi 14. Paskalahti (Otava) 15. Taka-paskalahti 16. Riittiönjärvi 17. Kirkkojärvi 18. Knaapilanjärvi 19. Ei nimeä (1) 20. Menikkalanjärvi 21. Sydänmaanjärvi 22. Sianpäänjärvi 23. Paskalahti (Aaslaluoto) 24. Uusitupa 25. Ei nimeä (2) 26. Ruoninjärvi 27. Soropohjanjärvi 28. Pakinaistenjärvi 29. Merijärvi 30. Kotojärvi/Kotosalmi 31. Kaukkostenjärvi 12

4.1 Luolalanjärvi Sijainti: Noin yksi kilometri Naantalin keskustasta (Kuva 3.) Koordinaatit N 3713762 E 227785 4.1.1 Luolalanjärven yleiskuvaus Pinta-ala 25 ha Keskisyvyys 1,6 m Syvin kohta 5,3 m Rantaviivaa 6,28 km Valuma-alue 2,8 km2 Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen vuonna 1999 tekemien vedenlaadun mittausten perusteella järvi sijoittuu fosforipitoisuuden perusteella luokkaan ylirehevä ja krorofylli-a:n perusteella luokkaan huono. Mittaustuloksia on esitetty taulukossa 4, sekä kuvissa 1 ja 2. Luolalanjärvi on siitä poikkeuksellinen järvi, että siellä kasvua rajoittavana tekijänä on typpi, ei fosfori kuten Suomen järvissä tavallisesti. (Hertta 2013; Oravainen 1999; Airiston Kalastusalue 1997.) Luolanjärvi ei ole ollut luonnontilainen pitkään aikaan. Vedenkorkeutta on säännöstelty vuodesta 1953 alkaen (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös 1987). Järven ympärillä on asutusta, teollisuutta ja peltomaita. Järvellä on esiintynyt levä- ja sinileväkukintoja sekä happivajauksia. Kalasto on särkikalavaltaista. (Airiston Kalastusalue 1997). Järvellä on esiintynyt happikato ja kalakuolemia ainakin vuonna 2003 (Rannikkoseutu 7.3.2003) Järvellä on merkittävä luontoarvo, sillä se on hyvä lintujärvi ja sijainniltaan keskeinen. Järven virkistysarvoa on lisätty rakentamalla lähes koko järven kiertävä luontopolku, jonka varrella on kaksi lintulavaa ja levähdyspaikkoja. 13

4.1.2 Luolalanjärvellä tehdyt selvitykset 1972 1999 välisenä aikana 37 vedenlaatumittausta (Hertta 2013) 1985 Eläinplanktonlajistoselvitys (Sainio 1985) 1997 Naantalin Luolalanjärven perustutkimus (Airiston Kalastusalue 1997) Vedenlaatu Kasviplankton Eläinplankton Kasvillisuus Pohjaeläimet Kalasto Ravusto 1997 Oheistuotekipsin soveltuvuus ylirehevän järven kunnostus-tutkimuksen koejärvi (Varjo 2001) 1998 Naantalin Luolalanjärven sedimenttitutkimukset (Itkonen 1998) 2003 Naantalin Luolalanjärven linnustoselvitys (Suomen Luontotieto Oy 2003a) 2003 Naantalin Luolalanjärven kasvillisuusselvitys (Suomen Luontotieto Oy 2003b) 4.1.3 Luolalanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet 1999 Hoitokalastus (Pöntinen 2013) 2000-luvun alku karppi-istutus (Jyrki Matikaisen haastattelu 24.5.2013) 2005 Kuha 2000 kpl (Rannikkoseutu 14.10.2005) 4.1.4 Luolalanjärveä koskevat viranomaispäätökset Länsi-Suomen Vesioikeuden päätös nro 21/1987/4. Luolalanjärven säännöstely 14

Taulukko 4. Luolalanjärven vedenlaatumittausten tuloksia vuosina 1973 1999 (Hertta 2013). Päiväys Lämpötila (1m) Klorofyllia Kokonaisfosfori (1 m) Kokonaistyppi (1 m) Hapen kyllästysaste % (1 m) Hapen kyllästysaste % (2,5-3,5 m) 26.7.1973 21,5 (1 m) 750 1400 99 9 17.3.1981 1,2 530 2000 0 0 7.8.1986 20,7 77 100 2000 116 26 26.2.1990 2,4 56 (P. tot. 3 1 0 m 187 µg/l) 20.8.1990 17,6 150 360 2400 139 118 5.2.1997 1,4 140 1900 8,8 5,3 29.7.1997 22,1 55 1200 1900 130 129 18.3.1998 2,6 230 1700 23 2 30.6.1998 20,1 120 200 1900 97 7.9.1998 15,2 66 330 1800 91 85 8.10.1998 7,7 46 150 1200 62 61 22.3.1999 1,3 68 1300 11 4 23.9.1999 14,2 30 220 1100 61 63 15

Kuva 1. Luolalanjärven hapen kyllästysasteprosentti ja klorofylli-a mittaustuloksia vuosina 1973 1999. Kuva 2. Luolalanjärven kokonaisfosforitasoja vuosina 1973 1999. 16

4.2 Metsäjärvi Sijainti: Naantalin Luonnonmaa (kuva 3.) Koordinaatit: N 6712974 E 225211 4.2.1 Metsäjärven yleiskuvaus Pinta-ala 2,4 ha Rantaviivaa 5,7 km Järven omistaa kokonaisuudessaan Kultarannan tila. Järven eteläranta on soistunut. (Paikkatietoikkuna 2013.) 4.2.2 Metsäjärvellä tehdyt selvitykset Ei tiedossa 4.2.3 Metsäjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 4.3 Viialanjärvi Sijainti: Naantalin Luonnonmaa (kuva 3.) Koordinaatit: N 6712806 E 225611 4.3.1 Viialanjärven yleiskuvaus Pinta-ala 1,5 ha Rantaviivaa 0,53 km Viialanjärvi sijaitsee lähellä Metsäjärveä, johon se myös laskee. Rannat ovat soistuneet. Järven ympärillä on asutusta. Järven eteläpuolelta löytyy muinaisjäännösalue. (Paikkatietoikkuna 2013.) Viialanjärveä kiertää luontopolku (Naantalin kaupunki 2013). 4.3.2 Viialanjärvellä tehdyt selvitykset 1990 kaksi vedenlaatumittausta (Hertta 2013) 4.3.3 Viialanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 17

