RAPORTTI 16.9.2016 LIIKENNEVIRASTO OULUN SATAMA OY Oulun meriväylän syventäminen meluselvitys YVA-selostukseen 101000039
PÖYRY FINLAND OY Sivu 2 (13) Yhteenveto Liikennevirasto suunnittelee Oulun sataman meriväylän syventämistä 12,0 metrin kulkusyvyyteen. Pöyry Finland Oy mallinsi laivaväyläliikenteen, ruoppauksen ja läjityksen aiheuttaman melun leviämisvyöhykkeet ennustelaskentana hankkeen ympäristönvaikutusarviointia varten. Hankkeessa on kaksi eri vaihtoehtoa (VE1 ja VE2), joiden laivaväylät sekä suunnitellut ruoppaus- ja läjitysalueet mallinnettiin melun leviämislaskelmaksi avovesi- ja saaristoalueille sekä erikseen Oulun satama-alueelle. Melun leviäminen maastoon havainnollistettiin ohjelmistolla SoundPLAN 7.3, jossa äänilähteestä lähtevä aalto lasketaan digitaaliseen 3D -karttaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Melumallissa on ruoppausmelu mallinnettu samanaikaisesti toimivaksi jokaisella ruoppaus- ja läjitysalueella, jolloin melualueen laajuus vaihtelee tuntuvasti eri ruoppausalueilla ja on todellista tilannetta jonkin verran laajempi. Todellisuudessa ruoppaustoimintaa tehdään vaiheittain etenevästi. Hankevaihtoehtojen ympäristömeluvaikutukset ovat enintään kohtalaisia ruoppausten ja läjityksen aikana ja vaikutukset kohdentuvat nykyisen väylän alueelle. Laskennan perusteella suorilta ohjearvon ylityksiltä ei kuitenkaan ehkä vältytä. Laskentatulosten perusteella ruoppauksen aiheuttama melu voi vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 aiheuttaa Hietakarin länsipuolen loma-asuinrakennusten kohdalla päiväajan lomaasuinrakennusten ohjearvon pientä ylittymistä ja Pikku-Kraaselin lomaasuinrakennusten kohdalla mahdollisesti lievää ylittymistä yöaikaan. Jälkimmäinen tulos jää laskentaepävarmuuden sisälle. Rakennusaikaista ruoppaus- ja läjitystoimintaa rajoitetaan yöajan osalta kohteessa RK4. Käytönajan vaikutukset ovat vähäisiä. Vaihtoehdoilla VE1 ja VE2 ei ole meluvaikutusten kannalta käytännössä eroa keskenään, uusi laivaväylä alkaa vasta avomerellä missä asuinrakennuksia ei ole. Satama-alueen ympäristömeluvaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä ja ne kohdentuvat nykyisen väylän alueelle. Laskennan perusteella ohjearvon ylityksiä lähimmissä asuintai loma-asuinrakennuksissa ei ole.
