L Ä N S I - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, 65101 Vaasa PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 Vasa Puh.tfn 06-3675211 telefax 06-3675251 PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisessa asiassa Päätös annettu julkipanon jälkeen 25.1.2005 Diaarinumero LSU-2004-Y-100 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee kaatopaikan käytöstä poistamista ja sen jälkihoitoa. HAKIJA Pietarsaaren kaupungin tekninen virasto Strengberginkatu 1 PL 87 68601 Pietarsaari yhteyshenkilö: Harri Kotimäki TOIMINNAN SIJAINTI Pietarsaaren kaupungin kaatopaikka, Pedersören kunta Kyrkobyn kylä ASIAN VIREILLETULO Pietarsaaren kaupungin tekninen virasto on 9.2.2004 jättämällään hakemuksella hakenut Länsi-Suomen ympäristökeskukselta ympäristönsuojelulain mukaista lupaa Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan sulkemistoimenpiteille ja -rakenteille. LUVANHAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan luvanvaraista toimintaa harjoittanut vastaa edelleen tarvittavista toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristökeskus on kaatopaikan sulkemista koskevassa asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin 1 kohdan ja 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1momentin 12 a kohdan perusteella.
TOIMINNAN LUPATILANNE Kaatopaikan sulkemiselle ei ole annettu aikaisemmin lupapäätöstä. Kaatopaikan toiminnalle on aikaisemmin annettu jäte- ja ympäristöluvat (diaarinumero 0897Y0227) 2 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖOLOT Sijainti Toiminta sijoittuu Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan alueelle, kiinteistörekisteritunnukset 9:202, 9:344, 9:361, 9:402, 14:33 ja 34:0. Kaatopaikka sijaitsee Pedersören kunnan alueella Kyrkobyn kylässä runsaan kahden kilometrin etäisyydellä Pietarsaaren kaupungin keskustasta kaakkoon. Maaperä Jätetäyttö sijaitsee kalliomäen pohjoisrinteellä. Maaperä kaatopaikan alla on hiekkaa ja moreenia. Pohjoisosassa hiekka- ja moreenikerroksen päällä on pehmeää savea ja turvetta. Turve on kaatopaikan täyttövaiheessa puristunut kokoon. Kallionpinta laskee kaatopaikan alla pohjoiseen. Pintavesi Lähimpään pintavesilammikkoon on runsaan kilometrin matka kaatopaikalta. Pirilönlahteen, joka sijaitsee kaatopaikan itäpuolella, on matkaa noin puolitoista kilometriä. Pohjavesi Kaatopaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on noin neljän kilometrin päässä kaatopaikasta länteen. Pohjaveden virtaussuunta on itä-kaakko. Pohjaveden on todettu olevan paineellista. TOIMINNAN KUVAUS Pietarsaaren kaatopaikan jätepenkereen pinta-ala on noin 8,8 hehtaaria. Kaatopaikan toiminta aloitettiin vuonna 1958. Jätteen ja lietteen vastaanotto on lopetettu 2000-luvun alussa. Aluksi jätettä kuljetettiin kaatopaikan länsiosaan. Jäte oli pääasiassa yhdyskuntajätettä. Kaatopaikan itäosaan on kuljetettu kotitalouksien ja teollisuuden yhdyskuntajätettä. Vuonna 1993 Oy Ekorosk Ab alkoi harjoittaa kaatopaikkatoimintaa. Kaatopaikalle vietiin sen jälkeen ainoastaan hyödyntämiseen soveltumattomia jätteitä ja lietettä. Vuodesta 1994 alkaen liete kuivattiin ja kompostoitiin jätepenkereen päällä. Kaatopaikan länsipuolella sijaitsee teurastamolannan käsittelyalue, joka onpinta-alaltaan 2000 m 2.
