Suhdannekatsaus /4

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus 9../ Korkeasuhdanne on tasaantumassa ja kokonaistuotannon kasvu hidastumassa. Vuoden talouskehitys vastaa verraten hyvin alkusyksyllä ennustettua, mutta ensi vuoden kehitys saattaa muodostua arvioitua heikommaksi. Syynä tähän on lähinnä kansainvälisen talouden kehitys. Tästä aiheutuvien kasvavien epävarmuuksien tarkempi arviointi on ennusteen kannalta kuitenkin vielä ennenaikaista. Työllisyys jatkaa vahvistumistaan, mutta työttömyysasteen aleneminen on hidastunut, koska työvoiman tarjonta on samaan aikaan lisääntynyt. Kustannus- ja hintapaineet ovat voimistumassa syksyn ennustetta enemmän. - BKT ja työllisyys muutos edellisestä vuodesta % Lähde:Tilastokeskus BKT Työllisyys, trendi Ennuste - *Tämä katsaus ei sisällä uutta ennustetta. Maailmantalouden kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä vahvana Yhdysvaltain asuntorahoitukseen liittyneistä suurista ongelmista huolimatta. Häiriöt kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla jatkunevat pitkälle ensi vuoteen. Rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, hinta- ja valuuttakurssikehitykseen sekä suuriin alueittaisiin ulkomaankaupan tasapainottomuuksiin liittyvät riskit lisäävät merkittävästi epävarmuutta talouskasvun kestävyydestä. Syyskuun lopusta alkaen euroalueen lyhyet korot alkoivat alentua, mutta marraskuun puolivälissä ne kääntyivät varsin jyrkkään nousuun. Pankkien väliset markkinat eivät toimi normaalisti, koska rahoitusmarkkinoiden häiriöt ja potentiaaliset riskit ovat heikentäneet keskinäistä luottamusta. Välitön seuraus muuttuneista olosuhteista lienee myös se, että riskien hinnoittelu tehostuu. Talouskasvu on jatkunut vahvana kehittyvissä maissa. Tämä on myötävaikuttanut raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen pysymiseen korkeana. Öljyn hinta on kääntynyt uudelleen nousuun ja vahva kysyntä pitää hintatason ensi vuonnakin korkeampana kuin vielä syksyllä arvioitiin. Myös muiden hyödykkeiden hinnat ovat pysyneet korkeana. Euron vahvistuminen on hillinnyt inflaatiopaineita Euroopassa, mutta teollisuusmaissa on merkkejä palkkainflaation kiihtymisestä. Yhdysvalloissa keskuspankki aloitti ohjauskoron alentamisen lokakuussa ja taloustilanteen heikkeneminen voi johtaa rahapolitiikan lisä keventämiseen. Euroopan keskuspankki ei puolestaan ole nostanut ohjauskorkoa. Yhdysvaltojen kasvuvauhdin hidastuminen ja korkoeron kaventuminen ylläpitävät euroon kohdistuvia vahvistumispaineita. Maailmankauppa näyttää jatkuvan ripeänä, sillä toisin kuin aiemmissa suhdannekierroissa Yhdysvaltojen talouskehitys ei enää ole maailman taloudelle yhtä hallitseva. Tänä vuonna kaupan kasvu hidastuu viime vuoden 9½ prosentista, mutta jatkaa kuitenkin hyvällä uralla myös ensi vuonna. Teollisuusmaiden kotimaista kysyntää tukevat suotuisana jatkuva työllisyyskehitys, useimmissa maissa teollisuuden hyvä tilauskanta sekä yritysten yleisesti vahvat taseet. Hyvän kolmannen neljänneksen jälkeen Yhdysvaltojen BKT:n kasvun odotetaan hiipuvan, kun asuntoinvestointien ohella

2 myös kulutus heikkenee nousseiden öljyn hintojen, alentuneiden varallisuusarvojen mutta myös vaimenevan työllisyyskehityksen seurauksena. Euroalueen korkeasuhdanteen huippu lienee ohitettu. Heikon toisen neljänneksen jälkeen tuotannon kasvu oli kolmannella neljänneksellä parempi, mutta yritysilmasto on syksyn aikana viilentynyt. Luottamus on heikentynyt, mutta on kuitenkin yhä verraten korkealla. Teollisuustuotanto on kehittynyt hyvin, sillä kehittyvien maiden vahva kysyntä on ainakin toistaiseksi kompensoinut euron vahvistumisen kielteisiä vaikutuksia. Asuntorakentamisen tuntuvan vaimentumisen vastapainona on hyvän työllisyyskehityksen ja reippaasti alenevan työttömyyden tukema kotitalouksien kulutus. Myös yritysten investoinnit ovat yhä kasvussa. BKT:n kasvu hidastuu