PÖYRY FINLAND OY Sivu 3(13) Sisältö Yhteenveto 1 YLEISTÄ 4 2 YMPÄRISTÖMELU 4 2.1 Laivaliikenne- ja ruoppausmelu 4 2.2 Melutason ohjearvot ulkona 5 3 MELUMALLINNUS 5 3.1 Laskentaparametrit 5 3.2 Mallinnetut melulähteet ja tilanteet 6 3.3 Melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus 7 3.4 Laskennan epävarmuus 7 4 MELUMALLINNUSTULOKSET 7 4.1 Ajoväylä 7 4.2 Ruoppaukset ja läjitykset 9 4.3 Vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu 11 4.4 Oulun satama-alueen ajoväylä, ruoppaukset ja läjitykset 12 5 MELUNTORJUNTA JA TARKKAILU 13 6 YHTEENVETO 14 Liitteet Liite 1 Melumallinnuskartta VE1: laivaväylä Liite 2 Melumallinnuskartta VE1: ruoppaus ja läjitys, Hailuoto Liite 3 Melumallinnuskartta VE2: ruoppaus ja läjitys, Hailuoto Hietakari klo 07-22 Liite 4 Melumallinnuskartta VE1 ja VE2: ruoppaus ja läjitys, Hietakari klo 07-22 Liite 5 Melumallinnuskartta VE1 ja VE2: ruoppaus ja läjitys, Iso-Kraaseli Liite 6 Melumallinnuskartta Satama: laivat, ruoppaus ja läjitys, klo 07-22 Liite 7 Melumallinnuskartta Satama: laivat, ruoppaus ja läjitys, klo 22-07 Lyhenteet L Aeq L WA A-taajuuspainotettu ekvivalentti keskiäänitaso [db] A-taajuuspainotettu äänipäästötaso [db]
1 YLEISTÄ PÖYRY FINLAND OY Sivu 4(13) Liikennevirasto suunnittelee Oulun sataman meriväylän syventämistä 12,0 metrin kulkusyvyyteen. Pöyry Finland Oy mallinsi laivaväyläliikenteen, ruoppauksen ja läjityksen aiheuttaman melun leviämisvyöhykkeet ennustelaskentana hankkeen ympäristönvaikutusarviointia varten. Hankkeessa on kaksi eri vaihtoehtoa (VE1 ja VE2), joiden laivaväylät sekä suunnitellut ruoppaus- ja läjitysalueet mallinnettiin melun leviämislaskelmaksi avovesi- ja saaristoalueille sekä erikseen Oulun satama-alueelle. 2 YMPÄRISTÖMELU Ääni on aaltoliikettä, joka välittyy väliaineessa ja jonka etenemisnopeus riippuu väliaineen ominaisuuksista. Ilmassa äänen nopeus riippuu lämpötilasta. Melu on subjektiivinen käsite, jolla ymmärretään äänen negatiivisia vaikutuksia, eitoivottua ääntä, josta on haittaa ja jossa kuulijan tuntemukset ja äänenerotuskyky ratkaisevat. Normaali ympäristömelu sisältää useista kohteista lähtevää yhtäaikaista ääntä, jossa taajuudet ja aallonpituudet muuttuvat jatkuvasti. Äänen (melun) voimakkuutta mitataan logaritmisella desibeliasteikolla (db), jossa äänenpaineelle (eli hyvin pienelle paineenmuutokselle ilmassa) käytetään referenssipainetta 20 µpa ilmalle ja 1 µpa muille aineille. Tällöin 1 Pa paineenmuutos ilmassa vastaa noin 94 db:iä. Kuuloaistin herkkyys vaihtelee eri taajuisille äänille, jolloin myös melun haitallisuus, häiritsevyys sekä kiusallisuus vaihtelevat. Nämä huomioidaan äänen taajuuskomponentteja painottamalla. Yleisin on A-painotus, joka perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A -kirjaimella dimension perässä, esim. db(a) tai meluindikaattorin keskellä, esim. A-painotettu keskiäänitaso LAeq. Melun ekvivalenttitaso (symboli Leq) tarkoittaa samanarvoista jatkuvaa äänitasoa kuin vastaavan äänienergian omaava vaihteleva äänitaso. Koska ääni käsitellään logaritmisena suureena, hetkellisillä korkeimmilla äänitasoilla on suhteellisen suuri vaikutus ekvivalenttiseen tasoon. Teollisuusmelussa hetkellisvaihtelut voivat olla suuria, mikäli toiminnan melussa on impulssimaisuutta, mutta pääsääntöisesti teollisuusmelu on tasaista puhaltimien, pumppujen tai moottoreiden toiminnan aikaista melua. 2.1 Laivaliikenne- ja ruoppausmelu Rahtilaivaliikennemelu alusten ajon aikana on äänenpaineeltaan varsin matalaa ja pientaajuiseen meluun painottunutta (enemmän bassoa). Melu emittoituu laivan moottoreista savupiipun kautta sekä rungon välityksellä. Lisäksi laivassa on ilmastointiin liittyviä laitteistoja. Melu leviää veden pinnalla laajemmalle kuin maaalueilla johtuen veden pinnan akustisista heijastusominaisuuksista. Aallokko sen sijaan lisää taustamelun tasoa ja voi osaltaan peittää laivasta kantautuvaa melua rannikolla. Alusten ollessa satamassa niiden apukoneet (mikäli satamassa ei ole erillistä sähkönsyöttöä), jäähdytysjärjestelmät sekä laivojen lastin lastaus ja purkutoiminnot aiheuttavat melua. Ruoppausmelu riippuu valittavasta ruoppaustavasta. Tässä laskennassa oletetaan, että ruoppaus tehdään pääsääntöisesti kauharuoppauksena, joka vastaa lähes kaivinkoneen melua. Osa ruoppauksesta voidaan tehdä myös imuruoppauksena. Merenpohjan laadun vuoksi (hiekka, siltti, savi) melussa ei todennäköisesti esiinny merkittävässä määrin impulssimaisuutta. Ruoppauksessa ei todennäköisesti käytetä kivenporaajaa.
