Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1
Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY) sekä kaivannaisjäteasetuksen (VNa 379/2008) ja sen muutoksen (VNa 717/2009) edellyttämällä tavalla. Kaivannaisjäte (kaivannaisjätedirektiivin määritelmä): tällaista jätettä ovat esimerkiksi, rikastusjäte (mineraalien erilaisissa käsittelyissä jäljelle, jäävä kiinteä tai lietemäinen jäte), sivukivi ja irtomaa (kaivannaistoiminnoissa malmiin tai mineraaliesiintymään käsiksi pääsemiseksi siirrettävä aines, mukaan luettuna tuotannon valmisteluvaiheen aikana siirrettävä aines) ja pintamaa (maaperän ylin kerros), mikäli ne ovat mikäli ne ovat jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY (8) määritelmän mukaista jätettä. 2
Toimeksianto Tuottaa tausta-aineistoa Suomessa muodostuvien kaivannaisjätteiden luokittelulle pysyväksi jätteeksi kaivannaisjätedirektiiviin ja kaivannaisjäteasetukseen pohjautuen Ehdotus jätteistä, joiden voidaan katsoa täyttävän pysyvän jätteen luokitteluvaatimukset Opas pysyvien kaivannaisjätteiden luokittelusta Tuoda esille lisätiedon tarpeet Hanketahot Työ tilaajat: YM ja TEM Työn toteuttajat: GTK ja VTT 3
Kriteerit kaivannaisjätteen pysyvyydelle (1) Jäte ei hajoa eikä liukene tai muuten muutu merkittävästi siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle ja ihmisten terveydelle Jätteen sulfidirikkipitoisuus on enintään 0,1 % tai Sulfidirikkipitoisuus on enintään 1 prosentti ja neutraloimispotentiaalisuhde menetelmällä pren 15875 määritettynä suurempi kuin 3 Jätteestä ei aiheudu itsesyttymisen vaaraa eikä se pala Jätteen ja siitä erottuvan hienoaineksen sisältämien mahdollisesti haitallisten aineiden pitoisuudet eivät ylitä maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (PIMA) annetussa VNa:ssa (214/2007) esitettyjä kynnysarvoja tai alueen ympäristön maaperän taustapitoisuuksia. Tällaisia aineita ovat erityisesti arseeni, kadmium, koboltti, kromi, kupari, elohopea, molybdeeni, nikkeli, lyijy, vanadiini ja sinkki. Jäte ei käytännössä sisällä louhinnassa tai rikastuksessa käytettyjä aineita, jotka voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle tai ihmisen terveydelle 4
Kriteerit kaivannaisjätteen pysyvyydelle (2) Asetuksen mukaan kaivannaisjätettä voidaan pitää pysyvänä ilman testausta, jos voidaan jo olemassa olevan tiedon perusteella luotettavasti osoittaa, että yllä kuvatut perusteet täyttyvät Komission päätös 2009/359/EY ja kaivannaisjäteasetus antavat mahdollisuuden käyttää myös kansallisia pysyvän kaivannaisjätteen luetteloita, jos niihin kuuluvat materiaalit täyttävät edellä mainitut pysyvyyden kriteerit Tämän ohjeen tavoitteena on antaa ohjeistusta jätteen luokittelulle pysyväksi sekä kansallisen luettelon että tapauskohtaisen arvioinnin kautta 5