Metsäjärvi Viialanjärvi Kuva 3. Kartta. Luolanjärvi, Metsäjärvi ja Viialanjärvi. 18

4.4 Taattistenjärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Merimaskussa (Kuva 6.) Koordinaatit N 6713132 E 219363 4.4.1 Taattistenjärven yleiskuvaus Pinta-ala 54 ha Keskisyvyys 2,8 m Syvin kohta 6,2 m Rantaviivaa 6,28 km Valuma-alue 625 ha (Paikkatietoikkuna 2013; Pöntinen 2013) Taattistenjärvi on pinta-alaltaan Naantalin suurin järvi. Sen ympärillä on peltoviljelystä sekä maatiloja ja vapaa-ajanasuntoja. (Vainio 1999.) Järvi on ollut hyvin rehevöitynyt ja siellä on ollut sinileväkukintoja, happikatoja sekä rikkivedyn hajua (Hertta 2013). Vuonna 2002 järven läheisyydessä sijaitsevalle jäteveden puhdistamolle tehtiin ilkivaltaa, jonka seurauksena jätevesiä pääsi Taattistenjärveen (Koskinen 6.6.2013). Tämä lisäsi kuormitusta ja vaikutti väliaikaisesti järven uimakelpoisuuteen(lounais-suomen vesiensuojeluyhdistys, vedenlaatumittaus 28.7.2002. Järveä on kunnostettu 70-luvulta saakka pääosin ilmastamalla. Vuonna 1987 järvellä on tehty alumiinisulfaatti-käsittely. Ulkoista kuormitusta on pyritty vähentämään alueella muun muassa kyntämällä pellot järven suuntaisesti ja rakentamalla laskeutusaltaita. Taattistenjärven suojeluyhdistys Ry vastaa järven kunnostuksista. (Aaltonen 29.4.2013) Vedenlaatumittausten tuloksia taulukossa 5. sekä kuvissa 4. & 5. 19

Kuva 4. Taattistenjärven kokonaisfosforiarvoja talvinäytteistä välillä 1969 2009. Alumiinisulfaatin levitys 11.2.1987 Kuva 5. Taattistenjärven klorofylli-a: arvoja kesä-elokuussa vuosialta 1984 2009. 20

4.4.2 Taattistenjärvellä tehdyt selvitykset 1969 2009 välisenä aikana 124 vedenlaatumittausta (Hertta 2013) 1985 Eläinplanktonlajistoselvitys, (Sainio 1985)) 1992 Ojatutkimukset (cit. Vainio 1999) 1996-1998 Kalastonpoistotutkimus (cit. Vainio 1999) 1997 Pohjaeläinselvitys (Paasivirta Lauri, cit. Vainio 1999) 1999 Taattistenjärven kunnostushanke- työharjoittelun loppuraportti, Ulla Vainio (1999) 2001 2011 välillä 5 vedenlaatumittausta (Taattistenjärven suojeluyhdistys) 2011 Naantalin virtavesien vedenlaadun seurantatulokset (Kaseva & Huhta 2011) Sisältää Taattistenjärven laskuojan. Taulukko 5. Taattistenjärven vedenlaatumittaustuloksia kevättalvella välillä 1969 2009 (Hertta 2013). Päivämäärä Lämpötila (1 m) Hapen kyllästysaste 1 m (%) Hapen kyllästysaste 4 m (%) Kokonaisfosfori (1 m) Kokonaistyppi (1 m) 31.3.1969 1,2 31 11 (5,5m) 50 1900 20.2.1973 1 74 34 69 2400 1.4.1976 1,2 71 5 100 2800 18.3.1980 0,5 52 14 94 2500 14.2.1984 1,2 30 6 59 1500 26.2.1985 1,4 69 35 110 1800 2.4.1986 1,3 2 1 84 2000 10.3.1987 0,8 34 2 94 4.2.1988 0,6 67 30 75 2200 20.2.1990 1,9 29 24 140 2400 31.1.1991 1,5 47 19 93 2000 21.1.1992 1,9 57 34 100 1500 23.3.1993 2,1 37 36 120 1800 11.1.1994 1,1 52 28 48 1800 8.1.1996 2,3 31 29 57 1600 18.3.1998 1,8 18 3 56 1700 12.3.2001 2,8 6 3 (3 m) 120 2300 18.3.2009 1,4 67 12 (4,5 m) 120 1500 21

4.4.3 Taattistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet 1972 Alusveden poispumppaus 1988-2005 Ilmastus 1989-96 Tehokalastus, toutainistutukset 1987 Alumiinisulfaattikäsittely 1992 Toutain-istutus 2000 kpl 1995 Toutain-istutus 1998 Toutain-istutus 2002-2007 Hoitokalastus paunetilla 2004 Kuhaistutus 4300 kpl, 6,5 cm pituisia 2006 Made-, kuha ja rapuistutus 2007 Made istutus 2500 kpl, 7 cm pituisia 2013-> Suojeluyhdistys jatkaa hoitokalastuksia (Vainio 1999, Karin ja Markku Aaltonen 29.4.2013) 4.4.4 Muut Taattistenjärven tilaan vaikuttavat seikat 1986 Taattistenjärvitoimikunnan perustaminen 1991 Moottoriliikennekielto 1998 Minkkitarhojen toiminnan loppuminen (suuri kuormittaja) 2002 Jätevedenpumppaamon vian vuoksi puhdistamattomia jätevesiä järveen 2011 Runkovesiputken rakentaminen Taattistenjärveen (Aluehallintovirasto 2010) (Vainio 1999, Karin ja Markku Aaltonen 29.4.2013) 4.4.5 Taattistenjärveä koskevat viranomaispäätökset Aluehallintovirasto. Päätös numero 188/2010/4. Runkovesijohdon ja paineviemärien rakentaminen Särkänsalmeen ja Taattistenjärveen sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Naantali. 22

