Sivu 1 (1) Tulostettu: 1.2.2013 Oulainen Oulaistenkosken silta Siltakatu /Oulainen Suunnitelman numero 7883 Korjaussuunnitelmaselostus Teräsbetoninen jatkuva ontelopalkkisilta (Bjop) Jännemitta (m) 22,0+27,50+22,0 Hyödyllinen leveys (m) 14,10 Vapaa-aukko (m) 20,95+>26,30<+20,95 Vinous (gon) 0 Kokonaispituus (m) 83,6 Kannen pituus (m) 72,5 Suunnittelukuorma PKM71, Ek1 Yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2006 Versiotarkenteet Osa 1:2010, Osa 3:2008 Sijaintikoodit 000 Koko silta 110 Maatuki T1 140 Maatuki T4 300 Välituet 400 Päällysrakenne 600 Varusteet ja laitteet 900 Muut siltapaikan rakennusosat Suunnittelutoimisto Ramboll Finland Oy Vierimaantie 5 84100 YLIVIESKA SUUNNITTELIJA Laati: 25.1.2013 Kimmo Juopperi Tarkasti: 25.1.2013 Tuomo Koskela TILAAJA Tarkastus Hyväksyntä SILAVA 2009
42001 SILLAN KORJAAMINEN SILTAPAIKKA Oulaistenkosken silta sijaitsee Oulaisten kaupungin keskustassa Siltakadulla ylittäen Pyhäjoen. Tie siltapaikalla on suora ja pystygeometria on suunnitelman paalutussuunnassa nouseva (i=0,005). Ajoradalla on kaksipuolinen sivukaltevuus (nykyinen 0,025, tuleva 0,025) ja kevyenliikenteen väylät ovat kallistettu ajoradalle päin (0,02). NYKYINEN SILTA Vuonna 1976 rakennettu silta on tyypiltään 3-aukkoinen teräsbetoninen jatkuva ontelolaattasilta. Tuet ovat massiivisia teräsbetonitukia jotka on perustettu kallioon. Päällysrakenteen poikkileikkauksessa on 9 kpl kierresaumattua, ø800mm teräksistä kevennysputkea, yhteensä putkia on 54 kpl Pintarakenteet ovat seuraavat ylhäältä alaspäin lueteltuna (vuonna 2005 tehdyn erikoistarkastuksen mukaan): Pintarakenteet ajorata: kevyenliikenteen koroke: päällyste (Ab) 60...70 mm 50 mm suojabetoni 75 mm 30..35 mm vedeneristys 5..6 mm 3 mm Nykyiset varusteet ja laitteet sillan kaide on korkea, tiheä sälekaide kolokiinnityksellä. Johteena on kuumasinkitty tiejohde. sillassa on tippuputket sekä syöksytorvet pintavesille 12 kpl teräksisiä rullalaakereita (tuet T1,T3 ja T4) ja tuella T2 neljä kiinteää laakeria päällysrakenne jatkuu lippana maatuen otsamuurin ylitse ja päällysteessä on vastaavalla kohdalla sauma oikeassa reunassa on yksi ja vasemmassa reunassa kaksi teräksistä valaisinpylvästä, kaapelointi on reunapalkin sisäreunassa ontelolaatan vasempaan sivupintaa on kiinnitetty 2 kaukolämpöputkea sekä sähkö/puhelinkaapelikotelo. Siltapaikan rakenteet sillan keilat ovat kiviverhoiltu. Silta on suunniteltu liikennekuormalle PKM 71, Ek1
NYKYISEN SILLAN KUNTO Sillalle on tehty erikoistarkastus v. 2005, (täydennetty 2012) jossa on todettu korjausta vaativia vaurioita; ohuthietutkimuksen perusteella kannen yläpinnan betoni ei ole pakkasenkestävää pintarakenteet vuotavat päällysrakenteen reuna-alueilla reunapalkeissa on rapautumista ja kloridipitoisuudet ovat koholla kaiteiden kolokiinnitys on aiheuttanut reunapalkkiin lukuisia halkeama/ lohkeamavaurioita (liikenneturvallisuutta vaarantava tekijä), lisäksi ajotiejohteissa ja kaidepylväiden juurissa on ruostumista saumaukset sillan päissä ovat halkeilleet maatukien etumuureissa on halkeilua kuivatusrakenteet ovat ruosteessa ja ne ovat liian lyhyet. Tässä suunnitelmassa esitetään korjaustoimenpiteet seuraaville pääkohdille: - tien poikkileikkauksen muuttaminen ja sillan pohjoispäähän suunnitellusta kiertoliittymästä johtuvan T4 -tuen siipimuurirakenteiden uusimisen - maatukien etumuurien halkeamien injektointi - reunapalkkien uusiminen ja impregnointi (valaisinpylväille kiinnityslaiteet reunapalkkiin) - päällysrakenteen yläpinnan kunnostus (paikallisten vaurioiden laastipaikkaus) - pintarakenteiden uusiminen - kuivatuslaitteiden uusiminen (tippuputket ja syöksytorvet) ja pintarakenteen salaojien lisääminen - kaiteiden uusiminen - päällysrakenteen pinnan mahdollisten halkeamien epoksi-injektointi - laakereiden huoltokäsittely - saumausten uusiminen - pengerkaiteiden uusiminen - keilojen puhdistus. 