Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Samankaltaiset tiedostot
Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Metsätalouden päivitetyt vesiensuojelusuositukset - muutos entiseen ja suositusten merkitys käytännön metsätaloudessa. Samuli Joensuu 9.5.

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelu

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Kunnostusojitushankkeen tarkennettu vesiensuojelusuunnitelma Samuli Joensuu

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Metsätalouden vesiensuojelu

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Samuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

TASO-hankkeen esittely

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsätalouden kosteikkojen vesiensuojelullinen ja muu merkitys. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi Samuli Joensuu

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Vesiensuojelunäkökulmat maanmuokkauksessa ja metsäojituksissa

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Kosteikot metsätaloudessa - Selvitys TASO

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Pintavesien virtausmalli

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

löytyy mm. suositusten kouluttajan

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Ojitus ja suojellut vesiluontotyypit Ylitarkastaja Arto Paananen

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

FRESHABIT Hattuvaara luonnonhoitohanke

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Kosteikot vesienhoidossa

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi

FRESHABIT Huhus luonnonhoitohanke

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Tervetuloa retkelle! Kunnostettujen purojen ja rumpujen valtakuntaan Iijoen vesistöalueelle

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Metsätalouden vesiensuojelu

Transkriptio:

Vesiensuojelutoimenpiteet Samuli Joensuu 25.11.2013

Yleistä Vesiensuojelun kannattavuutta on äärimmäisen vaikea yksiselitteisesti laskea Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki vesiensuojelu on kannattavaa, koska sillä vaikutetaan ihmisten ja eliöiden viihtyvyyteen sekä ympäristön virkistysarvoon Ihmisten huoli ympäristöstä on lisääntynyt Tämä johtaa yleensä ärhäkkään kritiikkiin pilaajiksi koettuja tahoja kohtaan Lisäksi medialla on taipumusta kärkevöittää keskustelua Luottamuksen säilyttäminen yleisön ja toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää Hyvä vesiensuojelu on metsätalouden valtti ja käyntikortti sekä samalla lupaus siitä, että asiat hoidetaan kunnolla Vesiensuojelutoimenpide on aina kannattava, jos se huolella toteuttamalla voidaan jatkaa toimintaa 25.11.2013 2

Kunnostusojitus voi aiheuttaa eroosiota ja aineksen kasaantumista sekä vesien samentumista 25.11.2013 3

Kiintoainepitoisuuden kehitys kunnostusojituksen jälkeen eri maalajeilla

Kasvipeite heikentää ojien kuntoa Kunnostusoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta hiesumaalla Vanha uudisoja Viisi vuotta kunnostus ojituksesta turvemaalla Kymmenen vuotta kunnostus ojituksesta 25.11.2013 5

Vesiensuojelun mittakaava Vesistöissä tapahtuva toiminta Ruoppaus Vesimassan fosforin saostus Kuivatus jäädytys Vesipinnan nosto Sedimentin pöyhintä Syvänteiden sedimentin stabilointi savella Syvänteiden sedimentin stabilointi kipsillä Sedimentin kemikalointi ja ilmastus Lisävesien johtaminen Kasvillisuuden raivaus Ravintoverkkokunnostus Purokunnostus 25.11.2013 6

Vesiensuojelun mittakaava Valuma-alueella tapahtuva työ Valuma-aluesuunnittelu Suunnitelman mukaisten töiden toteutus valuma-alueella Kosteikot Virtaaman säätömenetelmät 25.11.2013 7

Hankkeen sisällä tehtävä vesiensuojelu Lietekuopat Kaivu- ja perkauskatkot Laskeutusaltaat Pintavalutusmenetelmät Virtaamansäätö Pienet kosteikot 25.11.2013 8

Kohdevalinta Hankkeen sisällä tehtävä Taloudellinen kannattavuus Ojasuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Vesiensuojelumenetelmien valinta Puunkorjuun suunnittelu ja toteutus Kaivutyön toteutus Vesiensuojelurakenteet Ojien koko Tiedon välittyminen kaikille toiminnan eri vaiheissa ensiarvoisen tärkeää vesiensuojelu

Uuden tekniikan hyödyntäminen suunnittelussa on tärkeä Valuma-alueen rajaus on tärkeä vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa Uudet paikkatietosovellukset suunnittelun apuna 25.11.2013 10

Vesiensuojelumenetelmät Ojakohtaista kiintoaineskuormaa voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja ja kaivamalla lietekuoppia noin 100 metrin välein Kustannukset osana kaivutyötä