4.5 Köylijärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Merimasku (Kuva 6.) Koordinaatit N 6714570 E 216721 4.5.1 Köylijärven yleiskuvaus Pinta-ala 7,8 ha Rantaviivaa 1,19 km Järven ympärillä on runsaasti maataloutta (Paikkatietoikkuna 2013). Yhden mittaustuloksen perusteella järvi on rehevä. 4.5.2 Köylijärvellä tehdyt selvitykset 2011 Vedenlaatumittaus (Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistys, Löytyy Naantalin ympäristönsuojelun arkistosta 556/11.03.03) 4.5.3 Köylijärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 23

4.6 Leikkistenjärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Merimaskun ja Rymättylän rajalla (Kuva 6. & 7.) Koordinaatit N 6710380 E 219321 4.6.1 Leikkistenjärven yleiskuvaus Pinta-ala 21 ha Rantaviivaa 2,18km Järven ympärillä on asutusta ja peltoviljelystä. Leiklahdenjärven laskuoja laskee Leikkistenjärveen umpeenkasvaneen Paskajärven kautta, joten Leiklahdenjärvi vaikuttaa merkittävästä Leikkistenjärven tilaan. Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Leikkistenjärven laskuoja on nimeltään Jokioja ja se laskee Nuikonlahteen. Järveen nousee toisinaan merivesi (Lassi Lähteenmäki, 22.5.2013), joten tämän perusteella se voitaisiin lukea kluuviksi tai kluuvijärveksi (Ympäristö.fi, 2013 b). 4.6.2 Leikkistenjärvellä tehdyt selvitykset 1973 Vedenlaatumittaus 1975 Vedenlaatumittaus 1991 Vedenlaatumittaus 1994 Vedenlaatumittaus (Hertta 2013) 2010 Naantalin Rymättylän vedenlaadun seuranta osaraportti vuoden 2010 tuloksista (Kaseva ym. 2010) Sisältää Jokiojan. 2011 Naantalin virtavesien vedenlaadun seuranta tulokset 2011. (Kaseva & Huhta 2011) Sisältää Jokiojan. 2011 Virtaaman sekä kiintoaine- ja ravinnekuormituksen mittaaminen virtaavissa vesissä jatkuvatoimisilla mittalaitteilla (Piipanoja 2011). Sisältää Jokiojan. 2012 Nuikonlahti-Rymättylä, Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpidesuunnitelmaehdotus (Huhta, Niemi 2012) 4.6.3 Leikkistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 24

Kuva 6. Köylijärvi, Taattistenjärvi ja Leikkistenjärvi. 25

4.7 Leiklahdenjärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 7.) Koordinaatit N 6709170 E 220511 4.7.1 Leiklahdenjärven yleiskuvaus Pinta-ala 7,9 ha Rantaviivaa 1,57 km Leiklahdenjärvi laskee Leikkistenjärveen. Järven ympärillä on maataloutta ja metsää (Paikkatietoikkuna 2013). 4.7.2 Leiklahdenjärvellä tehdyt selvitykset 2012 Nuikonlahti-Rymättylä, Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpidesuunnitelmaehdotus (Huhta & Niemi 2012) 4.7.3 Leiklahdenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 26

Kuva 7. Leikkistenjärvi, Leiklahdenjärvi ja Paskajärvi (umpeenkasvanut) 4.8 Paskaperänjärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 9) Koordinaatit N 670763 E 218211 4.8.1 Paskaperänjärven yleiskuvaus Pinta-ala 12,3 ha Rantaviivaa 3,15 km Paskaperänjärvi on pitkänomainen järvi Otavan saaressa. Järven laskuoja laskee Nuikonlahteen. (Pöntinen.) Järveen nousee toisinaan merivesi (Lassi Lähteenmäki, 22.5.2013), jonka perusteella se voitaisiin määritellä kluuviksi (Ympäristö.fi 2013 b). Paskaperänjärven vedenlaatumittaustuloksia esitetään taulukossa 6. 27

Taulukko 6. Paskaperänjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) 1974, 1975 ja 1995 (Hertta 2013). Päivämäärä Lämpötila Liukoinen happi (mg/l) Paskaperänjärvi Hapen kyllästysaste (%) Klorofyllia Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 18.6.1974 21,5 8,1 (2,5 94 (2,5 m) 41 680 m) 10.2.1975 1,3 1,7 (1 m) 12 (1 m) 42 1000 25.1.1995 2,4 0,9 (1 m) 6 (1 m) 58 1100 4.8.2 Paskaperänjärvellä tehdyt selvitykset 1974 Vedenlaatumittaus 1975 Vedenlaatumittaus 1995 Vedenlaatumittaus (Hertta 2013) 4.8.3 Paskaperänjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 28

4.9 Ylttistenjärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 8.) Koordinaatit N 6707022 E 215959 4.9.1 Ylttistenjärven yleiskuvaus Pinta-ala 38 ha Keskisyvyys 3 m Syvin kohta 3,5 Rantaviivaa 4,24 km Ylttistenjärvi on pinta-alaltaan suurimpia Naantalin järviä, vaikkakin matala. Syvimmilläänkin järvi on vain 3,5 m. Vedenpinnan on huomattu laskevan. (Pöntinen 2013.) Järven ympärillä on peltoviljelystä, asutusta ja muutama puutarhalohko (Paikkatietoikkuna 2013). Järvi on rehevä ja siellä on 2000-luvulla tehty muutamia sinilevähavaintoja (Hertta 2013). Valuma-alue on 156 hehtaaria. Saapuvan veden määrä 405 600 m3 vuodessa ja järven tilavuus on 1 170 000 m3. Veden viipymä järvessä on 2,9 vuotta. (Pöntinen 2013.) 4.9.2 Ylttistenjärvellä tehdyt selvitykset 1973 1989 välisenä aikana 69 vedenlaatumittausta (Hertta 2013) 2012 Nuikonlahti-Rymättylä, Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpidesuunnitelmaehdotus (Huhta & Niemi 2012) 4.9.3 Ylttistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Kalaistutukset 1998 Kuha & rapu 1999 Hauki & kuha 2000 Kuha 2001 Kuha & rapu 2002 Hauki, rapu & kuha 2003 Hauki, kuha, planktonsiika 2005 Hauki, kuha 2006 Hauki, kuha, planktonsiika 1990 1991 Ilmastus 1999 Nuottaus 1999 -> Jatkuva hoitokalastus (vähempiarvoisen kalan poistaminen viidellä weke-katiskoilla) (Lehmuskoski 23.5.2013) 29