42001. SILLAT, LAATUVAATIMUKSET Sillalle on laadittu "Sillan laatuvaatimukset" missä on esitetty ne InfraRYL 2008, osan 3 mukaiset laatuvaatimukset, joilla voidaan selvittää rakenteiden kelpoisuus. Nykyisen sillan korjausta vaativat työvaiheet tehdään SILKO:n ohjeita noudattaen. Näissä työvaiheissa noudatetaan SILKO:n yleisiä laatuvaatimuksia ellei muuta mainita siltakohtaisissa laatuvaatimuksissa tai tässä selostuksessa. 1.1 Yleistä 1.111 Työturvallisuus, yleisohje 1.112 Ympäristönsuojelu, yleisohje
1.2 Betonirakenteet 1.201 Betoni sillankorjausmateriaalina 1.203 Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät 1.233 Halkeamien korjaaminen 1.6 Kuivatuslaitteet 1.601 Sillan ja siltapaikan kuivatus 1.7 Saumat 1.701 Liikunta- ja kutistumissaumat 1.8 Vedeneristykset ja päällysteet 1.801 Vedeneristykset 1.802 Päällysteet 1.9 Siltaan liittyvät laitteet 1.901 Siltapaikan viimeistely Työssä noudatetaan seuraavia SILKO:n työkohtaisia laatuvaatimuksia ottaen huomioon tässä selostuksessa mainitut asiat: 2.2 Betonirakenteet 2.211 Reunapalkin uusiminen 2.231 Paikkaus ilman muotteja 2.236 Halkeaman injektointi voimia siirtäväksi 2.240 Vedeneristyksen alustan kunnostus 2.252 Betonipinnan impregnointi 2.253 Betonipinnan pinnoitus 2.261 Tartuntaterästen ankkurointi 2.262 Raudoituksen uusiminen 2.3 Teräsrakenteet 2.311 Sillankaiteen uusiminen 2.6 Kuivatuslaitteet 2.611 Tippuputken teko päällysrakenteeseen 2.613 Reunasalaojan teko 2.651 Pintavesien ohjauslaitteiden teko 2.7 Saumat 2.732 Päällysteen ja betonirakenteen välisen sauman tiivistäminen 2.8 Vedeneristyksen ja päällysteet 2.811 Vedeneristyksen uusiminen - kermieristys 2.814 Asfalttipäällysteen uusiminen Korjausmateriaalit valitaan seuraavista SILKO:n tarviketiedoston ohjeista: 3.2 Betonirakenteet 3.211 Vakiobetonit 3.231 Paikkausaineet 3.235 Injektointi-, imeytys- ja sulkuaineet 3.252 Impregnointi- ja tiivistysaineet 3.6 Kuivatuslaitteet 3.611 Sillan kuivatuslaitteet 3.7 Saumat 3.731 Saumausmassat
3.8 Vedeneristykset ja päällysteet 3.811 Kermieristysrakenteet 3.814 Eristysmastiksit ja sillan reunan tiivistysaineet Muiden työvaiheiden ja laatuvaatimusten osalta noudatetaan InfraRYL:iä. Muut noudatettavat normit, ohjeet ja yleiset työselitykset: By 40 Betonirakenteiden pinnat 2003 By 41 Betonirakenteiden korjausohjeet By 50 Betoninormit 2005 TIEH 2200051-09 Liikenne tietyömaalla, sulku ja varoituslaitteet TIEH 2200053-v-09 Liikenne tietyömaalla, tienrakennustyömaat Pank ry Asfalttinormit 2011 TYLT Tien rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset TIEH 2200040-v-05 Siltojen ylläpidon tuotevaatimukset TIEH 2200023-v-04 Siltojen hoidon ja ylläpidon laatuvaatimukset Liikenneviraston ohjeita LO 20/2012 Liikenneviraston ohjeita LO 24/2010 Eurokoodin sovellusohje Siltojen kuormat ja suunnitteluperusteet - NCCI 1 Eurokoodin sovellusohje Betonirakenteiden suunnittelu - NCCI 2 Tiehallinnon selvityksiä 31/2005 Purkumateriaalien käsittely siltojen korjauksessa ja tienrakentamisessa. 42001.4 SILLAT, LAADUNVARMISTUS Käytettäviltä tuotteilta ja menetelmiltä edellytetään seuraavaa: Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä InfraRYL:n ja SILKO:n sekä suunnitelmasta laaditun "sillan laatuvaatimukset" ja tämän selostuksen laatuvaatimukset. 42001.5 SILLAT, MITTAUKSET Sillan mitat on tarkistettava ennen korjaustyön aloittamista. Suunnitelmissa esitetyt mitat perustuvat alkuperäiseen suunnitelmaan. Nykyinen pintarakennepaksuus ajoradan alueella on erikoistarkastuksen mukaan 140...150 mm ja uusi pintarakenne on 130 mm, reunapalkkien korkeus on esitetty suunnitellun tasausviivan korkeuden mukaan (piirustuksissa stsv).