ensi vuonna puolisen prosenttiyksikköä tästä vuodesta noin prosenttiin mutta riskit heikomman kehityksen suuntaan ovat vahvistuneet Yhdysvaltojen talouskasvun hidastumisen, euron vahvistumisen ja rahoitusmarkkinoiden epävakauden vuoksi. Inflaatio on nopeutunut syksyn aikana kolmeen prosenttiin ja palkkapaineet ovat jonkin verran voimistuneet. Vaikka inflaation odotetaankin hidastuvan jonkin verran näistä huippuluvuista, uhkaa euroalueen hintavakaus heiketä. Tämä kaventaa rahapolitiikan liikkumavaraa. Pohjoismaiden taloudet kasvoivat viime vuonna lähes ennätysvauhtia, %, investointien ja yksityisen kulutuksen vetämänä. Suomessa ja Ruotsissa myös nettovienti on tukenut kasvua. Tänä vuonna Pohjolan talouskasvu hidastuu mutta pysyy yhä euroalueen kasvuvauhtia nopeampana; tänä vuonna runsaassa kolmessa ja ensi vuonna runsaassa ½ prosentissa. Työllisyys on lisääntynyt korkeasuhdanteen aikana kaikissa pohjoismaissa erityisen reippaasti, samalla työmarkkinat ovat kiristyneet ja inflaatio on nopeutumassa ensi vuonna yleisesti runsaaseen ½ prosenttiin. Kotimaan talous Suomessa korkeasuhdanne on jatkunut tämän vuoden ajan. Pari vuotta prosentin tuntumassa pysynyt BKT:n kasvuvauhti hidastui hieman syksyllä niin, että koko vuoden kasvu muodostunee lähelle alkusyksyllä ennustettua, prosenttia. Useilla toimialoilla aktiviteetti pysyy kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta korkealla vielä ensi vuoden alkukuukausina. Asuntorakentamisen jo alkaneen vaimenemisen korvaa muun rakentamisen vilkkaus, mutta metsäteollisuuden vaikeudet hidastavat jo teollisuustuotannon kasvua. Palveluiden kysyntä jatkuu hyvänä. Suhdannekuvan arviointia vaikeuttavat kansainvälisen talouden kasvaneet epävarmuudet sekä rahoitusmarkkinoilla vallitseva epävakaus ja luottamuspula. Kotimaantalouden osalta korkeat raakaainehinnat, työmarkkinoiden vielä avoinna olevat palkkasopimukset sekä erityisesti metsäteollisuuden raaka-ainehuolto ja tuotantokapasiteetin supistukset lisäävät epävarmuutta. Tavaraviennin korkea taso säilynee kuitenkin lähikuukaudet, sillä yritysten saamat vientitilaukset ovat pysyneet metsäteollisuutta lukuun ottamatta vielä tyydyttävinä. Kone- ja metalliteollisuudessa tilauskanta oli syksyllä jopa ennätyksellisen korkea. Työllisyystilanteen koheneminen sekä kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu tukevat kotimaista kysyntää ensi vuonna. Miten kauan korkeasuhdanne määriteltynä nykysuhdanteessa prosentin ylittävänä BKT:n kasvuna kestää, on kuitenkin vielä vaikea arvioida. Samoin se, miten voimakkaana kansainvälisen talouden heikkeneminen tuntuu kokonaistuotannon kasvussa. Varautuminen ennustettua heikompaan kehitykseen on kuitenkin perusteltua. Ulkomaankaupan kasvu on odotetusti vaimentunut viimevuotisesta. Vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä vienti lisääntyi % ja tuonti %. Myös koko vuonna viennin kasvu nousee määrällisesti tuonnin kasvua nopeammaksi. Sekä viennin että tuonnin hintojen nousut jäävät viimevuotista vähäisemmiksi. Vaihtotaseen ylijäämä säilyy suurena, yli mrd. eurossa. Kotimarkkinat vetävät hyvin. Rakentaminen jatkuu tuotantomahdollisuuksien ylärajoilla. Palvelujen liikevaihto on kasvanut kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes 9 % viime vuoden vastaavasta kasvun ollessa kaikilla päätoimialoilla merkittävää. Palvelualojen luottamusindikaattorit ovat viime aikojen heikentymisestä huolimatta edelleen korkealla tasolla. Suhdannekatsaus Joulukuu /VM kansantalousosasto

