Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus /1

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus../ Korkeasuhdanne taittuu tänä vuonna ja BKT:n kasvu hidastuu viime vuoden, prosentista, prosenttiin, ½ prosenttiyksikköä viime syksyn arviota vähäisemmäksi. Kasvua leikkaavat kansainvälisen talouskasvun vaimeneminen ja metsäteollisuuden tuotantosupistukset. Inflaatio nopeutuu syksyisestä arviosta lähes prosenttiyksikön, prosenttiin. Ansiotason nopean nousun ja työllisyyden paranemisen ansiosta kotitalouksien ostovoiman kasvu on kuitenkin vahvaa, mutta kotitalouksien heikentynyt tulevaisuususko alentaa kulutushalukkuutta. Työttömyysaste painuu, prosenttiin. Kansainvälisen talouden epävarmuudet ovat edelleen suuret, etenkin ensi vuotta koskevien arvioiden osalta. Kansainvälisen laskusuhdanteen pitkittymisen riski on varteenotettava. 7 - BKT ja työllisyys muutos edellisestä vuodesta % Lähde:Tilastokeskus 7 BKT Työllisyys, trendi Ennuste 7 - Maailmantalouden kasvu jatkui vuonna 7 neljättä vuotta peräkkäin prosentin vauhtia. Vuoden lopulla näkyi kuitenkin merkkejä kasvuvauhdin hidastumisesta, kun öljyn ja elintarvikkeiden hintojen nousu alkoi vauhdittaa inflaatiota ja etenkin, kun Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta alkaneet rahoitusmarkkinoiden häiriöt lisäsivät epäluottamusta ja kiinnostusta riskien välttämiseen. Vaikka rahoitusmarkkinoiden levottomuuksien leviäminen reaalitalouteen on Yhdysvaltojen ulkopuolella jäänyt vielä rajalliseksi, kasvunäkymät ovat alkuvuoden aikana edelleen heikentyneet. Yhdysvaltojen talouden merkitys johtaa väistämättä jossain vaiheessa maailmanlaajuisiin negatiivisiin kerrannaisvaikutuksiin, vaikka kehittyvien talouksien kasvu jatkuukin vielä vahvana. Korkoerot ja Yhdysvaltain ongelmat ovat heijastuneet myös valuuttakursseissa. Euro on vahvistunut selvästi ja ylittänyt jo, dollarin tason. Epävarmuudet sekä maailmantalouden kasvunäkymien, inflaation että valuuttakurssien suhteen ovat edelleen suuret. Yhdysvaltojen talouskasvu on hidastunut yhdessä asuntomarkkinoiden heikkenemisen kanssa. Viime vuonna asuntoinvestointien lasku leikkasi kokonaistuotannon kasvusta yhden prosenttiyksikön, ja supistuminen on jatkunut tämän vuoden aikana. BKT:n kasvun odotetaan hiipuvan tämän vuoden kuluessa lähelle taantumaa merkitsevää nollakasvun tilaa, sillä investointien lisäksi kotitalouksien kulutusta rajoittaa korkean velkaantumisen ja laskevien varallisuusarvojen yhteisvaikutus. Alhaisen dollarin kurssin tukemana Yhdysvaltojen vienti lisääntyy, mutta se ei yksin riitä ylläpitämään työllisyyden kannalta riittävää kasvua. Sekä raha- että finanssipolitiikan jyrkkä keventäminen tukevat tänä vuonna merkittävästi kasvua, joten on mahdollista, että USA välttää pidempiaikaisen taantuman ja talouskasvu nopeutuu jälleen vuoden lopulla. Euroalueen talous säilyi viime vuonna vahvalla kasvu-uralla. BKT kasvoi edellisvuoden tapaan noin, %; suurista maista etenkin Saksan ja Espanjan talouskasvu oli vankkaa. Työllisyys lisääntyi ja työttömyys aleni lähes prosenttiyksiköllä 7, prosenttiin. Hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta palkkojen nousu jatkui maltillisena. Huolimatta siitä, että euron vahvistuminen on hillinnyt öljyn

