SUHDANNEKATSAUS Valtiovarainministeriön kansantalousosasto 7..7/ Talouskasvu on hidastumassa. Kasvu jatkuu silti verraten vahvana ja on ensi vuonna yhä lähes prosenttia. Työllisyys lisääntyy edelleen. Työmarkkinat ovat kiristymässä, kun työvoiman tarjonnan kasvu hidastuu ja työttömyysaste lähenee arvioitua rakenteellisen työttömyyden tasoa. Asuntolainakanta kasvaa edelleen nopeasti, ja kotitalouksien kulutuskysyntä pysyy verraten vahvana. Korkeasuhdanteen loppuvaiheen pitäminen hallittuna edellyttää suurta malttia kaikilla sektoreilla, erityisesti finanssipolitiikassa ja työmarkkinoilla. Kokonaistuotanto ja työllisyys trendin muutos edellisestä vuodesta, % 7 Lähde:TK - Tuotanto Työllisyys BKT neljännesvuositilinpito 7 Ennuste 7 - Maailmantalouden noin viiden prosentin kasvu jatkui viime vuonna jo kolmatta vuotta ja oli vahvimmillaan sitten 97-luvun alkuvuosien. Maailmankaupan kasvu nopeutui 9 prosenttiin. Globalisaatio on alentanut teollisuustuotteiden hintoja ja siten kompensoinut raaka-ainehintojen kysyntävetoisen nousun, mikä on vahvistanut maailmantalouden positiivista kierrettä. Tänä vuonna kasvu hidastuu jonkin verran lähinnä USA:n kasvun vaimenemisen myötä. Euroopassa kasvu jatkuu pienestä hidastumisesta huolimatta hyvänä. Yhdysvaltain talouskehityksestä paljolti riippuu millaiseksi maailmantalouden kehitys muovautuu ensi vuonna. Yhdysvalloissa kotitalouksien kulutus ylittää jo kolmatta vuotta niiden käytettävissä olevat tulot ja asuntovelkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on noussut prosenttiin. Samalla uusien asuntojen hankinnat ovat supistumassa ja kotitalouksien asuntolainoihin liittyvät rahoitusriskit ovat kasvamassa. Uhkatekijät liittyvät myös suuriin alueittaisiin vaihtotase-eroihin ja niihin liittyviin valuuttavirtoihin. Yhdysvaltojen vaihtotasealijäämä ylittää tänä vuonna 9 mrd. dollaria. Kiinan kasvava ylijäämä noussee mrd. dollariin, josta valtaosa kaupassa Yhdysvaltojen kanssa. Kiinan valuuttareservit ovat jo viidesosa maailman kaikista valuuttareserveistä. Teollisuusmaista suuriin vaihtotaseylijäämiin yltävät Japani ja Saksa. Euroalueen talouskehitys pääsi viime vuonna vihdoin vauhtiin investointien vilkastuttua ja julkisen kulutuksen sekä vientikysynnän lisäännyttyä. Euroalueen BKT kasvoi,7 %, koko EU-alueen hieman enemmän. Kasvu kiihtyi viimeisellä neljänneksellä ja nousi jo nopeammaksi kuin Yhdysvalloissa. Tämän vuoden näkymät ovat edelleen suotuisat, sillä työttömyys on alenevalla trendillä, inflaatio pysyy hallittuna raaka-aineiden hintapaineiden hellittäessä ja julkisen talouden rahoitusasemat ovat kohenemassa. Euroalueen talous kasvaa lähes ½ prosentin vauhtia. Rahapolitiikkaa on asteittain kiristetty, keskuspankki nosti maaliskuussa ohjauskoron / prosenttiin. Suurimmista maista Saksan talous oli vuoden vaihteessa keskellä vahvaa nousukautta ja suhdannekello jatkaa ainakin alkuvuoden korkeasuhdanteessa. Euromaiden kasvusyklit eivät kuitenkaan ole yhdenmukaistuneet. Esimerkkeinä ovat Espanja ja Italia, joista ensin mainittu on voimakkaan korkeasuhdanteen ja jälkimmäinen rakenteellisen matalasuhdanteen kierteessä.
