TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

2

3 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 211 Osa V Jätejakeiden tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT 2 3 KOKONAISPITOISUUDET 3 4 HAPONNEUTRALOINTIKAPASITEETTI 8 5 LIUKOISUUDET 8 6 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS 13 7 VIITTEET 15 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, kokonaispitoisuudet Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, liukoisuudet Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi, osastopäällikkö, maaperäpalvelut Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4

5 1 1 JOHDANTO Yleistä Talvivaaran kaivoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaivoksella ja metallitehtaalla syntyvien jätejakeiden koostumusta ja liukoisuusominaisuuksia tulee tarkkailla. Tuotannossa syntyvät pääjätejakeet ja niiden YM 1129/21 mukainen luokittelu on seuraava: Läjitettävä sivukivi ja ylijäämämaa Liuotuksen jäännösmineraalit = 2.vaiheen liuotuksen kiviaines 1 3 7* Metallitehtaalta muodostuvat mineraalijätteet * Kipsi- ja välineutralointisakka Tässä raportissa käsitellään kipsi- ja välineutralointisakkojen tarkkailun tulokset vuodelta 211. Tarkkailu on alkanut vuoden 21 kesäkuussa. Jätejakeiden tarkkailuohjelma on laadittu pääosin vuonna 26 ja sen laadinnassa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen 22/26 mukaista kaatopaikkakelpoisuuden testausmenettelyä siltä osin kuin se Talvivaaran tyyppiseen kaivostoimintaan soveltuu (Pöyry Environment Oy 28). Tuotantoprosessi Tuotantoprosessissa syntyvien jätteiden laatuun vaikuttavat jalostettavan malmin ja sivukiven laatu sekä tuotantoprosessessit ja siinä käytettävät yhdisteet, joten siitä lyhyesti seuraavassa. Alueen malmin (Ni-Cu-Co-Zn-mineralisaatiot/mustaliuske) päämineraalit ovat magneettikiisu (FeS), rikkikiisu (FeS2), kuparikiisu (CuFeS2), sinkkivälke (ZnS) ja pentlandiitti (Fe, Ni, Co)S. Nikkelin määrä malmissa on keskimäärin,22%, sinkin,5 % kuparin,13 % ja koboltin,2 %. Sulfidien määrä malmissa on yleensä %. Mustaliuske sisältää myös grafiittia. Helposti rapautuvista sulfidimineraaleista johtuen on happamien valumavesien muodostuminen mahdollista. Niiden muodostumiseen vaikuttavat sulfidimineraalien ja happamuutta neutraloivien mineraalien (esim. kalsiitti, dolomiitti) suhde. Louhittu (avolouhinta) malmi murskataan (n. 8 mm raekoko), agglomeroidaan (+rikkihappolisäys) ja kasataan noin kahdeksan metriä korkeiksi primäärikasoiksi liuotusta varten. Kun malmia on liuotettu noin puolitoista vuotta primäärikasalla, kasa puretaan ja malmi siirretään ja kasataan uudelleen sekundäärikasalle. Siellä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös primäärikasan huonosti liuenneista osista. Toisen liuotusvaiheen jälkeen liuotettu malmi jää pysyvästi sekundäärikasoihin. Sekä liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Metallien talteenottoprosessissa arvometallit saostetaan kemikaalien avulla kiertoliuoksesta. Jäännösliuos puhdistetaan ja palautetaan takaisin kasan kasteluun. Liuoksen puhdistuksen yhteydessä syntyvä kipsi- ja rautasakka johdetaan kipsisakka-altaaseen. Tuotteena saatavat metalliyhdisteet nikkeli-kobolttisulfidi seos, sinkkisulfidi ja kuparisul-

6 2 fidi, seos kuljetetaan jatkojalostusta varten Talvivaaran asiakkaiden jalostuslaitoksiin. Tärkeimpiä prosessissa tarvittavia kemikaaleja ovat rikkivety, joka tuotetaan paikan päällä elementtirikistä ja vedystä, kalkkikivi, poltettu kalkki ja lipeä. Metallien talteenottoprosessissa syntyy neutralointisakkaa sekä metallihydroksidi/kipsisakkaa. Neutralointisakka loppusijoitetaan suodatinkuivana sekundäärikasan pohjarakenteisiin ja jatkossa sivukivikasoihin. Muut hydroksidi/kipsisakat loppusijoitetaan siihen tarkoitukseen rakennettuun kipsisakka-altaaseen. ( 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT Jätejakeiden seuranta on aloitettu vuoden kesäkuussa 21. Kuukausittaiset keräilynäytteet jätejakeista otetaan seuraavasti: 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vuonna 211 näytteistä tehtiin jätejakeiden perusmäärityksiä taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Näytemäärän vähyyden vuoksi osasta näytteitä esimerkiksi kolonnikoetta ei tehty kaikilla kerroilla. Uraanin määritykset tehtiin myös kaikista näytteistä. Tarkkailua on toteutettu laajempana mitä tarkkailuohjelmassa on esitetty tekemällä rinnan sekä ravistelutestejä että kolonnikokeita. Päällekkäisillä testauksilla haluttiin selvittää onko liukoisuuksissa suuria eroja em. testausmenetelmillä. Taulukko 1 Näytteenotto ja analysoinnit. Tunnus Kokonaispitoisuudet Ravistelutesti Kolonnikoe ANC (A) (B) (C) (D) Tammikuu 211 x x x x x x x (1 Helmikuu 211 x x - x x Maaliskuu 211 x x x x x x x - x x (1 Huhtikuu 211 x - x x - x x - x x (1 Toukokuu 211 x x x x x x x x x x (1 Kesäkuu 211 x - x x - x - - x x (1 Heinäkuu 211 x x x x x x - x x x (1 Elokuu 211 x x x x x x - - x x (1 Syyskuu x x - x x - - x x (1 Lokakuu 211 x x x x x x x x x x (1 Marraskuu 211 x x x x x x x - x x (1 Joulukuu 211 x x x x x x x x x x (1 A. laaja-alkuaineanalyysi ICP-OES. B. 2-vaiheinen ravistelutesti SFS-EN C. läpivirtaus- eli kolonnitesti CN/TS 1445 D. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) CEN/TS ) Näytteen 653 luontainen ph oli <4. Haponneutralointikykyä ei ole, joten ANC:ä ei määritetty. Alkuaineiden (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Co, V, Ba, Mo, Sb, Be, Fe, Mg, Ti, Al, B, Ca, K, Mn, Na, P, S, Sn, Se, Hg + U) kokonaispitoisuudet määritettiin ICP-OES menetelmällä. Lisäksi näytteistä tutkittiin hehkutushäviö, kuiva-aine, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja ph. Liukoisuudet määritettiin 2-vaiheisella CEN-ravistelutestillä (SFS-EN ) ja läpivirtaustestillä eli kolonnikokeella (CN/TS 1445). Liukoisuudet tehdään tässä perusmääritysvaiheessa molemmilla menetelmillä myöhempää vastaavuustestausta varten.