2 hintojen nousua, on kuluttajahintojen nousu kuitenkin nopeutunut yli kolmen prosentin vauhtiin. Myös palkkojen nousuvauhti on nopeutunut. Euroopan keskuspankin ohjauskoron ei odoteta lähiaikoina muuttuvan. Euron vahva ulkoinen arvo vaikuttaa heikentävästi vientiin. Euroalueen kotimainen kysyntä ja kehittyvien maiden vahva kysyntä ovat kuitenkin toistaiseksi kompensoineet euron vahvistumisen kielteisiä vaikutuksia ja teollisuustuotanto on yhä kasvussa. Hyvä suhdannekehitys on kohentanut yleisesti julkistalouksien asemaa, silti useimmat maat ovat edelleen alijäämäisiä. Euroopan yritysilmasto alkoi syksyn aikana viilentyä, ja tämän vuoden alussa heikkeneminen on jatkunut. Suhdanteiden heiketessä myös investointien kasvu vaimenee ja lisäksi nopeutunut inflaatio hidastaa kulutuksen kasvua, vaikka työllisyys lisääntyykin edelleen. Vahva euro ja maailmankaupan kasvun hidastuminen rajoittavat viennin kasvua. Euroalueen kokonaistuotannon kasvu jää tänä vuonna selkeästi alle prosentin. Suomessa korkeasuhdanne on jatkunut kolmatta vuotta ja viime vuosi oli yleisesti erittäin hyvä: BKT kasvoi, %, työllisyysaste nousi 9,9 prosenttiin ja työttömyys painui,9 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat, %. Palkkojen nousu jäi korkeasuhdanteessa vähäiseksi, ja yritysten voitot nousivat ennätyskorkeiksi. Yritysten ohella julkisen talouden rahoitusasema koheni merkittävästi, mutta kotitaloudet velkaantuivat yhä. Asuntomarkkinoilla, rakentamisessa ja metalliteollisuudessa oli merkkejä ylikuumenemisesta ja työvoimakapeikot yleistyivät, mutta kokonaisuutena korkeasuhdanne pysyi hallittuna. Suhdannevaihe on kuitenkin muuttumassa ja kokonaistuotannon kasvu hidastuu tämän vuoden jälkipuoliskolla jo alle prosentin. Koko vuonna BKT kasvaa keskimäärin, %. Rahoitusmarkkinoiden epävakaudet eivät ole meillä kiristäneet yritysten tai kotitalouksien rahoitustilannetta. Sekä kotimaisten että vientitilauksien tulo on alkuvuonna jatkunut ja yritysten investoinnit ovat edelleen kasvussa. Suhdannenäkymät ovat kuitenkin jo tuntuvasti heikentyneet ja riskit heikommasta kehityksestä ovat suuret. Metsäteollisuus on vaikeuksissa ja kansainvälisen kysynnän vaimeneminen hidastaa vientiä. Kotitalouksien korkea velkaantuminen sekä lisääntynyt epävarmuus tulevasta ovat myös voimistamassa suhdannelaskua. Ensi vuoden matalasuhdanteessa talouskasvu jää ½ prosentin tuntumaan. Ulkomaankaupan neljättä vuotta jatkunut vahva kasvu taittui viime vuoden lopussa sekä viennin että tuonnin osalta. Viime vuonna vienti lisääntyi määrältään, % ja tuonti, %. Vientihintojen nousu pysähtyi vuoden lopulla ja ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkeni tuontihintojen jatkaessa nousuaan. Vaihtotaseen ylijäämä säilyi suurena, 7, mrd. eurossa. Tänä vuonna viennin kasvu hidastuu edelleen osin metsäteollisuuden kapasiteetin pienenemisen ja osin kansainvälisen kysynnän heikkenemisen johdosta. Yhteensä vienti lisääntynee tänä vuonna, % ja tuonti, %. Vaihtotaseen ylijäämä pienenee ½ mrd. euroon. Ylijäämä supistuu edelleen ensi vuonna. Tehdasteollisuuden tuotanto lisääntyi viime vuonna %, ja etenkin metalliteollisuuden tilauskanta on edelleen korkea. Tuotannon kasvu kuitenkin hidastuu tämän vuoden aikana lähinnä metsäteollisuuden tuotannon supistumisen takia. Vientimarkkinoiden ohella kotimarkkinat vetivät viime vuonna hyvin. Rakentaminen jatkuu tuotantomahdollisuuksien ylärajoilla, vaikka kasvu puolittuukin viime vuoden 7, prosentista. Kaupan tuotanto kasvoi viime vuonna, % ja tahti on autokaupankin ansiosta jatkunut alkuvuonna