42001.6 VANHOJEN RAKENTEIDEN SUOJELU JA PURKAMINEN Nykyisen sillan reunapalkit puretaan piikkaamalla mittapiirustuksen mukaisessa laajuudessa. Purettujen pintojen on vastattava pestyn työsauman vaatimuksia. Osaa olemassa olevista raudoituksista käytetään lisätartuntoina eikä niitä saa katkaista tai vahingoittaa. Maatuen T4 siipimuurit ja reunapalkit piikataan (piikkausrajat esitetty piirustuksissa R15/7883 r-3 ja r-4), siipimuurien rakentamisen vuoksi kaukolämpöputket ja kaapelikotelo täytyy siirtää. Siirtotöistä tulee sopia laitteiden omistajien kanssa. Pintarakenteet poistetaan kokonaan jyrsimällä ja/tai esim. kaivinkoneen tasareunaisella kauhalla. Päällysrakenteen yläpinnan paikallisten vaurioiden laajuus selvitetään pintarakenteiden poistamisen jälkeen tehtävässä katselmuksessa, korjaustoimenpiteinä on jyrsintä ja laastipaikkaus sekä mahdollisten halkeamien epoksi-injektointi. Sillan nykyiset kaiteet poistetaan. Kaiteet puretaan ja katkotaan sopivan kokoisissa osissa. Nykyiset tippuputket ja syöksytorvet poistetaan. Tulopenkereillä päällystettä poistetaan urakkarajaan saakka, urakkarajat on esitetty R15/7883 r-1 piirustuksen tasokuvassa ja leikkauksessa A-A Nykyiset pengerkaiteet puretaan. Nykyiset valaisinpylväät (3kpl) kiinnikkeineen (6kpl) poistetaan. Purkujätteet toimitaan kaatopaikalle, tilaajan osittamaan uusiokäyttövarastoon tai muuhun tilaajan osoittamaan paikkaan. 42001.8 SILLAT, JÄRJESTYS- JA TURVALLISUUSVAATIMUKSET 42001.8.1 Työmaan liikennejärjestelyt Korjaustyön toteutus ja liikennejärjestely suunnitellaan siten, että silta voidaan sulkea pintarakenteiden uusimisen ajaksi yleiseltä ajoneuvoliikenteeltä, kevyelle liikenteelle on järjestettävä turvallinen yhteys sillalla koko korjaustyön ajaksi. Ajoneuvoliikenne ohjataan sillan ohi olemassa olevan tieyhteyksien kautta. Liikennemäärä sillan kohdalla: Siltakatu, liikennemääristä ei ole tietoa. Nopeusrajoitus on sillan kohdalla 50 km/h. Liikenteen ohjaus ja liikennemerkit järjestetään julkaisun "Liikenne tietyömaalla, tienrakennustyömaat (TIEH 2200053-v-09)" ja "Liikenne tietyömaalla, sulku- ja varoituslaitteet (TIEH 2200051 09)" mukaisesti. 42001.8.2 Töiden järjestely Ennen korjaustöiden aloittamista muistettavat asiat: Urakoitsijan tulee selvittää olemassa olevien johtojen sekä putkien sijainti ennen töiden aloittamista Työmaan turvallisuussuunnitelma
Liikennejärjestelyiden toteutuksen suunnittelu Purkumenetelmien ympäristöhaitat Kaapelikatselmukset Ennen purku- ja rakentamistöitä tulee kaapelien ja johtojen suojauksesta, siirrosta, poistosta tai muusta niihin kohdistuvasta toimenpiteestä olla rakennuttajan ja laitteen omistajan hyväksymä suunnitelma. Siltaan on kiinnitettynä ainakin seuraavia rakenteita: vasemmalla puolella on kaapelikotelo, reunapalkkien sisäreunassa on valaistuksen sähkökaapelit. vasemmalla puolella kotelon sivupinnalla on kaukolämpöputket (2kpl), jotka on kiinnitetty T4 - tuella purettavan siipimuurin sivupintaan. 42012 KAIVUTYÖT Maatukien (T1 ja T4) päätyjä avataan tarvittavilta osin maatukien reunapalkkien uusimista varten. Kaivut on suunniteltava siten, ettei työn suunnitelmanmukaista toteutusta vaaranneta eikä työstä aiheudu vaaraa tai vahinkoa olemassa oleville rakenteille, työntekijöille, työkoneille tai ulkopuolisille. 