Suomessa kokonaistuotannon kasvu nopeutui tuntuvasti vuoden alussa ja kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka. Kehitykseen myötävaikuttivat maailmantalouden korkeasuhdanteen ohella poikkeustekijät, kuten edellisen vuoden metsäseisokki, mutta myös peruskasvu oli vahvaa ja laajaalaista. Tuloverokevennykset ja matalat korot ovat vahvistaneet kotimaista kysyntää ja samalla kohentuneet tulevaisuusnäkymät ovat osaltaan lisänneet positiivista kierrettä. Vuonna kokonaistuotanto ylitti, prosentilla edellisvuotisen tasonsa, mutta toimeliaisuus tasaantui toisella vuosipuoliskolla. Erityisen selvästi talouden kohentuminen tuntui tavaraviennin ohella yksityisten investointien vahvistumisena. Viennin kasvu ylitti % ja vienti euroalueelle lisääntyi tätäkin nopeammin. Vientinäkymät ovat yhä valoisat, vaikka kasvuvauhti normalisoituu. Kotitalouksien asuntoinvestointi- ja kulutuskysyntä tasaantuu säästämisen painuttua negatiiviseksi ja velkojen kohottua käytettävissä olevien tulojen tasolle. Ansiotulojen kasvun hidastuminen rajoittaa tänä vuonna myös kotitalouksien hankintamahdollisuuksia, vaikka työllisyys edelleen paraneekin. Tuotanto lisääntyi selvästi työpanosta nopeammin viime vuonna. Tämä merkitsi työn tuottavuuden poikkeuksellisen vahvaa nousua. Suomen prosentin tuottavuuskehitys olikin viime vuonna perinteisten teollisuusmaiden parasta; Suomi erottui edukseen EU:ssa ja ylitti Yhdysvaltojen tuottavuuskasvun. Tuottavuuden nopea kasvu oli kuitenkin lähinnä suhdanneluonteista. Nopean tuottavuuskasvun ja palkkojen maltillisen nousun johdosta yksikkötyökustannukset koko kansantaloudessa supistuivat viime vuonna ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen ja teollisuuden kustannuskilpailukyvyn arvioidaan laajalti kohentuneen. Odotettua parempi tulema viime vuonna merkitsee hyviä lähtökohtia myös vuodelle 7. Kuitenkin talouskasvu ohitti huippunsa viime vuonna ja maailmantalouden kehitys, kotimaisen elektroniikkateollisuuden suuret tuotantovaihtelut, suhdannekierron kypsyminen yhdessä resurssirajoitteiden kanssa saattavat tuottaa yllätyksiä. Vuonna 7 BKT kasvaa hyvän alun pohjalta, % eli lähes aiemman ennusteen mukaisesti. Vuosi muodostunee suhdannekierrossa hitaimman kasvun vuodeksi kasvun jäädessä,7 prosenttiin. Samalla työn tuottavuuden nousu vaimenee, kuten yleensä suhdannekierron hidastuessa. Työvoimakapeikot yleistyvät edelleen ja rajoittavat jatkossa enenevässä määrin tuotannon kasvua. Vientimarkkinoiden ohella kotimarkkinat vetivät hyvin viime vuonna. Palvelualojen kolme vuotta kestänyt noususuhdanne huipentui viime vuoteen tuotannon lisääntyessä nopeammin kuin kertaakaan -luvun aikana,, %. Kasvu hieman hidastui vuoden loppua kohti. Viime vuoden suhdannehuippua kuvastaa se, että palvelualojen tärkeimmäksi myynnin kasvun esteeksi nousi ammattitaitoisen työvoiman puute riittämättömän kysynnän sijaan. Teollisuustuotanto lisääntyi, % ja rakentaminen, %. Vuonna 7 teollisuustuotannon kasvu normalisoituu metsäteollisuudessa ja hidastuu elektroniikkateollisuudessa. Rakentaminen jatkuu vilkkaana mutta kotimaankaupan kasvu tasaantuu. Viime vuonna työllisyys lisääntyi keskimäärin henkilöä ja työllisyysaste kohosi lähes prosenttiyksikön,9 prosenttiin. Hyvä työllisyyskehitys on jatkunut tämän vuoden alkukuukausina ja helmikuussa työllisten määrä oli suurempi kuin vuosi sitten. Työvoiman kysyntä on ollut vilkasta erityisesti yksityisissä palveluissa, kun taas julkisen sektorin työpaikat ovat hieman vähentyneet. Työllisten määrän lisäyksestä tuli runsas puolet yli -vuotiaista, kun taas parhaassa työiässä olevien työllisten määrän kasvu jäi perin pieneksi. Työvoiman tarjonnan kasvu jatkui ja työttömyysaste painui 7,7 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyyden kasvu jatkuu painottuen edelleen yksityisiin palvelutoimintoihin ja rakentamiseen. Työllisyysaste kohoaa 9, prosenttiin ja työllisten lukumäärä ylittää viimevuotisen keskimäärän hengellä, mikä on hieman aiempaa ennustetta enemmän. Kun työvoiman tarjonta ei enää juuri kasva, työttömyysaste alenee keskimäärin 7, prosenttiin tänä vuonna ja alle 7 Suhdannekatsaus Maaliskuu 7 VM kansantalousosasto
