SUHDANNEKATSAUS. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto / 4

Transkriptio

1 SUHDANNEKATSAUS Valtiovarainministeriön kansantalousosasto.9.5/ Tuotannon palautuminen kasvu-uralle toisen neljänneksen kuopan jälkeen ei vielä näkynyt täysimääräisesti heinäkuussa. Teollisuuden tuotanto-odotukset ovat kuitenkin korkealla, ja rakentamisen sekä palveluiden tahti jatkuu nopeana. Öljyn korkea hinta ei vielä ole vaikuttanut kotitalouksien käyttäytymiseen, mutta hirmumyrsky Katrinan jälkeen tilanne saattaa muuttua. On mahdollista, että lähdettäessä jo ennestään kovin korkealta hintatasolta, vaikutukset käyttäytymiseen ovat suuremmat kuin normaalitilanteessa. Yhdysvaltojen talouskasvu jatkunee hidastuneenakin verraten vahvana. Euroalueella ehkä myös Suomessa kasvu jäänee hieman aiemmin arvioitua hitaammaksi. Polttoaineiden myynti varmuusvarastoista on jossain määrin vaimentanut hintashokin kielteisiä vaikutuksia. Kokonaistuotanto ja työllisyys trendin muutos edellisestä vuodesta, % Lähde:TK Tuotanto Työllisyys 5 Ennuste Maailmankaupan kasvun merkittävä hidastuminen yhdessä korkealle kohonneen öljyn hinnan kanssa painoivat euroalueen teollisuuden ja kuluttajien luottamusta vuoden 5 alkupuoliskolla. Etenkin kotimaisen kysynnän heikkouden johdosta talouskasvu jäi sekä muuhun maailmaan että alueen aiempiin suhdannenousuihin nähden vaatimattomaksi. Alkukesästä yritysten odotukset alkoivat kuitenkin vahvistua ja varovaista elpymistä on odotettavissa vuoden loppua kohti maailmankaupan hienoisen piristymisen ja euron heikentymisen myötä. Korkea työttömyys ja öljyn kallis hinta jarruttavat kuitenkin edelleen euroalueen kotitalouksien kulutusta ja muodostavat samalla suurimman riskin talouskasvun nopeutumiselle. Öljyn nimellishinta saavutti elokuussa historiallisesti korkeimman tasonsa, joskin reaalihinta alittaa yhä vuoden 9 nykyarvoltaan yli dollarin tason. Vaikka talouskasvun energiaintensiteetti onkin trendimäisesti vähentynyt, öljyn hinnan pysyminen pitempään huipputasolla leikkaisi euroalueen BKT:n kasvusta ensi vuonna arviolta noin ¼ prosenttiyksikön verran nykyisiin ennusteisiin verrattuna. Paineet finanssipolitiikan kiristämiseen budjettivajeiden supistamiseksi ja poliittiset epävarmuustekijät ovat myös heikentämässä kasvunäkymiä. BKT:n kasvu jääneekin euroalueella tänä vuonna alle ½ prosentin ja nopeutunee ensi vuonna vajaaseen prosenttiin. Euroalueen ulkopuolella talouskasvu on jatkunut vahvana. Yhdysvalloissa talouskasvu on jatkunut vakaana kotimaisen kysynnän vetämänä jo neljättä vuotta, ja kehityksen odotetaan jatkuvan melko suotuisana vielä ensi vuonna. Päinvastoin kuin vuoden puoliväliin, kotitalouksien aktiviteettia ei enää ruoki verojen ja korkojen aleneminen, vaan työllisyyden ja palkkojen nousu sekä säästämisasteen lasku nollaan asuntojen arvon noustessa. Hyvän talouskehityksen ansiosta julkisen talouden alijäämäisyys on pienentynyt, mutta vaihtotaseen vaje suhteessa kokonaistuotantoon on syventynyt jo yli prosenttiin. Vaikka alijäämän rahoittamiseen tarvittavat rahoitusvirrat ovat jatkuneet suurina, Yhdysvaltojen maksamat pääomakorvaukset ovat jo ylittämässä vastaavat tulot lisäten samalla tarvetta kotimaisen kysynnän kasvun hillitsemiseen. Japanissa ja Kiinassa talouskehitys jatkuu suotuisana. Myös Venäjän talouskasvu jatkuu öljyn korkean hinnan siivittämänä vahvana.