7 3 CEN-testi on yleensä aggressiivisempi testi kuin kolonnitesti, jossa uutto tapahtuu hitaasti tislatulla vedellä putkeen pakatun näytteen lävitse. Tästä johtuen CEN-testissä liukoisuudet ovat yleensä suuremmat kuin kolonnitestissä. Ravistelutestin ja kolonnikokeen suodoksista määritettiin As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Se, V, Zn, Hg, Cl, F, SO4, DOC, ph, SJK sekä U ja TDS. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritetään CEN/TS15364 standardin mukaisesti. ANC -arvot annetaan yhden ph yksikön välein riippuen näytteen luontaisesta ph arvosta välillä ph 12 4 yksikössä mg H+ / kg kuiva-ainetta. Eli jos näytteen luontainen ph arvo on < 4, niin standardin mukaisesti näytteellä ei ole ollenkaan ANC:tä. Analysoinnista on vastannut Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratorio. Laboratorio on akkreditoitu laboratorio (T231). 3 KOKONAISPITOISUUDET Keräilynäytteiden analyysitulosten koontitaulukot on esitetty liitteessä 1. Täydelliset tulokset on toimitettu aiemmin tulosten valmistuttua tilaajalle ja eri viranomaistahoille. Havaittuja kokonaispitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisiin ohjearvoihin ja ongelmajäteraja-arvoihin (Dahlbo 22). Keräilynäytteiden pitoisuudet olivat koholla lähinnä nikkelin osalta ja esineutralointisakassa myös sinkin sekä osin myös kuparin ja kadmiumin osalta. Seuraavassa on tuloksia tarkasteltu tarkemmin. Nikkelin pitoisuudet olivat vuonna 211 loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa välillä mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa välillä mg/kg ja esineutralointisakassa välillä mg/kg (kuva 1) mg/kg Nikkeli, Ni 2 mg/kg kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 1 Keräilynäytteiden nikkelipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaisen ylemmän ohjearvon 15 mg/kg lukuun ottamatta esineutralointisakkanäytettä syyskuussa. Ongelmajäterajaarvo nikkelille on 1 mg/kg, joten se alittuu. Pitoisuustasot ovat olleet tarkkailun

8 4 alusta lähtien lievässä laskusuunnassa. Alueen maaperässä on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Esimerkiksi valtakunnaallisen taustapitoisuusrekisterin mukaan metalliprovinssi 3 alueella moreenissa havaittu nikkelipitoisuuden maksimiarvo on 554 mg/kg. Arvo ylittää esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason 15 mg/kg ( Sinkkipitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa (645) 7,7-75 mg/kg ja esineutralointisakassa (653) mg/kg välillä (kuva 2). Pitoisuudet ylittivät esineutralointisakassa ylemmän ohjearvon 4 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 25 mg/kg. Sinkkipitoisuudessa on ollut voimakasta vaihtelua. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ylempi ohjearvo ylittyi elokuun ja lokakuun näytteissä ja kynnysarvotaso touko- ja kesäkuun näytteissä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat pieniä ja esimerkiksi kynnysarvotaso alittui kaikissa kuukausinäytteissä mg/kg Sinkki, Zn 12 mg/kg kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 2 Keräilynäytteiden sinkkipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Kadmiumpitoisuudet olivat esineutralointisakassa 3,7-44,7 mg/kg välillä lukuun ottamatta maaliskuun kohonnutta pitoisuutta 47 mg/kg. Maaliskuun ja tammikuun pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvon 2 mg/kg. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <,3-1,5 mg/kg välillä ja raudan sakeuttimen alitteessa pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<,3 mg/kg). Koboltin pitoisuudet olivat esineutralointisakassa 3,8-12 mg/kg välillä. Toukokuun pitoisuus ylitti alemman ohjearvon 1 mg/kg. Kynnysarvon 2 mg/kg ylityksiä oli tammi-, maalis- ja marraskuulta. Muissa jätejakeissa pitoisuudet olivat pieniä ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso. Kuparin pitoisuus oli esineutralointisakassa mg/kg välillä lukuun ottamatta maaliskuun selvästi poikkeavaa pitoisuutta 69 mg/kg. Maaliskuun pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon 2 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 25 mg/kg. Alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin huhti-, touko- ja marraskuulta. Muissa jätejakeissa kuparipitoisuudet olivat hyvin alhaisia (<2-8 mg/kg) ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso 1 mg/kg.