ARVIO KAATOPAIKKATOIMINNAN VAIKUTUKSESTA YMPÄRISTÖÖN 3 Kaatopaikan länsiosassa pintavalumavedet ja osa suotovesiä purkautuu jätepenkereen reunassa olevaan ojaan. Osa suotovesistä imeytyy maahan. Oja ei ole yhteydessä ympäristön pintavesiä keräävään niskaojaan. Kaatopaikan itäosan valumavedet kerätään reunaojaan, joka laskee entiselle allasalueelle. Vedet päätyvät maaperän kautta suotautumalla laskuojaan. Kaatopaikan vaikutus pohjavedessä näkyy kohonneina typpi (ammonium)- ja kloridipitoisuuksina. Mittausten mukaan kaatopaikan länsiosassa muodostuu metaania vähän, mutta itäosassa muodostuvan metaanin määrä on suurempi. Jätetäytössä muodostuu kaasua arviolta 900 000-1500 000 m 3 /a, josta metaanin määrä on 520 000-870 000 m 3 /a. KUNNOSTUS, LOPPUTÄYTTÖ JA SULKEMINEN Pintarakenteet Kaatopaikan sulkeminen käsittää kolme rakentamisvaihetta. Ensin kaatopaikan koillis- ja pohjoisosan luiskat pengerretään kaltevuuteen 1:2. Pengerrykseen esitetään käytettäväksi Alholmens Kraftin polttoprosessissa syntyvää tuhkaa. Tuhkan tiiveydestä ja vakaudesta on esitetty lupahakemuksen täydennyksenä koetulokset (VTT ja SCC Viatek). Tuhkan päälle asennetaan 1,5 mm:n vahvuinen HDPE geomembraani (k=1*10 17 m/s) estämään pintavesien pääsyä jätetäyttöön ja johtamaan kaatopaikkakaasuja keräilyputkistoon. Geomembraanin päälle asennetaan lujiteverkko ja suojahuopa (800g/m 2 ) luiskille, jotka ovat jyrkempiä kuin 1:3. Rakenteen päälle rakennetaan kuivatus- ja kasvukerros. Toisessa vaiheessa kaatopaikan muut kuin I rakennusvaiheessa käsitellyt luiskat, joiden kaltevuus vaihtelee välillä 1:2-1:6 pengerretään tuhkalla vähintään kaltevuuteen 1:3. Eristeeksi asennetaan yllä esitetyn kaltainen geomembraani (k=1*10-17 m/s), jonka päälle rakennetaan kuivatus- ja kasvukerros. Kolmannessa vaiheessa jätetäytön laki tasataan. Esipeittokerroksen päälle asennetaan bentoniittimatto, jonka päälle rakennetaan kuivatus- ja kasvukerrokset. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyys on k 1*10-3 m/s ja paksuus 0,3 metriä. Geomembraanin ja bentoniittimaton alapuolelle rakennettavasta tuhkakerroksesta tehdään yhden metrin paksuinen. Reunoilla tuhkaa käytetään pengerrykseen tarvittavat määrät. Puolen metrin vahvuinen kasvukerros rakennetaan saatavilla olevista humus- ja kivennäismaista sekä kompostoidusta lietteestä. Lopuksi kaatopaikka nurmetetaan.
4 Kasvukerroksen liete otetaan lietealtaan täyttökohdasta, jossa liete on tiheintä. Kaatopaikan pinnan annetaan metsittyä luontaisesti. Kaatopaikan päällä olevaa kompostoitunutta lietettä ja kaatopaikan länsipuolella olevaa teurastamolannan kompostia esitetään käytettäväksi kasvukerroksessa. Tiivistysrakenteeseen käytettävän tuhkan tutkimustulokset Alholmens Kraftin tuhkalle on tehty tutkimukset sen soveltumisesta massiivirakennekäyttöön. Laboratoriossa tuhkalle tehtiin Proctor- tiivistyvyystestit, joiden perusteella tuhkalle valittiin sideaineet, tiivistystyömäärä ja vesipitoisuus. Kaikki testatut seokset todettiin routimattomiksi, mutta jäätymis- ja sulamiskestävyys oli "keskimääräistä tuhkamateriaalia" heikommalla tasolla. Tämän korjaamiseksi sideaineet, tiivistystyömäärä ja vesipitoisuus optimoitiin laboratoriokokeilla. Lisäksi lujittumisaikaa pidennettäessä jäätymis- ja sulamiskestävyys parani huomattavasti. VTT toteaa lausunnossaan, että tutkitun materiaalin kaltaista jätettä voidaan VTT:n käsityksen mukaan sijoittaa valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (VNp 861/97/ muutos 1049/99) mukaiselle tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle. Materiaalia voidaan käyttää VTT:n mukaan maanrakentamisessa tärkeiden pohjavesialueitten ulkopuolella sijoituspaikkaluokan 2 