Kuva 8. Kartta. Ylttistenjärvi. 30

Kuva 9. Kartta. Paskaperänjärvi, Vilujärvi, Kuralanjärvi ja Tiskari kartalla. 31

4.10 Vilujärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 9.) Koordinaatit N 6706802 E 218575 4.10.1 Vilujärven yleiskuvaus Pinta-ala 4 ha Rantaviivaa 0,9 km Vilujärven ympärillä on metsää ja peltoja. Järvi laskee Nuikonlahteen. (Paikkatietoikkuna 2013) 4.10.2 Vilujärvellä tehdyt selvitykset 2012 Nuikonlahti-Rymättylä, Valuma-alueen vesiensuojelutoimenpidesuunnitelmaehdotus (Huhta & Niemi 2012) 4.10.3 Vilujärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 32

4.11 Kuralanjärvi Sijainti Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 9) Koordinaatit N 6706226 E 217431 4.11.1 Kuralanjärven yleiskuvaus Pinta-ala 13 ha Syvin kohta 3,4 m Rantaviivaa 1,78 km Kuralanjärvi on ylirehevä ja kärsii happikadoista. Järvellä on ollut 2000-luvun ajan vuosittain leväkukintoja (Hertta 2013). Kuralanjärven vedenlaatumittausten tuloksia on esitetty taulukossa 7. Valuma-alueen laajuus on 109 ha. Saapuvan veden määrä on 283 400 m3 vuodessa ja kokonaistilavuus noin 300 000 m3. Veden viipymä järvessä on yhden vuoden. Kuralanjärvi laskee Riiaistenjärveen. (Pöntinen 2013.) Taulukko 7. Kuralanjärven vedenlaatumittaustuloksia välillä 1974 2012 (Hertta 2013). Kuralanjärvi (1 m) Päivämäärä Lämpötila Happi Kokonaisfosfori (Kyllästysaste %) 18.9.1974 20,8 112 97 Klorofyllia Huomiot 9.7.1990 20 134 420 330 Voimakas sinileväkukinto 4.7.1995 18,2 95 280 190 Levää 25.6.1997 19,8 21 210 45 Levää 18.7.2001 21,7 12,7 290 47 Levä ulapalla 1/3, rannassa 3/3 22.7.2004 22,1 146 140 69 Levä 1 4.7.2006 22,4 134 220 95 Levä 1/3 8.7.2008 19 98 360 317 Levä 2/3 24.7.2008 20,9 97 460 554 Levä 3/3 18.8.2010 20,6 69 330 138 Levä 1/3 6.8.2012 21,6 107 340 158 Levä 1/3 33

4.11.2 Kuralanjärvellä tehdyt selvitykset 1973 2013 välisenä aikana 167 vedenlaatumittausta (Hertta 2013) 2008 2009 Sinilevien poistomenetelmien testaus (Loisa 2013, Saloy Oy 2013) 2009 Sinilevän poistotoimien tehokkuus ja vaikutukset pohjaeläin- ja eläinplanktonyhteisöihin Rymättylän Kuralanjärvellä. (Loisa 2009) 4.11.3 Kuralanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 4.12 Tiskari Sijainti: Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 9) Koordinaatit N 6705672 E 216969 4.12.1 Tiskarin yleiskuvaus Pinta-ala 0,5 ha Keskisyvyys 1 m Rantaviivaa 0,83 km Järven rannat ovat soistuneet. Se laskee Kuralanjärveen (Paikkatietoikkuna 2013) 4.12.2 Tiskarilla tehdyt selvitykset 1997 Vedenlaatu mittauksia 2 kpl (Pöntinen 2013) 4.12.3 Tiskarilla tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 34

4.13 Riiaistenjärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Rymättylä (kuva 10) Koordinaatit N 6705042 E 219265 4.13.1 Riiaistenjärven yleiskuvaus Pinta-ala 45 ha Keskisyvyys 3,5 m (Pöntinen 2013) Rantaviivaa 1,03 km Riiaistenjärvi on rehevöitynyt järvi. Järvellä on tehty sinilevähavaintoja vuonna 2006. Järvi laskee Rymättylän Kirkkolahteen. (Pöntinen 2013.) 4.13.2 Riiaistenjärvellä tehdyt selvitykset 1973 1990 välisenä aikana 56 vedenlaatumittausta (Hertta 2013) 1985 Eläinplanktonlajistoselvitys (Sainio 1985) 2010 Naantalin Rymättylän vedenlaadunseuranta osaraportti (Kaseva ym. 2010) Sisältää Riiaistenjärven laskuojan ravinteet 2011 Naantalin virtavesien vedenlaadun seurantatulokset (Kaseva, Huhta 2011) Sisältää Riiaistenjärven laskuojan ravinteet 4.13.3 Riiaistenjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet 2005 Istutettu kuhaa (Pöntinen 2013) 2006 Istutettu kuhaa ja planktonsiikaa (Pöntinen 2013) Kuva 10. Kartta. Riiaistenjärvi. 35