hyvänä. Myös muu palvelutuotanto vahvistui viime vuonna, joskin kasvuvauhti hidastui vuoden lopulla, jolloin myös palvelualojen luottamusindikaattorit heikkenivät tuntuvasti. Suhdannehuippua kuvastaa se, että niin teollisuuden kuin rakentamisen erääksi tärkeimmäksi kasvun esteeksi on noussut ammattitaitoisen työvoiman puute. Hyvä työllisyyskehitys jatkui koko viime vuoden ajan, työllisyys lisääntyi henkeä eli % ja työllisyysaste nousi 9,9 prosenttiin. Kehitys jatkuu hyvänä vielä tänäkin vuonna ja työllisyysaste nousee 7, prosenttiin. Työvoiman tarjonnan kasvu on hidastumassa. Työttömyysaste painuu tänä vuonna, prosenttiin viime vuoden,9 prosentista. Avoimena olevia työpaikkoja oli viime vuonna keskimäärin, eli 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisten lukumäärä saavutti vasta viime vuoden lopulla 9-luvun lopun tason, noin, miljoonaa henkilöä. Vaikka työttömyysaste on edelleen korkea, työmarkkinoiden kireys on jo lähellä 9-luvun lopun tasoa. Ensi vuonna työllisyydessä ja työttömien määrässä ei odoteta suuria muutoksia. Suhdannekatsaus/Maaliskuu /VM kansantalousosasto

3 Työn tuottavuus kohosi viime vuonna toista vuotta peräkkäin poikkeuksellisen nopeasti, lähes ½ %. Nousuvauhti on palautumassa tämän vuoden aikana keskimääräiseen ½ prosenttiin. Kun samaan aikaan työkustannusten nousu on nopeutunut ja euron kurssi edelleen vahvistunut, teollisuuden kustannuskilpailukyky on kääntynyt heikkenevään suuntaan. Tehdasteollisuudessa keskimäärin kustannuskilpailukyky pysyy vielä suhteellisen hyvänä, mutta alakohtaiset erot ovat suuria. Palkansaajien ansiotasoindeksi kohoaa kuluvana vuonna keskimäärin ½ % eli pari prosenttiyksikköä viimevuotista nopeammin. Ensi vuonna palkkojen nousu hidastuu ½ prosenttiin, sillä sopimuksiin sisältyvät palkankorotukset painottuvat suurelta osin vuoden loppupuolelle. Inflaatio jäi viime vuonna, prosenttiin, mutta nopeutui tämän vuoden alussa, prosenttiin. Osasyynä inflaation äkilliseen kiihtymiseen olivat tammikuussa toteutetut valmisteverojen korotukset sekä elintarvikkeiden hinnankorotusten painottuminen vuoden alkuun. Inflaation odotetaan mm. asumiskustannusten nousun tasaantumisen myötä kuluvan vuoden aikana hidastuvan. Vuonna keskimäärin kuluttajahintaindeksi kohonnee kuitenkin, % eli lähes prosenttiyksikön viimevuotista enemmän. Ensi vuonnakin inflaatio pysynee yli prosentissa. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot lisääntyivät viime vuonna vain, % ja tänä vuonna vain hieman nopeammin. Yksityisen kulutuksen kasvaessa nopeasti kotitaloudet ovat rahoittaneet hankintojaan velkaantumalla. Palkansaajien ostovoiman kasvu perustuu tänä vuonna lisääntyvän työllisyyden ohella palkkojen nousuun, tuloverotuksen ollessa suunnilleen neutraalia. Ostovoimaa syö inflaation tuntuva nopeutuminen. Korkojen noususta huolimatta velkaantuminen on jatkunut nopeana ja säästäminen pysyy negatiivisena. Autokaupan piristymisestä huolimatta yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna lähes prosenttiyksikön viimevuotista hitaammin, vajaat %. Investoinnit lisääntyivät viime vuonna 7, % ja investointiaste nousi pitkästä aikaa yli prosentin. Investointien kasvu myös jatkuu. Rakennusinvestoinnit pysyvät korkealla tasolla asuntoinvestointien supistumisesta huolimatta. Teollisuuden investoinnit lisääntyivät viime vuonna kymmeneksen ja kuluvalle vuodelle kasvuksi ennustetaan %. Investointeja