Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus /2

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus../ Suomen talous on tähän saakka selvinnyt kansainvälisen talouden heikentymisestä hyvin. Vahvana jatkunut korkeasuhdanne on kuitenkin taittumassa ja talouskasvu on heikentymässä. Työllisyys vahvistuu edelleen, mutta hinta- ja kustannuspaineet ovat tuntuvasti lisääntyneet. Nopeutunut inflaatio ja heikkenevä kustannuskilpailukyky yhdessä kansainvälisen talouden heikkenemisen kanssa muodostavat suurimman uhan vakaan talouskehityksen jatkumiselle. Talouspolitiikan keskeisiä haasteita ovat kotimaisten inflaatiopaineiden torjunta sekä julkisen talouden kestävyyden turvaaminen. 7 - BKT ja työllisyys muutos edellisestä vuodesta % Lähde:Tilastokeskus 7 BKT Työllisyys, trendi Ennuste 7 - Kokonaistuotannon kasvuarvio pysyy koko tämän vuoden osalta ennallaan, prosentissa, mutta ensi vuonna kasvu jäänee prosenttiin. Inflaatio on kiihtynyt tuntuvasti ja ylittää selvästi aiemmat ennusteet. Kansainvälinen talous epävarmuuden tilassa Kansainvälinen talous on vuoden 7 syksystä lähtien kärsinyt kahden samanaikaisen shokin, rahoitusmarkkinoiden turbulenssin sekä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kohoamisen, yhteisvaikutuksista. Öljyn hinta on noussut tasolle, jossa sen kielteiset vaikutukset myös reaalitalouteen ovat väistämättömiä. Samaan aikaan ruuan hinta on jatkanut voimakasta nousuaan. Kuluttajahintojen nousu on nopeutunut prosentin tuntumaan molemmin puolin Atlanttia. Myös kehittyvissä maissa inflaatio on nopeutunut. Inflaatiosta onkin tullut keskeisin talouskehitykseen liittyvä ongelma maailmanlaajuisesti. Yhdysvalloista alkanut rahoitusmarkkinoiden epävakaus on rasittanut pankkien taseita ja kiristänyt lainaehtoja, mutta Yhdysvaltoja lukuun ottamatta sen reaalitaloudelliset vaikutukset ovat pääosin vasta tulossa. Rakennussektorin ylikuumeneminen sekä asuntojen hintojen aleneminen varjostavat talouskehitystä myös monissa Euroopan maissa. Vuoden alussa maailmantalouden kasvu oli hidastumisestaan huolimatta vielä tyydyttävää, mutta lähiajan näkymiä ennakoivat indikaattorit viittaavat tuntuvamman hidastumisen olevan edessä. Maailmantalouden kasvu jäänee tänä vuonna prosenttiyksikön viimevuotista hitaammaksi, vajaaseen prosenttiin. Epävarmuudet maailmantalouden kasvunäkymien, inflaation ja valuuttakurssien suhteen ovat edelleen suuret. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus ja ulkomaankaupan globaalit tasapainottomuudet pysyvät yhä riskitekijöinä. Vaikka kansainvälistä taloutta koskevissa arvioissa yleisesti lähdetään siitä, että kasvun hitain vaihe sivuutettaisiin ensi vuoden puoliväliin mennessä, on syytä varautua myös heikompaan kehitykseen. Yhdysvaltojen talouskasvu on hidastunut asuntomarkkinoiden vaikeuksien syventyessä ja tuotanto pysyttelee yhä lähellä viime syksyn tasoaan. Asuntoinvestointien lasku leikkaa edelleen kasvusta yhden prosenttiyksikön, ja koko kuluvana vuonna talous kasvaa prosentin verran. Sekä raha- että