prosenttiin ensi vuonna. Maassa on samaan aikaan sekä työttömyyttä että pulaa työvoimasta. Tämän vuoden helmikuussa oli avoinna uutta työpaikkaa. Kaikista avoimista työpaikoista hieman yli puolet osa- tai määräaikaisia ja nelisenkymmentä prosenttia vaikeasti täytettäviä. Kuluttajahintojen vuosinousu ylitti vuoden vaihteessa prosentin rajan ensimmäisen kerran viiteen vuoteen. Lähes puolet kuluttajahintojen kokonaisnoususta aiheutui asuntojen hintojen ja korkojen kohoamisesta. Vuonna keskimäärin indeksi kohosi kuitenkin vain, %. Kuluvan vuoden aikana kuluttajahintojen nousupaineiden arvioidaan pienenevän, sillä kohonneet korot ovat suurelta osin siirtyneet lainakantaan ja asuntohintojen nousun odotetaan hidastuvan. Keskimäärin v. 7 kuluttajahinnat nousevat viime vuoden tapaan runsas ½ %. Rakennusalalla alkoi viime vuoden puolivälistä lähtien esiintyä pahenevia materiaalien saatavuusongelmia sekä lisääntyviä kustannuspaineita. Materiaalikustannusten vuosinousu on yltänyt jo 7 prosenttiin ja työkustannustenkin nousu lähentelee prosenttia. Palkansaajien ansiotaso kohosi viime vuonna % eli prosenttiyksikön edellisvuotista hitaammin. Työvoiman saatavuusongelmista huolimatta liukumakehitys pysyi pääosin maltillisena. Vuoden 7 syyskuun loppuun asti voimassa olevan sopimuskauden aikana ei toteuteta enää uusia palkankorotuksia, ja ansiotason nousun arvioidaan tänä vuonna hidastuvan edelleen ½ prosenttiin. Matalan kustannustason maissa valmistettujen tavaroiden osuus kotimaisessa kysynnässä ja tuotannossa on lisääntynyt jo useiden vuosien ajan. Kiina on 7½ prosentin tuontiosuudellaan jo neljänneksi suurin tuontimaamme. V. tavaravienti lisääntyi kuitenkin kaksinkertaisesti tavaratuontiin verrattuna ja nettoviennin osuus BKT:n kasvusta nousi, prosenttiyksikköön. Ulkomaankaupan vaihtosuhteen heikkeneminen vähensi toisaalta kansantalouden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua vajaan prosenttiyksikön verran. Vaihtotaseen ylijäämä ja etenkin yritysten rahoitusasema kohenivat kuitenkin tuntuvasti. Myös julkisen talouden rahoitusasema vahvistui, kun taas kotitalouksien rahoitusalijäämä kasvoi. Vuonna 7 ulkomaankaupan kasvu tasaantuu, mutta jatkuu silti vahvana. Vaihtotaseen ylijäämä säilyy suurena, lähes mrd. eurossa. Viennin kasvua tukee maailmankaupan hyvä veto ja etenkin euroalueen kasvava kysyntä. Perinteistä metalliteollisuutta lukuun ottamatta vientinäkymät ovat käyneet epävarmemmiksi ja koko viennin kasvu jääneekin sekä tänä että ensi vuonna maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyivät jo toisena vuonna peräkkäin ainoastaan, %. Tähän nähden kulutuksen prosentin ja asuntoinvestointien prosentin kasvut olivat suurehkoja ja ne rahoitettiin velkaa lisäämällä ja säästöjä purkamalla. Kotitalouksien säästämisaste jäi negatiiviseksi ja velkojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin nousi vuoden lopussa 97 prosentin tasolle. Korkojen noususta huolimatta velkaantuminen on jatkunut tämän vuoden alkukuukausina nopeana, joskin pankkien antolainauksen kasvu on hidastumassa. Kulutuksen lisääntyminen on perustunut suurelta osin kestokulutustavaroihin, mutta hankinnat ovat tasaantuneet ja eräin osin jo supistuneet alkuvuoden aikana. Valtion tuloverotuksen keveneminen tukee tänä vuonna merkittävästi palkansaajien ostovoimaa. Kotitalouksien vahva luottamus sekä työllisyyden jatkuva koheneminen yhdessä lisääntyvän velanoton kanssa ylläpitävät kulutuksen kasvua. Investoinnit lisääntyivät viime vuonna %. Asuinrakennusinvestointien ohella myös teollisuus- ja liikerakentaminen lisääntyi, samoin kone- ja laiteinvestoinnit. Tänä vuonna investoinnit lisääntyvät lähes viimevuotista vauhtia; neljä vuotta vilkkaana jatkunut asuntorakentaminen alkaa korkojen noustessa tasaantua, mutta toimitila- ja infrahankkeita on vielä runsaasti käynnissä. Teollisuuden investointeja kasvattaa kapasiteetin uusinta- ja lisäystarve, joskin merkittävä osa alan investoinneista suuntautuu edelleen ulkomaille. Suhdannekatsaus Maaliskuu 7 VM kansantalousosasto