kasvattaa kapasiteetin uusinta- ja lisäystarve, joskin merkittävä osa alan investoinneista suuntautuu edelleen tutkimuksen ja tuotekehityksen ohella ulkomaille. Julkisen talouden rahoitusylijäämä kohosi viime vuonna, prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, eli merkittävästi ennustettua paremmaksi. Talouskasvun jatkuminen nopeana heijastui julkisen talouden verokertymiin. Lisäksi omaisuustulojen vahva kasvu paransi rahoitusasemaa. Verojen osuus bruttokansantuotteesta aleni ½ prosenttiyksikköä prosenttiin ja julkisten menojen osuus vastaavasti ½ prosenttiyksikköä 7, prosenttiin. EMU-velka aleni vieläkin tuntuvammin, lähes prosenttiyksikköä ½ prosenttiin. Vuonna julkisen talouden rahoitusasema säilyy hyvänä, vaikka valtion rahoitusylijäämä alenee ½ prosenttiyksikköä. Kuntasektorin rahoitusasema pysyy suunnilleen tasapainossa suurista palkankorotuksista huolimatta, kun verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jatkuu nopeana. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyy työeläkkeiden rahastoinnin ansiosta lähes kolmessa prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisyhteisöjen velkojen osuus bruttokansantuotteesta alenee parisen prosenttiyksikköä vuodessa tänä ja ensi vuonna, jolloin velkasuhde painuu prosenttiin. Suhdannekatsaus/Maaliskuu /VM kansantalousosasto

4 Kansainvälinen talous Euroalueen yritysten luottamus talouden kehitykseen jatkoi helmikuussa heikkenemistään, mutta on vielä melko korkealla tasolla. Heikkeneminen johtuu lähinnä tuotanto-odotusten huononemisesta. Saksaa lukuun ottamatta näkymät synkistyivät lähes kaikissa maissa. Joulukuussa teollisuuden uudet tilaukset eivätkä tuotannon määrät lisääntyneet marraskuusta ja ylittivät vuoden takaisen tasonsakin enää vain hieman. Euroalueen yritysilmasto ja teollisuustuotanto-- st-poikkeama ja muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: EU komissio 7 Euroalueen yritysilmasto Teollisuustuotanto - Suomen talouskehitys Vaihtotaseen ylijäämä nousi viime vuonna 7, miljardiin euroon ja kauppataseen vastaavasti,9 miljardiin euroon. Sekä tavaraviennin että -tuonnin arvon kasvut hidastuivat viime vuoden lopulla Ulkoinen tasapaino miljardia euroa, kk:n liukuva summa Lähde: SP, Tullihallitus 7 Kauppatase Vaihtotase Ennuste Suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Teollisuuden suhdannetilanne on vielä tavanomaista parempi kaikilla toimialoilla, vaikka suhdannenäkymät synkkenivät helmikuussa tuntuvasti. Myös näkymät lähikuukausille ovat heikkenevät. Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni helmikuussa alle pitkän aikavälin keskiarvon. Odotukset omasta taloudesta säilyivät lähes ennallaan mutta näkemykset Suomen taloudesta synkkenivät. Teollisuuden ja kotitalouksien luottamus saldo - Lähde: EK, Tilastokeskus 7 Kuluttajien luottamus Teollisuuden luottamus - Suhdannekatsaus/Maaliskuu /VM kansantalousosasto