42013 TÄYTÖT Sillan päädyt (avatuilta osin) täytetään kantavan kerroksen laatuvaatimukset täyttävällä murskeella (# 0...55 mm), pintaan ohut profilointikerros mursketta (#0...22 mm). Mursketäyttö tiivistetään tärylevyllä. Tiivistysvaatimus on 95 % parannetun Proctorkokeen maksimitiiveydestä. Työvaiheessa noudatettavat ohjeet: TYLT: Yleiset perusteet -leikkaukset kaivannot ja avo-ojarakenteet, Penger- ja kerrosrakenteet, -lisäykset ja muutokset vuonna 2000 (TIEL 2210014 00) 42100 SILLAN TUKIRAKENTEET 42110 MAATUET 42111.1 Maatukien korjaus Yleistä Sillan maatukien reunapalkit uusitaan (katso kohta 42210 Betonirakenteet päällysrakenteessa, reunapalkkien uusiminen), piirustuksien R15/7883 r-1, 3, 4 ja 5 mukaan. Reunapalkkeihin käytetään halkeamariskin pienentämiseksi muovikuitubetonia (InfraRYL 42020.1.6.3). T4- tuella molemmat siipimuurit puretaan suunnitelmien mukaisesti.
Uudet siipimuurit rakennetaan piirustuksissa esitetyillä mittatiedoilla (tartunnat, raudoitus, muotitus, valutyöt) Maatukien etumuurien näkyvät halkeamat (>0,2 mm) injektoidaan epoksilla ohjeen SILKO 2.236 mukaan. Piikkaustyö T4 -tuella vasemman puolen siipimuurin uusiminen aloitetaan otsamuurin kohdalta, oikealla puolella siipimuurin rakentaminen aloitetaan 3,0m otsamuurin pystypinnasta, piikkaus rajataan suoraviivaisesti ja ulotetaan vähintään niin syvälle, että nykyiset sivupinnan teräkset paljastuvat, korkeustasot on esitetty ko. piirustukissa. Piikatun pinnan on oltava rosoinen ja karkea (InfraRYL:n mukainen pesty työsauma), eikä siinä saa esiintyä epäpuhtauksia tai irtonaista betonia. Raudoitustankojen puhdistus ja suojaus Piikkauksessa esiin tulleet ja rakenteeseen jätettävät raudoitustangot puhdistetaan puhtausasteeseen Sa 2½. Kaikki tartuntaa heikentävät aineet, kuten rasvat, pölyt jne. on poistettava. Pahoin ruostuneet ja purettaessa mahdollisesti vaurioituneet raudoitustangot korvataan uusilla (SILKO 2.262). Korjaustoimenpiteiden jälkeen maatukien betonipinnat pinnoitetaan sementtipohjaisella halkeamia silloittavalla ja kloridien tunkeutumista estävällä pinnoitteella esim. Thoroseal FX110 (reunapalkkeja ei pinnoiteta). Pinnoitteella tulee olla hyvä kyky ehkäistä kloridien tunkeutumista betonirakenteeseen sekä halkeamien silloituskyky. Pinnoitus suoritetaan ohjeen SILKO 2.253 mukaan. Laadunvarmistus: Pinnoitustyön jälkeen pinnoitteen vetolujuus mitataan vähintään 3 kohdasta. Tartuntalujuusvaatimus on 0,8 MPa. 42200 SILLAN PÄÄLLYSRAKENTEET 42210 BETONIRAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEESSA Päällysrakenteen reunapalkit uusitaan. Teline- ja muottisuunnitelmat on tehtävä erillisen suunnitelman mukaan (eivät sisälly tehtyyn korjaussuunnitteluun). Suunnitelmat on hyväksytettävä tilaajan edustajalla. Reunapalkkeihin käytetään halkeamariskin pienentämiseksi muovikuitubetonia (InfraRYL 42020.1.6.3). Työnsuoritus Nykyiset reunapalkit puretaan piikkaamalla piirustuksien R15/7883 r-2,3,4 ja 5 mukaan. Piikkausraja on esitetty detaljipiirustuksessa. Näkyvien pintojen piikkausrajat tehdään suoraviivaisesti esim. kulmahiomakoneella.