vaatimusten mukaisesti (eristetty sijoitus esim. asfaltilla, sijoitus pohjaveden tason yläpuolelle. Kaatopaikkakaasut Kaatopaikkakaasut käsitellään biologisesti kaasukaivojen avulla. Jätepenkereen pintaan kaivetaan ennen viimeistelykerroksia puolesta metristä metriin syviä vaakaojia, joihin asennetaan salaojaputket sepeli/soratäytteeseen. Ojien päälle levitetään suodatinkangas ja ojat täytetään savella tai siltillä. Ojat yhdistetään poistokaivoihin (5-8 kpl), joiden kautta kaasu poistuu. Vaakaojat nousevat 0,4 % kaltevuudella kohti kaivoja. Kaivot täytetään karkealla materiaalilla ja varustetaan verkkokannella. Kaivon päälle levitetään noin metrin vahvuinen huokoinen maakerros. Kaasu purkautuu kuivatuskerrokseen ja edelleen kasvukerrokseen. Muutamaan kaivoon asennetaan lukollinen tarkastusputki tarkkailua varten. Suoto- ja pintavalumavedet Suotovesien syntymistä estetään pintarakenteilla. Kaatopaikan sisältä suotautuu vesiä vielä pintarakenteiden rakentamisen jälkeenkin. Nämä vedet esitetään koottavaksi reunasalaojaan, joka kaivetaan jätepenkereen reunaan mahdollisimman syväksi. Salaojaputki on 110 mm:n lujuusluokan T8 PEH-putkea. Yhteensä salaojia rakennetaan 765 metriä.
Salaojasta vedet johdetaan kokoojakaivon kautta pumppukaivoon, josta veden laatua tarkkaillaan. Pumpattavan veden määrällä säädellään vedenpinnan tasoa salaojaputken ympärillä. Vedet ohjataan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai käsitellään paikallisesti. Veden määrää seurataan virtaamamittarin avulla. Pumppaamo, joka rakennetaan lasikuituvahvisteisena pakettipumppaamona, varustetaan kaukohälytyksellä, joka ilmoittaa pumppujen häiriötilanteesta. Salaojat rakennetaan jätepenkereen pohjois- ja itäpuolelle turpeen alla olevan tiiviin kerroksen pintaan. 5 Pintavalumavedet kerätään penkereen reunaan kaivettaviin ympärysojiin. Ojat ovat noin metrin syvyisiä ja minimikaltevuudeltaan 0,3%. Ojien kokonaispituus on 870 metriä. Ympärysojien vedet ohjataan niskaojan kautta Pirilönlahteen laskevaan ojaan. Viimeistelykerrosten rakenteen avulla estetään vesien suotautuminen salaojaan. Kaatopaikka-alueen länsi- ja pohjoispuolella on niskaoja, joka estää ulkopuolisten valumavesien pääsyn kaatopaikka-alueelle. Niskaoja kunnostetaan. Valvoja Sulkemiselle asetetaan laadunvalvoja, joka toteaa tarvittavat mittaukset tehdyiksi ja valvoo, että työ toteutetaan suunnitelmien ja työselitysten mukaisesti. Valvoja ottaa näytteet laboratoriokokeita varten, osallistuu aloituskokouksiin, tekee tiivistysrakenteen tarkastusmittauksia, tarkastaa mittaustulokset, tekee valvontakäynnit työmaalla vähintään kerran viikossa, testaa tarvittavat korjaustyöt ja kerrosrakenteiden pinnan. Kaatopaikan tarkkailu Jätetäytön pintaa tarkkaillaan vuosittain silmämääräisesti ja pintavaaituksella. Tarvittaessa pintarakenteet korjataan. Pohjois- ja koillisosan luiskia tarkkaillaan niihin asennettujen painumamittareiden avulla. Pintavesiä tarkkaillaan kolme kertaa vuodessa kolmesta lupahakemuksessa esitetystä ojapisteestä. Vesinäytteistä analysoidaan sähkönjohtavuus, lämpötila, haju, väri, sameus, kiintoaine, ph, COD Cr, BOD 7, P-tot, N-tot, NH 4- N, NO 3, Cl ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi analysoidaan viidentenä vuotena sulkemisen jälkeen AOX, Fe, Mn, Zn, As, Cr, Cu, Pb, Ni, Cd, Hg ja Al. Pohjavesiä tarkkaillaan kahdesta lupahakemuksessa esitetystä havaintoputkesta kaksi kertaa vuodessa. Pohjavedestä analysoidaan lämpötila, haju, väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, N-tot, NH4-N, kloridi ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi esitetään analysoitavaksi viidentenä vuotena sulkemisen jälkeen samat aineet kuin pintavesistä.