9 5 Vanadiinin pitoisuus oli raudan sakeuttimen alitteessa 11-2 mg/kg välillä. Syys-, loka- ja joulukuun näytteissä ylittyi alempi ohjearvotaso 15 mg/kg, muina kuukausina ylittyi kynnysarvo 1 mg/kg. Vanadiinin keskimääräiset pitoisuudet olivat lievästi kohonneet. Muissa jätejakeissa vanadiinipitoisuudet olivat hyvin pieniä (2,5-9,7 mg/kg) eikä niissä ollut havaittavissa muutoksia. Uraanin pitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 5-44 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa,8-15 mg/kg välillä (kuva 3). Uraanin pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia, raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli kuitenkin lievästi kohonnut vuodesta 21. Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/27). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASE-ohje- ja raja-arvojen (Ympäristöministeriö 1994) perusteella pitoisuustaso ei ole korkea. Aiemmin teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo uraanille oli 5 mg/kg ja asuinalueilla sovellettu ohjearvo oli 5 mg/kg. Mustaliuskeet, joihin Talvivaaran nikkelimalmin isäntäkivilaji kuuluu, sisältävät luonnostaan uraania. Tutkimusten mukaan Talvivaaran uraanipitoisuudet vaihtelevat yleensä välillä 3 ppm keskiarvon ollessa noin 2 ppm (mg/kg). ( Arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa uraanin mediaanipitoisuus on 2 mg/kg (Koljonen 1992). Uraani, U mg/kg kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 3 Keräilynäytteiden uraanipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Arseenin pitoisuudet ovat olleet kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg) lukuun ottamatta esineutralointisakka näytettä joulukuussa, jolloin havaittiin lievästi analyysitarkkuusrajan ylittänyt pitoisuus (3,5 mg/kg). Kromin osalta pitoisuudet ovat olleet myös pieniä. Raudan sakeuttimen alitteessa kuitenkin hieman suurempia (22-44 mg/kg), mutta siinäkin kynnysarvotason 1 mg/kg alittavia. Elohopeapitoisuus on ollut kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan lukuun ottamatta esineutralointisakan tammikuun näytettä, jossa pitoisuus ylitti lievästi analyysitarkkuusrajan. Esimerkiksi kynnysarvo elohopealle on,5 mg/kg.

10 6 Lyijyn pitoisuus on vaihdellut <3-8,6 mg/kg välillä eli kaikissa jätejakeissa pitoisuus on alittunut esimerkiksi kynnysarvotason 6 mg/kg. Mangaanin pitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg. Mangaanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/27). Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa mangaanin mediaanipitoisuus on 5 mg/kg (Koljonen 1992). Mangaanipitoisuus oli selvästi koholla loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimien alitteissa, mutta niidenkin pitoisuuksissa on havaittavissa alenemistrendi. Mangaani, Mn mg/kg kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 4 Keräilynäytteiden mangaanipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Molybdeenin, seleenin, tinan pitoisuudet ovat olleet alle analyysitarkkuusrajojen. Antimonin pitoisuus oli jätejakeissa välillä <1-2,9 mg/kg. Rikkipitoisuus oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 5). Rikki, S mg/kg kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 5 Keräilynäytteiden rikkipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

11 Arvot ovat koholla kaikissa näytteissä. Rikkipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Kallioperässä rikki esiintyy epätasaisesti jakautuneena, koska yleiset alkuaineet kuten pii ja alumiini eivät muodosta sulfideja ja koska silikaatit sisältävät rikkiä vähän. Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa rikin mediaanipitoisuus on 65 mg/kg (Koljonen 1992). Geologisissa tapahtumissa sulfidit erottuvat silikaateista omiksi muodostumikseen, joita hyödynnetään myös malmeina. Sulfidien määrä Talvivaaran malmissa on yleensä %. Rikki on ravinne ja se on rakenneosana mm. valkuaisaineissa. Kalsiumpitoisuudet olivat vastaavalla tasolla kuin rikkipitoisuudetkin eli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä. Kalsium on tärkeä neutralointikapasiteettia lisäävä alkuaine. Kalsiumille ei ole viitearvoja. 7 Kalsium, Ca mg/kg kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 6 Keräilynäytteiden kalsiumpitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Keräilynäytteiden ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa välillä 8,5-9,6, raudan sakeuttimen alitteessa 5,5-7,3, nauhasuotimelta otetussa esineutralointisakassa 2,9-4,5 (kuva 7). Selvästi alhaisin ph on esineutralointisakassa. ph-arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkkailujakson aikana. ph kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 7 Keräilynäytteiden ph-arvot = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

12 8 Orgaanisen hiilien kokonaismäärä (TOC) oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <2-12, raudan sakeuttimen alitteessa 4-14 g/kg ja esineutralointisakassa <1-2 g/kg välillä. TOC-pitoisuudet eivät ole korkeita. Esimerkiksi pysyvän jätteen kaatopaikalle TOC-pitoisuuden viitearvo on 3 % (= 3 g/kg). Hehkutushäviö oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 6,4-13,4 %, raudan sakeuttimen alitteessa 1,8-12,8 % ja esineutralointisakassa 2,6-11,1 % välillä. Hehkutushäviön avulla arvioidaan kuiva-aineen orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen määriä. Siten jäteaineksen orgaanisen aineksen määrä on vähäinen. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (646) ja raudan sakeuttimen alite (645) johdetaan kipsisakka-altaalle. Nauhasuotimelta tuleva esineutralointisakka (653) viedään sekundäärikasan pohjalle. 4 HAPONNEUTRALOINTIKAPASITEETTI Tarkkailuohjelman mukaan esineutralisointisakasta (653) tulee määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli kaikilla kerroilla < 4, joten standardin (* mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. *) CEN/TS (Characterization of waste Leaching behaviour tests Acid and base neutralization capacity test). Vuonna 21 esineutralisointisakan haponneutralisointikapasiteetti saatiin määrittyä vain kesäkuussa. Tulosten mukaan haponneutralisointikapasiteetti oli huono eli aines on herkkä ph-muutoksille (puskurikapasiteetti on huono). Haponneutralisointikapasiteetille ei ole esitetty viitearvoja. Valtioneuvoston asetuksen 22/26 mukaan se on aina tutkittava ja arvioitava tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä. 5 LIUKOISUUDET Keräilynäytteistä tehtiin läpivirtaustestejä eli kolonnikokeita (CEN/TS 1445:24) sekä kaksivaiheisia ravistelutestejä (SFS-EN ). Yleensä ravistelutestissä saadaan suurempia liukoisuuksia. Laadunvalvontatutkimuksissa liukoisuudet määritetään ravistelutestillä, joka vaatii ajallisesti murto-osan läpivirtaustestiin verrattuna, jonka kesto noin 1 kk. Havaittuja liukoisia pitoisuuksia verrattiin valtioneuvoston asetuksen 22/26 mukaisiin pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoittamisesta annettuihin kelpoisuusperusteisiin. Liukoisuuskokeissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia lähinnä sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismääräin (TDS) osalta, esineutralointisakassa myös nikkelin, sinkin ja kadmiumin osalta. Monen metallin osalta (mm. As, Hg, Sb, Sn, Mo) liukoisuudet olivat kaikki / tai pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Seuraavassa liukoisuuksia on tarkasteltu tarkemmin.

