410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) LUENTO- JA KIRJALLISUUS-OSIEN (A ja B) SUORITTAMINEN ESSEETEHTÄVINÄ Huomaa esseetehtävää tehdessäsi, että: Esseemuodossa pyydetyn tehtävän vastaus on omasanainen asiatyylinen kirjoitus. Asialista ei ole essee. Hyvän esseen sisältö vastaa pääotsikkoa ja käsittelee otsikossa esitettyyn aihealueeseen liittyvät oleelliset asiat. Alaotsikoiden tarkoituksena on jakaa käsittely järkeviin temaattisiin kokonaisuuksiin, alalukuihin, joissa käsitellään alaotsikossa esitettyyn aihealueeseen liittyvät oleelliset asiat. Esseen tulisi osoittaa kirjoittajan hallitsevan asiat, joista kirjoittaa.
Esseessä tulisi näkyä eri näkökulmia, väitteitä ja omakohtainen pohdinta. Hyvin kirjoitettu essee on selkeä ja sitä on helppo lukea. Käytä kokonaisia lauseita ja kokonaisia kappaleita. Hyvä essee ei ole kirjallisuuden tai muun oppimateriaalin sisältämien lauseiden kopioimista. Kopioiduista lauseista koottu kirjoitus on helposti sekava, hajanainen ja luonnoton. Alkuperäisestä asiayhteydestä irrotettu lause ei enää toimi. Merkitse tekstiin lähdeviitteet asianmukaisesti! Muista myös laittaa asianmukainen lähdeluettelo loppuun. Hyvä essee alkaa johdantoluvulla ja loppuu pohdinta- tai yhteenvetolukuun, jossa palataan alkuun ja esseen otsikkoon. Lopussa tulee kerrata lyhyesti ja ytimekkäästi, miten tiettyyn johtopäätökseen on tultu. Esseen akateemisen kirjoittamisen apuna, sekä lähdeviitteiden merkitsemisessä ja lähdeluettelon laadinnassa tulee käyttää Eetu Pikkaraisen tuottamaa "Opintokirjoitelman laatimisesta"-ohjeistusta. Siitä saat ohjeet oikeaoppiseen lähdeviitteiden merkitsemiseen ja lähdeluettelon laadintaan. Huomaa, että tekstissä olevissa lähdeviitteissä tulee aina ilmoittaa kirjoittaja, käytetyn lähteen julkaisuvuosi ja tarkat sivunumerot, joihin viitataan. Lisäksi, kaikkien tekstissä ilmaistujen lähteiden pitää löytyä lähdeluettelosta, ja vastaavasti kaikkien lähdeluettelossa ilmaistujen lähteiden pitää löytyä tekstistä.
Luento(A)- ja kirjallisuus(b)-osien esseiden kokonaispituus on kansilehti, sisällysluettelo, lähteet ja liitteet pois lukien vähintään kuusi (6) jollakin tekstinkäsittelyohjelmalla kirjoitettua sivua (fontti: Arial 11 tai Times New Roman 11; riviväli 1,5; marginaalit: ylä- ja ala- 2,5cm, oikea ja vasen 2,5cm). Essee tulee palauttaa Optiman "KASO Esseet"-kansiossa olevaan "KASO luennot (A)"- tai "KASO kirjallisuus (B)"- palautuslaatikkoon opinto-ohjelmassa olevaan palautuspäivämäärään mennessä. Luento(A)-osa Essee perustuu kurssin luentojen sisältöön ja niiden kautta avautuviin eri näkökulmiin. Huom! Esseen laatimisen tulee pohjautua selkeästi luennoilla käsiteltyihin asioihin mutta luentomateriaalia ei saa kopioida suoraan omaan esseeseen! Työn sisältöä kuvaava pää- ja alaotsikointi on vapaa, mutta pakollinen. Esseen tekotapana voi olla luentopäiväkirja, jonka ohjeistus on alla.