Julkisen sektorin rahoitusasema vahvistui viime vuonna kaikilla osasektoreilla ja sekä meno-, veroettä velka-asteet olivat selkeästi alhaisemmat kuin neljä vuotta sitten. Vahvistuminen selittyy merkittävältä osin hyvällä talouskasvulla. Valtiontalouden rahoitusylijäämä oli, mrd. euroa ja valtion velka vuoden lopussa 9 mrd. euroa. Kuntatalous säilyi edelleen alijäämäisenä. Sosiaaliturvarahastot maksoivat etuuksia, avustuksia ja erilaisia sairaanhoitokorvauksia kaikkiaan,9 mrd. euroa. Niiden ylijäämä nousi, mrd. euroon, eli, prosenttiin bruttokansantuotteesta. Työeläkevarojen markkinaarvo oli vuoden lopussa, mrd. euroa, eli 7, prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisyhteisöjen rahoitusylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuotisesta runsaan prosenttiyksikön, prosenttiin ja vastaavasti ns. EMU-velka aleni vajaat ½ prosenttiyksikköä 9, prosenttiin. Julkisyhteisöjen menot suhteessa bruttokansantuotteeseen alenivat vuonna prosenttiyksikön ½ prosenttiin. Vastaavasti verojen ja sosiaaliturvamaksujen osuus aleni puoli prosenttiyksikköä, prosenttiin. Julkisyhteisöjen rahoitusasema vuonna 7 pysyy lähes edellisvuoden tasolla. Valtion ylijäämä säilyy yhdessä prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien alijäämä ja sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pienenevät hieman. Kuntien henkilöstömäärän arvioidaan lisääntyvän henkilöllä. Julkisyhteisöjen kokonaismenojen ja myös -tulojen ennustetaan kasvavan tänä vuonna noin %. Veroaste laskee, kun tuloverotusta edelleen kevennetään. Julkisyhteisöjen velan suhteessa kokonaistuotantoon arvioidaan alenevan parisen prosenttiyksikköä. Suhdannekatsaus Maaliskuu 7 VM kansantalousosasto
Kansainvälinen talous Euroalueen yritysten luottamus oli helmikuussa ennallaan teollisuudessa, mutta aleni kaupassa ja rakentamisessa. Uusia tilauksia teollisuus sai tammikuussa % edellisvuotista enemmän; joulukuusta ne vähenivät marginaalisesti samoin kävi teollisuustuotannolle. Teollisuuden vahva kasvu näyttäisi siten jatkuvan. Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % - - - - - - Lähde: EU komissio - 7 - Euroalueen yritysilmasto Teollisuustuotanto Suomen talouskehitys Vaihtotaseen ylijäämän vuosisumma pysyi tammikuussa miljardin euron tuntumassa ja kauppataseenkin ylijäämä runsaassa 9 miljardissa eurossa. Sekä tavaraviennin että -tuonnin arvo kohosi tammikuussa prosenttia viimevuotisesta. Ulkoinen tasapaino kk:n liukuva summa, miljardia euroa Lähde: SP, Tullihallitus Kauppatase Vaihtotase 7 Ennuste Suhdanneodotukset ovat pysyneet vahvoina. Teollisuuden suhdannekuva pysyi helmikuussa vahvana ja selvästi normaalia parempana. Myös näkymät lähikuukausille ovat hyvät. Rakentamisen luottamus on korkeimmillaan yli vuoteen. Kuluttajien luottamus talouteen oli helmikuussa myös vahvempi kuin pitkällä aikavälillä keskimäärin. Odotukset omasta taloudesta vahvistuivat mutta näkemykset Suomen taloudesta heikkenivät hieman. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo - - - Lähde:EK, TK Kuluttajien luottamus - 7 Teollisuuden luottamus Suhdannekatsaus Maaliskuu 7 VM kansantalousosasto
Kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli helmikuussa, %. Teollisuuden tuottajahintojen nousu on jatkunut selvästi kuluttajahintoja nopeampana. Palkansaajien ansiotaso kohosi viime vuonna %, ja työvoiman saatavuusongelmista huolimatta liukumakehitys näyttäisi pysyneen pääosin maltillisena. Työttömyysasteen lasku on nopeutunut 7 prosenttiin. Työttömyysaste sekä hinnat ja palkat muutos edellisestä vuodesta, % Budjettitalouden verotulot lisääntyivät viime vuonna 7½ %. Arvonlisäverontuotto kasvoi ½ %, mistä yli puolet selittyy sillä, että vuoden alusta lukien KELA:lle ei ole enää tuloutettu osuutta arvonlisäverokertymästä. Valtion saamat osinkotulot kaksinkertaistuivat viime vuodesta, pitkälti kertaluonteisista eristä johtuen. Tulot kasvoivat yhteensä % tammi-marraskuussa. Menot ilman velan kuoletuksia kasvoivat hieman yli %. Nopeimmin ovat kasvaneet siirtomenot, johon on osaltaan vaikuttanut mm. KELA: n arvonlisäverotuloutuksen korvaaminen suoralla budjettisiirrolla. Viime vuonna budjettitalouden ylijäämä oli. mrd. euroa. Lyhyet korot ovat olleet nousevalla uralla, mutta pitkät korot ovat pysytelleet varsin matalina. Uusien asuntolainojen keskikorko on jo yli, prosenttia, kun se vajaa kaksi vuotta sitten kesällä oli lähes puolitoista prosenttiyksikköä alempi. Asuntolainojen kasvuvauhti on vähitellen hidastunut; kasvu lähenee nyt prosenttia, kun se oli huipussaan lähes 7 %. Asuntomarkkinoilla on lievää tasaantumista. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä, % pääkaupunkiseudulla ja,7 % muualla Suomessa. Nousu edellisestä vuodesta oli, % pääkaupunkiseudulla. - Lähde:TK - Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Ennuste TA:n toteumalaskelman mukaan. Lähde: Valtiokonttori Tulot (ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) - - 7 Kuluttajahintaindeksi Tuottajahintaindeksi Budjettitalouden tulot ja menot -kuukauden liukuva summa, miljardia euroa Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % 7 Lisätietoja: Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh. 79 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. 9 Lähde:TK, SP Lyhyet korot 7 Asuntojen hinnat http:/www.vm.fi /julkaisut Suhdannekatsaus Maaliskuu 7 VM kansantalousosasto
Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia 7 7 Kotimainen kysyntä määrän muutos, prosenttia 97 99 * 7**** Suomi Euroalue Yhdysvallat - - 97 99 * 7**** BKT Vienti Tuonti Kotimainen kysyntä Työttömyysaste prosenttia Inflaatio prosenttia 97 99 Suomi Euroalue * 7**** 97 99 Suomi Euroalue * 7**** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia 7 7 - - - 97 99 * - 7**** 97 99 * 7**** Valtio Sotu-rahastot Kunnat EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus Maaliskuu 7 VM kansantalousosasto 7
Keskeiset ennusteluvut ) * * * 7** ** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan,7,9,,,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 7,,,,,9 Kokonaistarjonta,7,,,, Tavaroiden ja palvelujen vienti 7, 7,,7,7, Kulutus,,,,,9 yksityinen,,,,7, julkinen,,7,9,, Investoinnit,,7,,, yksityiset,,,,, julkiset,7 -,7,,, Kokonaiskysyntä,7,,,, kotimainen kysyntä 7,,,,, ) Luvut perustuvat uudistettuun kansantalouden tilinpidon laskentamenetelmään. * * 7** ** Palvelut, määrän muutos, %,,,,7, Koko teollisuus, määrän muutos, %,9,9,,,7 Työn tuottavuus, muutos, %,,,,, Työllisyysaste, % 7,,,9 9, 9,7 Työttömyysaste, %,, 7,7 7,,7 Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,,9,,7, Ansiotasoindeksi, muutos, %,,9,,, Vaihtotase, mrd. euroa,7 7,7 9,9 9,9 9, Vaihtotase, % BKT:sta 7,7,9,9,7, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,9, Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), %,,,,, Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta,,,,, Veroaste, % BKT:sta,,9,,9, Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,,, Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,9,9, Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta,, 9, 7,, Valtionvelka, % BKT:sta,9,,,, Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus Maaliskuu 7 VM kansantalousosasto