13 Nikkelin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä mg/kg ja kolonnikokeessa 91,4-188 mg/kg välillä (kuva 8). Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 1 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 4 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat,14-29,1 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <,1-,41 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat keskimäärin hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakassa, josta ovat tulokset molemmilla testillä lähes joka kuukaudelta (1 kk), ravistelutestissä nikkelin liukoisuuden keskiarvo oli 571 mg/kg ja kolonnikokeessa 54 mg/kg. Kuvassa 9 on esitetty pitoisuudet molemmilla testeillä ja kuvassa 1 on testitulosten keskinäinen suhde. Tuloksista nähdään, että testitulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. 9 Nikkeli, Ni mg/kg 1 mg/kg TJKP OJKP 2 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 8 Nikkelin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Nikkelin liukoisuudet esineutralointisakka (653) mg/kg Ravistelu Kolonni kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 9 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuudet ravistelu ja kolonnikokeessa.

14 1 Nikkeli:ravistelutesti/kolonnitesti mg/kg (kolonni) mg/kg (ravistelu) Kuva 1 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuuksien suhde ravistelu ja kolonnikokeessa. Sinkin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg välillä (kuva 11). Liukoisuudet ylittävät molemmissa kokeissa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 5 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 2 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <,1-,6 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <,1-,17 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä sinkin liukoisuuden keskiarvo oli 5158 mg/kg ja kolonnikokeessa 4695 mg/kg. Sinkki, Zn mg/kg TJKP OJKP 2 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 11 Sinkin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kadmiumin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä <, mg/kg välillä ja kolonnikokeessa <,15-44 mg/kg. Liukoisuudet ylittävät maalisheinäkuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 1 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle raja-arvon 5 mg/kg. Loppuvuodesta (syys-joulukuu) em. liukoisuusraja-arvot alittuivat molemmissa kokeissa. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet (ravistelu- ja kolonnitesti) olivat <,15-,42 mg/kg välillä ja loppuneutra-

15 11 loinnin sakeuttimen alitteessa <,15 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman korkeampia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä kadmiumin liukoisuuden keskiarvo oli 48 mg/kg ja kolonnikokeessa 53 mg/kg. Kuparin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutestissä <,1-326 mg/kg välillä ja kolonnikokeessa <,15-17 mg/kg. Liukoisuudet ylittävät maalistoukokuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 5 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle raja-arvon 1 mg/kg. Loppuvuodesta (elojoulukuu) liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <,1 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <,1 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa tai hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakassa ravistelutestissä kuparin liukoisuuden keskiarvo oli 126 mg/kg ja kolonnikokeessa 82 mg/kg. Sulfaatin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakan ravistelutesteissä mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg välillä (kuva 12). Pitoisuudet ylittävät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 2 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat ravistelutesteissä mg/kg ja kolonnikokeessa mg/kg välillä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ravistelutesteissä mg/kg ja kolonnikokeessa mg/kg välillä. Em. pitoisuudet ylittivät kaikki tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon 2 mg/kg ja pääosin myös ongelmajätteenkaatopaikalle asetetun viitearvon 5 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat hieman alempia. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä sulfaatin liukoisuuden keskiarvo oli 4436 mg/kg ja kolonnikokeessa 3763 mg/kg. Sulfaatti, SO mg/kg TJKP OJKP 5 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 12 Sulfaatin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Liuenneiden aineiden kokonaismäärät (TDS) vaihtelivat esineutralointisakan (653) ravistelutestissä mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg (kuva 13). Maalis-kesäkuussa pitoisuudet esineutralointisakan pitoisuudet ylittivät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon 6. Heinä-joulukuussa ylittyi vain pysyvän jätteen kaatopaikan viitearvo 4 mg/kg.

16 12 Liuenneiden aineiden kokonaismäärä, TDS 35 3 mg/kg TJKP OJKP 5 kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 13 TDS keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Raudan sakeuttimen alitteen (645) ravistelutesteissä TDS-pitoisuudet vaihtelivat mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg välillä. Molemmissa kokeissa ylittyi ongelmajätekaatopaikan viitearvo 1 mg/kg. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteen (646) ravistelutesteissä pitoisuudet vaihtelivat mg/kg välillä ja kolonnikokeessa mg/kg välillä. Tammielokuun näytteissä ylittyi tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvo 6 mg/kg ja pääosin myös ongelmajätteen kaatopaikan viitearvo 1 mg/kg. Loka-joulukuussa ylittyi vain pysyvän jätteen kaatopaikan viitearvo 4 mg/kg. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa luokkaa tai alempia kuin ravistelutesteissä. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä TDS:n keskiarvo oli 5173 mg/kg ja kolonnikokeessa 498 mg/kg. Vastaavat keskiarvot raudan sakeuttimen alitteelle olivat mg/kg ja mg/kg sekä loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteelle mg/kg ja mg/kg. On kuitenkin huomattava, että näissä jälkimmäisissä tapauksissa kolonnikokeita oli tehty vähemmän kuin ravistelukokeita, jolloin keskiarvotulokset eivät ole vertailukelpoisia. Liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet olivat pieniä (<1-91 mg/kg) lukuun ottamatta raudan sakeuttimen alitetta, jossa tammikuussa havaittiin kohonnut arvo 17 mg/kg. Ko. arvo ylittää tavanomaisen jätteen kaatopaikan arvon 8 mg/kg ja myös ongelmajätteen kaatopaikan viitearvon 1 mg/kg. Kloridin ja fluoridin liukoisuudet alittivat kaikilta osin esimerkiksi tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot. Ainoastaan fluorin pitoisuus ylitti lievästi pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon (1 mg/kg). Ylitykset havaittiin pääosin esineutralointisakassa. Liukoisuuskokeiden perusteella jätejakeet eivät täytä esimerkiksi pysyvän jätteen eivätkä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja normeja. Osin ylittyvät myös ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut normit.