4.14 Paskalahti (Otava) Sijainti Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 11.) Koordinaatit N 6705072 E 215785 4.14.1 Paskalahden yleiskuvaus Pinta-ala 7 ha Rantaviivaa 1,6 km Paskalahden rannat ovat soistuneet ja sen ympärillä kasvaa puustoa. Järven läheisyydessä on peltoviljelystä. Järvi laskee Kaaslahteen. (Paikkatietoikkuna 2013.) 4.14.2 Paskalahdella tehdyt selvitykset Ei tiedossa 4.14.3 Paskalahdella tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 4.15 Taka-paskalahti Sijainti Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 11.) Koordinaatit N 6705072 E 216633 4.15.1 Taka-paskalahden yleiskuvaus Pinta-ala 4 ha Rantaviivaa 0,95 km Takapaskalahti laskee Paskalahteen. Taka-paskalahden itä- ja länsipuolella on vaikeakulkuista suota ja muutkin rannat ovat soistuneet. (Paikkatietoikkuna 2013.) 4.15.2 Taka-paskalahdella tehdyt selvitykset Ei tiedossa 4.15.3 Taka-paskalahdella tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 36

Kuva 11. Kartta. Paskalahti ja Taka-paskalahti. 37

4.16 Riittiönjärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 13) Koordinaatit N 6703556 E 219155 4.16.1 Riittiönjärven kuvaus Pinta-ala 5,4 ha Rantaviivaa 1 km Järven pintaa on laskettu 60 cm vuonna 1936 (Peltonen 23.5.2013). Riittiönjärvi on ollut erittäin rehevä (Taulukko 8, kuva 12) ja sitä on uhannut umpeenkasvaminen. Järvi on toiminut alueella epävirallisena saostusaltaana vuosien ajan, mutta vuodesta 2002 asti sitä on kunnostettu aktiivisesti. Järven hoidosta vastaa Kirkkojärviyhdistys Ry. (Kirkkojärviyhdistys Ry 2013.) Järven ympärillä ei ole enää perunanviljelystä vaan järven tilan kannalta suotuisampaa luomusäilörehua. Järvi on pysynyt hyvässä kunnossa. (Arvonen 25.5.2013) Luvat imuruoppaukseen ja kemikaalikäsittelyyn on myöntänyt Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 18.3.2005 (Päätös nro 26/2005/4). Päätöksen mukaan kunnostustyön vaikutuksia vesistöön oli tarkkailtava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla ja vaikutuksia kalastoon Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi 19.7.2007 päätöksen, jonka mukaan kunnostustöiden vaikutuksia vesistöön oli tarkkailtava ennen kunnostustöitä, kunnostustöiden aikana ja jälkeen. Vesinäytteiden analyysit teki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. (Kirkkojärviyhdistys Ry 2013.) Rymättylän Kirkkojärviyhdistys Ry on jättänyt 10.12.2008 Länsi-Suomen Ympäristölupavirastolle hakemuksen asiassa: Padon rakentaminen Rymättylän Riittiönjärven luusuaan ja järven vedenpinnan nosto, Naantali. Kirkkojärviyhdistys Ry on perunut hakemuksensa 7.4.2009. (Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto, päätös nro 36/2009/4.) Syynä perumiseen on ollut puutteellinen kannatus asiaan osalta rantakiinteistöjen tai vesialueiden omistajilta (Peltonen 5.6.2013) Taulukko 8. Riittiönjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) vuosina 1973, 1995 ja 2001 (Hertta 2013). Riittiönjärvi Päivämäärä Lämpötila Liukoinen happi (mg/l) Hapen kyllästysaste (%) Klorofyllia Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 26.2.1973 1,3 9,6 70 30 2300 25.1.1995 2,4 5,7 41 420 5500 3.9.2001 16,2 6,8 69 150 210 4300 38

4.16.2 Riittiönjärvellä tehdyt selvitykset 1973 Vedenlaatumittaus 1995 Vedenlaatumittaus 2001 Vedenlaatumittaus (Hertta 2013) 2006 Koekalastus (Kuva 10) 2006 2007 Vedenlaadun seuranta (Kirkkojärviyhdistys 2013) Kuva 12. Riittiönjärven kokonaisfosfori-arvoja välillä 1973 2006. (Hertta 2013; Kirkkojärviyhdistys 2013.) Taulukko 9. Riittiönjärven koekalastuksen tuloksia 2006 (Kirkkojärviyhdistys 2013). Ruutana Särki Ahven Kaikki yhteensä kpl 66 23 4 93 massa (g) 28837 729 146 29712 kpl % 71.0 24.7 4.3 100 massa % 97.1 2.5 0.5 100 kpl/verkko 33 11.5 2 46.5 g/verkko 14418.5 364.5 73 14856 g/yks 436.9 31.7 36.5 319.5 39

4.16.3 Riittiönjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet 2002 Alumiinikloridi-käsittely toukokuussa ja elokuussa 2004 Pienpuhdistamoiden rakentaminen 2006 Rantojen imuruoppaus 2006 Talousvesien ohjaaminen viemäriverkostoon 2004 2007 Peltoviljelyksiltä tulevan kuormituksen vähentäminen ja seuranta 2006 Altaiden ja penkereiden rakentaminen imuruoppausmassojen sijoituspaikaksi 2006 Alueella olevien teiden korottaminen 2006 Rantojen ruoppaaminen 2006 Rantakortteikon poistaminen 2006 Imuruoppaus (70 cm lietettä ja mädäntyviä kasveja) 2007 Kemikaalikäsittely Ferix3 (saostus) 2007 Imuruoppausmassan muokkaus pelloiksi 2007 Vanhojen ojien avaaminen 2007 Salaojajärjestelmän ja salaojakaivojen toimivuuden tarkastaminen 2008 Peltojen maisemointi ja nurmikylvö 2008 Hakemus padon rakentamiselle, ei toteutunut (Kirkkojärviyhdistys Ry 2013; Arvonen 23.5.2013) 4.16.4 Riittiönjärveä koskevat viranomaispäätökset Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto. Ympäristölupahakemus 18.3.2005. Päätös nro 26/2005/4. Riittiönjärven imuruoppaus ja kunnostaminen kemikaalikäsittelyllä sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Rymättylä. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto. Ympäristölupahakemus 8.5.2009. Päätös nro 36/2009/4. Padon rakentaminen Rymättylän Riittiönjärven luusuan ja järven vedenpinnan nosto 40