Tulokset toimitetaan kuukauden kuluessa analyyseista ympäristö- ja terveysviranomaisille. Lisäksi viranomaisille toimitetaan vuosittain yhteenvetoraportti. 6 ASIAN KÄSITTELY Hakemus on tullut vireille 9.2.2004. Kuulutus Ympäristöluvan vireille tulosta on kuulutettu Pedersören kunnan, Pietarsaaren kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 18.5.- 16.6.2004 välisenä aikana. Kuulutus on julkaistu Pietarsaaren Sanomat- ja Jakobstads Tidning lehdissä. Tarkastuskäynti Pietarsaaren kaupungin edustaja ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen edustaja ovat tehneet Pietarsaaren kaupungin kaatopaikalle tarkastuskäynnin 14.10.2004. Lupahakemuksen täydentäminen Länsi-Suomen ympäristökeskus on pyytänyt Pietarsaaren kaupungin tekniseltä virastolta lupahakemukseen täydennyksiä suullisesti 9.2.2004 ja kirjeellä 1.3.2004. Täydennykset ovat koskeneet rajanaapuriluetteloa, ruotsikielisten asiakirjojen toimittamista suomenkielisten lisäksi ja Alholmens Kraftin prosessituhkan koetulosten ja lausunnon saamista. Täydennykset on toimitettu ympäristökeskukselle ennen lupakäsittelyä. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta on määräaikaan mennessä jätetty kaksi toisensa kaltaista muistutusta. Muistutukset ovat jättäneet A ja B. Muistutukset koskevat kaatopaikan toimintaa ja Mörvikinpuroa, joka sijaitsee kaatopaikan itäpuolella. Muistutukset sisältävät vaatimuksen Mörvikinpuron kunnostustarpeen selvittämisestä ja puron tilan seurannasta kaatopaikan kunnostuksen jälkeen. Mörvikinpuro kulkee aivan kaatopaikan lähellä. Puro on 1960-1970 -luvulla ollut ajoittain täynnä autoromuja ja vanhoja jääkaappeja, jotka ovat tippuneet kaatopaikan rinteiltä. Purossa on ollut myös muuta kaatopaikka jätettä. Tulviessaan keväisin purovesi levisi koko Mörvikin alueelle, Markusholminfladalle ja viljellyille pelloille. Tämä johti mm. kalakuolemiin ja veden kirkastumiseen (happamoitumiseen). A ja B esittävät, että peitettäessä paine jätekerroksessa kasvaa sellaiseksi, että yhä enemmän haitallisia aineita kulkeutuu jätteestä Mörvikinpuroon. A ja B vaativat puron viereisen maanomistajan ominaisuudessa Pietarsaaren kaupunkia saneeraamaan myös Mörvikinpuron ja estämään lika-aineiden virtauksen puroon. Lisäksi A ja B vaativat kaupunkia takaamaan, että vastaisuudessa puro pidetään eristettynä kaatopaikan kemikaaleista ja että kaupunki taloudellisesti ja tarvittaessa
käytännön toimenpitein vastaa puron puhtaudesta. Lisäksi A ja B vaativat takuuta, etteivät nykyiset tai tulevat maanomistajat joudu taloudelliseen vastuuseen ympäristön pilaantuneisuudesta edes ympäristön puhtausvaatimusten tiukentuessa. 7 Vastine Pietarsaaren kaupunki on jättänyt vastineen muistutuksiin ja vaatimuksiin 21.7.2004. Vastineessaan kaupunki toteaa, että viime vuodet kaatopaikkatoimintaa on harjoittanut Ekorosk Oy, mikä pitäisi kaupungin mukaan ottaa huomioon velvoitteita ja vastuita määritettäessä. Vesi on kirkastunut koko Luodonjärven alueella oletettujen happamuusmuutosten seurauksena. Suotovedet kerätään kaatopaikan kunnostuksen salaojiin ja ohjataan kaupungin viemäriverkkoon, joten Mörvikin puroon ei joutune enempää suotovesiä. Puron saneeraus ei kuulu kaatopaikan sulkemissuunnitelmaan. Puro alkaa ennen kaatopaikkaa, joten sinne on joutunut lika-aineita muualtakin kuin kaatopaikalta, joten kaupunki ei voi vastata puron lika-aineista muuta kuin