Nykyiset (säilytettävään betonirakenteeseen kiinnittyvät) raudoitukset jätetään tartunnoiksi. Pahoin ruostuneet ja purettaessa vaurioituneet raudoitteet korvataan uusilla. Uudet tartuntateräkset ankkuroidaan kemiallisesti esim. Hiltin massalla, jolloin poratun reiän halkaisija tehdään valmistajan ohjeen mukaan (SILKO 2.261). Kts. piirustus R15/7883 r-2,3,4 ja 5. Tartuntaterästen kiinnittyminen todennetaan massan kovetuttua kopauttamalla vasaralla kevyesti tangon päähän, jolloin tulee kuulua korkea ja terävä sointi. Irtonaisten tartuntojen kiinnitys tulee uusia. Uusi reunapalkki on tyypiltään ns. matala reunapalkki. Näkyviin jäävissä pinnoissa käytetään muottilautana mitallistettua raakalautaa sahapinta betonia vasten. Reunapalkkiin asennetaan muoviset varausputket (M50, PEH) ja niihin asennetaan kaapelit, jotka johdetaan penkereellä lähimpiin olemassa oleviin pylväisiin tai asennuskaappeihin (kts. valaistussuunnitelma). Piikattua betonipintaa kostutetaan noin vuorokausi ennen reunapalkin valun aloittamista. Pinnan on oltava valettaessa mattakostea (ei märkä). Valuja jälkihoidetaan kastelemalla (vesisumutus) ja suojaamalla pinnat esim. muovikalvolla vähintään viikon ajan. Reunapalkit impregnoidaan vettä hylkivällä impregnointiaineella. Impregnointi aineena käytetään tuotemerkkiä "StoCryl HG 200" tai vastaava, joka estää hyvin kloridien tunkeutumista betonirakenteeseen (SILKO 2.252 ja 3.252). Reunapalkit voidaan impregnoida mainitulla tuotteella 28 vrk reunapalkkien valun jälkeen. Liittyvät työvaiheet: Uuden kaiteen rakentaminen Reunasalaojan teko Tippuputkien uusiminen. Vedeneristysalustan kunnostaminen 42300 SILLAN KANNEN PINTARAKENTEET 42310 ERISTYS Päällysrakenteen vedeneristys. Vedeneristys tehdään kaksinkertaisena kumibitumikermieristyksenä InfraRYL 42310.3.2.1 ja SILKO-ohjeiden 2.240 ja 2.811 mukaan. Kermieristyksen käyttöluokka on 1. 1. Eristettävä alusta suihkupuhdistetaan kauttaaltaan. 2. Alusta käsitellään tartunta-aineella (kumibitumiliuos), 0,2-0,3 kg/m2 (SILKO 2.811). 3. Aluskermit kiinnitetään liimaamalla kumibitumilla KB 100/50, jota käytetään vähintään 1,5 kg/m2. Vedeneristys päätetään sillan reunoissa reunapalkkeihin. 4. Kermit levitetään sillan pituussuuntaisesti aloittaen alimmasta kohdasta. Limityksen tulee olla sivusaumoissa vähintään 100 mm ja jatkoksissa vähintään 150 mm. 5. Ylemmän eristyskermin saumat eivät saa tulla alemman kerroksen saumojen
kohdille. 6. Läpiviennit tiivistetään SILKO-ohjeen mukaisesti. 7. Kumibitumikermejä ei saa kuumentaa liiaksi. Poimuuntuneet kermit on vaihdettava uusiin. 8. Eristys tiivistetään reunapalkkien sisäpintaan ja 250 mm kermieristyksen päälle sivelemällä kaksi kerrosta kumibitumia (KB 100) a'1,5 kg/m2. Kermieristyksestä tehdään tarvittavat laadunmittaukset (InfraRYL 42310.3.2.1). Työnsuoritus Kannen yläpinta kunnostetaan (SILKO 2.240) Päällysrakenteen vedeneristys tehdään 2-kertaisena kermieristyksenä ohjeen SILKO 2.811 mukaan. Vedeneristys suojataan suojabetonilla Liittyvät työvaiheet Tippuputkien teko Reunasalaojan teko 42310.2 Eristyksen alustan vaatimukset Vedeneristyksen alustan kunnostus. Sillalle tehdyssä erikoistarkastuksessa havaittiin kansilaatan yläpinnassa alkavaa pakkasrapautumista (vedeneristys on vuotanut). Eristysalustan kunnon tutkiminen. Pintarakenteiden poistamisen jälkeen pidetään katselmus, johon osallistuvat tilaajan, urakoitsijan ja valvojan edustajat. Katselmuksessa päätetään urakoitsijan etukäteen teettämien kannen yläpinnan vetokokeiden (6 kohdasta), kloridipitoisuusmääritysten (vähintään 6 sarjaa, yksi sarja sisältää näytteet 0...20 mm ja 20...40 mm) sekä silmämääräisen arvion perusteella lopullinen