2.2 Melutason ohjearvot ulkona PÖYRY FINLAND OY Sivu 5(13) Valtioneuvosto on meluntorjuntalain (382/87) 9 :n nojalla päättänyt ulkomelutason ohjearvot, joita ei saa ylittää (taulukko 2). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista taulukossa 2 mainittuihin arvoihin. Taulukko 1. Melutason ohjearvot ulkona (VNp 993/92) Alue Melun A-painotettu ekvivalenttitaso (LAeq) enintään Päivällä klo 07-22 Yöllä klo 22-07 Asumisalueet, virkistys-alueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 4), leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 db(a) 50 db(a) 1)2) 45 db(a) 40 db(a) 3) Poikkeukset 1) 2) 3) 4) Uusilla alueilla melutason yöarvo on 45 db(a) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoja Yöarvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja 3 MELUMALLINNUS 3.1 Laskentaparametrit Melun leviäminen maastoon havainnollistettiin ohjelmistolla SoundPLAN 7.3, jossa äänilähteestä lähtevä ääni lasketaan digitaaliseen 3D -karttaan äänenpaineeksi immissioeli vastaanottopisteessä. Mallissa huomioidaan äänen geometrinen leviämisvaimennus, maaston korkeuserot, rakennukset ja muut heijastavat pinnat sekä maanpinnan ja ilmakehän melun absorptiovakiot. Melulähteitä voidaan määritellä piste-, viiva- tai pintalähteiksi. Leviämiskarttaan piirretään keskiäänitasokäyrät 5 db välein valituilla lähtöarvoilla. SoundPLAN käyttää laskennan perustana yhteispohjoismaisia teollisuus-, tieliikenne- ja raideliikennemelun laskentamalleja. Teollisuuslaitosten alueille, vesi- ja tiepinnoille on yleisesti määritelty kova maanpinta äänen maa-absorptiovaikutuksen simuloimiseksi. Melun leviäminen lasketaan tyypillisesti hieman konservatiivisesti siten, että ympäristön tilapisteet ovat leviämisen kannalta suotuisat (mm. kevyt myötätuuli melulähteestä kuhunkin laskentapisteeseen).