2 finanssipolitiikkaa on kevennetty voimakkaasti, joten on mahdollista, että talous kääntyy lievään nousuun vuoden lopulta lähtien. Alhaisen dollarin kurssin tukemana Yhdysvaltojen vienti lisääntyy, mutta se ei kuitenkaan yksin riitä vahvistamaan työllisyyttä. Suhtautuminen dollarin kurssiin on kuitenkin muuttumassa, kun paljolti ulkoisista syistä aiheutuva inflaatio on muodostumassa yhä kipeämmäksi ongelmaksi. Asuntoinvestointien supistumisen lisäksi kotitalouksien kulutusta rajoittaa nopeutuneen inflaation, korkean velkaantumisen ja laskevien varallisuusarvojen yhteisvaikutus. Myös korkea öljyn hinta rasittaa halvasta energiasta suuresti riippuvaisen USA:n talouskasvua. Euroalueen talous säilyi viime vuonna vahvalla kasvu-uralla, mutta maiden välillä kehityksessä on yhä suurempia eroja. Kilpailukykynsä ja teollisen tuotantopohjansa säilyttäneissä pohjoisen maissa talouskasvu on jatkunut hyvänä vielä tämän vuoden alkupuoliskolla, kun taas etelän maissa vientimenestys on ollut heikompaa. Näissä maissa myös asuntomarkkinoiden nykytila on vaikea. Nopeutunut inflaatio saattaa merkitä korkojen nousun jatkumista, mihin myös Euroopan keskuspankki on viitannut, ja kotimaisen kysynnän vaimenemista, mikä yhdessä euron vahvistumisen kanssa johtaa talouskasvun hidastumiseen. Euroalueen kokonaistuotannon kasvu jää tänä vuonna alle prosentin ja pysyy hitaana myös ensi vuonna. Euroalueen ulkopuolisista maista Britannian hyvät vuodet ovat ainakin toistaiseksi takanapäin, sillä asuntomarkkinat ovat alamäessä ja kotitaloudet rajoittavat kulutustaan. Pohjoismaissa hidastuva talouskasvu, alhaisen työttömyyden mukanaan tuoma työmarkkinoiden kireys ja nopeutuva inflaatio muodostavat yhteisen nimittäjän. Baltian maat ovat suurissa vaikeuksissa kustannusten ja hintojen nopean kohoamisen, asuntomarkkinoiden ongelmien ja rahoitusmarkkinoiden kiristymisen paineissa; vahvan talouskasvun ajat ovat siellä ohi. Suomen talous siirtymässä heikkoon suhdannevaiheeseen Suomen talous on tähän saakka selvinnyt kansainvälisen talouden heikentymisestä hyvin. Vahvana jatkunut korkeasuhdanne on kuitenkin taittumassa ja talouskasvu on heikentymässä. Työllisyys vahvistuu edelleen, mutta hinta- ja kustannuspaineet ovat tuntuvasti lisääntyneet. Nopeutunut inflaatio ja heikkenevä kustannuskilpailukyky yhdessä kansainvälisen talouden heikkenemisen kanssa muodostavat suurimman uhan vakaan talouskehityksen jatkumiselle. Suomen kokonaistuotannon kasvu on jatkunut vuoden alusta lähtien tämän vuoden puoliväliin reipasta vauhtia. Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen BKT:n kasvulukua,, %, alensi pääsiäisen viime vuodesta poikkeava ajoittuminen. Vastaavasti toisen neljänneksen kasvua lisäävät lukuisammat työpäivät ½ prosenttiyksikön verran. Vuoden alkupuoliskolla tuotanto ylittänee viime vuoden tasonsa runsaalla kolmella prosentilla. Suhdanteet ovat kuitenkin heikkenemässä vuoden loppua kohti. Kasvuarviomme pysyy koko tämän vuoden osalta ennallaan, prosentissa, mutta ensi vuonna kasvu jäänee prosenttiin. Kasvun nopeampikin hidastuminen vuoden loppupuolella ja ensi vuonna on varteenotettava riski. Alkuvuonna kasvua on tukenut sekä vienti että kotimainen kulutus- ja investointikysyntä. Ulkomaankaupan vaihtosuhteen tuntuvan heikkeneminen leikkaa kansantalouden käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua, mikä jäi ½ prosenttiyksikköä kansantuotteen kasvua pienemmäksi. Tuontihintojen nopea nousu rajoittaa jatkossakin kotimaisen kysynnän