KAAVOITUSKATSAUS 2017 Petäjäveden kunta Petäjäveden kunta Suutarintie 4 41900 Petäjävesi www.petajavesi.fi Ulla Järvinen, aluearkkitehti 22.5.2017
Sisällysluettelo 1. Yleistä... 1 2. Kaavoitusprosessi ja hyväksyminen... 1 3. Maakuntakaava... 2 4. Yleiskaavat... 3 5. Rantayleiskaava... 3 6. Asemakaavat... 3 7. Meneillään olevat kaavat... 4 8. Tulevat kaavahankkeet... 4 9. Pohjakartta... 4 10. Muuta... 4 11. Yhteystiedot... 4
1 YLEISTÄ Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin sisältöön ja toteuttamiseen. (MRL 7 ). Petäjäveden kunnassa kaavoista kuulutetaan, kuten kunnallisista ilmoituksista on säädetty kuulutettavan. Kaavat ovat nähtävillä kunnan ilmoitustaululla, kunnan internet-sivuilla osoitteessa www.petajavesi.fi. Nähtävilläolosta tiedotetaan lehtikuulutuksella ja kunnan internetsivuilla. Kaavahankkeet on jaoteltu seuraavasti: Maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava. (Rantayleiskaava ja ranta-asemakaava) 2. KAAVOITUSPROSESSI JA HYVÄKSYMINEN Yleisesti kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Mm. kaavoituksen kulusta, vuorovaikutuksesta, tiedottamisesta, lausunnoita, mielipiteitä ja muistutuksista, nähtävilläolosta ja valitusoikeudesta määrätään Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä asetuksessa. Suunnittelu, osallistuminen ja päätöksenteko kaavoitusprosessin eri vaiheissa on esitetty seuraavassa kaaviossa. Sivu 1
3. MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava, MRL 27, sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa koskevat alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavalla varataan mm. asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet yleispiirteisesti. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavassa on mukana 11 vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaa aluetta eri puolilla maakuntaa. Laajoille yhtenäisille työpaikka- ja teollisuusalueille on osoitettu 32 aluevarausta. VT 4 on kaavassa merkitty merkittävästi parannettavana tieksi, Toivakan Viisarinmäestä Äänekoskelle moottoritienä ja Vaajakosken kohdalla siltaratkaisuna. Päärata Jyväskylästä Jämsän kautta Tampereelle on kaavassa kaksoisraideratkaisuna. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, maa-aineshuoltoon liittyviä aluevarauksia sekä puolustusvoimien aluetarpeet. Vahvistuksen saivat myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavassa jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi osoitetaan Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raaka-ainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kaava täydentää merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. 3.vaihemaakuntakaava on vahvistunut 5.12.2014 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa muutetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta sekä tarkistetaan virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). 4.vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 25.10.2014 Sivu 2
4. YLEISKAAVAT Pirkanmaan 1. maakuntakaava (Jämsän länkipohjan alue) Keski-Suomen maakuntahallitus on käynnistänyt 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Maakuntakaavan ehdotusluonnos on ollut nähtävillä huhtikuussa 2017 ja se on tarkoitus tulla ehdotuksena nähtäville syksyllä 2017 ja hyväksyttäväksi vielä 2017 aikana. lisätietoja: www.keskisuomi.fi/maakuntakaavoitus Petäjäveden keskustan OYK on saanut lainvoiman 9.8.2011, kaava käsittää Petäjäveden keskusta ympäristöineen. Kaava on oikeusvaikutteinen. Palvalahti - Kintaus osayleiskaava sekä Kintauden osayleiskaavan ja Vesistöjen rantaosayleiskaavan muutos on saanut lainvoiman 20.3.2013 Pitkälänvuoren tuulivoimapuiston Osayleiskaava (OYK) on käynnistetty keväällä 2015. Kaava oli luonnoksena nähtävillä 16.5 10.6.2016. Katso tarkemmin www.petajavesi.fi / tekniset palvelut 5. RANTAYLEISKAAVA 6. ASEMAKAAVAT Petäjäveden kunnan rantayleiskaava on saanut lainvoiman kokonaisuudessaan 3.10.2011. Likolammen rantayleiskaavan muutos on saanut lainvoiman 11.1.2017. Petäjäveden rantayleiskaavan muutos on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Muutos on lähinnä tekninen, kaavassa olevia poikkeamia tullaan päivittämään toteutuneen maankäytön mukaiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Petäjäveden kunnan rantayleiskaavatyön (voimaantulo kokonaisuudessaan 2011) yhteydessä on tehtyä kantatilaselvitystä käytetään kaavatyön mitoituksen pohjana. Kaavaluonnos on tulossa nähtäville kesällä 2017. Katso tarkemmin www.petajavesi.fi / tekniset palvelut Rautatieaseman alueen asemakaavamuutos on saanut lainvoiman 10.6.2016 Teollisuusalueen asemakaavamuutos on käynnistetty 2015. Alue käsittää korttelit 1003, 1013, 1014, 1015, 1016, Teollisuustien, Välitien ja Rantatien ET- ja LR- alueet sekä VL alueita. Aluerajaus tarkentuu kaavatyön edetessä. Kaavan tarkoituksena on tarkastella alueen maankäyttöä, -rakennetta ja tiestöä ja liikenteen sujuvuutta. Kaava tehdään osana maakauppaa ja se on ehtona Ely-keskuksen poikkeamisluvalle. Teollisuusalueen asemakaavamuutokseen on liitetty Petäjäveden keskustan maanteiden muuttaminen katualueiksi. Muutettavia alueita on osa Rantatiestä ja keskustassa olevan vanhan rautatiesillan läheisiä tiealueita. Petäjäveden Keskustan alueelta ja sen lähiympäristöstä on valmistunut 2015 ajantasa-asemakaava, mikä on kooste voimassa olevista asemakaavoista. Katso tarkemmin www.petajavesi.fi / tekniset palvelut Sivu 3
7. MENEILLÄÄN OLEVAT KAAVAHANKKEET Petäjäveden rantayleiskaavan muutos Teollisuusalueen asemakaavamuutos 8. TULEVAT KAAVAHANKKEET Ajantasa-asemakaavaa päivitetään tarvittaessa. Asemakaavoja päivitetään tarvittaessa. 9. POHJAKARTTA Pohjakartta on uudistettu, pohjakartta on laadittu ETRS-GK25 koordinaattijärjestelmään, korkeusjärjestelmä on N2000, Mittausluokka 2, 1:1000 Pohjakartta rajautuu pohjoisessa Findgridin muuntoaseman alueeseen, lännessä Jämsänveteen ja Kirrinjärveen. Etelässä Kirrinjärveen, Petäjäveteen, Kelvejärveen sekä Vekarisvuoreen. Idässä pohjakartta rajautuu Palvalahteen ja Fingridin voimalinjaan. Lisäksi Rautakylässä on uudistettu pohjakartta. Pohjakarttaa täydennetään tarvittaessa. 10. MUUTA Rakennusjärjestys on päivitetty ja se on saanut lainvoiman 1.2.2017 11. YHTEYSTIEDOT Petäjäveden kunta / tekninen toimi Suutarintie 4 41900 Petäjävesi 014 2673000 Ulla Järvinen, aluearkkitehti 040 7515611 Janne Koskenkorva, tekninen johtaja 040 6601437 Jukka Vähäsöyrinki, rakennustarkastaja 0400 673251 Sivu 4