17 13 Suodosten ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (ravistelutesti) 8,5-9,9 välillä, raudan sakeuttimen alitteessa 6,-7,6 välillä ja esineutralointisakassa 2,4-4,9 välillä. Suodosten sähkönjohtavuuden arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (ravistelutesti) ms/m välillä, raudan sakeuttimen alitteessa 5-81 ms/m välillä ja esineutralointisakassa ms/m välillä. Uraanin liukoisuus oli ravistelutestissä esineutralointisakassa,44-5,73 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa,18-5,3 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa,8-,84 mg/kg välillä (kuva 14). Vastaavat arvot kolonnikokeessa olivat,3-5,44 mg/kg,,2-1,57 mg/kg ja,1-,91 mg/kg. Uraanin liukoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Kolonnitestissä liukoisuudet olivat samaa luokkaa kuin ravistelutesteissä. Esimerkiksi esineutralointisakan ravistelutestissä uraanin keskiarvo oli 2,28 mg/kg ja kolonnikokeessa 2,27 mg/kg. Uraani, U 6 5 mg/kg kesä.1 heinä.1 elo.1 syys.1 loka.1 marras.1 joulu.1 Kuva 14 Uraanin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka 6 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS Vuonna 211 jätejakeiden seurantaa on toteutettu kuten vuonna 21 eli kuukausittaisista keräilynäytteistä (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) on määritetty kokonaispitoisuuksia ja liukoisuusominaisuuksia. Kokonaispitoisuudet. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) ja raudan sakeuttimen alitteessa (645) nikkelin pitoisuus ylitti kaikissa kuukausinäytteissä esimerkiksi valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun asetuksen 214/27 mukaisen ylemmän ohjearvotason 15 mg/kg. Sinkin osalta ylempi ohjearvotaso ylittyi kahdessa kuukausinäytteessä (646). Esineutralointisakassa (653) ylittyy lähes kaikissa näytteissä nikkelin ylempi ohjearvo ja sinkin osalta kaikissa näytteissä ylempi ohjearvo 4 mg/kg sekä ongelmajäteraja-arvo 25 mg/kg. Tammija maaliskuussa kadmiumin ja kuparin pitoisuudet ylittivät ylemmät ohjearvotasot. Uraanin pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia, raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli kuitenkin lievästi kohonnut vuodesta 21. Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/27). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASEohje- ja raja-arvojen perusteella pitoisuustaso ei ole korkea.

18 14 Kokonaispitoisuuksissa ei havaittu merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Pitoisuudet olivat pääosin aikaisemmalla tai osin alemmalla tasolla (Ni, Zn, Mn). Liukoisuudet. Liukoisuuskokeiden perusteella loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa (646) ja raudan sakeuttimen alitteessa (645) sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismäärä (TDS) ylittivät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot (VNa 22/26). Esineutralointisakan osalta kohonneita liukoisuuksia havaittiin nikkelin ja sinkin osalta, mutta osin myös kadmiumin, kuparin ja sulfaatin osalta. Näiden osalta ylittyi enimmillään ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot ja TDS:n osalta enimmillään tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvo. Muutamien yksittäisten aineiden osalta (pääosin fluoridi esineutralointisakassa) ylittyivät pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut viitearvot. Uraanin liukoisuus oli suurin esineutralointisakassa ja raudan sakeuttimen alitteessa (5,7 ja 5,3 mg/kg), loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa arvot olivat hyvin pieniä. Uraanin liukoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja. Liukoisuuksissa ei ole vuonna 211 tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempaan vuoteen. Vuoden 211 tulokset ovat vahvistaneet aikaisemman vuoden pitoisuustasot. Liukoisuuskokeiden perusteella jätejakeet eivät täytä esimerkiksi pysyvän jätteen eivätkä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettuja normeja. Osin myös ongelmajätteen kaatopaikalle asetetut normit ylittyvät. Kaivannaisjätteisiin ei kuitenkaan suoraan sovelleta kaatopaikka-asetuksen mukaisia normeja vaan kaivostoiminnan sivutuotteisiin sovelletaan annettua kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskevaa direktiiviä (26/21/EY) ja sen perusteella annettua asetusta kaivannaisjätteistä (379/28) sekä em. asetuksen muuttamisesta (717/29). ANC. Esineutralisointisakasta (653) tulee tarkkailuohjelman mukaan määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli kaikilla kerroilla < 4, joten standardin mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite ja raudan sakeuttimen alite johdetaan kipsisakkaaltaalle ja esineutralointisakka läjitetään sekundäärikasan pohjalle. Liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Jatkotoimenpiteet Jätejakeiden tarkkailutulosten perusteella seurantaa voitaisiin tarkistaa. Näytteenottoa jatketaan nykyiseen tapaan eli keräilynäytteet (loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, raudan sakeuttimen alite, esineutralointisakka) otetaan kuukausittain. Vuoden 212 tammi-maaliskuussa kuukausittaisten keräilynäytteiden analysointia on toteutettu nykyiseen tapaan, mutta siitä eteenpäin esitämme että kuukausittaisista näytteistä määritetään alkuaineiden kokonaispitoisuudet nykyiseen tapaansa (myös uraani) ja liukoisuusominaisuuksien määritys tehtäisiin pääosin 2-vaiheisella ravistelukokeella (SFS- EN ), koska nykyisen tarkkailutulosten perusteella pitoisuudet ovat hyvin lähellä toisiaan. Kolonnikokeita tehtäisiin vain kolme kertaa vuodessa, esimerkiksi vuonna 212 toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa. Tarkkailun jatkosta päättää Kainuun ELY-keskus.