kasvua aiemmin arvioitua enemmän, joten talouden kokonaiskuva on heikompi kuin pelkät tuotantoluvut osoittavat. Yritysten suhdannenäkymät ovat heikenneet myös Suomessa. Teollisuuden tilauskanta on vielä verraten vahva, mutta uusien tilauksien tulo on hidastunut. Uudisrakentamisen kasvu on taittunut ja asuinrakentaminen on jo selvässä laskussa. Inflaatiovauhti on kiihtynyt aiempaa arviota selvästi nopeammaksi, mikä leikkaa kotitalouksien ostovoimaa runsaan puolen prosenttiyksikön verran maaliskuisesta arviosta sekä tänä että ensi vuonna. Inflaation kiihtyessä kotitalouksien tulevaisuususko on samalla heikentynyt merkittävästi. Ulkomaankaupan kasvu jatkui alkuvuonna lähes viime vuoden tahtiin. Ensimmäisellä neljänneksellä vienti lisääntyi, % ja huhtikuussa suunnilleen yhtä nopeasti. Tuontimäärien kasvu pysähtyi ensimmäisellä neljänneksellä; tuontihintojen nousu tosin nosti tuonnin arvoa. Vuoden jälkipuoliskol- Suhdannekatsaus/Kesäkuu /VM kansantalousosasto

3 la viennin kasvu hidastuu ja jää koko vuonna ½ prosentin tuntumaan. Tuonti lisääntyy tänä vuonna %. Kauppataseen ylijäämä oli ensimmäisellä kolmanneksella, mrd. euroa. Viennin hidastuva kasvu ja korkeina pysyvät tuontihinnat johtavat vuoden jälkipuoliskolla sekä kauppa- että vaihtotaseen heikkenemiseen. Kansainvälisen kysynnän kasvun vaimeneminen hiljentää vientikysyntää ensi vuonna edelleen. Tuotannon ja viennin hyödyke- ja vientimaarakenteet ovat toistaiseksi tukenneet teollisuustuotannon kasvua, joka jatkui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna tehdasteollisuuden tuotannon taso oli 7, % korkeampi, metalliteollisuudessa jopa, %. Metsäteollisuuden tuotanto on odotetun mukaisesti laskussa. Teollisuustuotannon kasvuvauhti on hidastumassa, ja koko vuonna kasvuksi arvioidaan ½ %, ensi vuonna hieman vähemmän. Rakentaminen jatkuu yhä tuotantomahdollisuuksien ylärajoilla, sillä uudisrakentamisen hiljenemisen vastapainona korjausrakentaminen on vilkasta. Tehdyistä työtunneista vajaa puolet kohdistui alkuvuonna korjausrakentamiseen. Tammi-maaliskuussa uudisrakentamisen määrä lisääntyi lähes % viime vuodesta; asuinrakentaminen väheni %, mutta muu rakentaminen lisääntyi %. Rakennuslupia myönnettiin kuitenkin jo runsas kymmenes vähemmän kuin vuotta aiemmin ja myös rakennuskohteiden aloitukset ovat vähentymässä. Rakentaminen kokonaisuudessa lisääntyy tänä vuonna aiemman ennusteen mukaisesti, mutta kasvu taittuu ensi vuoden aikana. Kotimaankaupan myynnin kasvu on jatkunut vahvana. Vuoden ensimmäisen neljänneksen määrällinen kasvu oli %. Kaupan kasvua tukee erityisesti moottoriajoneuvojen kauppa: tammitoukokuussa henkilöautojen ensirekisteröinnit lisääntyivät % viime vuodesta. Vaikka palvelutuotannon liikevaihto kasvoi ripeästi alkuvuonna, alan arvonlisäyksen määrä lisääntyi vain %. Kasvuvauhdin hidastuminen johtui erityisesti kuljetus- ja tietoliikennepalvelujen supistumisesta. Tänä vuonna palvelutuotannon kasvu hidastuu ½ prosenttiin. Työvoiman kysyntä on jatkunut kuluvan vuoden alkupuolella varsin vilkkaana erityisesti yksityisissä palveluissa sekä rakentamisessa, ja työpaikat lisääntyvät joskin hidastuen myös toisella vuosipuoliskolla. Vuonna työllisiä arvioidaan olevan keskimäärin runsas enemmän kuin viime vuonna, ja