Laskeutusaltaat Laskeutusaltaalla saadaan kiinni karkeaa kiintoainesta

Laskeutusaltaan mitoitus Mitoitusvaluma arvioidaan Seunan (1983) virtaamamallien perusteella valuma-alueen pinta-ala korkeus mpy puuston määrä m 3 /ha Virtausnopeus enintään 1 cm/s Viipymä altaassa vähintään 1 tunti Yläpuolinen valuma-alue enintään 50 ha Allaspinta-ala tulisi olla 3-8 m 2 /valuma-alue ha Lietetilavuus tulisi olla 2-5 m 3 /valuma-alue ha

Laskeutusaltaan mitoitus Laskeutusaltaiden mitoitus vesimäärän perusteella. Mitoitus pitkille kapeille altaille pysäyttämään hienoa hietaa tai sitä karkeampaa maa-ainesta. Hanke numero: ALLAS VALUMA- KORKEUS ALUE MPY PUUSTO LASKE ALTAAN MITAT MAAN PINNALLA ALTAAN ALTAAN PURKUOJAN SEINÄ- LIETEVARA KOKONAIS LEVEYS PITUUS SYVYYS SYVYYS MIN KALTEVUUS TILAVUUS ALTAAN MITOITUSSUOSITUKSET ALTAAN PINTA-ALA MAX MIN LIETE- TILAVUUS NRO HA M M3/HA M M M M 1 : X M M3 M2 M2 M2 M3 M3 1 20 120 80 6,0 15,3 2,0 0,3 0,75 1,20 125 60 92 160 40 99 2 50 120 80 6,0 35,7 2,0 0,3 0,75 0,50 310 150 214 400 100 248 3 30 50 120 7,0 13,0 2,0 0,3 0,75 1,30 128 90 91 240 60 102 TYHJENNÄ

Esimerkki laskeutusaltaan toimivuudesta

Laskeutusaltaaseen tuleva ja altaasta lähtevä keskimääräinen ainekuorma kg/valuma-alue ha/v ensimmäisenä toimenpiteiden jälkeisenä vuotena. Alueella toteutettu päätehakkuu, energiapuun korjuu (hakkuutähteiden korjuu), kunnostusojitus, maanmuokkaus ja kuusen istutus. Ukonsuon valuma-alue on kaikkiaan 10 ha Kokonaiskuorma altaaseen on siten 4460 kg/v Altaasta lähtee kohti vesistöä 500 kg/v Reduktio altaaseen on siten ensimmäisenä vuotena noin 4000 kg/v Aine Altaaseen tuleva Kg/ha/v Altaasta lähtevä Kg/ha/v Luonnontilaiset alueet keskimäärin Luonnontilaiset alueet vaihteluväli Kiintoaine 446,2 50,5 5,1 0,92 47,5 Kokonaisfosfori 0,208 0,204 0,049 0,017 0,146 Fosfaattifosfori 0,040 0,031 Kokonaistyppi 8,1 9.6 1,3 0,29 2,3

Suunnittelutyö Altaan kustannukset Toteutuksen työnjohto Altaan kaivu ja maisemointi Virtaamansäätörakenteet Yhteensä 3t * 65 = 195 + alv 6t * 65 = 390 + alv 4t * 70 = 300 + alv 250 + alv 1135 + alv 1. vuonna valuma-alueelta tuleva altaaseen jäävä kiintoainemäärä 4000 kg/v Kiintoainereduktion yksikköhinta 1407/4000 = 0,35 /kg 25.11.2013 17

Esimerkki lähes 20 vuotta vanhasta laskeutusaltaasta: Vuohensuon laskeutusaltaaseen tuleva ja altaasta lähtevä keskimääräinen ainekuorma kg/valuma-alue ha/v vuosina 2006-2010 Kunnostusojitus toteutettu 1993 Laskeutusaltaalla ei ole enää vesiensuojelullista merkitystä toisaalta ei ole myöskään välttämättä vesiensuojelun tarvetta Aine Altaaseen tuleva kg/ha/v Altaasta lähtevä kg/ha/v Luonnontilaiset alueet keskimäärin kg/ha/v Luonnontilaiset alueet vaihteluväli kg/ha/v Kiintoaine 7,35 6,45 5,1 0,92 47,5 Kokonaisfosfori 0,081 0,082 0,049 0,017 0,146 Fosfaattifosfori 0,041 0,038 Kokonaistyppi 2,99 3,00 1,3 0,29 2,3

Virtaamansäätö Kuvat Hannu Marttila ja Juha Jämsén

Kaavakuva putkipadon asentamisesta Putken asennuskorkeus määritellään siten, että sekä altaan mitoitus sekä yläpuoleisen ojaston kuivatusteho säilyvät riittävinä. Virtaamansäädön laitekustannus noin 250 25.11.2013 20