19 15 7 VIITTEET Dahlbo Helena 22. Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi, arvioinnin perusteet ja menetelmät. Ympäristöopas 98. Suomen ympäristökeskus. Heikkinen Päivi M., Aatos Soile, Nikkarinen Maria ja Taipale Riikka 29. Luonnonkivituotannon sivukiviin liittyvät ympäristövaikutukset ja ympäristökelpoisuuden testaaminen. S/49//27/ Geologian tutkimuskeskus. Itä- Suomen yksikkö. Kuopio. Geologian tutkimuskeskus, valtakunnallinen taustapitoisuusrekisteri ( Kauppila, P., Räisänen, M.L. ja Myllyoja, S Metallikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt. Suomen ympäristö 29/211. Suomen ympäeristökeskus. Koljonen, T (toim.). Suomen geokemian atlas. Osa 2: Moreeni. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. Pöyry Environment Oy 28. Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. 9M6714, , täyd Talvivaara Projekti Oy. Reinikainen Jussi 27. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/27. Suomen ympäristökeskus. Räisänen, M.L., Nikkarinen, M., Lehto, O. ja Aatos, S. 22. Liukoisuustesti- ja heikkouuttomenetelmät kaivannaisteollisuuden sivutuotteiden ympäristö- ja kaatopaikkakelpoisuuden määrittämisessä. Raportti S44//1/22. Geologian tutkimuskeskus, Kuopion yksikkö. Valtioneuvoston asetus (22/26) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Valtioneuvoston asetus (214/27) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Valtioneuvoston asetus (379/28) kaivannaisjätteistä. Valtioneuvoston asetus (717/29) kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Wahlström, M. ym. 21. ja Mroueh. U-M. ym. 2. Sivutuotteet maarakenteissa. Käyttökelpoisuuden osoittaminen. TEKES. Helsinki Wahlström Margareta, Laine-Ylijoki Jutta, Kaartinen Tommi, Hjelmar Ole och Bendz David 29. Acid neutralization capacity of waste specification of requirement stated in landfill regulations. TemaNord 29:58. Ympäristöministeriö Saastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa. Saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojekti; loppuraportti. Muistio 5/1994.

20 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/22). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo , Alempi oa (5) 1 Ylempi oa (5) 1 Ongelmajäte Kesä 21 <3 5 1, <2 <,4 655 < < <2 < ,3 9 Heinä 21 <3 7, <,4 757 < < <2 < < ,9 Syys 21 <3 1 <, <,4 62 < <1 <4 13 <2 < <1-6 7,3 8,7 Loka 21 <3 8 <,3 4 <2 2 <,4 517 < , <2 < < ,7 Marras 21 <3 7 <1,5 7 4 <2 <,4 571 < <4 <4 14 <2 < < ,7 Joulu 21 <3 7 <,3 5 <2 2 <,4 563 < < <2 63 <1 7,7 8,6 Tammi 211 <3 6,1 <,3 3,5 <2 <2 <,4 55 <1 32 8,6 2,9 7,6 11 <3 2, <2-9 8,6 8,8 Helmi 211 <3 7,6 <,3 4,5 <2 2,1 <,4 467 <1 4 8,1 1,8 6,1 8 <3 3, ,5 8,8 Maalis 211 <3 7,7 <,3 12 3,3 3 <,4 495 <1 83 6,3 <1 <3 18 <3 4, ,5 8,9 Huhti 211 <3 9,63 5,4 2,7 7,8 <,4 448 < ,9 <1 7,5 19 <3 3, ,2 9,2 Touko211 <3 6,2 1,1 9,3 <2 7,8 <,4 454 < <1 <3 268 <3 6, ,9 8,9 Kesä211 <3 3,3 1,5 12 <2 5,4 <,4 62 <1 65 4,9 < <3 8, ,2 9,3 Heinä211 <3 1,8 <,3 12 <2 <2 <,4 526 <1 8 5,3 < <3 2, < ,4 8,5 Elo211 <3 3,61 16 <2 8 <,4 467 < ,9 <1 <3 732 < < ,2 9,6 Loka211 <3 4,2,67 9,5 5,1 <2 <,4 379 < ,6 <3 <3 5 <3 4, <2 7,6 9,3 Marras211 <3 8,1,33 7 3,2 <2 <,4 47 < ,2 <1 5,3 19 <3 2, <2 22,8 <2 6,4 9,3 Joulu211 <3 1,7 <,3 4,2 3,2 <2 <,4 391 <1 34 <3 <3 <3 25 <3 6, <2 6,9 8,7 1) Pima-asetuksessa 214/27 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