työllisyysaste nousee 7, prosenttiin. Työvoiman tarjonta kasvaa suurten ikäluokkien lisääntyvän eläkkeelle siirtymisen takia viimevuotista vähemmän. Avoinna olevia työpaikkoja oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, eli 7 % enemmän kuin vastaavalla neljänneksellä vuotta aiemmin. Työvoiman saatavuusongelmat ovat edelleen merkittäviä. Työvoimakapeikkojen syntymistä on kuitenkin pystytty hillitsemään paitsi työvoiman ulkopuolelta tulevien sekä eläkkeelle lähtöä lykkäävien työntekijöiden myös työvoiman lisääntyneen maahanmuuton ansiosta. Työttömyysaste alenee tänä vuonna keskimäärin, prosenttiin ja painuu ensi vuonna alle prosenttiin. Työn tuottavuuden kasvu on suhdanneluonteisesti hidastumassa, sillä työllisyyden kasvu jatkuu vielä jonkin aikaa vahvana samaan aikaan, kun tuotannon kasvu alkaa jo hidastua. Tehdasteollisuuden kustannuskilpailukyky kääntyi v. 7 laskuun, kun euro vahvistui, tuottavuuden nousu hidastui ja työkustannusten nousu alkoi uusien palkankorotusten myötä vuoden lopulla selvästi nopeutua. Kilpailukyvyn arvioidaan kuluvana vuonna edelleen heikkenevän, ja kehityskuva näyttäisi pysyvän samanlaisena myös ensi vuonna. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan vuonna kohoavan keskimäärin, % edellisestä vuodesta ja ensi vuonnakin %. Kansantalouden palkkasumma kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä nimellisesti, %. Koko vuonna kasvuksi arvioidaan 7 %; reaalisesti %. Työkustannusten osuus bruttokansantuotteesta säilyy 7½ prosentissa. Inflaatio on kiihtynyt tuntuvasti ja ylittää selvästi aiemmat ennusteet. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 7 joulukuusta kuluvan vuoden toukokuuhun, % ja vuoden 7 toukokuusta, %. Vuoden aikana indeksiä ovat nostaneet eniten asumismenot, elintarvikkeet ja polttoaineet. Näkymät viittaavat inflaation pysymiseen nopeana jatkossakin, ja koko vuonna kuluttajahinnat nousevat %. Tämä on yli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin maaliskuussa arvioitiin. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli toukokuussa, %, kun nousu euroalueella oli,7 %. Myös ensi vuonna kuluttajahinnat nousevat aiemmin arvioitua enemmän. Suhdannekatsaus/Kesäkuu /VM kansantalousosasto

4 Kotitalouksien kulutus jatkaa vahvaa kasvuaan ja lisääntyy tänä vuonna %, mutta uusien asuntojen hankinnat ovat jo vähenemässä. Käytettävissä olevia tuloja nostaa tänä vuonna työllisyyden paraneminen ja palkkojen nousu, mutta inflaatio syö ostovoiman lisäyksestä merkittävän osan. Ostovoima lisääntyy viimevuotista hitaammin, vain %. Kotitalouksien säästämisaste on viime vuosina alentunut ja pysyy tuntuvasti negatiivisena. Kotitaloudet ovat myös velkaantuneet nopeasti ja niiden rahoituskestävyys on heikkenemässä samaan aikaan, kun kotitalouksien varallisuusarvot eivät enää nouse. Varallisuuden ja velkojen jakauma ei toisaalta ole tasainen. Vajaalla puolella kotitalouksista ei ole velkaa ollenkaan. Velkaantuneempien kotitalouksien kulutuksen voi odottaa supistuvan korkojen nousun myötä. Investoinnit lisääntyivät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7,7 % vuodentakaisesta. Kasvu tuli kokonaan yksityisistä investoinneista. Asuinrakennusinvestoinnit supistuivat, %, mutta yritysinvestoinnit lisääntyivät %. Investointien painopiste on siirtynyt asuntorakentamisesta muuhun rakentamiseen sekä kone- ja laiteinvestointeihin. Investoinnit lisääntyvät yhä, vaikka myös liike- ja toimistorakennusten aloitusmäärät ovat suhdanneodotusten heikentyessä alkaneet jo vähentyä. Koko vuonna investointien kasvu puolittuu viime vuodesta alle prosenttiin ja ensi vuonna edelleen ½ prosenttiin. Julkisen talouden rahoitusasema säilyy kuluvana vuotena hyvänä,,7 %/bkt, vaikka valtion rahoitusylijäämä alenee ½ prosenttiyksikköä. Valtion välittömien verojen arvioidaan kasvavan runsas %, ja omaisuustulot lisääntyvät 9% erityisesti korkotulojen nousun seurauksena. Koko julkisen talouden tulokehitys jatkuu vahvana. Julkisyhteisöjen kokonaismenot kasvavat kuluvana vuonna %, kun sekä kulutusmenot että investoinnit lisääntyvät tuntuvasti edellisvuodesta. Kulutusmenojen kasvua selittää pääosin sekä kuntien että valtion työvoimakustannusten kasvun nopeutuminen. Investointitasoa nostavat mm. valtion tie- ja väylähankkeet sekä kuntien mittavat investointitarpeet. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy työeläkkeiden rahastoinnin ansiosta lähes kolmessa prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen velkojen osuus bruttokansantuotteesta alenee kuluvana vuonna prosenttiin. Suhdannekatsaus/Kesäkuu /VM kansantalousosasto

5 Kansainvälinen talous Euroalueen yritysilmasto jatkaa heikkenemistään. Sekä teollisuuden että varsinkin kuluttajien luottamusindikaattorit ovat olleet laskussa. Teollisuustuotannon kasvu piristyi huhtikuussa, joskin maakohtaiset erot ovat kasvussa; Suomi, Saksa, Itävalta, Hollanti ja Irlanti erottuvat positiivisesti muista. Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto-- st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: EU komissio 7 Euroalueen yritysilmasto Teollisuustuotanto - Suomen talouskehitys Vaihtotaseen ylijäämän vuosisumma supistui korkeiden tuontihintojen painamana tammi-huhtikuussa 7, mrd. euroon ja kauppataseen, mrd. euroon. Tavaraviennin arvo kasvoi tammihuhtikuussa % ja tavaratuonnin 7 %. Etenkin koneiden ja laitteiden vienti on kasvanut ripeästi. Vienti Venäjälle on ollut erityisen vahvassa kasvussa, kun taas viennin kasvu EU-maihin jäi alkuvuonna vähäiseksi. Ulkoinen tasapaino miljardia euroa, kk:n liukuva summa Lähde: SP, Tullihallitus 7 Kauppatase Vaihtotase Ennuste Suhdanneodotukset ovat heikentyneet, joskin laskun jyrkkyys on pysähtynyt. Teollisuuden luottamus koheni toukokuussa hieman, kun varastot supistuivat ja tuotannon odotetaan vielä hieman lisääntyvän. Kuluttajien luottamus sekä Suomen että omaan talouteen on heikentynyt ja samalla inflaatio-odotukset voimistuneet. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo - Lähde: EK, Tilastokeskus 7 Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus - Suhdannekatsaus/Kesäkuu /VM kansantalousosasto