2 Suomessa talouskasvu jäi vuoden 5 alkupuoliskolla vähäiseksi teollisuustuotannon poikkeuksellisen rytmityksen vuoksi; ensimmäisellä neljänneksellä pysähtyi tilapäisesti metalli- ja elektroniikkateollisuuden vahva veto ja toisella puolestaan metsäteollisuuden seisokit pudottivat tuotantoa tuntuvasti. Teollisuuden kasvunäkymät loppuvuodelle ovat kuitenkin kohentuneet, mikä yhdessä vahvana jatkuvan kotimaisen kysynnän kanssa nostaa BKT:n kasvun loppuvuonna takaisin potentiaalisen kasvun uralle. Vuoden alkupuoliskolla kasvuluvut ovat edelleen korkeita, osin alhaisen vertailutason johdosta, mutta vauhti hidastuu vuoden loppua kohti. Työllisyyden parisen vuotta kestänyt alamäki kääntyi vuoden jälkipuoliskolla tuntuvaan nousuun, ja kuluvan vuoden alkupuoliskon aikana uusia työpaikkoja syntyi nopeutuvaa vauhtia etenkin rakentamiseen ja osa-aikaisin työsuhtein kauppaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Työpaikkojen määrä oli vuoden alkupuoliskolla 9, eli, % suurempi kuin vuotta aiemmin, mikä suhteutettuna vastaavan ajankohdan yhden prosentin BKT:n kasvuun merkitsi työn tuottavuuden tilapäistä supistumista. Kehitys tasoittuu kuitenkin vuoden loppua kohden ja työllisyyden lisäys koko vuonna jää noin :een, eli vajaaseen ½ prosenttiin. Työllisyysaste kohoaa tänä vuonna prosenttiin viime vuoden 7, prosentista. Vuonna työllisyys kohenee edelleen, joskin hidastuen, mutta työvoiman tarjonnan kääntyessä vähitellen laskuun työttömyysaste painuu 7½ prosenttiin tämän vuoden, prosentista. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy suurena ongelmana. Samalla työmarkkinoiden rakenteelliset kapeikot muodostavat kasvavan riskitekijän talouskasvulle ja sen vakaudelle. Kotitalouksien kulutushalukkuus ja investoinnit asuntoihin ovat kuluvana vuonna jatkuneet vahvoina eikä muutosta ole vielä näköpiirissä. Koheneva työllisyys yhdessä ensi vuoden verokevennysten kanssa lisäävät ostovoimaa ja korkotason alhaisuus yhdessä väestön muuttoliikkeen kanssa pitää asuntojen kysynnän vahvana kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa. Samanaikaisesti kiristyvät työ- ja asuntomarkkinat yhdessä kotitalouksien velkaantumisen nousun kanssa muodostavat lisääntyvän uhkatekijän talouskehityksen vakaudelle. Kotitalouksien velkaantuneisuus on ollut selvässä nousussa ja lähestyy jo viidentoista vuoden takaista 9 prosentin tasoa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Lainakannan kasvu on jatkunut tänä kesänä lähes prosentin vauhdilla ja asuntoluottojen tätäkin nopeampana. Asunnon hankinnasta aiheutuva velanhoitorasitus on alentunut korkojen laskusta ja laina-aikojen pitenemisestä johtuen, mutta velkaantumisen nouseva suunta on silti huolestuttava. Teollisuuden kiinteät investoinnit kääntyivät viime vuonna nousuun ja tänä vuonna kasvun odotetaan edelleen nopeutuvan. Merkittävä osa investoinneista suuntautuu edelleen aineettomien investointien ohella ulkomaille, mikä sinällään kohentaa myös kotimaisen teollisuustuotannon kilpailukykyä, vaikka ei näykään tilinpidon investointitilastoissa. Teollisuuden aineellisiin ja aineettomiin investointeihin käytetty osuus jalostusarvosta on pysynyt viime vuodet varsin vakaana. Asuinrakentamisen ohella myös muu rakentaminen jatkuu ensi vuoteen vilkkaana. Kiinteiden