21 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/22). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo , Alempi oa (5) 1 Ylempi oa (5) 1 Ongelmajäte Kesä 21 <3 3, <2 <,4 18 < <4 <4 37 < ,9 7,1 Heinä 21 <3 2, <2 <,4 392 < < < ,4 5,6 Syys 21 <3 7 <, <2 <,4 277 < <1 <4 26 < ,2 5,6 Loka 21 <3 5 <,3 5 2 <2 <,4 217 < <1 <4 14 < ,9 5,6 Marras 21 <3 11 <, <,4 26 <1 66 <3 <4 <4 89 < ,6 5,8 Joulu 21 <3 5 <, <2 <,4 24 < <1 <4 22 < <1 9,5 6,1 Tammi 211 <3 19 <,3 3,4 22 2,1 <,4 145 < <3 <3 11 < ,4 6,6 Helmi 211 <3 8,7 <,3 6,8 24 <2 <,4 213 <1 49 3,7 <1 <3 14 < ,8 5,7 Maalis 211 <3 3,5 <, <2 <,4 2 <1 77 3,9 <1 <3 2 < ,4 5,5 Touko211 <3 15 <, <2 <,4 124 < <1 4,1 4 < ,1 7 Heinä211 <3 6,5 <, <2 <,4 156 < ,8 < < ,9 7,2 Elo211 <3 5,5, <2 <,4 185 <1 79 4,5 <1 <3 75 < ,8 6,4 Syys211 <3 7,4 <,3 3,7 31 <2 <,4 138 < <1 5,4 8,6 < ,8 6,6 Loka211 <3 3,9 <, <2 <,4 14 <1 674 <3 <3 <3 31 < ,8 7,3 Marras211 <3 4,4 <,3 6,6 27 <2 <,4 131 < ,2 <1 <3 7,7 < ,1 7,3 Joulu211 <3 5,3 <, <2 <,4 133 <1 43 <3 <1 <3 29 < ,2 6,1 1) Pima-asetuksessa 214/27 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

22 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Kokonaispitoisuudet (osa tutkituista alkuaineista), orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC), hehkutushäviö ja ph 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 214/27 mukaiset ns. Pima-ohjearvot ja Syke:n ongelmajäteelle määrittämät arvot (Syke 98/22). Huom! Kaikille alkuaineille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Mangaani (Mn) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Rikki (S) Kalsium (Ca) Fosfori (P) Uraani (U) TOC Hehkutushäviö ph mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g/kg % Kynnysarvo , Alempi oa (5) 1 Ylempi oa (5) 1 Ongelmajäte Kesä 21 < <2 63 <,4 22 <1 97 <3 5 <4 191 <2 < ,9 1 7,8 6 Heinä 21 <3 5 2,9 61 <2 12 <,4 95 < <4 <4 134 < ,9 1 4,7 3,3 Syys 21 <3 12 2, <,4 168 <1 151 <3 <4 <4 51 < ,2 3,3 Loka 21 <3 7 2,3 37 <2 11 <,4 52 <1 125 <3 <4 <4 13 < <1 1,6 3,8 Marras 21 <3 31 4, <,4 16 <1 136 <3 <4 <4 114 < ,8 4 Joulu 21 <3 7 8, <,4 46 <1 69 <3 <1 <4 91 < <1 1,7 3,9 Tammi 211 < ,7 29 2,4 472,75 12 <1 28 <3 <3 <3 917 <3 3, <2 - <1 3,1 4,1 Maalis 211 <3 8, ,8 69 <,4 5 < ,5 <1 <3 142 <3 7, ,6 4,4 4,2 Huhti 211 < ,3 156 <,4 48 <1 48 5,2 <1 <3 386 <3 7, ,1 <2 2,6 2,9 Touko211 < ,5 12 2,9 175 <,4 742 < <1 <3 152 <3 5, <2 7,7 4,1 Kesä211 <3 5,8 1,6 24,7 2,5 95 <,4 131 < ,8 <1 <3 283 <3 9, ,3 2 7,9 4,2 Heinä211 < ,4 66 <,4 797 <1 59 <3 <3 <3 45 <3 8, ,1 <2 3,6 4 Elo211 < ,5 7,4 3,3 61 <,4 44 <1 227 <3 <3 <3 32 <3 6, ,8 <2 2,7 4,1 Syys211 <3 14 3,7 3,8 3,2 17 <,4 259 <1 16 <3 <3 <3 43 <3 6, <2 11,1 4,5 Loka211 <3 7,4 13,4 1 2,8 74 <,4 332 <1 33 <3 <3 <3 885 <3 5, ,1 <2 4 4,1 Marras211 <3 5,4 9,6 23 2,3 158 <,4 14 <1 75 <3 <1 <3 116 <3 5, ,4 <2 3,2 4,3 Joulu211 3, ,2 46 <,4 41 <1 3 3 <1 <3 836 <3 4, <2 2,7 4,2 1) Pima-asetuksessa 214/27 ei ole asetettu uraanille viitearvoja. Ohessa suluissa olevat arvot ovat aikaisemmin sovellettuja ns. SAMASE-ohje ja raja-arvoja.