LUENTOPÄIVÄKIRJAN TEKO-OHJE 1. Päiväkirja kommentoi luentoja. Sen laatimisen tarkoituksena on harjoittaa kriittisen ja huolellisen ajattelun kykyä. Hyvä kommentti a) eksplikoi jonkin sisällöllisen teeman (ei ole syytä laajasti toistaa luennolla sanottua, lyhyt viittaus asiasisältöön riittää), b) problematisoi esille otetun väitteen ja siihen sisältyvän käsitteen merkitystä tai sisältöä eli asettaa ongelman, sekä c) argumentoi: esittää näkökohdan tai pari, jotka perustelevat problematisointia tai jotakin sen mahdollista ratkaisua. 2. Päiväkirja laaditaan pääsääntöisesti luentojen sisältörakennetta seuraten, ja kommenttien tulee liittyä luentojen sisällön kannalta mielekkäisiin seikkoihin. Kommentit voivat liittyä luennoilla esitettyyn kokonaisuuteen tai tuon kokonaisuuden yhteydessä käsiteltyyn yksittäiseen seikkaan, esim. johonkin luennoilla esitettyyn teesiin tai käytettyyn teoreettiseen käsitteeseen; kommenttina voidaan ottaa esiin myös jokin näkökohta, joka luennoilla ei tullut esiin, mutta olisi ollut aihetta ottaa huomioon. On syytä keskittyä mieluummin olennaisiin sisältöihin kuin pikkuseikkoihin.
3. Kommentti voi olla kriittinen tai täydentävä; se voi sisältää omia, opintojakson kirjallisuudesta tai muista lähteistä peräisin olevia ajatuksia, myös sellaisia, joihin luennoilla ei viitattu; esim. lehtileikkeet ja muu joukkotiedotusvälineistä peräisin oleva aineisto, kaunokirjallisuus, sarjakuvat ja muu kuvallinen aineisto saattaa soveltua kommenttimateriaaliksi. 4. Päiväkirjan laatimisessa henkilökohtaiset ja persoonalliset näkökulmat ovat paikallaan ja tunteenilmaisut sallittuja. On kuitenkin syytä välttää "uskon kuitenkin..." ja "minusta tuntuu..." -alkuisten väitelauseiden runsasta viljelyä. Tämä ei tarkoita, että järki olisi sinänsä esim. tunteita tai moraalia arvokkaampaa, vaan tarkoitus on korostaa perustelujen tärkeyttä kurssin sisältöjen omaksumisessa ja myös tieteellisen ajattelutavan opiskelussa, joka on lopulta yliopisto-opintojen varsinainen tarkoitus.
5. Luennoitsijan kanssa voi olla vapaasti eri mieltä. Erityisesti sellaisessa tapauksessa oman näkökannan huolellinen perustelu olisi tärkeätä, jotta luennoitsija voisi todeta erehtyneensä ja korjata käsityksiään. 6. Ei pidä masentua, jos joka asiasta ei irtoa tiukkoja kommentteja. Hyvän päiväkirjan teko on vaikeata. Päiväkirjan tekoa helpottaa, kun sitä laatii jatkuvasti luennon edetessä eikä vasta sen päätyttyä. Myös luennoista keskusteleminen antaa virikkeitä päiväkirjan laatimiselle. 7. Päiväkirja on kesken ja sitä on täydennettävä, jos a) siitä tyystin puuttuu olennaisia osia, b) sen laatija ei selvästikään ole perillä siitä, mistä luennoissa varsinaisesti oli kysymys (jos ei ymmärrä, ei ole mitään syytä pelätä esittää kysymyksiä tai vastaväitteitä tai muita kommentteja luennoilla), tai c) se sisältää lähinnä löysää huulenheittoa tai henkilökohtaisten turhaumien purkamista (tämä ei tarkoita, että värikkäät ilmaisut olisivat jotenkin epätoivottavia). Tämä ohje pohjautuu Simo Ahon vuonna 2004 Tampereen yliopiston Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella laatimaan luentopäiväkirjan teko-ohjeeseen.