Kuva 13. Kartta. Riittiönjärvi, Kirkkojärvi ja Lyhtyjärvi 41

4.17 Kirkkojärvi Sijainti: Otavan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 12.) Koordinaatit N 6703494 E 220383 4.17.1 Kirkkojärven yleiskuvaus Pinta-ala 42 ha Keskisyvyys 3 m Kokonaissyvyys 5 m Rantaviivaa 4 km Kirkkojärvi oli vielä 2000-luvun alussa tunnettu yhtenä Suomen rehevöityneimmistä järvistä. Vuodesta 2002 alkaen järveä on kunnostettu, kuten sen yläpuolista Riittiönjärveäkin. Kunnostustoimenpiteet ovat käsittäneet järven puhdistamista hoitokalastamalla, imuruoppaamalla ja kemikaalikäsittelyin. Myös ulkoista kuormitusta on vähennetty monin tavoin, muun muassa liittämällä kotitaloudet kunnan viemäriverkkoon ja muuttamalla peltoviljelystä vähemmän vesistöä kuormittavaksi. (Kirkkojärviyhdistys Ry 2013) Järveä ympäröivillä pelloilla viljellään nykyisin perunan sijasta luomusäilörehua. (Arvonen 23.5.2013). Vuoden 2002 kemikaalikäsittely laski ravinnearvoja (Taulukko 11. & kuva 14.). Ensimmäinen käsittely toteutettiin 18 19.5. ja toinen 8.6.2012 (Kirkkojärviyhdistys Ry 2013) Tärkeämpi vaikutus sillä kuitenkin lienee ollut sisäiseen kuormitukseen, sillä käsittelyn jälkeen klorofylli-a-arvo on pysynyt tyydyttävänä. Klorofylli-a:n perusteella järvi luokitellaan tilaltaan huonoksi määrän ollessa yli 50 µg/l (Taulukko 1.). Kirkkojärvellä pitoisuus vuonna 2001 oli 320 µg/l (Taulukko 12. & kuva 15.) Kemikaalikäsittely myös vähensi järven biomassaa huomattavasti tappamalla lähes kaikki kalat. Pääasiassa lahnaa, särkeä ja kiiskeä kerättiin talkootyönä toisen käsittelyn jälkeen noin 15 000 kiloa. Ennen käsittelyä verkkokokeessa saatiin 500 kalaa ja käsittelyn jälkeen kaksi, yksi ahven ja yksi kiiski. (Kirkkojärviyhdistys 2013). Kemikaalikäsittely todennäköisesti teki myös tyhjäksi ennen vuotta 2002 tehdyt kalaistutukset. Luvan kemikaalikäsittelyyn antoi Länsi-Suomen Ympäristölupalupavirasto 18.3.2005 lupanumerolla 27/2005/4. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto on myöntänyt Rymättylän Kirkkojärviyhdistys Ry:lle luvan Kirkkojärven kunnostukseen asiassa Kirkkojärven kemikaalikunnostusta koskeva ympäristölupahakemus, Rymättylä. Päätöksen lupanumero on 20/2008/2. Kunnostustoimenpide on jätetty toteuttamatta puutteellisen rahoituksen vuoksi. 42

Taulukko 10. Kirkkojärven vedenlaatumittaustuloksia (talvi, 1 m) vuosina 1973 2013 (Hertta 2013). Päivämäärä Lämpötila Liukoinen happi (mg/l) Hapen kyllästysaste % (1 m) Hapen kyllästysaste % ( 2,5-3,5 m) Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 26.2.1973 1,3 14,7 108 3,2 20 1700 18.2.1975 0,7 12 87 110 1500 22.3.1988 1 11,9 84 10 90 15.1.1990 1,3 10,8 77 30 71 1500 21.1.1992 1,3 12,1 86 64 82 1100 10.3.1994 0,3 8,8 64 22 44 1600 8.1.1996 1,1 8,2 56 15 62 1300 18.3.1998 2,2 7,4 53 28 120 1700 15.3.2000 1,9 15,6 113 41 130 2500 12.3.2001 2,6 7,7 57 8 140 1900 27.3.2002 3,4 11,5 87 51 150 1500 5.3.2003 1,6 11,1 79 62 28 610 24.3.2004 1,4 14,3 101 67 46 1100 14.3.2006 0,1 6,9 51 51 51 1100 3.3.2009 1,1 12,9 91 89 100 1100 8.3.2012 0,9 11,1 72 70 110 1100 28.2.2013 0,8 10,5 74 65 92 1700 Kuva 14. Kirkkojärven kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrien kehitys talvinäytteistä välillä 1973 2012. Järvellä on tehty kemikaalikäsittelyt 2002 ja 2005. 43

Taulukko 11. Kirkkojärven vedenlaatumittausmittaustuloksia (1 m) kesänäytteistä välillä 2000 2010 (Hertta 2013). Päivämäärä Lämpötila Hapen kyllästysaste (%) Klorofyllia Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 18.7.2000 20,1 133 170 170 2500 18.7.2001 22,2 142 320 300 3000 22.7.2002 22,7 96 35 53 740 24.7.2003 26,1 110 10 34 510 22.7.2004 21,9 101 10 34 510 28.7.2005 21,3 105 37 27 670 25.7.2006 22,1 144 52 89 1200 24.7.2007 20 83 12 53 1300 24.7.2008 21,1 90 65 65 1300 8.7.2009 19,7 97 17 51 730 18.8.2010 21,4 83 19 120 630 Kemikaalikäsittely Kuva 15. Kirkkojärven klorofylli-a ja kokonaisfosforipitoisuudet heinäkuussa vuosina 2000 2010 (Hertta 2013). 44