6 Kuluttajahintaindeksin vuosinousu nopeutui tammikuussa, prosenttiin ja on pysynyt lähes samansuuruisena koko alkuvuoden. Toukokuussa kuluttajahinnat nousivat, %. Myös teollisuuden tuottajahintojen nousu on uudelleen nopeutunut prosentin tuntumaan. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohosi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, % vuoden takaisesta. Työttömyysaste on pudonnut alle prosenttiin. Työttömyysaste sekä hinnat ja palkat muutos edellisestä vuodesta, % - - Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Ennuste Tuottajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi Valtion budjettitalouden tulot kasvoivat tammi-huhtikuussa ½ %, kun taas menot supistuivat ½ %. Menojen supistuminen johtui paljolti ajoitustekijöistä valtion tulonsiirroissa kunnille. Budjettitalouden rahoitusasema oli, mrd. euroa ylijäämäinen. Valtionvelan määräksi vuoden lopussa arvioidaan vajaat mrd. euroa. Budjettitalouden tulot ja menot miljardia euroa, kk:n liukuva summa Lähde: Valtiokonttori TA:n toteumalaskelman mukaan. 7 Tulot (ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) Lyhyet korot ovat viime kuukausina nousseet nopeasti prosenttiin. Samalla asuntoluottojen korot ovat nousseet prosenttiin. Asuntolainojen nostot ovat jatkuneet vielä runsaina, mutta asuntomarkkinoilla hintojen nousu on pysähtymässä. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, % edellisestä neljänneksestä niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassakin. Kuluttajahintainflaation kiihtymisen vuoksi asuntojen reaalihinnat kääntyivät kuitenkin jo laskuun. Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % - Lähde:Tilastokeskus, Suomen Pankki 7 Asuntojen hinnat Lyhyet korot - Lisätietoja Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh 9 Suhdannekatsaus/Kesäkuu /VM kansantalousosasto

7 Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia Kysyntä ja tarjonta määrän muutos, prosenttia 9 * ** 9** Suomi Euroalue Yhdysvallat - 9 * ** 9** BKT Kotimainen kysyntä Tuonti Vienti - Työttömyysaste prosenttia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi muutos, prosenttia 9 ** 9** Suomi Euroalue 9 ** 9** Suomi Euroalue Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia 7 Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia * ** 9** Yhteensä Valtio Kunnat Sotu-rahastot 9 * ** 9** EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus/Kesäkuu /VM kansantalousosasto 7

8 Keskeiset ennusteluvut 7* * 7* ** 9** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 79,,9,,, Tavaroiden ja palvelujen tuonti 7, 7,,,9, Kokonaistarjonta,,,,9, Tavaroiden ja palvelujen vienti 7,,,,, Kulutus,9,,,, yksityinen 9,,,7,, julkinen,9,,,, Investoinnit,,7 7,,7, yksityiset,,,,, julkiset -, -,,,9 -, Kokonaiskysyntä,,,,9, kotimainen kysyntä 7,,9,,, * 7* ** 9** Palvelut, määrän muutos, %,,,,, Koko teollisuus, määrän muutos, %,,,,, Työn tuottavuus, muutos, %,7,,,, Työllisyysaste, %,,9 9,9 7, 7, Työttömyysaste, %, 7,7,9,,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,9,,,,7 Ansiotasoindeksi, muutos, %,9,,,, Vaihtotase, mrd. euroa,, 7,9,, Vaihtotase, % BKT:sta,9,9,,, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,,7 Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), %,,,,, Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta,,9 7, 7, 7, Veroaste, % BKT:sta,,,,,9 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,7,,,7, Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,9,,, Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta, 9,,,, Valtionvelka, % BKT:sta,,,,,7 Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus/Kesäkuu /VM kansantalousosasto