kaatopaikan osalta. Velvoite huolehtia siitä, että puro ei tulevaisuudessa saastuisi katsotaan kohtuuttomaksi samoin kuin se, että kaupunki huolehtisi kaikista kustannuksista puron pilaantumisen suhteen. Puron nykytilan selvitystä pidetään kuitenkin perusteltuna. Lausunnot Pietarsaaren kaupunginhallitus on käsitellyt Pietarsaaren kaupungin kaatopaikan kunnostamisesta pyydetyn lausuntopyynnön 28.6.2004 ja toimittanut ympäristökeskukselle kaupungin ympäristönhoitotoimiston ja Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen valvontaosaston lausunnon 2.7.2004. Pedersören kunta hyväksyy kaatopaikan saneeraussuunnitelman sellaisenaan. Ympäristönhoitotoimisto on esittänyt lausunnossaan seuraavaa: -pohja- ja pintavesien liike on selvitettävä ja vedet on tarvittaessa käsiteltävä -veden laatua on seurattava näytteenottopisteistä ja laatua korjaaviin toimenpiteisiin on varauduttava -kaatopaikan yläpuolella on todennäköisesti kloorifenoleja ja metalleja ympäristöön päästävä piste, mikä on selvitettävä -kaatopaikkakaasun passiivinen käsittely on hyväksyttävissä taloudellisin perustein, kaasut sisällytetään kaatopaikan valvontaohjelmaan -kaatopaikan lähistölle voidaan perustaa tilapäinen varastoalue kaatopaikan rakenteissa käytettävälle materiaalille, mikä tulee ottaa huomioon ympäristölupakäsittelyssä
8 Pietarsaaren seudun terveydenhuollon valvontaosasto lausuu seuraavaa: -pohjaveden valvontaohjelmaan on lisättävä näytteenottopisteitä siten, että ne käsittävät myös Milkan meijerin kaivon -tuhoeläinten hävittämiseksi on tehtävä suunnitelma ennen kaatopaikan peiton aloittamista, hävittämisen tekee asiaan perehtynyt tuholaistentorjuja -pohjavesinäytteiden analyysitulokset on toimitettava myös terveydenhuoltoviranomaisille YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on käsitellyt ympäristölupahakemuksen ja luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristökeskus myöntää Pietarsaaren kaupungille ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisen ympäristöluvan kaatopaikan kunnostamiselle sen sulkemisen yhteydessä. Kaatopaikalle on luvanhakijan mukaan kuljetettu yhdyskuntajätettä (20 00 00) ja lietettä (20 03 04). Ympäristökeskus on kirjoittanut ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaiset jätekoodit sulkeisiin. LUPAMÄÄRÄYKSET Kaatopaikan hoito 1 Luvan hakijan tulee ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Pietarsaaren kaupungin ympäristö- ja terveysviranomaiselle kunnostuksen aloittamisesta kirjallisesti. Samalla tulee ilmoittaa kunnostustyön valvojan nimi ja yhteystiedot. Valvoja vastaa kunnostuksesta ja kaatopaikan hoitamisesta kunnostuksen jälkeen. (YSL 5, YsA 20, JA 10 ) 2 Kunnostuksen aikana on huolehdittava siitä, että haitat kuten sortumat ja painumat, jotka voivat vahingoittaa rakenteita estetään. Ympäristön roskaantuminen, pöly, vahinkoeläinten aiheuttamat haitat ja tulipalot tulee ennakoida ja estää. Jätetäyttö tulee tiivistää ennen kunnostusta. (YsA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997, liite 1 kohta 7) 3 Suljetulle kaatopaikalle ei saa tuoda jätettä. Puhtaiden maamassojen ja muun rakennusmateriaalin, joita tarvitaan kunnostusrakenteisiin, vastaanotto tulee tapahtua valvonnan alaisena. Massoista ja muusta materiaalista tulee olla tiedossa niiden alkuperä, laatu, määrä ja sijoituspaikka kunnostettavalla kaatopaikalla. (YsL 5, JL 51, VNp 861/1997 6 ) 4 Kaatopaikkaa tulee hoitaa siten, että estetään pintarakenteen tiivistys- ja eristekerrosten rikkoontuminen. (YsL 7, 8, JL 6 )