investointien osuus BKT:sta jää edelleen prosentin alapuolelle, mikä riittää pääomakannan vain vähäiseen kasvuun. Vienti ja tuonti lisääntyivät kuluvan vuoden alkupuoliskolla merkittävästi maailmankaupan hidastumisesta ja metsäteollisuuden tuotantoseisokeista huolimatta. Tuotantoseisokit pienensivät viennin kasvua parin prosenttiyksikön verran, mutta tästä huolimatta mm. suomalaisen elektroniikkateollisuuden hyvä asema kansainvälisessä kilpailussa nostaa viennin määrän kasvun tänä vuonna lähes prosenttiin. Metsäteollisuuden tuotantoseisokit ja uudet työaikajärjestelyt kasvattavat viennin kasvulukua v., jolloin viennin kasvu muodostuu kaksinkertaiseksi BKT:n kasvuun verraten, eli noin prosentiksi. Kokonaistuotannon kasvu tänä vuonna, %, perustuu lähes kokonaan kotimaiseen kysyntään metsäteollisuuden seisokkien liitännäisvaikutuksineen leikatessa kasvusta yhden prosenttiyksikön verran. Toisaalta matala vertailutaso tänä vuonna nostaa tuntuvasti vuoden kasvua, jolloin BKT:n kasvuksi muodostuu runsas % huolimatta siitä, että kasvusykli sinällään on hidastuva vuoden korkeasuhdanteen jälkeen. Yksityisten palvelujen tuotannon kasvu jatkuu sekä kuluvana että ensi vuonna kokonaistuotantoa rivakammin, kun taas julkisten palvelujen tuotannon kasvu pysyy verkkaisena. Tämän vuoden poikkeustekijöiden jälkeen teolli- Suhdannekatsaus /Syyskuu 5 / VM kansantalousosasto

3 suustuotanto kasvaa ensi vuonna ripeästi, rakentamisen vauhti hieman hidastuu ja alkutuotannon taso säilyy suunnilleen tämänvuotisena. Keskipitkän aikavälin talouskasvua rajoittavat etupäässä muutokset väestön ikärakenteessa, viime vuosina hitaasti kasvanut tuotantokapasiteetti sekä kansainvälisen tuotannon uusjako. Näissä olosuhteissa talouskasvu on hidastumassa keskipitkällä aikavälillä vajaaseen ½ prosenttiin. Viennin osuus BKT:sta on vajaa % ja tuonnin vastaavasti runsas kolmannes. Vaihtotase on jo pitempään ollut ylijäämäinen, lähinnä hyvän vientimenestyksen ja investointiasteen alenemisen johdosta. Vuonna 5 vaihtotaseen ylijäämä jää edellisvuosia vähäisemmäksi metsäteollisuuden seisokkien, tuontihintojen nousun ja ulkomaille maksettujen tuotannontekijäkorvausten kasvun takia. Keskimääräisten vientihintojen trendinomainen lasku viime vuosina on lisännyt viennin määrällistä kasvua mutta heikentänyt toisaalta ulkomaankaupan vaihtosuhdetta ja samalla vähentänyt kansantalouden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua. Vuonna 5 kansantalouden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jää BKT:n kasvua vähäisemmäksi. Inflaatio jää edelleen kuluvana vuonna muihin euromaihin verrattuna hitaaksi. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jyrkästi, mutta viestintään ja tietotekniikkaan liittyvien hintojen ja maksujen halpeneminen sekä kilpailun kiristyminen ovat pitäneet kuluttajahintojen keskimääräisen nousun kurissa. Työkustannukset kohoavat lähes viimevuotista vauhtia ja tuottavuuden kasvun tilapäinen hidastuminen nostaa yksikkötyökustannuksia. Hintakilpailukyvyn arvioidaan kuitenkin ensi vuonna uudelleen paranevan tuottavuuden nousun nopeutumisen ja työkustannusten nousun hidastumisen vuoksi. Rakennuskustannukset ja asuntojen hinnat ovat jatkaneet huolestuttavaa nousuaan. Viime vuonna asuntojen reaalihinnat nousivat keskimäärin 7 % edellisestä vuodesta; myös tänä vuonna hintojen nousu on edelleen selvästi ylittänyt yleisen inflaatiovauhdin. Rahamarkkinat ovat euroalueella edelleen keveät. Yhdysvalloissa ohjauskorkoja ollaan korotettu vähittäin runsaan vuoden verran ja suunnan odotetaan olevan ylöspäin. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on edelleen %, ½ prosenttiyksikköä alle Yhdysvaltojen tason. Kasvua tukevan rahapolitiikan ja hitaana pysyneen inflaation seurauksena korot ovat Euroopassa ennätyksellisen matalat. Suomessa lainojen viitekorkona yleisesti käytetty kuukauden korko on pysytellyt ½ prosentin alapuolella yhtäjaksoisesti jo kaksi vuotta. Myös pitkät korot ovat alhaalla; vuoden obligaatiokorko on painunut tänä vuonna lähelle kolmea prosenttia. Korkojen ei kuitenkaan odoteta enää laskevan, vaan kääntyvän vähitellen hienoiseen nousuun. Finanssipolitiikka muuttuu verokevennyksistä huolimatta liki neutraaliksi. Yhteisö-, pääoma- ja ansiotuloveron kevennykset ovat ennen muuta rakennepoliittisia. Julkisten kulutus- ja investointimenojen kasvu jää kumpanakin vuotena selvästi kokonaistuotannon kasvua hitaammaksi. Finanssipolitiikka on kokonaisuutena sopusoinnussa ennakoidun talouskehityksen kanssa niin verotuksen kuin menokehystenkin osalta painottuen kasvun edellytysten turvaamiseen tulevina vuosina. Valtion rahoitustilanne on pysynyt tyydyttävänä, vaikka budjettitalouden tulot supistuivat tämän vuoden alkupuoliskolla lievästi vuoden takaiseen verrattuna osakemyyntitulojen vähetessä ja verotulojen kasvun jäädessä vähäiseksi toteutettujen verokevennysten johdosta. Menojen kasvu jäi ensimmäisellä vuosipuoliskolla myös vähäiseksi mm. korkomenojen pienenemisen johdosta. Valtion velkaa lyhennettiin aiempien vuosien tilinpäätösylijäämien turvin ja velka/bkt alentunee tänä vuonna lähelle prosenttia. Koko vuonna valtiontalouden alijäämäksi arvioidaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon, ja se pysyy suunnilleen samansuuruisena myös v.. Kuntatalous näyttäisi saavuttaneen aallonpohjansa v.. Kuntien alijäämäisyys kuitenkin jatkuu sekä tänä että ensi vuonna, vaikka toimintamenojen kasvu on hieman hidastunut. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämien turvin koko julkisen talouden ylijäämä/bkt pysyy vajaassa prosentissa sekä tänä että ensi vuonna. Työeläkerahastojen sijoituskanta on nykyisellään runsas % suhteessa kokonaistuotantoon. Suhdannekatsaus /Syyskuu 5 / VM kansantalousosasto

4 Kansainvälinen talous Euroalueella teollisuuden uudet tilaukset nousivat kesäkuussa kolmisen prosenttia toukokuusta ja yritysten luottamus vahvistui. Saksassa teollisuuden tuotanto ja uudet vientitilaukset olivat heinäkuussa vahvassa kasvussa ja myös kaupan usko elpymiseen voimistui. Elokuussa kotimaankaupan näkymät kuitenkin heikkenivät. Polttoaineiden raju hintojen nousu heikentänee uudelleen tulevaisuuden uskoa. Euroalueen BKT:n kasvusta leikkaantuneekin yhteensä / prosenttiyksikön verran tämän vuoden lopun ja ensi vuoden aikana verrattuna aiempaan ennusteeseen. Yhdysvalloissa ennakoivat osoittimet viittasivat ennen hurrikaania vahvan kasvun jatkumiseen, mutta näkymät ovat nyt synkistyneet ja kasvusta leikkaantunee vuoden jälkipuoliskolla ehkä ½ prosenttiyksikön verran, ennen kuin