3 Kaupan myyntimäärät ovat kasvaneet selvästi vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, vähittäiskaupassa jopa % prosenttia viime vuodesta, ja luottamus on edelleen korkealla tasolla. Erityisen suosittuja hankintoja ovat olleet viihde-elektroniikan laitteet. Uusien autojen ostot vähenivät tilapäisesti vuoden lopulla mutta kasvavat vastaavasti sitä nopeammin ensi vuoden alussa. Työllisten määrä lisääntyy tänä vuonna noin henkeä, mikä on hieman alkusyksyistä ennustetta enemmän. Tammi - marraskuussa työllisten määrän kasvu oli prosenttia viimevuotisesta. Työllisyysaste on noussut prosenttiin. Hyvä kehitys on jatkunut erityisesti yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa. Työvoiman tarjonta lisääntyy myös yhä merkittävästi; marraskuussa työikäinen väestö ylitti hengellä vuoden takaisen mutta työvoiman tarjonta vastaavasti hengellä. Työttömyysasteen aleneminen onkin pysähtynyt syksyn aikana, prosenttiin, jonkin verran ennustettua korkeammalle. Avoimena olevien työpaikkojen määrä on jatkanut lisääntymistään ja samanaikaisesti työvoiman saatavuusongelmat ovat pahentuneet. Vuoden kolmannella neljänneksellä avoimia työpaikkoja oli 9, eli viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaisten työntekijöiden määrä on kasvussa, mutta on suhteellisesti vielä kansainvälisesti verrattuna vähäinen. Työn tuottavuus lisääntyi viime vuonna poikkeuksellisen nopeasti. Kehitys on palautunut tämän vuoden aikana suhdannetilanteeseen nähden normaaliksi. Alkuvuoden maltillisen palkkakehityksen vuoksi yksikkötyökustannukset kohoavat tänä vuonna vain vähän. Uusien palkankorotusten ja hidastuvan tuottavuuden nousun myötä tilanne koko kansantalouden tasolla ensi vuodesta lähtien muuttuu. Teollisuuden työvoimakustannukset nousevat kuitenkin suunnilleen tuottavuuden kasvun rajoissa. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan kuluvana vuonna keskimäärin hieman yli % eli saman verran kuin viime vuonnakin, mutta ansiotason nousuvauhti kohoaa uusien palkkaratkaisujen ja eräiden kertaluontoisten erien ajoittumisen vuoksi vuoden lopulla yli prosenttiin. Ensi vuonna palkkojen nousu ylittää syksyllä arvioidun linjan runsaalla ½ prosenttiyksiköllä. Kuluttajahintojen nousu jäänee kuluvana vuonna keskimäärin suunnilleen aiemmin arvioituun ½ prosenttiin. Lähinnä öljytuotteiden maailmanmarkkinahintakehityksen vuoksi inflaatio on vuoden loppukuukausina kuitenkin ollut jossain määrin nopeampaa kuin alkusyksystä arvioitiin. Kustannuspaineita ovat lisänneet myös oletettua korkeammiksi muodostuneet palkankorotukset. Vaikka autoveron alentaminen osaltaan lieventää näköpiirissä olevia inflaatiopaineita, kuluttajahintojen nousuvauhti voi vuodenvaihteen tienoilla kohota tilapäisesti jo yli prosenttiin. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyvät tänä vuonna viime vuotta nopeammin. Palkansaajien osalta ostovoiman kasvun perustuu lisääntyvän työllisyyden ohella valtion tuloverotuksen kevenemiseen. Yksityinen kulutus lisääntyy tavarahankintojen vetämänä tänä vuonna prosenttia; saman verran kasvua tuli tammi-syyskuussa. Tulot eivät lisäänny merkittävästi kulutusta nopeammin, jolloin säästämisaste pysyy edelleen negatiivisena. Korkojen noususta huolimatta velkaantuminen on jatkunut verrattain nopeana, joskin pankkien antolainauksen kasvu kotitalouksille on tasaisesti hidastunut. Vuosinousu oli syyskuussa vielä %. Investoinnit lisääntyivät tammi-syyskuussa ½ %. Kasvun odotetaan myös jatkuvan, sillä rakennusinvestoinnit pysyvät korkealla tasolla asuntoinvestointien kasvun taittumisesta huolimatta. Teollisuuden investointeja lisää kapasiteetin uusinta- ja lisäystarve, joskin merkittävä osa alan investoinneista suuntautuu edelleen tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä ulkomaille. Julkisen talouden rahoitusaseman arvioitiin syksyllä vahvistuvan tänä vuonna ½ prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rahoitusasema näyttää kuitenkin muodostuvan hieman tätä vahvemmaksi. Talouskasvun jatkuminen nopeana on lisännyt verotuloja. Lisäksi omaisuustulojen vahva kasvu on parantanut rahoitusasemaa. Julkisen talouden tulot lisääntyvät tänä vuonna noin % menojen kasvun jäädessä noin neljään prosenttiin. Valtion rahoitusylijäämä nousee yli ½ prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Kuntatalous kohenee lähelle tasapainoa verotulojen ja valtionosuuksien kasvun jatkuessa nopeana. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy kolmessa prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee tänä vuonna hieman ennakoitua enemmän ja valtion velkasuhde painuu ½ prosenttiin. Suhdannekatsaus Joulukuu /VM kansantalousosasto

