KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2013 vp Oppisopimuskoulutuksessa maksettavan koulutuskorvauksen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyystilanne oli huhtikuussa 2013 hyvin vaikea, kuten koko kuluneen vuoden alkupuoli oli ollut. Huhtikuun 2013 lopussa esimerkiksi Pirkanmaan TE-toimistossa oli 29 416 työtöntä työnhakijaa lomautetut työnhakijat mukaan lukien. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi yli 5 500:lla. Lomautettuna oli 2 106 henkilöä eli 729 (52,9 %) enemmän vuoden takaiseen lukuun verrattuna. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2013 tammi-huhtikuun aikana 21 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2012. Työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut korkeammalle tasolle kuin vastaavana aikana viime vuonna. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla huhtikuun 2013 lopussa edelleen koko maata heikompi. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,3 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 10,7 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä oli kääntynyt merkittävään nousuun vuositasolla; muutos oli 23,4 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla huhtikuun lopussa 3 893, joista alle 20-vuotiaita 591 henkilöä. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisvuoden huhtikuusta 890:llä (29,6 %). Alle 20- vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut huhtikuussa 2013 vuoden takaisesta luvusta (8 %). Vuoden 2013 tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana oli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita 28 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Yli 20-vuotiaiden tilanne oli hieman parempi. Vastaavana aikana muutos oli ollut 14 %. Alle 20-vuotiaista työttömien miesten osuus oli 51 % heidän ikäryhmästään. Ikäryhmässä 25 29-vuotiaat toistuu sama tilanne. Nuorisotakuun tärkeä osa on koulutustakuu, joka takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkoja on lisätty ja oppisopimuskoulutusta ammatillisena perus- ja lisäkoulutuksena toteuttaville koulutuksen järjestäjille on myönnetty lisäresursseja korotettuun koulutuskorvaukseen. Korotettu koulutuskorvaus maksetaan työnantajille samana vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteutettavaan perus- ja lisäkoulutukseen. Korvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 euroa kuukaudessa, toisena vuonna 500 euroa ja kolmantena vuonna 300 euroa kuukaudessa. Avustus korotettuun koulutuskorvaukseen myönnettiin kaikille 41 koulutuksen järjestäjälle, jotka sitä hakivat. Avustus kattaa yhteensä yli 800 perusopetuksen päättävän oppisopimusopiskelijan koulutuskorvaukset. Korotettu koulutuskorvaus on suunnattu työnantajille tänä vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneiden opiskelijoiden oppisopimuksena toteutettavaan perus- ja lisäkoulutukseen. Tarvetta on tukea myös ennen vuotta 2013 vain perusopetuksen suorittaneiden Versio 2.0
työhön sijoittumista ja käyttää korotettua koulutuskorvausta mahdollisimman tehokkaasti. Tänä vuonna perusopetuksen päättävät nuoret ovat hakeutumassa oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen vasta kesällä, ja oppisopimuspaikkoja tarjoavia työantajia on vaikea tavoittaa kesäkuukausina. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus varmistaa nykyistä paremman mahdollisuuden kaikille nuorille aikuisille hakeutua ammatilliseen koulutukseen oppisopimusjärjestelmän avulla laajentamalla korotetun koulutuskorvauksen piiriin kuuluvaa kohderyhmää niin, että se kattaa kaikki alle 30-vuotiaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa? Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2013 Arto Satonen /kok 2
Ministerin vastaus KK 447/2013 vp Arto Satonen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Satosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 447/2013 vp: Aikooko hallitus varmistaa nykyistä paremman mahdollisuuden kaikille nuorille aikuisille hakeutua ammatilliseen koulutukseen oppisopimusjärjestelmän avulla laajentamalla korotetun koulutuskorvauksen piiriin kuuluvaa kohderyhmää niin, että se kattaa kaikki alle 30-vuotiaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2013 Oppisopimuskoulutuksessa työnantajalle maksetaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämistä varten koulutuskorvausta sen mukaan, mitä koulutuksesta arvioidaan työnantajalle aiheutuvan kustannuksia. Kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe. Koulutuksen järjestäjä saa valtionosuusrahoitusta, josta se maksaa koulutuskorvausta työnantajalle. Koulutuskorvauksen määrää ei ole säädelty, joten koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat koulutuskorvauksen määrästä erikseen jokaisen oppisopimuksen kohdalla ennen sopimuksen hyväksymistä. Ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävässä oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoiden määrää ei säännellä, vaan koulutusta saa järjestää kysynnän mukaisesti ja valtionosuusrahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärien ilmoitusten perusteella. Oppisopimusopiskelijoiden määrän lisääminen on siis mahdollista oppisopimuksella toteutettavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa, jos kysyntää riittää. Oppisopimuskoulutukseen hakeutuminen on mahdollista, jos henkilöllä on soveltuva työpaikka. Osana hallitusohjelmassa sovittua valtiontalouden tasapainottamista oppisopimuskoulutukseen kohdistui säästövelvoite siten, että valtion rahoitus väheni 22 miljoonaa euroa vuonna 2013. Hallitusohjelman mukaisten menosäästöjen lisäksi määräraha laski 7,1 miljoonaa euroa vuonna 2013 vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen elvytyslisäysten päättymisen vuoksi. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen paikat vähenivät vuonna 2013 kaikilla koulutuksen järjestäjillä. Ammatillisena lisäkoulutuksena toteutettavaan oppisopimuskoulutukseen on vuonna 2013 kohdistettu normaalin tarjonnan lisäksi 1 534 vuotuista paikkaa vaille perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville 20 29-vuotiaille. Nämä kohdennetut lisäpaikat liittyvät nuorisotakuun osana vuosina 2013 2016 toteutettavaan nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, jolla lisätään koulutusmahdollisuuksia aikaisemmin perusopetuksen päättäneille ja ilman toisen asteen koulutusta jääneille nuorille aikuisille. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksella näiden henkilöiden työmarkkina-asemaa. Vuonna 2013 oppisopimuskoulutuksena toteutettavan lisäkoulutuksen paikkoihin on kohderyhmälle käytetty 5 miljoonaa euroa, ja vuosina 2014 2016 summa nousee 10 miljoonaan euroon vuosittain. Nuorten oppisopimuskoulutuksessa on tärkeää huolehtia nuoren ohjauksesta ja tuesta sekä työpaikalla että koulutuksen järjestäjän toimin. Määrän lisäämisen ohella tulee huolehtia myös oppisopimuskoulutuksen toteutuksen laadusta. 3 Opetusministeri Krista Kiuru
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 447/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Satonen /saml: Tänker regeringen säkerställa att alla unga vuxna ska få bättre möjligheter än för närvarande att genom läroavtalsystemet söka till yrkesutbildning sålunda att den målgrupp som omfattas av den förhöjda utbildningsersättningen skulle gälla samtliga de personer under 30 år som inte har någon examen efter grundskolan? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Inom läroavtalsutbildningen får arbetsgivaren en utbildningsersättning som betalas för den utbildning som ordnas på arbetsplatsen. Ersättningens storlek bestäms enligt de kostnader som man bedömer att arbetsgivaren får till följd av utbildningen. Vid bedömningen beaktas utbildningsområdet, den examen som ska avläggas och den studerandes erfarenhet och det skede som studierna befinner sig i. Utbildningsanordnaren får finansiering genom statsandelar som används för utbildningsersättningen till arbetsgivaren. Storleken på utbildningsersättningen har inte reglerats vilket innebär att utbildningsanordnaren och arbetsgivaren avtalar skilt om ersättningens storlek i varje enskilt fall innan ett läroavtal godkänns. Inom den läroavtalsutbildning som ordnas som grundläggande yrkesutbildning har man inte fastställt antalet studerande. Utbildning får ordnas enligt efterfrågan och statsandel betalas enligt det antal studerande som utbildningsanordnarna anmäler. Det är alltså möjligt att öka antalet läroavtalsstuderande inom den grundläggande yrkesutbildning som sker i form av läroavtalsutbildning, om det finns tillräcklig efterfrågan. Man kan söka till läroavtalsutbildning om man har en lämplig arbetsplats. Som en del av balanseringen av statens ekonomi, som man har kommit överens om i regeringsprogrammet, sattes ett sparkrav på läroavtalsutbildningen, vilket minskade den statliga finansieringen med 22 miljoner euro år 2013. Utöver utgiftsinbesparingarna enligt regeringsprogrammet minskade anslaget med 7,1 miljoner euro år 2013 eftersom stimuleringstilläggen åren 2009 och 2010 upphörde. Platserna inom den yrkesinriktade tilläggsutbildning som ordnas i form av läroavtalsutbildning minskade år 2013 hos samtliga utbildningsanordnare. Den läroavtalsutbildning som ordnas i form av yrkesinriktad tilläggsutbildning har år 2013, utöver det normala utbudet, fått 1 534 platser årligen för personer i åldern 20 till 29 år utan examen efter första stadiet. Dessa riktade tilläggsplatser hör samman med ungdomsgarantin som en del kompetensprogrammet för unga vuxna, som ska genomföras åren 2013 2016 och som ökar utbildningsmöjligheterna för de unga vuxna som tidigare avslutat den grundläggande utbildningen men som saknar utbildning på andra stadiet. Syftet är att genom utbildning ge dessa personer en starkare ställning på arbetsmarknaden. År 2013 har det för denna målgrupp använts 5 miljoner euro för tillläggsutbildningsplatser inom läroavtalsutbildningen och åren 2014 2016 kommer summan att stiga till 10 miljoner euro årligen. Inom läroavtalsutbildningen för unga är det viktigt att sköta handledningen av ungdomarna 4
Ministerns svar KK 447/2013 vp Arto Satonen /kok och att stödja dem, dels på arbetsplatsen, dels genom åtgärder av utbildningsanordnaren. Utöver fler platser bör man också se till kvaliteten i den utbildning som sker genom läroavtal. Helsingfors den 24 juni 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5