Kirjallisuus(B)-osa Essee perustuu kurssin sisältöön (katso sisältökuvaus) ja sen kautta avautuviin eri näkökulmiin. Huom! Esseen laatimisessa on käytettävä selkeästi molempia kurssikirjoja sekä lisäksi vähintään yhtä annetuista vaihtoehtoisista teoksista! Työn sisältöä kuvaava pää- ja alaotsikointi on vapaa, mutta pakollinen. Kurssin sisältö: yhteiskuntatieteiden keskeiset käsitteet kasvatus- ja koulutussosiologian peruskäsitteet ja peruskysymykset kasvatussosiologian yhteydet sosiologiaan ja kasvatustieteeseen sosialisaatio ja koulutuksen tehtävät kasvatussosiologian klassiset suuntaukset: strukturalistinen suuntaus, konfliktiteoreettinen ja kriittisen sosiologian suuntaus ja sosialisaatioteoreettinen ja interaktionistinen suuntaus suomalainen koulutusjärjestelmä: historia, nykyhetki ja tulevaisuusperspektiivit koulutuspolitiikka osana yhteiskuntapolitiikkaa kasvatus- ja koulutussosiologian käytännölliset ja teoreettiset kysymykset: mm. koulun käytännöt (interaktionistinen koululuokkatutkimus), piiloopetussuunnitelma sekä koulutuksen tasa- arvo, identiteetti, normaalius ja poikkeavuus
Kurssikirjallisuus: Aittola, T. (toim.) (2012) Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. [TAI: Aittola, T. (toim.) (1999) Kasvatussosiologian teoreetikoita. Uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun.] Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2000 ) Kasvatussosiologia. HUOM! Mikäli Aittolan toimittamaa kurssikirjaa on vaikea saada käsiin (kumpaakaan), voit vaihtoehtoisesti hakea kirjallisuus(b)-osan esseen laatimisessa tarkasteluun mukaan näiden teoreetikoiden omia julkaisuja (vähintään yksi): Louis Althusser, Basil Bernstein, Pierre Bourdieu, Michel Foucault, Henry Giroux, Jürgen Habermas, Axel Honneth, Peter Jarvis, Peter McLaren, Paul Willis ja Thomas Ziehe. Kirjallisuus(B)-osan vaihtoehtoiset teokset: Anttila, A. & Uusitalo, A. (toim.) (1998) Contemporary Marginalization and Exclusion of Young People; Whose Reality Counts? Nuorisoasiain neuvottelukunta. NUORAn julkaisuja 10. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisoasiain_neuvott elukunta/julkaisut/muut_tutkimukset/marginalization.pdf) Kuorelahti, M. & Viitanen, R. (toim.) (1999) Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun; nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. Nuorisoasiain neuvottelukunta. NUORAn julkaisuja 14. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisoasiain_neuvott elukunta/julkaisut/muut_tutkimukset/holtittomasta_hallittuun.pdf) Pylkkönen, M. & Ulvinen, V-M. (toim.) (2006) TUHTI2004 Pohjoinen nuorisotyön, tutkimuksen ja hallinnon ulottuvuus. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan elektronisia julkaisuja 4. (http://urn.fi/urn:isbn:9514280296)
Ruoho, K. & Ihatsu, M. (toim.) (1997) Kasvatuksellisia ja kuntoutuksellisia katsauksia nuorten syrjäytymiseen. Nuorisoasiain neuvottelukunta. NUORAn julkaisuja 4. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisoasiain_neuvott elukunta/julkaisut/muut_tutkimukset/kasvatuksellinen.pdf) Siljander, P. & Ulvinen, V-M. (toim.) (1996) Syrjäytymisestä selviytymiseen; vaikeuksien kautta elämänhallintaan. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Opetusmonisteita ja selosteita 66. Ulvinen, V-M. (toim.) (1998) Lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevan tutkimuksen mahdollisuudet. Nuorisoasiain neuvottelukunta. NUORAn julkaisuja 6. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki. (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/nuoriso/nuorisoasiain_neuvott elukunta/julkaisut/muut_tutkimukset/lasten_ja_nuorten_syrjxytymistx_koskevan _tutkimuksen_mahdollisuudet.pdf) Viitanen, R. (toim.) (2000) Nuorisokasvatus ammattina - interventioita osattoman nuoren arkeen -verkkojulkaisu. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki. (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/nuorisokasvatusammattina)