Tausta pysyvyyden määrittämiselle Jätteen luokittelu EU:n ja suomen lainsäädäntö kaivannaisjätteen luokittelulle Tilanne muissa EU-maissa Pysyvyyden määrittämisen menetelmät Kemialliset ja mineralogiset menetelmät Jätteen hajoamisen ja liukenevuuden arvioiminen Jätteen koostumuksen tutkiminen kaivannaisjäteasetuksen edellyttämällä tavalla sulfidirikkipitoisuuden määritys, neutraloimispotentiaalisuhteen määritys, itsesyttyminen ja palaminen, haitallisten aineiden pitoisuudet Jätteen sisältämien louhinnassa tai rikastuksessa käytettyjen haitallisten aineiden arviointi 6
Tausta pysyvyyden määrittämiselle Nykytiedon keruu ja analysointi Olemassa oleva tutkimustieto Kaivoslain alaiset ainekset Maa-aineslain alaiset ainekset Nykytiedon kattavuuden arviointi ja puuttuvan tiedon tunnistus Epävarmuuden arviointi ja kansalliset mahdollisuudet tulkinnassa Luokitusehdotus / Pysyvien kaivannaisjätteiden luettelo Opas on rajattu tällä hetkellä koskemaan louhinnassa muodostuvia sivukiviä 7
Pysyvien kaivannaisjätteiden luettelo Louhinnassa muodostuvat sivukivet Luokittelu perustuu Geologian tutkimuskeskuksen keräämään Suomen kalliogeokemian tietokantaan, joka sisältää 6544 kallioperänäytteen kemiallisen ja geologisen kuvauksen (Rasilainen et al. 2007) Näytteet on otettu kattavasti eri puolilta Suomea (oheisessa kuvassa näytteenottopisteet) Kivilajiryhmistä laskettiin kalliogeokemian tietokannasta kaivannaisjäteasetuksen (379/2008) ja PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) mukaisten alkuaineiden (As, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, V, Zn, Mo, S) kuningasvesiuuttoisten pitoisuuksien minimi- ja maksimiarvot sekä mediaani, keskiarvo, 75. persentiili ja 90. persentiili 8
Pysyvien kaivannaisjätteiden luettelo Louhinnassa muodostuvat sivukivet Kivilajiryhmät jaettiin tilastollisten tulosten perusteella kahteen ryhmään pysyviltä vaikuttaviin kivilajeihin muihin kivilajeihin Pysyväksi määritellyille kivilajeille oli kriteerinä, että 90 %:ssa ryhmän kivistä PIMA-alkuaineiden, molybdeenin ja rikin pitoisuudet olivat alle kynnys- tai ohjearvojen PIMA alkuaineet - PIMA kynnysarvo (VNa 214/2007) Molybdeeni - SAMASE-ohjearvo Rikki - VNa 717/2009:ssa määritetty ohjearvo 9
Pysyvien kaivannaisjätteiden luettelo Pysyviksi kaivannaisjätteiksi luokitellut sivukivien kivilajit Kivilaji Anortosiitti (17) Arkoosi (34) Gneissi (651) Graniitti (1133) Granodioriitti (703) Kalkkikivi (24) Kvartsiitti (239) Syenitoidi (42) Tonaliitti (333) Migmatiitti (12) Tarkennus (sisältää kivilajit) Anortosiitti, gabroanortosiitti gneissi, granodioriittigneissi, migmatiitti, graniittigneissi, kvartsimaasälpägneissi, tonaliittigneissi graniitti, gneissigraniitti, pegmatiitti granodioriitti, gneissigranodioriitti, granodioriittineosomi tonaliitti, gneissitonaliitti, tonaliittineosomi, trondhjemiitti 10
Pysyvien kaivannaisjätteiden luettelo Pysyviksi kaivannaisjätteiksi luokitellut sivukivien kivilajit Inerttien kivilajien P90 10000 ppm 1000 100 10 1 Co Cr Cu Mo Ni Pb S V Zn As Ylempi ohjearvo Alempi ohjearvo Kynnysarvo Anortosiitti (17) Arkoosi (34) Kalkkikivet (24) Gneissit (651) Graniitti (1133) Granodioriitti (703) Kvartsiitti (239) Syenitoidi (42) Tonaliitti (333) Migmaatti (12) Pysyviksi ehdotettavien kivilajien metalli- ja rikkipitoisuuksien 90. persentiilit. Taustalla PIMA -asetuksen mukaisten alkueineiden raja-arvot, molybdeenin osalta SAMASE -raja-arvot, sekä rikin osalta kaivannaisjäteasetuksessa (VNa 717/2009) määrittelemät raja-arvot. 11