4.17.2 Kirkkojärvellä tehdyt selvitykset 1973 2013 välisenä aikana 179 vedenlaatumittausta (Hertta 2013) 1996 2002 Kuormitusselvitys kyselyn avulla 1996 1999 Koekalastukset (Kuva 16.) 1996 2006 Kasviplanktonselvitys 2002 Koekalastukset 2003 Alkaen viljelijöiden sitoutuminen järven suojeluun. Suojakaistat, kesannointi, viljelysuunnitelmien muutokset 2003 Pohjaeläintutkimus 2004 Pienpuhdistamoiden rakennus, kotitaloudet sekä peltoviljelys 2006 Pohjaeläintutkimus 2006 Kotitalouksien liittäminen viemäriverkkoon (Kirkkojärviyhdistys Ry 2013) 4.17.3 Kirkkojärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet 2002 Alumiinikloridikäsittely toukokuussa ja kesäkuussa (ensimmäisellä kerralla annostus liian pieni) (Kirkkojärvi Ry 2013; Peltonen, 23.5.2013) 2002 Koekalastukset 2004 Pienpuhdistamoiden rakennus 2005 Hoitokalastus paunetilla 2005 Kemikaalien saostus Ferix3 (Kirkkojärviyhdistys Ry 2013) 2006-> Hoitokalastus troolilla, katiskoilla ja verkoilla, jatketaan edelleen (Kirkkojärviyhdistys Ry 2013, (Peltonen 23.5.2013) Kalaistutukset 1993 Toutain 2002 kpl 1995 Toutain 1024 kpl 1998 Kuha 2000 kpl 2003 Hauki (Siirrettynä kutematon 59, esikasvatettu 300) 2003 Kuha 2000 kpl (Rannikko 23.5.2013) 2011 Rapu (Jorma Peltonen 23.5.2013) 4.17.4 Kirkkojärveä koskevat viranomaispäätökset 45

Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto. Ympäristölupahakemus 18.3.2005. Päätös nro 27/2005/4. Ympäristölupahakemus joka koskee Kirkkojärven kunnostamista kemikaalikäsittelyllä, Rymättylä. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto. Ympäristölupahakemus 15.4.2008. Päätös nro 20/2008/2. Kirkkojärven kemikaalikunnostusta koskeva ympäristölupahakemus, Rymättylä. Kuva 16. Kirkkojärven koekalastuksien tulokset 1996 1999 (Kirkkojärviyhdistys 2013). 4.18 Knaapilanjärvi Sijainti Airismaan saari, Naantalin Rymättylä (Kuva 17.) Koordinaatit N 6698912 E 222569 4.18.1 Knaapilanjärven yleiskuvaus Pinta-ala 3,8 ha Rantaviivaa 0,84 km 46

Järveä ympärillä on pääosin metsää. Järvi on lähes 90 % soistunut. (Paikkatietoikkuna 2013.) 4.18.2 Knaapilanjärvellä tehdyt selvitykset Ei tiedossa 4.18.3 Knaapilanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteitä Ei tiedossa Kuva 17. Kartta. Knaapilanjärvi 47

4.19 Ei nimeä (1) Sijainti Koisaari, Naantalin Rymättylä (Kuva 18.) Koordinaatit N 6705857 E 223587 4.19.1 Järven yleiskuvaus Pinta-ala 7,2 ha Rantaviivaa 1 km Järveä ympäröi kauttaaltaan vaikeakulkuinen suo (Paikkatietoikkuna 2013). 4.19.2 Järvellä tehdyt selvitykset Ei tiedossa 4.19.3 Järvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa Kuva 18. Kartta. Koisaaressa sijaitseva nimeämätön järvi (Ei nimeä 1) 48

4.20 Menikkalanjärvi Sijainti Aaslaluoto, Naantalin Rymättylä (kuva 19.) Koordinaatit N 6696077 E 218007 4.20.1 Menikkalanjärven yleiskuvaus Pinta-ala 10,3 ha Keskisyvyys 3 m (Pöntinen) Rantaviivaa 1,29 km Menikkalanjärvi on rehevä ja rannat soistuneet. Alueella on maataloutta ja metsää (Paikkatietoikkuna 2013). Menikkalanjärven vedenlaatumittaustuloksia on esitetty taulukossa 13. Taulukko 12. Menikkalanjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) vuosilta 1974, 1975 ja 1995 (Hertta 2013). Menikkalanjärvi Päivämäärä Lämpötila Liukoinen happi (mg/l) Hapen kyllästysaste (%) Klorofyllia Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 18.6.1974 21,6 9,8 114 43 650 10.2.1975 1,1 5,5 40 85 1200 25.1.1995 1,3 10,6 75 100 1100 4.20.2 Menikkalanjärvellä tehdyt selvitykset 1974 Vedenlaatumittaus 1975 Vedenlaatumittaus 1995 Vedenlaatumittaus (Hertta 2013) 4.20.3 Menikkalanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 4.21 Sydänmaanjärvi Sijainti Aaslaluoto, Naantalin Rymättylä (Kuva 19.) Koordinaatit N 6695677 E 218963 49

4.21.1 Sydänmaanjärven yleiskuvaus Pinta-ala 4 ha Rantaviivaa 0,89 km Sydänmaanjärven pohjoispuoli on soistunut. Valuma-alueella on pääosin metsää. (Paikkatietoikkuna 2013.) 4.21.2 Sydänmaanjärvellä tehdyt selvitykset Ei tiedossa 4.21.3 Sydänmaanjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 4.22 Sianpäänjärvi Sijainti Aaslaluoto, Naantalin Rymättylä (Kuva 19.) Koordinaatit N 6696413 E 219087 4.22.1 Sianpäänjärven yleiskuvaus Pinta-ala 4,5 ha Rantaviivaa 0,92 km Sianpäänjärvi on osa Aasla-Krampin Natura 2000 aluetta. Järvi on luonnontilainen, matalahko järvi joka luokitellaan dystrofiseksi (sisältää humusaineita). Sianpäänjärvi lähiympäristöineen kuuluu SU 1-alueisiin jolla tarkoitetaan luonnonsuojelulainsäädännön nojalla muodostettua tai muodostettavaksi tarkoitettua suojelualuetta. (Ympäristö.fi 2013 c.) Taulukko 13. Sianpäänjärven vedenlaatumittaustuloksia (1 m) vuosilta 1974, 1975 ja 1995 (Hertta 2013). Sianpäänjärvi Päivämäärä Lämpötila Liukoinen happi (mg/l) Hapen kyllästysaste (%) Klorofyllia Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Näytteenotto syvyys 9.10.1974 8,7 9,6 86 8 620 0,5 m 10.2.1975 1,7 10,8 81 7 610 0,5 m 25.1.1995 1,9 12,1 87 11 610 1 m 4.22.2 Sianpäänjärvellä tehdyt selvitykset 1974 Vedenlaatumittaus 1975 Vedenlaatumittaus 1995 Vedenlaatumittaus (Hertta 2013) 50