4 Kansainvälinen talous Euroalueen yritysten luottamuksen lasku pysähtyi marraskuussa, mutta yleiskuva on silti heikkenevä. Teollisuustuotannon kasvu nopeutui lokakuussa lähes prosenttiin. Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto-- st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % Suomen talouskehitys Kauppataseen ylijäämän vuosisumma oli lokakuussa 9, mrd. euroa. Vaihtotaseen ylijäämä oli vastaavasti, mrd. euroa. Sekä viennin että tuonnin arvo kasvoivat lokakuussa % viime vuodesta. Lähde: EU komissio - Euroalueen yritysilmasto Teollisuustuotanto Ulkoinen tasapaino miljardia euroa, kk:n liukuva summa - Lähde: SP, Tullihallitus Kauppatase Vaihtotase Ennuste Suhdanneodotukset ovat hienoisesta heikentymisestä huolimatta sekä teollisuudessa että kotitalouksilla edelleen keskimääräistä paremmat. Teollisuus on saanut tilauksia viime vuotta enemmän, mutta kysyntänäkymät huolestuttavat. Kuluttajien luottamus kansantalouden tulevaisuuteen on heikentynyt, kun taas usko oman talouden kehitykseen vahvistui loka- ja marraskuussa. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo Lähde: EK, Tilastokskus Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus - Suhdannekatsaus Joulukuu /VM kansantalousosasto

5 Kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli marraskuussa,9 prosenttia. Teollisuuden tuottajahintojen nousu on hidastunut alle kahden prosentin. Palkansaajien ansiotaso kohosi vuoden kolmannella neljänneksellä %. Työttömyysaste oli kausitasoitettuna marraskuussa, prosenttia. - Työttömyysaste sekä hintojen ja palkkojen muutos edellisestä vuodesta, % - - Lähde: Tilastokeskus - Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Ennuste Tuottajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi Budjettitalouden tulot kasvoivat tammi - marraskuussa % viime vuodesta ja menot vastaavasti ½ %. Rahoitusjäämä oli vastaavana aikana, mrd. euroa. Valtionvelka oli marraskuun lopussa, mrd. euroa, missä oli vähennystä vuoden vaihteesta, mrd. euroa. Budjettitalouden tulot ja menot miljardia euroa, kk:n liukuva summa Lähde: Valtiokonttori TA:n toteumalaskelman mukaan. Tulot (ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) Lyhyet korot ovat uudelleen nousevalla uralla. Uusien asuntolainojen keskikorko on,9 %. Asuntolainojen kasvuvauhti on prosentin tuntumassa. Asuntojen hintojen nousu on tasaantunut ja myyntiajat pidentyneet. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat kolmannella neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudulla enää, % ja muualla maassa, %. Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % Lähde:Tilastokskus, Suomen Pankki Asuntojen hinnat Lyhyet korot Lisätietoja Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh 99 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh 9 Suhdannekatsaus Joulukuu /VM kansantalousosasto

6 Tämän sivun kuvioiden ennusteet ovat syyskuulta. Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia Kysyntä ja tarjonta määrän mutos, prosenttia 9 99 * ** ** Suomi Euroalue Yhdysvallat ** ** BKT Kotimainen kysyntä Tuonti Vienti - Työttömyysaste prosenttia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi prosenttia 9 99 * ** ** Suomi Euroalue 9 99 ** ** Suomi Euroalue Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:seen, prosenttia ** ** Sotu-rahastot Valtio Kunnat ** ** EMU-velka Valtionvelka Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus Joulukuu /VM kansantalousosasto