PÖYRY FINLAND OY Sivu 6(13) Taulukossa 3 on esitelty mallinnuksessa käytetyt parametrit. Maanpinnan kovuudet on eroteltu alueittain. Taulukko 2. Melumallinnuksen laskentaparametrit Lähtötieto Mallinnustyyppi Sääolosuhteet Laskentaverkko Maanpinnan kovuus Kuvaus Pohjoismainen teollisuusmelumalli Ilman lämpötila 15 ºC, ilmanpaine 101,3 kpa, ilman suhteellinen kosteus 70 % Laskentapiste 5 x 5 m välein 2 m korkeudella seuraten veden- /maanpintaa 0,0 = kova maanpinta veden päällä 1,0 = pehmeä maanpinta ruoho-, metsä-, pelto ja suoalueilla Objektien heijastavuus yksi heijastussäde objektista Digitaalikartta-aineisto Maanmittauslaitos, korkeusmalli 2 m (08/2016), korkeustiedon tarkkuus 0,5 metriä 3.2 Mallinnetut melulähteet ja tilanteet Melun leviämisen osalta mallinnetut hankevaihtoehdot ovat VE1 eli nykyinen väylä ja sen syventämisen uudet ruoppaus- ja läjitysalueet sekä VE2, joka on osittain uusi väylälinjaus sekä sen syventämisen ruoppaus- ja läjitysalueet. Lisäksi satama-alueen ruoppaus- ja läjitysalueet yhdessä laiva- ja lastausmelun kanssa on mallinnettu omaksi malliksi, jossa on hyödynnetty jo olemassa olevaa mallia Oulun sataman toiminnoista (Pöyry Finland Oy, 2014). Uudet melulähteet ovat ruoppaus- ja läjitysalueet. Niiden äänipäästöarvoina on käytetty muokattua aluelähdettä, joka vastaa suurinta melun leviämisaluetta yhden ruoppauslaitteen toimiessa ko. alueella. Ruoppaus- ja läjitystoiminnan oletetaan toimivan läpi vuorokauden yhtä aluetta lukuun ottamatta: kummassakin hankevaihtoehdossa ruoppauskohteella RK4 ruoppaustöitä ei tehdä yöaikaan. Tällä periaatteella voidaan esittää hieman konservatiivisempi melutilanne, sillä alueet eivät todellisuudessa samanaikaisesti tuota melua, vaan ruoppaus etenee vaiheittain alueelta toiselle. Äänilähteen äänipäästön perustaso L WA on 110 db pistelähteenä, jonka taajuusjakauma vastaa tyypillistä kauharuoppaustoimintaa. Osa ruoppauksesta hoidetaan imuruoppauksena. Laivan ajomelulle väylällä on mallinnettu viivalähteenä (korkeus 10m) siten että sataman liikennetiheys (3 laivaa vuorokaudessa) huomioidaan. Melulähteenä on käytetty Oulun sataman meluselvityksen suurimman laivan mukaista äänipäästötasoa 112 db muokattuna ajonopeuden ja liikennetiheyden mukaan. Mallinnustilanteet: 1. VE1 väyläliikennemelu, LAeq päivällä klo 07-22 ja yöllä klo 22-07 2. VE1 ruoppaus- ja läjitystoiminta (tapahtuen samanaikaisesti kaikissa kohteissa), LAeq päivällä klo 07-22 ja yöllä klo 22-07. Yksi alue ei toiminnassa yöaikaan. 3. VE2 ruoppaus- ja läjitystoiminta (tapahtuen samanaikaisesti kaikissa kohteissa), LAeq klo 07-22 ja klo 22-07. Yksi alue ei toiminnassa yöaikaan. 4. Satama-alueen ruoppaus- ja läjitystoiminta yhdessä laivamelun kanssa, LAeq klo 07-22 ja klo 22-07