Putkipadolla säädelty laskeutusallas Tulva-aikainen tilanne, jossa padotus ylettyy altaan lisäksi osittain myös yläpuoleiselle ojitusalueelle. Putkipatoa suositellaan laskeutusaltaiden yhteyteen, koska näin saadaan altaiden laskeutustilavuus säädettyä ja hyödynnettyä täysimääräisesti 25.11.2013 21

Pintavalutuskentät

Kiintoaineksen pidättyminen riippuu pintavalutuskentän pinta-alasta

Pintavalutuskentällä voidaan jopa pidättää liukoista fosforia, esimerkkialueena Kuntalan ojitusalue Pieksämäellä 25.11.2013 24

Pintavalutus Pintavalutuskentät, suojavyöhykkeet, kaivu- ja perkauskatkot, kosteikot Hyvin toimiva pintavalutuskenttä edellyttää hyvää suunnittelua Kaltevuuden puute ja sen seurauksena kuivatusongelmat ensisijassa pintavalutuskentän käytön tai sen sijoituspaikan esteenä Pintavalutuskentän suunnittelussa on tärkeätä tietää pintavalutuskentän hyötyalan (maksimivedenpeittämän alan) suhde valuma-alueen kokoon Reduktio riippuu olennaisesti tästä Tämän tiedon avulla pystytään arvioimaan pintavalutuskentän teho erityisesti kiintoaineksen pidätyksessä Pintavalutuskentän kustannukset kertyvät Hyvän suunnittelun ja toteutuksen työnjohdon viemästä ajasta Vesien ohjailuun tarvittavasta kaivurityöstä Mahdollisista korvauksista menetetystä maapohjasta

Esimerkkejä pintavalutuskentistä

Esimerkkejä pintavalutuskentistä 16.4.2013

Valuma-alueella tehtäviä toimenpiteitä 25.11.2013 28

Valuma-aluesuunnittelu 25.11.2013 29

V-pato. Virtaamansäätö laajan valumaalueen mittakaavassa Kiviset pohjapadot ovat maisemallisesti kauniita elementtejä. Tällaisissa padoissa myös kalojen kulku on mahdollista. Rakenteet yleensä hintavia, koska edellyttävät miestyötä ja kiviaineksen tuontia muualta 25.11.2013 30

Kosteikot

Torsanjoen kosteikko, Pohja-Lankila, Ruokolahti Kiintoainehuuhtouma 25.11.2013 32

Kosteikkosuosituksia Patoamalla painanteisiin Hyvä kosteikko sisältää syvänteitä ja matalia osia Kasvillisuuden nopea saanti kosteikkoon eduksi Mitoitus vesimäärälaskelmiin perustuen Maanpinnan muotojen hyväksi käyttö esimerkiksi järvikuiviot Suunnittelijan paikallistuntemus tärkeä hyödynnettävä Maaperätutkimus Korkeustasot nykyteknologialla kasvillisuuden nopean tulon kannalta optimaalisiksi Laserkeilaustekniikka avuksi kohteiden löytymisessä Kosteikon suunnittelu- ja toteutuskustannukset ovat hyvin tapauskohtaisia 25.11.2013 33

Vertailu vesistökunnostukseen Ruoppaus Imuruoppaus Puron kunnostus 10 /m3 25 000 /ha 6 /m Pelkän ylläolevan konetoteutuksen kustannusten lisäksi on laskettava mukaan suunnittelun, luvituksen ja mahdollisten toimitusten kustannukset. Lisäksi tulevat toteutuksen työnjohtokustannukset sekä haitta- ym. korvaukset ja seurantakustannukset 25.11.2013 34

Mitä vesiensuojelutoimenpiteitä valtion tulisi rahoittaa ja mitkä voitaisiin jättää hankkeen maksettavaksi? Ehdotus keskustelun pohjaksi Hankkeen maksettavia Kaivukustannuksiin liittyvät lietekuopat ja kaivu- sekä perkauskatkot Valtion rahoittamia Vesiensuojelumenetelmien kehittäminen Suunnittelutyökalujen ja paikkatietoaineistojen hyödyntämisen kehittäminen Suunnitteluun ja toteutukseen sekä työnjohtoon käytetty aika Vesiensuojelumenetelmät, kuten laskeutusaltaat, virtaamansäätörakenteet, pintavalutuskentän toteutus sekä mahdolliset puusto- ja maapohjakorvaukset, patorakennelmat ja kosteikot Valuma-aluesuunnitteluun käytetty aika Valuma-aluesuunnittelun yhteydessä suunniteltujen rakenteiden toteuttaminen 25.11.2013 35

Kiitos! 25.11.2013 36