23 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Liukoisuudet: 2-vaiheinen ravistelustesti (SFS-EN ), läpivirtaustesti eli kolonnikoe (CEN/TS 1445:24) Huom! Kolonnikokeen tulokset on harmaalla taustalla. 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 22/26 mukaiset kaatopaikkakelposiuuskriteerit. Huom! Kaikille yhdisteille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr kok ) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 4 DOC 1) TDS 2) ph Sähkönj. Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m mg/kg Pysyvä jäte,5 2,4 -,5 2,1,5,4,5,6, Tavanomainen jäte ( , ,7, >6 - - Ongelmajäte >6 - - Kesä21 <,15,31 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,24 <,15 <,5 <,75,16 <,15 <,5 11 < ,7 48 <,2 Kesä21 <,15,54 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,1 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 52 < , <,1 Syys21 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,1 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 72 <5 89 <,2 12 8,9 6 Loka21 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,1 <,15 <,5,34 <,1 <,15 <,5 8 <5 85 2, ,4 61,12 Marras21 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,1 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <, , , Joulu21 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,18 <,15 <,5 <,75 1,95 <,15 <,5 7 < , ,7 15 1,3 Joulu21 <,15,62 <,3 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75,11 <,15 <,5 <5 9, ,6 179,77 Tammi211 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,18 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 84,6 18,3 98 < ,8 7 - Helmi211 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,18 <,15 <,5 <,75,15 <,15 <,5 65,2 9,4 791 < ,2 59,5 Maalis211 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,18 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <, ,5 8 Maalis211 <,15,83 <,15 <,3 <,1,7 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <, ,4 145 <5 157,91 Huhti211 <,15,1 <,15 <,3 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75,17 <,15 <, , ,8 44,8 Huhti211 <,15,11 <,15 <,3 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 14 9, ,4 746,91 Touko211 <,15 <,5 <,15 <,3 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 86 6, ,1 49,3 Touko211 <,15 <,5 <,15 <,3 <,1,16 <,5 <,5,66 <,15 <,5 <,75 5,11 <,15 <,5 6,2 < ,8 826,1 Kesä211 <,15 <,5 <,15 <,3 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 112 < ,3 77,2 Kesä211 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 151 <5 12 6,6 149,4 Heinä211 <,15,6 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,41 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <, ,6 122,84 Elo211 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,1 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 17 5, ,9 68,8 Loka211 <,15,68 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,1 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 76,2 < ,3 28,8 Loka211 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 69, ,6 414,7 Marras211 <,15,16 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,1 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 75 < ,9 27,2 Marras211 <,15,13 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 72,3 < ,5 36,1 Joulu211 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,1 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <, ,6 26 <,5 Joulu211 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 12 8, <,5 1) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 1 l/kg ph:ssa 7,5 8,. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 8 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Liukoisuudet tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.

24 Talvivaara Sotkamo Oy, Jätejakeiden tarkkailu Analyysitulokset Suomen Ympäristöpalvelu Oy Liukoisuudet: 2-vaiheinen ravistelustesti (SFS-EN ), läpivirtaustesti eli kolonnikoe (CEN/TS 1445:24) Huom! Kolonnikokeen tulokset on harmaalla taustalla. 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) Vertailuarvoina oheisessa taulukossa on valtioneuvoston asetuksen 22/26 mukaiset kaatopaikkakelposiuuskriteerit. Huom! Kaikille yhdisteille ei ole viitearvoja. Arseeni (As) Barium (Ba) Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr kok ) Kupari (Cu) Elohopea (Hg) Molybdeeni (Mo) Nikkeli (Ni) Lyijy (Pb) Antimoni (Sb) Seleeni (Se) Sinkki (Zn) Tina (Sn) Vanadiini (V) Kloridi (Cl - ) Fluoridi (F - ) Sulfaatti (SO 2-4 ) DOC 1) TDS 2) ph Sähkönj. Uraani (U) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ms/m mg/kg Pysyvä jäte,5 2,4 -,5 2,1,5,4,5,6, Tavanomainen jäte ( , ,7, >6 - - Ongelmajäte >6 - - Kesä21 <,15,8 <,15,57 <,1 <,1 <,5 <,5 9,12,73 <,5 <,75,23 <,15,99 18 < , ,5 57,33 Kesä21 <,15,9 <,15,67 <,1 <,1 <,5 <,5 4,19,77 <,5 <,75 1,13 <,15,11 17 < , ,3 Syys21 <,15,78 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 6,53 <,15 <,5 <,75,23 <,15,99 18 <5 138 < , Loka21 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 5,97 <,15 <,5,16 2,9 <,15,75 15 < , ,9 62,83 Marras21 <,15 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 9,68 <,15 <,5,12 <,1 <,15,7 83 <5 193 < , Joulu21 <,15,75,33 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 5,9 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15,29 <5 8, ,5 65 1,2 Joulu21 <,15,11,43 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,99 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <,5 1 < , ,29 Tammi211 <,15,1 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 5 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15,91 7,8 < ,7 5 - Helmi211,16 <,5 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 3,72 <,15 <,5,13 <,1 <,15,14 15 <5 21 < ,4 65 1,13 Maalis211 <,15 <,5,47 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 29,1 1,51,16,27 <,1 <,15, <5 21 3, , 8 5,3 Touko211 <,15 <,5,36 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 2,55,66,16,27 <,1 <,15, , ,2 29 6,4 53 2,2 Touko211 <,15 <,5,33 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,38,91 <,5 <,75 <,1 <,15, < ,57 Heinä211 <,15,9,3 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,27,68 <,5 <,75,6 <,15, ,3 21 7,6 7,18 Heinä211 <,15,1,36 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,6,9 <,5 <,75 <,1 <,15 <,1 13 1, ,8 2,2 Elo211 <,15,15,42,69 <,1 <,1 <,5 <,5 2,53 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15, , , ,1 81,84 Syys211 <,15,12,4 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,76 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15, < ,2 64,53 Loka211,15,2,24 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,16 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <, , ,2 64,31 Loka211,18,2,28 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5 <,5 <,15 <,5 <,75,1 <,15 <,1 14 1, ,8 211,42 Marras211 <,15,16 <,15 <,5 <,1 <,1 <,5 <,5,14 <,15 <,5 <,75 <,1 <,15 <, , ,6 58,45 Joulu211 <,15,69,42,77 <,1 <,1 <,5 <,5,97 <,15 <,5,82,11 <,15,1 13 7, , 62,22 Joulu211 <,15,69,39,58 <,1 <,1 <,5 <,5,38 <,15 <,5,85,1 <,15,9 11 7, ,31 1) Jos liuenneen orgaanisen hiilen raja-arvo ylittyy jätteen omassa ph:ssa, voidaan jäte vaihtoehtoisesti testata uuttosuhteessa L/S = 1 l/kg ph:ssa 7,5 8,. Jätteen katsotaan täyttävän liuenneen orgaanisen hiilen kelpoisuusvaatimuksen, jos pitoisuus on enintään 8 mg/kg. 2) Liuenneiden aineiden kokonaismäärän raja-arvoa voidaan soveltaa sulfaatin ja kloridin raja-arvojen sijasta. 3) Liukoisuudet tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle, johon voidaan sijoittaa käsiteltyä ongelmajätettä.