9 Pintarakenteet 5 Kaatopaikka tulee tiivistää ja muotoilla ennen pintarakenteiden tekemistä. Reunat tulee luiskata korkeintaan 1:3 kaltevuuteen. Muotoiluun voidaan käyttää voimalaitostuhkaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla lujiteverkolla ja suojahuovalla tuettuna ja suojattuna. Päälliosissa kaltevuuden tulee olla vähintään 1:20. Tiivistyskerros voidaan rakentaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla esipeittokerroksen päälle 1,5 mm:n vahvuisesta HDPE-kalvosta. Tiivistyskerros voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa materiaalista, jonka vedenläpäisevyys on K<1x10-8 m/s. Tällöin kerroksen paksuuden tulee olla 0,5 metriä. Tiivistyskerroksen päälle tulee rakentaa 0,3 metrin vahvuinen kuivatuskerros salaojasorasta tai vastaavasta materiaalista (K>1x10-3 m/s). Kuivatuskerroksen päälle tulee rakentaa vähintään 1,0 metrin vahvuinen kasvukerros. Materiaalien kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristöhaittaa. (YsL 43, JL 8, 9, VNp 861/1997, liite1) Pintarakennemateriaalien välivarastointi kaatopaikan alueella työn aikana 6 Pintarakenteen materiaalin välivarastoinnista ei saa aiheutua ympäristöhaittaa. Varastointi tulee hoitaa siten, että materiaali ei pölyä eikä muutenkaan kulkeudu varastoalueelta muualle. Tuhkan varastoalueen pohja tulee suojata, ettei voimalaitostuhkasta siihen vettä lisättäessä kulkeudu maaperään tai pohjaveteen niitä pilaavia aineita. Välivarastoidun materiaalin säilyttämisaika kostutettuna tulee minimoida. (YsA 20, JL 6, JA 8, VNp 861/1997, liite 1 kohta 7) Suoto- ja pintavesien vesienkäsittely 7 Kaatopaikan ympärille tulee rakentaa salaojat suotovesien ohjaamista varten. Puhtaat pinta- ja pohjavedet on pidettävä erillään suotovesistä salaojien ympärillä kulkevien avo-ojien avulla. Salaojien vesi tulee koota pumppaamoon ja ohjata sieltä hallitusti luvalliseen vastaanotto- tai tarvittaessa esikäsittely/käsittelypaikkaan. Mikäli suotovesiä esikäsitellään/käsitellään kaatopaikka-alueella, tulee käsittelymenetelmästä toimittaa suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen käsittelyn aloittamista. Kaatopaikkarakenteen tiivistyskerroksen tulee jatkua salaojien yli ympärysojien, jonne pintavalumavedet kerätään, pohjalle ja niiden ulommalle reunalle saakka. Ympärysojan kaltevuuden on oltava vähintään 0,3%. Ympärysojasta vedet on ohjattava niskaojaan. (YsL 43 )
Kaatopaikkakaasut 10 8 Jätepenkereen pintaan tulee rakentaa ennen viimeistelykerroksia vaakaojat salaojaputkineen lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Salaojaputkien sepeli/soratäytteen tulee olla raekooltaan vastaavaa kuin vedenjohtavuudeltaan vähintään K>1x10-3 m/s materiaali. Kaatopaikan korkeimpiin kohtiin tulee rakentaa jätetäyttöön saakka ulottuvat biosuodattimet (kaasukaivot), joihin vaakaojat yhdistetään, kaatopaikkakaasujen biologista käsittelyä, keräämistä ja johtamista varten. Biosuodatin voidaan rakentaa esimerkiksi kompostoidun lietteen, hakkeen ja kivennäismaan seoksesta. (JL 51, JA 9 ) Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu 9 Kaatopaikan pinnan muotoilussa käytettävän voimalaitostuhkan soveltuvuus kaatopaikan rakenteisiin on tarkistettava, mikäli voimalaitoksen polttoainejakaumassa