5 Kuluttajahintaindeksin vuosinousu nopeutui tammikuussa, prosenttiin ja teollisuuden tuottajahintojen nousu, prosenttiin. Palkansaajien ansiotaso kohosi viime vuonna keskimäärin, %, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä jo %. Työttömyysaste on pudonnut, prosenttiin. Työttömyysaste sekä hintojen ja palkkojen muutos edellisestä vuodesta, % - - Lähde: Tilastokeskus Työttömyysaste Ansiotasoindeksi Ennuste Tuottajahintaindeksi Kuluttajahintaindeksi Budjettitalouden tulot kasvoivat tammi joulukuussa, % viime vuodesta ja menot vastaavasti,7 %. Rahoitusjäämä oli vastaavana aikana,9 mrd. euroa. Valtionvelka oli joulukuun lopussa, mrd. euroa, missä oli vähennystä edellisestä vuodesta,9 mrd. euroa. Budjettitalouden tulot ja menot miljardia euroa, kk:n liukuva summa Lähde: Valtiokonttori TA:n toteumalaskelman mukaan. 7 Tulot (ilman lainanottoa) Menot (ilman kuoletuksia) Lyhyet korot ovat vuoden vaihteen jälkeen pysyneet, prosentin tasolla. Uusien asuntolainojen keskikorko oli tammikuussa, prosenttia. Viime vuoden tammikuuhun nähden asuntolainojen vuosikasvu pysyi ennallaan, prosentissa. Asuntojen hintojen nousu on pysähtymässä ja myyntiajat pidentyneet. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat neljännellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudulla enää, % ja muualla maassa, %. Lyhyet korot ja asuntojen reaalihinnat prosenttia ja muutos edellisestä vuodesta, % Lähde:Tilastokeskus, Suomen Pankki 7 Asuntojen hinnat Lyhyet korot Lisätietoja Finanssineuvos Hannu Jokinen, puh Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh 9 Suhdannekatsaus/Maaliskuu /VM kansantalousosasto

6 BKT:n kasvuennusteen muutostekijät vuodelle Elokuu 7 % Maaliskuu % Erotus % -yksikköä BKT kasvuvaikutus %- yksikköä BKT kasvuvaikutus %- yksikköä Vienti,7, -, -, Metsäteollisuus, -, -, -, Kansainvälinen talous,, -, -, Tuonti,, -, +, Ulkomaankauppa yhteensä -, Kuluttajahinnat,, +,9 Ansiotaso,, +, Työtunnit,, +, Reaalinen palkkasumma -, -, Kulutusalttius -, Kotitaloudet yhteensä -, Investoinnit,, +, +, Vuoden 7 kasvuperintö +, BKT:n kasvu,, -, -, Suhdannekatsaus/Maaliskuu /VM kansantalousosasto

7 Bruttokansantuote määrän muutos, prosenttia Kysyntä ja tarjonta määrän muutos, prosenttia 9 * ** 9** Suomi Euroalue Yhdysvallat - 9 * ** 9** BKT Kotimainen kysyntä Tuonti Vienti - Työttömyysaste prosenttia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi muutos, prosenttia 9 ** 9** Suomi Euroalue 9 ** 9** Suomi Euroalue Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia 7 Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia * ** 9** Yhteensä Valtio Kunnat Sotu-rahastot 9 * ** 9** EMU-velka Valtionvelka Suhdannekatsaus/Maaliskuu /VM kansantalousosasto 7

8 Keskeiset ennusteluvut 7* * 7* ** 9** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 79,,9,,, Tavaroiden ja palvelujen tuonti 7, 7,,,, Kokonaistarjonta,,,,9, Tavaroiden ja palvelujen vienti 7,,,,, Kulutus,9,,,,9 yksityinen 9,,,7,, julkinen,9,,,, Investoinnit,,7 7,,, yksityiset,,,,, julkiset -, -,,,9 -, Kokonaiskysyntä,,,,9, kotimainen kysyntä 7,,,,7, * 7* ** 9** Palvelut, määrän muutos, %,,,,, Koko teollisuus, määrän muutos, %,,,,9, Työn tuottavuus, muutos, %,7,,,, Työllisyysaste, %,,9 9,9 7, 7, Työttömyysaste, %, 7,7,9,,9 Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,9,,,, Ansiotasoindeksi, muutos, %,9,,,, Vaihtotase, mrd. euroa,, 7,,, Vaihtotase, % BKT:sta,9,9,,, Lyhyet korot (Euribor kk), %,,,,, Pitkät korot (valtion obligaatiot, v), %,,,,, Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta,,9 7, 7, 7, Veroaste, % BKT:sta,,,,, Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta,7,,,, Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta,,9,,, Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta, 9,,,, Valtionvelka, % BKT:sta,,,,9 7, Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Suhdannekatsaus/Maaliskuu /VM kansantalousosasto