työtapa, jolla huonokuntoinen betoni poistetaan (kevyellä jyrsinnällä) ja mitä aluetta se koskee ja miten syvälle poisto ulotetaan. Tartuntapinnan vetolujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm 2 ja kloridipitoisuus saa olla korkeintaan 0,07 p-%, raudoituksen tasolla korkeintaan 0,02 p-% (happoliukoisena määritettynä = HL). Kansilaatan yläpinnan betonipeitepaksuudet tulee selvittää ennen jyrsintää/piikkausta. Nykyisiä yläpinnan teräksiä ei saa vahingoittaa. Purkutyö Kannen pintarakenteet puretaan suunnitelmassa esitettyjä vaatimuksia noudattaen. Urakoitsijan tulee laatia em. suunnitelma ja toimittaa se tilaajan edustajalle 2 viikkoa ennen töiden aloittamista. Huom! Eristysmateriaalin PAH tutkimus! Pintarakennekerrokset, suojakerros ja vesieristys poistetaan varovasti esim. tasareunaisella kaivinkoneen kauhalla, konepetkeleellä tai jyrsien. Mikäli kannen yläpinnasta joudutaan pintarakenteiden purkamisen jälkeen tehtävän katselmuksen perusteella poistamaan rapautunutta tai kloridisoitunutta betonia,
käytetään ensisijaisena purkamismenetelmänä jyrsintää. Mikäli jyrsintää ei voida käyttää teräksiä suojaavan betonipeitteen paksuuden johdosta, piikataan pienemmät alueet piikkausvasaralla. Jos on kyse laajemmista alueista, tehdään koko yläpinnan piikkaus vesipiikkauksena (vesipiikkauksesta on sovittava tilaajan kanssa). Tukien kohdalla ei saa paljastaa kerralla kaikkia teräksiä vaan piikkaus/korjausvalu shakkiruudukossa 3x3 m2. Jos esiin tulleen teräksen piiristä paljastuu enemmän kuin 40 %, niin piikkaus ulotetaan raudoitustangon taakse vähintään 20 mm. Piikkauksessa esiin tulleita rakenteellisia teräksiä ei saa vahingoittaa eikä katkoa, vaan ne tulee jättää rakenteeseen, ellei tilaajan edustaja toisin määrää. Mikäli raudoitusta jouduttaisiin piikkaamaan näkyville laajalta alueelta, tulee urakoitsijan ottaa yhteyttä tilaajan edustajaan ja suunnittelijaan. Piikatun pinnan on oltava rosoinen ja karkea (InfraRYL, 41111.1.5 mukaisesti sauman on vastattava pestyä työsaumaa) eikä siinä saa esiintyä epäpuhtauksia tai irtonaista betonia. Piikattava alue rajataan suoraviivaiseksi. Alustan kunnostustyö Piikkauksessa esiin tulleet ja rakenteeseen jätettävät raudoitustangot puhdistetaan. Mikäli piikkaustyö tehdään vesipiikkauksena, ei erillistä raudoitustankojen suihkupuhdistusta tarvitse tehdä, muuten teräkset puhdistetaan puhtausasteeseen Sa 2½. Kaikki tartuntaa heikentävät aineet, kuten rasvat, pölyt jne. on poistettava. Pahoin ruostuneet ja purettaessa mahdollisesti vaurioituneet raudoitustangot korvataan uusilla vastaavilla teräksillä. Mikäli eristysalustasta paljastuu rakenteellisia halkeamia, korjataan ne injektoimalla epoksilla. Injektointi tehdään erillisen suunnitelman mukaisesti (Injektoinnista on sovittava eristysalustalle tehtävän katselmuksen yhteydessä). Plastisesta painumasta ja kutistumasta johtuvat halkeamat imeytetään kapillaarisesti. Mahdollinen (varaudutaan tekemään) muotoiluvalu tehdään betonilla (C30/37, P30), jonka kutistuvuus <0,6 promillea (mm/m) / 14 vrk (SILKO 2.240, SILKO 1.202, SILKO 1.801). Valun paksuuden tulee olla vähintään 20 mm. Kannen yläpinnan viettokaltevuuden tulee olla vähintään 2 % muotoiluvalun jälkeen. Valmiin pinnan kallistus tehdään siten, että poikkileikkauksen alin kohta on tippuputkilinjalla. Eristysalusta suihkupuhdistetaan ja imuroidaan. Eristysalustan kunnostustyöstä on pidettävä pöytäkirjaa. Liittyvät työvaiheet: Reunapalkin uusiminen. Tippuputkien ja salaojan teko. 42330 SILLAN PÄÄLLYSTE 42320 ERISTYKSEN SUOJAUS Ajoradan kohdalla vedeneristyksen suojakerros tehdään suojabetonista (C35/45-3, P30), paksuus 50 mm, InfraRYL kohdan 42320.1.2 mukaan.