tapahtuu muutoksia. Mikäli uusia liukoisuustestejä tehdään, on pinnan muotoilussa käytettävän materiaalin metallipitoisuuksien alitettava seuraavat liukoisuusarvot (mg/l läpivirtaustestin uuttosuhteella L/S=0,1 l/kg): As 0,06 Cd 0,02 kok-cr 0,1 Cu 0,6 Hg 0,002 Ni 0,12 Pb 0,15 Zn 1,2 Kloridi 460 Fluoridi 2,5 Sulfaatti 1500 Materiaalin routimattomuutta, sulamis- ja jäätymiskestävyyttä on seurattava. (YSL 7, 8, JL6, 51 ) 10 Kaatopaikan pintavettä tulee tarkkailla lupahakemuksessa esitetyistä kolmesta pisteestä kolme kertaa vuodessa. Vedestä tulee analysoida haju, väri, kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, ph, O 2, COD Cr, BOD7, N-tot, kok- P, NH4-N, NO3, Cl, ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi tulee analysoida samoista pisteistä kerran vuodessa AOX, Fe,, Zn, Cr, Pb, As, Cu, Ni, Cd, Hg, Al. (YsL 7, 8, 43, YsA 9, JL 51, VNp 861/1997) 11 Pohjavettä on tarkkailtava kahdesta lupahakemuksessa esitetystä havaintoputkesta ja Milkan meijerin kaivosta. Pohjavesianalyysi on tehtävä kerran vuodessa ja kun-
nostustyön aikana. Analysoitavat ominaisuudet ovat kiintoainespitoisuus, sähkönjohtavuus, lämpötila, ph, COD Cr, N-tot, NO 3, kok- P, Cl, Fe, O 2, Zn, Cr, Pb, AOX ja fekaaliset streptokokit. Lisäksi pohjavedestä on analysoitava kloorifenolit työn aikana ja toisena vuotena työn päätyttyä. (YsL 7, 8, 43, YsA 9, JL 51, VNp 861/1997) 11 12 Ympäristökeskukselle on toimitettava suunnitelma suotovesien käsittelystä tarvittaessa, suunnitelma kaatopaikkakaasujen mittauksista ja suunnitelma tuhoeläinten hävittämiseksi ennen kunnostuksen aloitusta. (YsL 43,46, JL 6, 51,52 ) 13 Tarkkailuraportti, josta käyvät ilmi suoto- ja pohjaveden analyysitulokset ja kaatopaikan pintarakenteiden kunto, tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Pietarsaaren kaupungin terveydenhuoltoviranomaiselle vuosittain. (YsL 43,46, JL 6, 51,52 ) PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska kaatopaikan kunnostuksen tavoitteena on vähentää ympäristö- ja terveysriskejä ja kaatopaikan kunnostus voidaan järjestää ympäristönsuojelu- ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Kaatopaikan hoito Suljetun kaatopaikan hoidon ja valvonnan järjestämiseksi on kaatopaikalle nimettävä valvoja. Henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus tehtävästä. (1) Sortumat ja painumat on estettävä, koska ne saattavat vahingoittaa kaatopaikan pintarakenteita siinä määrin, että ympäristöön aiheutuu niiden takia päästöjä. Kunnostuksessa käytettävien massojen puhtaus ja laatu tulee olla selvillä, että niistä ei aiheudu lisäkontaminaatiota ja että niistä rakennettavat kerrokset vastaavat tarkoitustaan. (2, 3, ja 4) Pintarakenteet Kaatopaikan päälliosan ja reunojen sopiva kaltevuus estää rakenteiden sortumisen kaatopaikan reunoilla ja vesien kerääntymisen kaatopaikan pintarakenteeseen. Esipeittokerros tarjoaa hyvän pohjan tiivistysrakenteelle ja muille pintarakenteille. Tiivistysrakenne estää sade- ja sulamisveden imeytymistä jätteeseen. Kuivatuskerros vähentää alapuoliseen rakenteeseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa kasvukerroksen läpi suotautuvan veden pois rakenteesta. Kasvukerros suojaa tiivistyskerrosta kuivumiselta ja roudan aiheuttamilta vaurioilta. Kasvukerroksen on oltava tarpeeksi paksu, etteivät mahdolliset puun juuret vahingoita tiivistysrakennetta.(5)