tuhojen korjaustöiden vaikutukset alkavat näkyä. Suomen talouskehitys Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % Lähde:EU komissio Euroalueen yritysilmasto Ulkoinen tasapaino miljardia euroa, kk:n liukuva summa Teollisuustuotanto Tavaravienti kasvoi heinäkuussa prosenttia edellisvuodesta. Paperiteollisuuden vienti ei vielä päässyt täyteen vauhtiin, mutta muilla toimialoilla viennin kasvu on ollut varsin nopeaa. Vientihinnat olivat heinäkuussa,7 % vuodentakaista korkeammalla tasolla. Tavaratuonti lisääntyi vastaavasti 7 %, eli saman verran kuin tuontihinnat ovat edellisvuodesta nousseet. Kauppataseen ylijäämä oli 7 miljoonaa euroa eli viidenneksen vuodentakaista pienempi. Lähde:SP Kauppatase Vaihtotase 5 Ennuste Yleisissä suhdanneodotuksissa ei kesän aikana tapahtunut oleellisia muutoksia. Elokuussa teollisuuden luottamus pysyi vahvana, tuotanto-odotukset korkealla ja varastot matalalla tasolla. Rakentamisen tilauskanta, työvoimaodotus ja luottamus kohosivat korkealle tasolle ja palveluiden suhdanneodotukset vahvistuivat. Kuluttajien luottamus talouteen elpyi elokuussa kesän notkahduksesta kymmenen viime vuoden keskiarvoonsa; tätäkin korkeammalle nousivat odotukset sekä omasta taloudesta että säästämismahdollisuuksista. Heinäkuussa vähittäiskaupan myynti kasvoi määrältään kolmisen prosenttia viimevuotisesta. Autokaupan kasvu jatkui vahvana elokuussakin, joka oli myös hotelli- ja ravintolapalveluille hyvää aikaa. Polttoaineiden myynti kansallisista varmuusvarastoista markkinoille on ainakin jossain määrin tasoittanut öljytuotteiden korkeaa hintatasoa ja sen kielteisiä vai- Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo Lähde:EK, TK 5 - Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus Suhdannekatsaus /Syyskuu 5 / VM kansantalousosasto

5 kutuksia. Öljytuotteiden hintojen pysyminen vuoden loppuun syyskuun alun tasolla nostaisi keskimääräistä kuluttajahintatasoa välittömästi ½ prosentilla; lisäksi välilliset vaikutukset siirtyisivät hintatasoon vähitellen seuraavien kuukausien aikana. Kuluttajahintaindeksin nousu nopeutuisi vuoden lopulla prosentin tienoille, mistä yli puolet aiheutuisi öljytuotteiden hintojen kohoamisesta. Avoimia työpaikkoja oli toisella neljänneksellä neljänneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyyden kasvutrendi hidastui heinäkuussa kuitenkin yhteen prosenttiin alkutuotannon poikkeuksellisen heikon kehityksen johdosta. Palkansaajien työllisyys on jatkanut ½ prosentin kasvua ja myös teollisuuden työpaikat ovat kesän aikana jo hieman lisääntyneet viimevuotisesta. Rakentamisen työpaikkojen kasvu oli heinäkuussa lähes prosenttia edellisvuotisesta. Merkittävä osa uusista työpaikoista on kuitenkin ollut osa- ja määräaikaisia, mikä yhdessä metsäseisokin kanssa on pitänyt tehtyjen työtuntien määrän alkuvuonna viimevuotisella tasolla. Työttömyysaste sekä hintojen ja palkkojen muutos edellisestä vuodesta, % Lähde:TK 5 - Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi Tuottajahintaindeksi Ennuste Budjettitalouden tulot ja menot -kuukauden liukuva summa, miljardia euroa Budjettitalouden tulot lisääntyivät tammi-heinäkuussa hieman alle prosenttia edellisestä vuodesta. Arvonlisävero lisääntyi 7 prosenttia, mutta tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot supistuivat ja valmisteverot prosenttia. Talousarvion toteutumalaskelman mukaan menot ilman velan kuoletuksia säilyivät tammi-heinäkuussa vuodentakaisella tasolla. Korkomenot vähenivät 5 prosenttia ja myös eräät ajoitukselliset tekijät hidastivat menojen kasvua. Tammiheinäkuussa budjettitalous osoitti, mrd. euron ylijäämää. Valtionvelka oli heinäkuun lopussa 57, mrd. euroa. Kuntatalous näyttäisi hieman kohentuneen alkuvuoden vuosikatetietojen valossa. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat ripeästi ja toimintamenojen kasvu hidastui hieman edellisvuotisesta. Kuntien lainakanta lisääntyi kuitenkin edelleen. TA:n toteumalaskelman mukaan. Lähde: Valtiokonttori Tulot( ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) Ennuste (budjetoidut) Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % 5 Asuntojen kysyntä kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa on jatkunut vilkkaana ja kotitalouksien uusien lainojen virta voimistui kesällä. Asuntojen hinnat nousevat yhä yleistä inflaatiota nopeammin ja pääkaupunkiseudun asuinrakentamisen tarjoushintaindeksi oli heinäkuussa % vuodentakaista korkeampi Lähde:TK, SP Lisätietoja: Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh. 79 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. 9 Lyhyet korot Asuntojen hinnat /julkaisut Suhdannekatsaus /Syyskuu 5 / VM kansantalousosasto 5

6 7 Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia 7 Kysyntä ja tarjonta 5= Suomi * Euroalue * 5** ** USA 9 * * 5** ** Vienti Tuonti BKT Kotimainen kysyntä Työttömyysaste prosenttia Inflaatio prosenttia 9 Suomi * * Euroalue 5** ** 9 Suomi * Euroalue * 5** ** Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia * * 5** ** - 9 * * 5** ** Valtio Sotu-rahastot Kunnat EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus /Syyskuu 5 / VM kansantalousosasto

7 Keskeiset ennusteluvut * * * 5** ** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 5,,,,, Tavaroiden ja palvelujen tuonti,,9,,,5 Kokonaistarjonta 9,,,,7, Tavaroiden ja palvelujen vienti 57 5,, 5,,, Kulutus,,5,,, yksityinen 7,5,,,, julkinen,,5,,7, Investoinnit -, -,5 5,,, yksityiset -, -, 5,,, julkiset 5,,7, -, -, Varastojen muutos ) (ml. tilastollinen ero) -,,,, -, Kokonaiskysyntä 9,,,,7, kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero),,,5,, ) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. * * 5** ** Palvelut, määrän muutos, %,,5,,, Tehdasteollisuus, määrän muutos, %,,5 5,9, 5, Työn tuottavuus, muutos, %,5,5,,, Työllisyysaste, % 7,7 7, 7,,, Työttömyysaste, % 9, 9,,, 7,5 Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,,9,,, Ansiotasoindeksi, muutos, %,5,,,,5 Vaihtotase, mrd. euroa, 5,5,, 5, Vaihtotase, % BKT:sta 7,,,,5, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,, Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), % 5,,,,5,7 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 9, 5,9 5, 5, 5, Veroaste, % BKT:sta 5,5,5,,, Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,,,9,, Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,, -,5 -,5 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta, 5, 5,,9,9 Valtionvelka, % BKT:sta,,,, 9, Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus /Syyskuu 5 / VM kansantalousosasto 7