Suojabetonikerros tehdään tippuputkilinjalle saakka (ks. R15/7883 r-2, Kannen pintarakenteet 1:20). Kevyenliikenteen korotusosalla eristys suojataan kuitukankaalla ja suojahiekkakerroksella, täyte tehdään kantavan kerroksen laatuvaatimukset täyttävästä murskesorasta # 0 55. 42331 ASFALTTIPÄÄLLYSTEET Päällystekerrokset ovat ajoradan pinnasta lukien: -- päällystekerros AB 16/100 40 mm -- päällystekerros AB 11/70 30 mm -- kevyenliikenteen päällystekerros AB 16/100 40 mm Päällystäminen suoritetaan ohjeen SILKO 2.814 mukaan. 42334 PÄÄLLYSTEEN SAUMAT Päällysteen saumoissa (reunapalkin ja päällysteen sekä päällysrakenteen päätyjen poikkisaumoissa) käytetään Liikenneviraston käyttöönsä hyväksymiä tartunta-aineita ja saumausmassoja. Saumojen teossa noudatetaan ohjeita SILKO 2.732 ja 3.731. 42400 SILLAN VARUSTEET JA LAITTEET 42450 SUOJALAITTEET 42451 KAITEET JA JOHTEET Sillankaiteen uusiminen Työnsuoritus Uusi sillankaide on tyypiltään Tieh H2, harva sillankaide, säleikkö, 2-putkijohde. Ks. piirustus R15/7883 r-1. Kaide kiinnitetään reunapalkkiin kuumasinkityillä pulteilla, aluslevyissä on huomioitava muuttunut paksuus. (Liikenneviraston kirje 2.5.2011, 3264/067/2010). Aluslaattoja, M16-200 HV (t=5,0mm), ISO 7094, DIN 440 R ja M16-350 HV (t=6,0mm), DIN 6340. Kaiteisiin tehdään liikuntajatkokset piirustuksen R15/7883 r-1 mukaisiin kohtiin. 42480 KUIVATUSLAITTEET 42481 TIPPUPUTKET Päällysrakenteeseen asennetaan tippuputkia piirustuksen R15/7883 r-2 ja ohjeen SILKO 2.611 mukaan. Nykyiset tippuputket poistetaan ja kolot paikataan ohjeen SILKO 2.232 mukaan.