3.3 Melun impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus PÖYRY FINLAND OY Sivu 7(13) Ruoppaus voi toisinaan aiheuttaa kolahduksia, mutta yleisesti kauharuoppaajan toimintamelun impulssimaisuus ei ole merkittävää, sillä suunniteltujen kohteiden ruoppausmassat tulevat olemaan savea, hiekkaa tai silttiä. Mahdollisen imuruoppauksen moottorimelu voi olla aivan lähietäisyydeltä kapeakaistaista. Malliin ei kuitenkaan asetettu +5 db:n korjausta, sillä kapeakaistaisuus on laite- ja kohdekohtaista. Sen havainnointi kauempaa voi myös olla vaikeaa eri taustamelutilanteissa. 3.4 Laskennan epävarmuus Vuotuisten säävaihteluiden ja etenkin tuulen suunnan vaikutus alueen todelliseen äänitasoon suurenee etäisyyden kasvaessa melulähteeseen. Samalla laskennan epävarmuus kasvaa. Lisäksi epävarmuuteen vaikuttavat arviot melupäästötasoista ja lähteiden sijainneista. Tyypillisesti laskennan epävarmuus on noin ± 3 db kilometrin etäisyydelle. 4 MELUMALLINNUSTULOKSET 4.1 Ajoväylä Laivaväylän melu on mallinnettu VE1 ja VE2 mukaiseen reittiin lähtötietojen mukaisella viivalähteellä. Koska laivojen ajotiheys vuorokaudessa on varsin vähäinen, on melun leviämisalue varsin kapea keskiäänitasolla LAeq. 40 db:n vyöhyke ulottuu noin 60m:n etäisyydelle ja 45 db:n alue n. 25m:n etäisyydelle keskilinjasta päivällä klo 07-22 ja vastaavasti 100m:n etäisyydelle (40 db) ja 40m:n etäisyydelle (45 db) yöllä. Ero johtuu päivä- ja yöajan ohjearvoajan eroista (15h päivällä ja 9h yöllä) samalla laivaliikennetiheydellä. Hetkellistasolla voidaan saavuttaa n.80 db:n ohituksen keskiäänitaso laivan lipuessa ohi n.10m:n etäisyydellä. Laskennan perusteella väylän ajomelu ei kummassakaan hankevaihtoehdossa aiheuta ohjearvojen ylityksiä reitin varrella (kuvat 1 ja 2). Uusi väylä erkanee alkuperäisestä väylästä uudeksi väyläksi vasta avomerellä.
PÖYRY FINLAND OY Sivu 8(13) Kuva 1. Nykyisen väylän yöajan melun leviäminen lähimmän loma-asutuksen kohdalla, keskiäänitaso LAeq klo 22-07 Kuva 2. Hankevaihtoehdon VE2 väylän yöajan melun leviäminen Kattilankallan kohdalla, keskiäänitaso LAeq klo 22-07
4.2 Ruoppaukset ja läjitykset PÖYRY FINLAND OY Sivu 9(13) Ruoppaus- ja läjitysmelun leviämisalueen koko riippuu ruopattavan alueen koosta. Alueen laidalla tehtävä ruoppausmelu leviää pistelähteestä n. 500m:n etäisyydelle tasolle 50 db. Melumallissa on kuitenkin ruoppausmelu mallinnettu samanaikaisesti toimivaksi jokaisella ruoppaus- ja läjitysalueella, jolloin melualueen laajuus vaihtelee tuntuvasti ja on todellista jonkin verran laajempi. Todellisuudessa alueen laajuus vastaa kuitenkin yhdestä pistelähteestä leviävää laajuutta. Ruoppauskohteella RK4 (Hietakari) työt on melun mahdollisen häiriövaikutuksen takia jo lähtökohtaisesti rajoitettu päiväsaikaan tehtäväksi. Muilla ruoppauskohteilla on oletettu töiden jatkuvan ympäri vuorokauden. Laskentatulosten perusteella hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 ruoppaus- ja läjitysmelu leviää laskennan perusteella ohjearvot ylittävästi kahdelle saarelle (Pikku-Kraaseli sekä Hietakarin Löyhä), siten että Pikku-Kraaselin loma-asuinrakennuksilla voi melutaso yöaikana olla n.43 db. Tulos on kuitenkin laskentaepävarmuuden sisällä. Päivänajan melutason 45 db ylityksiä ei olisi lainkaan. Päiväsaikaan Hietakarin Löyhän alueella melutaso voi laskennan mukaan lähimmillä loma-asuinrakennuksilla olla n. 49 db. Yli 45 db:n vaikutuspiirissä olisi tällöin 5 loma-asuinrakennusta. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty päiväajan mallinnustuloksista yleiskuva, ja kuvissa 5 ja 6 on esitetty Pikku-Kraaselin ja Hietakarin saarten tilanteet tarkempana. Kuva 3. Hankevaihtoehdon VE1 ruoppauksen ja läjityksen melun leviäminen, keskiäänitaso LAeq, klo 7-22
PÖYRY FINLAND OY Sivu 10(13) Kuva 4. Hankevaihtoehdon VE2 ruoppauksen ja läjityksen melun leviäminen, keskiäänitaso LAeq klo 07-22 Kuva 5. Ruoppauksen ja läjityksen melun leviäminen, keskiäänitaso LAeq vuorokauden keskiarvona, Pikku-Kraaseli
PÖYRY FINLAND OY Sivu 11(13) Kuva 6. Ruoppauksen ja läjityksen melun leviäminen, keskiäänitaso LAeq klo 07-22, Hietakari 4.3 Vaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu Hankevaihtoehtojen ympäristömeluvaikutukset ovat enintään kohtalaisia ja kohdentuvat nykyisen väylän alueelle Hietakarin ja Pikku-Kraaselin saarille. Suorilta ohjearvon ylityksiltä ei ehkä voida välttyä. Rakennusaikaista ruoppaus- ja läjitystoimintaa rajoitetaan yöajan osalta kohteessa R4. Väylävaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole meluvaikutuksissa käytännössä eroa, koska meluvaikutuksia voi ilmetä vain väylän sisäosalla, missä ruoppauskohteet ovat samat molemmissa vaihtoehdoissa. Väylän ulkoosilla ruoppauksen ja läjityksen meluvaikutukset jäävät pieniksi eivätkä ulotu asutuille rannoille. Käytönajan vaikutukset ovat hyvin vähäisiä eikä hankevaihtoehtojen välillä ole eroa (Taulukko 3).
PÖYRY FINLAND OY Sivu 12(13) Taulukko 3 Vaikutusten arvionti, ympäristömelu, rakentaminen R (ruoppaus ja läjitys) ja toiminta T (alusmelu väylällä) VE1 Vaikutusten merkittävyys (R) Suuri +++ Suuri +++ Kohtalainen ++ Kohtalainen ++ Vähäinen + VE1 Vähäinen + Ei vaikutusta Vaikutusten Ei vaikutusta Vähäinen - merkittävyys (T) Vähäinen - Kohtalainen -- Kohtalainen -- Suuri --- Suuri --- VE2 Vaikutusten merkittävyys (R) Suuri +++ Suuri +++ Kohtalainen ++ Kohtalainen ++ Vähäinen + VE2 Vähäinen + Ei vaikutusta Vaikutusten Ei vaikutusta Vähäinen - merkittävyys (T) Vähäinen - Kohtalainen -- Kohtalainen -- Suuri --- Suuri --- 4.4 Oulun satama-alueen ajoväylä, ruoppaukset ja läjitykset Satama-alueen mallinnustulosten perusteella ruoppaus- ja läjitystoiminta lisää alueen melutasoa etenkin heti ruoppausalueen tuntumassa ja sen keskellä. Laskentatulosten perusteella kokonaistoiminnan aiheuttama keskiäänitaso LAeq pysyy kuitenkin alle asuinalueiden päivä- ja yöajan ohjearvotasojen (Kuva 7). Satama-alueen ympäristömeluvaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä ja ne kohdentuvat nykyisen väylän alueelle (Taulukko 4). Laskennan perusteella ohjearvon ylityksiä lähimmissä asuin- tai loma-asuinrakennuksissa ei ole.