12 Pintarakennemateriaalien välivarastointi kaatopaikan alueella työn aikana Välivarastoitua pintarakennemateriaalia (tuhkaa) ei saa säilyttää liian pitkään kostutettuna, etteivät sen rakenteelliset ominaisuudet huonone ennen kaatopaikan rakenteisiin sijoittamista. Varastoidun materiaalin joutuminen ympäristöön pölyämällä tai siihen sitoutuneiden ainesten suotautuminen maaperään materiaalia kasteltaessa on estettävä pohja- ja tarvittaessa pintasuojauksin. (6) Suoto- ja pintavesien käsittely Kaatopaikkavedet tulee johtaa hallitusti pois kaatopaikka-alueelta. Puhtaiden valumavesien sekoittuminen likaisempiin suotovesiin on estettävä. (7) Kaatopaikkakaasut Kaatopaikoilla syntyy kaatopaikkakaasuja, jotka tulee johtaa salaojituksen ja kaasukaivojen kautta pintarakenteiden toiminnan varmistamiseksi ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden turvaamiseksi kaatopaikalla. (8) Kaatopaikan rakenteiden laadun ja päästöjen tarkkailu Tuhkan sijoittamisessa kaatopaikan tiivistysrakenteen alle noudatetaan tavanomaisen kaatopaikkajätteen kelpoisuusvaatimuksia. Optimaalilla käsittelyllä tuhkasta tehdään mahdollisimman stabiilia. (9) Pinta- ja pohjaveden laatua on tarkkailtava, että mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset voidaan ennakoida ja estää. Suunnitelma tuhoeläinten hävittämiseksi takaa sen, että niistä ei aiheudu haittaa ympäristölle työn aikana. Tarkkailuraportti toimii ympäristöviranomaisten työvälineenä valvonnassa. (9, 10, 11, 12 ja 13) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätös on voimassa vuoden 2008 loppuun. Mikäli kunnostustoimenpiteissä tapahtuu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1617 Maksun suuruuden määrittelyssä on sovellettu valtion maksuperustelain 8 :n nojalla annettua ympäristöministeriön asetusta alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Ympäristöluvan käsittely muissa kuin ympäristöministeriön asetuksessa taulukoiduissa ympäristöluvissa on hinnoiteltu siinä 38,50 /h. Tässä tapauksessa maksu peritään 42 tunnin mukaan.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET 13 Ympäristönsuojelulaki (YSL/2000) 5, 7, 8, 43, 45, 46 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 9, 19, 20 Jätelaki (JL 1072/1993) 6, 8, 9, 51, 52 Jäteasetus (JA 1390/1933) 8, 9, 10 VNp 861/97 Ympäristöministeriön asetus nro 1237 maksullisista suoritteista (17.12.2003) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) PÄÄTÖKSESTÄ KUULUTTAMINEN Ympäristökeskus kuuluttaa päätöksestä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Vaasassa, Pedersören kunnan ja Pietarsaaren kaupungin ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan Pietarsaaren Sanomat- ja Jakobstads Tidning - lehdessä PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Pedersören kunnan ympäristösuojeluviranomainen Pedersören kunnan terveydensuojeluviranomainen Pietarsaaren kaupungin ympäristösuojeluviranomainen Pietarsaaren kaupungin terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto-oikeudelle ja toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi-Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävä on valvoa asiassa yleistä etua.
Valitusosoitus on liitteenä. 14 Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Varpu Kujanpää Päivi Rajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilöteitolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.