Uudet tippuputket tehdään piirustuksen R15/DT1 mukaan piirustuksessa R15/7883 r-2 Kuivatus 1:200 esitettyihin paikkoihin huomioiden kevennysputkien sijainnit. Tippuputkien lopullinen pituus varmistetaan reikien porauksen jälkeen, vähintään 100 mm päällysrakenteen alapinnan taso. 42482 KANNEN PINTAVESIPUTKET Päällysrakenteeseen asennetaan syöksytorvet piirustuksen R15/7883 r-2 ja ohjeen SILKO 2.611 mukaan. Nykyiset syöksytorvet poistetaan ja kolot paikataan ohjeen SILKO 2.232 mukaan. Uudet syöksytorvet tehdään piirustuksen R15/DS1 mukaan piirustuksessa R15/7883 r-2 Kuivatus 1:200 esitettyihin paikkoihin huomioiden kevennysputkien sijainnit. Syöksytorvien lopullinen pituus varmistetaan reikien porauksen jälkeen, vähintään 100 mm päällysrakenteen alapinnan taso 42483 SALAOJAT Sillan päällysrakenteen molemmille reunoille asennetaan salaojat tippuputkilinjojen kohdille piirustuksen R15/7883 r-2 mukaan. Reunasalaoja tehdään piirustuksen R15/DS4 mukaan. Ympärystäyttö tehdään bitumilla sidotusta kiviaineksesta. Kiviaineksen päälle asennetaan kuitukangas (N3) ohjeen SILKO 2.613 mukaan. Salaoja ulotetaan koko sillan matkalle. 42497 KAAPELIT Siltavalaistus tehdään erillisen valaistussuunnitelman mukaisesti. Valaistuksen sähkökaapelit uusitaan ja asennetaan reunapalkkien sisään rakennettaviin suojaputkiin. Sähkön syöttökaapeli vedetään T4-tuen vasemmalta puolelta olevasta nykyisestä keskuksesta putkitetuilla maakaapeleilla ja tuelta T1 ja T4 oikea puoli maakaapelointi jatkuu ohitse sillan varsinaisen urakkarajan lähimpään nykyiseen valaisinpylvääseen saakka (urakkaan kuuluu kaapelointi, kaivu ja viimeistelytyöt näiltäkin osin). Reunapalkkeihin asennettavat varausputket päätetään sillan päihin (putket M50 (PEH). Varausputket on sidottava hyvin betoniteräksiin. Liitoskohdat tehdään jatkosmuhvein. Sillan teräksiä ei saa katkaista putken takia. 42496 VALAISINPYLVÄÄT Valaisinpylväille asennetaan uusittavaan reunapalkkiin kiinnikkeet joiden paikat on esitetty R15/7883 r-1 tasopiirustuksessa. Pylvään kiinnityslaite tehdään piirustuksen Ty II/554 ja kiinnityslaitteen ankkurointi tulee piirustuksen Ty II/541A mukaan.
22200 LUISKAVERHOUKSET JA EROOSIOSUOJAUKSET Keilaverhoukset (kiviverhous) puretaan siipimuurien vierustoista (pinnoitusta varten). Pinnoitustyön jälkeen keilaverhoukset kunnostetaan alkuperäiseen muotoon ja keilat kunnostetaan tarvittavilta osin. T4 -tuella kiviverhous rakennetaan uudelleen uusien siipimuurien mukaan ja asennustöissä käytetään nykyisiä keilakiviä. Siltatyön valmistuttua tarkistetaan, ettei keiloihin ja luiskiin jää sinne kuulumatonta materiaalia. Työvaiheessa noudatettavat keskeiset SILKO-ohjeet SILKO 1.901 Siltapaikan viimeistely SILKO 2.912 Kivilaattaverhouksen teko 1800 PENKEREET JA TÄYTÖT 1811 Penkereet Tierakenteet Sillan tulopenkereillä urakkarajaan saakka poistetut päällysteet uusitaan (AB 16/~120 kg/m² ). Sillan ja penkereen tasaus sovitetaan jouhevaksi ajoradalla ja kevyen liikenteen väylillä. 2210 Reunatuet Tuelta T1 reunakivet tehdään urakkarajaa saakka, T4-tuelta reunakivet upotetaan päällysteen tasoon urakkarajaan mentäessä, linjaus noudattaa kevyen liikenteen väylien reunalinjoja. 3210 Kaiteet Pengerkaiteet Pengerkaiteet uusitaan; sillan joka kulmaan tehdään 20 m 2-putkijohteellista pengerkaidetta 2,0m tolppajaolla lisättynä kevyenliikenteen korotusosalla ja kaiteet päätetään 12 m viisteillä. LAADUNVARMISTUS Urakoitsija laatii työstä laaturaportin. Ominaisuudet osoitetaan vähintään "Sillan laaturaportti, laatimisohje (TIEH 2200044-v-06)" osoitetussa laajuudessa. Raportin tulee sisältää mm. seuraavat asiat:
tiedot käytetyistä materiaaleista ja tarvikkeista korjaustyön aikaiset työsuunnitelmat tiedot tärkeimmistä työvaiheista, tarkastuksista ja työn lopputuloksesta koestustodistukset ja eri vaiheista tehdyt laadunvalvontapöytäkirjat mahdollinen muu kelpoisuutta osoittava aineisto TYÖTURVALLISUUS Työssä noudatetaan ko. työssä käytettävistä koneista ja laitteista annettuja määräyksiä ja ohjeita, sekä otetaan huomioon työntekijöiden terveys ja turvallisuus.