Aasla-Krampin alueella on Natura 2000 myötä toteutettu luontodirektiivin luontotyyppien kartoitus, luontodirektiivin liitteen II lajit sekä lintudirektiivin liitteen I linnut. (Ympäristö.fi 2013 c) 4.22.3 Sianpäänjärvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa Kuva 19. Kartta. Menikkalanjärvi, Sianpäänjärvi ja Sydänmaanjärvi. 51

4.23 Paskalahti (Aaslaluoto) Sijainti Naantalin Rymättylä, Aaslaluodon saari (Kuva 21.) Koordinaatit N 6695005 E 221391 4.23.1 Paskalahden yleiskuvaus Pinta-ala 12,5 ha Rantaviivaa 2,3 km Paskalahti kuuluu osana kluuvi-järvien ketjua Aasla-Krampin Natura 2000-alueeseen. Paskalahti on järvistä eteläisin ja on ollut jo pitkään erillään merestä, mutta korkean veden aikaan siihen nousee edelleenkin merivesi. Merestä sen erottaa niitty. Muita kluuvijärvi-ketjuun kuuluvia järviä ovat Uusitupa ja Vanhakylänlahti. (Ympäristö.fi 2013 c.) Näistä Vanhakylänlahti on tässä selvityksessä Lahdet otsikon alla, sillä se on vesipuitedirektiivin mukaisessa luokituksessa tulkittu kuuluvaksi mereen (Paikkatietoikkuna 2013). Lisäksi näiden Uusituvan ja Paskalahden välissä on nimeämätön pintavesimuodostelma. Natura 2000-alueen kuvauksessa tämä muodostelma lasketaan muihin vesistöihin kuuluvaksi, eikä itsenäiseksi kuten Järviwikissä (tässä selvityksessä nimellä Ei nimeä 2). Paskalahti-Vanhankylänlahti kuuluu luonnonsuojelualueeseen SL sekä lintuvesien suojeluohjelmaan. (Ympäristö.fi 2013 c.) Järvi on viimeksi tehdyissä vedenlaatumittauksissa (Taulukko 15.) luokitukseltaan huono ja erittäin rehevä (taulukko 2). Vedenlaatu saa luokituksen huono kokonaisfosforin ylittäessä 100 µg/l (Taulukko 1.). Ravinnetasojen muutos on esitetty kuvassa 20. Taulukko 14. Paskalahden vedenlaatumittaustuloksia (1 m) vuosilta 1974, 1975 ja 1995 (Hertta 2013). Päivämäärä Lämpötila Liukoinen happi (mg/l) Hapen kyllästysaste (%) Klorofyllia Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 10.6.1974 21 9,2 105-73 800 10.2.1975 1,2 6 44-59 950 25.1.1995 2 8,1 57-350 4200 52

Kuva 20. Paskalahden (Aasla) kokonaisfosfori ja kokonaistyppi arvot vuosina 1974, 1975, 1995 (Hertta). 4.23.2 Paskalahdella tehdyt selvitykset 1974 Vedenlaatumittaus 1975 Vedenlaatumittaus 1995 Vedenlaatumittaus (Hertta 2013) Aasla-Krampin alueella on Natura 2000 myötä toteutettu luontodirektiivin luontotyyppien kartoitus, luontodirektiivin liitteen II lajit sekä lintudirektiivin liitteen I linnut. (Ympäristö.fi 2013 c) 4.23.3 Paskalahdella tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 53

4.24 Uusitupa Sijainti Naantalin Rymättylä, Aaslaluodon saari (Kuva 21.) Koordinaatit N 6695633 E 221073 4.24.1 Uusituvan yleiskuvaus Pinta-ala 11 ha Rantaviivaa 2 km Uusitupa on kluuvi Paskalahden ja Vanhankylänlahden välissä ja on molempiin yhteydessä korkean veden aikaan. Uusitupa on ruovikoitumassa umpeen. (Ympäristö.fi 2013c.) 4.24.2 Uusituvalla tehdyt selvitykset Aasla-Krampin alueella on Natura 2000 myötä toteutettu luontodirektiivin luontotyyppien kartoitus, luontodirektiivin liitteen II lajit sekä lintudirektiivin liitteen I linnut. (Ympäristö.fi 2013c.) 4.24.3 Uusituvalla tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 4.25 Ei nimeä (2) Sijainti Naantalin Rymättylä, Aaslaluodon saari (Kuva 21.) Koordinaatit N 6695065 E 220645 4.25.1 Järven yleiskuvaus Pinta-ala 2 ha Rantaviivaa 0,6 km Nimeämätön pintavesimuodostelma on Uusituvan ja Paskalahden välissä. Natura 2000-alueen kuvauksessa tämä muodostelma lasketaan muihin vesistöihin kuuluvaksi, eikä itsenäiseksi kuten Järviwikissä. Tätä järveä koskevat tiedot esitetty Paskalahti (Aasla)-otsikon alla. 4.25.2 Järvellä tehdyt selvitykset Aasla-Krampin alueella on Natura 2000 myötä toteutettu luontodirektiivin luontotyyppien kartoitus, luontodirektiivin liitteen II lajit sekä lintudirektiivin liitteen I linnut. (Ympäristö.fi 2013 c.) 4.25.3 Järvellä tehdyt kunnostustoimenpiteet Ei tiedossa 54