PÖYRY FINLAND OY Sivu 13(13) Kuva 7. Oulun satama-alueen ruoppaus- ja läjitystoiminnan aikainen keskiäänitaso LAeq, klo 22-07. Taulukko 4 Vaikutusten arvionti, ympäristömelu, Satama-alueen rakentaminen R (ruoppaus- ja läjitys) ja toiminta T (alusmelu väylällä) Satama Vaikutusten merkittävyys (R) Suuri +++ Suuri +++ Kohtalainen ++ Kohtalainen ++ Vähäinen + Satama Vähäinen + Ei vaikutusta Vaikutusten Ei vaikutusta Vähäinen - merkittävyys (T) Vähäinen - Kohtalainen -- Kohtalainen -- Suuri --- Suuri --- 5 MELUNTORJUNTA JA TARKKAILU Meluntorjunta on ruoppauskohteille tehtävä kalustovalinnan yhteydessä, jossa sen mahdolliset suojaukset ja koteloinnit on hyvä selvittää. Lisäksi ruoppaustoimintaa voidaan mahdollisuuksien mukaan painottaa päiväajalle. Haitallisia meluvaikutuksia Hietakarin saaren alueella vähennetään suunnitelmien mukaisesti rajoittamalla ruoppaus- ja läjitystyö päiväaikaan lähimmällä työkohteella RK4. Meluntarkkailua aktiivisimman ruoppausvaiheen voidaan tehdä esim. satama-alueella, Hietakarin tai Pikku-Kraaselin saarilta säätekijöiden niin salliessa.
6 YHTEENVETO PÖYRY FINLAND OY Sivu 14(13) Liikennevirasto suunnittelee Oulun sataman meriväylän syventämistä 12,0 metrin kulkusyvyyteen. Pöyry Finland Oy mallinsi laivaväyläliikenteen, ruoppauksen ja läjityksen aiheuttaman melun leviämisvyöhykkeet ennustelaskentana hankkeen ympäristönvaikutusarviointia varten. Hankkeessa on kaksi eri vaihtoehtoa (VE1 ja VE2), joiden laivaväylät sekä suunnitellut ruoppaus- ja läjitysalueet mallinnettiin melun leviämislaskelmaksi avovesi- ja saaristoalueille sekä erikseen Oulun satama-alueelle. Melun leviäminen maastoon havainnollistettiin ohjelmistolla SoundPLAN 7.3, jossa äänilähteestä lähtevä aalto lasketaan digitaaliseen 3D -karttaan äänenpaineeksi immissio- eli vastaanottopisteessä. Melumallissa on ruoppausmelu mallinnettu samanaikaisesti toimivaksi jokaisella ruoppaus- ja läjitysalueella, jolloin melualueen laajuus vaihtelee tuntuvasti eri ruoppausalueilla ja on todellista tilannetta jonkin verran laajempi. Todellisuudessa ruoppaustoimintaa tehdään vaiheittain etenevästi. Hankevaihtoehtojen ympäristömeluvaikutukset ovat enintään kohtalaisia ruoppausten ja läjityksen aikana ja vaikutukset kohdentuvat nykyisen väylän alueelle. Laskennan perusteella suorilta ohjearvon ylityksiltä ei kuitenkaan ehkä vältytä. Laskentatulosten perusteella ruoppauksen aiheuttama melu voi vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 aiheuttaa Hietakarin länsipuolen loma-asuinrakennusten kohdalla päiväajan lomaasuinrakennusten ohjearvon pientä ylittymistä ja Pikku-Kraaselin lomaasuinrakennusten kohdalla mahdollisesti lievää ylittymistä yöaikaan. Jälkimmäinen tulos jää laskentaepävarmuuden sisälle. Rakennusaikaista ruoppaus- ja läjitystoimintaa rajoitetaan yöajan osalta kohteessa RK4. Käytönajan vaikutukset ovat vähäisiä. Vaihtoehdoilla VE1 ja VE2 ei ole meluvaikutusten kannalta käytännössä eroa keskenään, uusi laivaväylä alkaa vasta avomerellä missä asuinrakennuksia ei ole. Satama-alueen ympäristömeluvaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä ja ne kohdentuvat nykyisen väylän alueelle. Laskennan perusteella ohjearvon ylityksiä lähimmissä asuintai loma-asuinrakennuksissa ei ole.