Osoittamismenettelyt Osoittamismenettelyt Pysyvien kaivannaisjätteiden luettelon kautta todistettava jätteen yhdenmukaisuus luettelon jätteen kanssa Tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. arvioidaan täyttääkö jäte pysyvyyden perusedellytykset 12
Osoittamismenettelyt Osoittamismenettelyt: Osoittaminen pysyvien kaivannaisjätteiden luettelon perusteella Taustatietojen keruu (mm. raaka-aineet,prosessivaiheet, jätemäärät, nykyiset jätteenkäsittelytavat) Tunnetaanko kivityyppi riittävällä luotettavuudella? Vaiheisiin osallistuvia tahoja jätteen tuottaja asiantuntija viranomainen Kyllä Kivilajin määritys/ verifiointi Kyllä Varmistetaan tietojen kattavuus ja luotettavuus Onko jäte mahdollisesti pysyvien kaivannaisjätteiden luettelossa? Luodaan laadunhallintajärjestelmä Ei 13
Osoittamismenettelyt Pysyvien kaivannaisjätteiden kansallinen luettelo Taustatietojen keruu Tarkasteltavan alueen (kohteen, massan) määrittely ja rajaukset, prosessi, jossa jäte muodostuu, jätemäärät, nykyiset jätteenkäsittelytavat Sivukivijätteen kivilajien määrittäminen Kivilajista ja sen ominaisuuksista tehdään vakioidun muotoinen tyyppidokumentti Yhdenmukaisuuden osoittaminen Kaivannaisjätteen kivilajimääritystä ja tyyppidokumenttia verrataan tässä ohjeessa kuvattuun pysyvien kivilajien listaan, jonka perusteella kaivannaisjäte luokitellaan joko pysyväksi tai pysymättömäksi Yhdenmukaisuuden osoittaminen tulee tehdä uudelleen, jos jätteen koostumuksessa tai tuotantoprosessissa tapahtuu olennaisia muutoksia (esim. kivilaji muuttuu) jätteen laatua suositellaan valvottavaksi laadunvarmistusjärjestelmän mukaisesti 14
Osoittamismenettelyt Osoittamismenettelyt: Tapauskohtainen osoittamismenettely Täyttyvätkö pysyvyyden kriteerit olemassa olevan tiedon perusteella (kohteesta tai vastaavasta tapauksesta)? Ei Kyllä Varmistetaan tietojen kattavuus ka luotettavuus Tunnistetaan lisätiedon tarpeet ja määritellään tiedonhankinnan tavoitteet Luodaan laadunhallintajärjestelmä Laaditaan näytteenottosuunnitelma Näytteenotto Tutkimukset Vaiheisiin osallistuvia tahoja jätteen tuottaja asiantuntija viranomainen analyysilaboratorio Arviointi Täyttyvätkö pysyvyyden kriteerit? Ei 15
Osoittamismenettelyt Tapauskohtaisen arvioinnin perusteella Arvioidaan täyttääkö jäte kaivannaisjätteen pysyvyyden kriteerit Pysyvyyden arviointia varten tarvittavat tiedot Tarkasteltavan alueen rajaus Tutkimusmenetelmät pysyvyyden määrittämiseksi Näytteiden valmistelu tutkimuksia varten, liukenevuus, rikkipitoisuus, neutraloimispotentiaalisuhteen määritys, haitallisten aineiden pitoisuudet, ainejäämät louhinnasta ja rikastuksesta Tutkimusohjelman laajuus Testitulosten poikkeaminen kriteereistä Laajemmat selvitykset jätteen kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista Laadunhallinta ja poikkeamien käsittely Säännöllinen materiaalin ominaisuuksien seuranta 16