PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 22.12.2008 LSU 2008 Y 277 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Säntin Broiler Ky Erkkilänmäentie 47 61720 Koskue ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tila sijaitsee Jalasjärven kunnan Koskuen kylässä tiloilla Ronganmäki RN:o 5:181 ja Palomäki RN:o 5:161. Tilalla on nykyisin kaksi broilerkasvattamohallia, joissa on tilaa yhteensä 60 000 broilerille. Hallit sijaitsevat tilalla Ronganmäki 5:181. Hakemuksen mukaan toimintaa laajennetaan rakentamalla tilalle Palomäki RN:o 5:161 kolmas broilerhalli, jossa on tilat 30 000 broilerille. Tilalla Palomäki RN:o 5:161 sijaitsee myös broilerlannan kompostilaatta, jota laajennetaan uuden broilerhallin rakentamisen yhteydessä. Tilan eläinmääräksi tulee laajennuksen jälkeen 90 000 broileria. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 25.4.2008. Hakemusta on 21.8.2008 täydennetty lannanlevityssopimuksilla, peltokartoilla ja hakemuksen liitteillä toiminnasta, liikenteestä, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta ja naapuritilojen omistajista. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjan kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilalla on voimassa oleva Länsi Suomen ympäristökeskuksen 3.5.2004 myöntämä ympäristölupa 60 000 broilerin pitämiselle. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alue sijaitsee maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 1), jossa alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen säilyttämisedellytyksiä. Maatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pkteollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistetään. Lisäksi tila sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella, jossa kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Jalasjärven kunnan Koskuen kylässä maatalousvaltaisella alueella. Tilan ympäristö on vaihtelevamaastoista aluetta. Jalasjärven kuntakeskustaan on tilalta matkaa noin 12 km ja Koskuen kyläkeskustaan noin 4 km. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat vanhoista broilerhalleista noin 85 metrin etäisyydellä luoteessa, 135 metrin etäisyydellä lännessä sekä 205, 260 ja 260 metrin etäisyydellä idässä. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat sunnitellusta broilerhallista hakemuksen mukaisella paikalla noin 95 ja 160 metrin etäisyydellä lännessä ja 175, 225 ja 255 etäisyydellä itä kaakossa. Alle 400 metrin etäisyydellä broilerhalleista sijaitsee lisäksi noin neljä muuta asuinrakennusta ja yksi vapaa ajan asunto. Ilvesjokeen on matkaa suunnitellusta broilerhallista noin 260 metriä. Lähin pohjavesialue, Koskuen ensimmäisen luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 3,1 km:n etäisyydellä broilerkasvattamoista. Tilan pelloista 3,22 ha sijaitsee pohjavesialueella. Näille pelloille ei levitetä broilerlantaa. Kasvattamoihin tulee kunnallinen vesi. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on kaksi vanhaa 30 000 broilerin kasvattamoa. Vanhempi on laajennettu tämän hetkiseen kokoonsa vuonna 1976 ja saneerattu vuonna 2005 korottamalla rakennusta, uusimalla pohjarakenteita ja siirtämällä poistoilmahormit rakennuksen katolle. Toisessa hallissa toiminta aloitettiin vuonna 2002. Nyt rakennettava broilerhalli on tarkoitettu 30 000 linnulle ja eläinten kokonaismäärä tulisi laajennuksen jälkeen olemaan 90 000 lintua. Samalla on tarkoitus kompensoida uuden hallin koolla myös tulevat eläintiheysdirektiivit. Broilereita tuotetaan lattiakasvatuksessa untuvikosta noin 35 38 vuorokauden ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatuseriä on vuosittain 6 7. Broilerkasvatuksen päätoiminnot ovat hallin puhdistus ja muut valmistelevat toimenpiteet, untuvikkojen vastaanotto, varsinainen kasvatus päivittäisine tarkastuskäynteineen sekä lintujen keräily, lastaus ja kuljetus teurastamoon. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan 750 000 kg broilerinlihaa vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Broilerkasvattamon lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla. Vanhoissa kasvattamohalleissa on yhteensä 2798 m 2 kuivikepohjaa. Uuteen halliin kuivikepohjaa tulee 1740 m 2. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kuivikekerroksen paksuus on noin 2 2,5 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään

3 6 7 kertaa vuodessa kompostointialustalle. Kompostialusta sijaitsee broilerhalleista noin 190 metrin etäisyydellä etelässsä tilalla Palomäki RN:o 5:161. Kompostialustan pinta ala on noin 600 m 2 ja kahdella reunalla on metrin korkuinen betonireuna. Pohjan materiaalina on asfaltti. Uuden broilerhallin rakentamisen yhteydessä kompostialustaa on tarkoitus laajentaa noin 300 m 2, jolloin pohjan kokonaisalaksi tulee 900 m 2. Jokaisen broilererän kasvatuksen jälkeen lanta siirretään eläinhallista etukuormaajalla kuljetuskärryyn ja kuljetetaan kompostointilaatalle. Halli harjataan harjakoneella. Tämän jälkeen halli pestään paineistetulla höyrypesurilla ja desinfioidaan. Broilerkasvattamon pesuvedet ja eläinsuojan wc vedet johdetaan entisen sikalan käyttämättä jääneisiin lietesäiliöihin, joista ne levitetään pelloille. Lietelantaloiden yhteistilavuus on noin 420 m³. Uuden kasvattamohallin pesuvedet ja wc vedet on tarkoitus johtaa rakennettavaan tilavuudeltaan noin 40 m³:n umpisäiliöön. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on lannan levitykseen käytettävissä 178 ha peltoa, joka on kokonaan lannan levittämiseen tarkoitettua sopimuspeltoa. Sopimuspellosta n.110 ha on tilan omaa peltoa, joka ei kuitenkaan ole Säntin Broilerin omistuksessa. Lanta levitetään touko ja syyskuulla. Muut varastot Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 5000, 3000 ja 2000 litraa. Säiliöt on varustettu ylitäytönestimellä. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 500 litraa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Tilalla syntyviä jätteitä ovat mm kuolleet eläimet, sekajäte ja loisteputket. Kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan keräilyn kautta Kaustisille Findest Protein Oy:lle. Sekajäte keräillään jätehuollon kautta. Loisteputket toimitetaan Jalasjärven jäteasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että untuvikkoja tuodaan tilalle noin 7 kertaa vuodessa ja broilereita kuljetetaan teurastamoon noin 21 päivänä vuodessa. Rehuauto käy tilalla 8 kertaa jokaisen kasvatuserän (n. 5 viikkoa) aikana. Kuiviketurvetta tuodaan noin 7 kertaa vuodessa ja lämmitysturvetta 12 kertaa vuodessa. Omaa viljaa siirretään kuivaajalta rehusiiloihin noin 21 kertaa vuodessa. Hallien tyhjentämistä lannasta on noin 21 päivänä vuodessa ja lannan ajoa pellolle noin kaksi viikkoa keväällä ja syksyllä. Lisäksi ovat omat peltotyöt keväällä noin 30 päivää, kasvinsuojelutyö noin 8 päivää sekä puinti ja syystyöt noin 60 päivää. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Kasvattamoissa käytetään kuivikkeena turvetta. Kasvueräkohtaisen turvekuivikkeen käyttö vähentää merkittävästi ympäristövaikutuksia sekä kasvatusaikana että lantaa poistettaessa. Lannasta aiheutuvat ympäristövaikutukset vähenevät merkittävästi kasvattamon erittäin hyvän rehun hyödyntämisen johdosta ja rehukerroin on alhainen (RHS 2,42). Rehuteollisuus on voinut alentaa rehujen fosforipitoisuutta käyttämänsä fytaasientsyymin ansiosta, koska lintujen fosforin hyväksikäyttö paranee ja lannan fosforipitoisuus pienenee. Tietokoneohjattu rehunsyöttöjärjestelmä edistää rehun hyvää hyödyntämistä. Käytössä ovat roiskevapaat vettä säästävät vesinipat. Ne edistävät sekä lintujen hyvinvointia että vähentävät ympäristövaikutuksia

4 pitämällä kuivikkeen kuivana. Vesinipat vähentävät myös laitoksen veden käyttöä. Paineistettu kuumavesipuhdistus erien välissä vähentää merkittävästi pesuaineiden käyttötarvetta. Työn suorittaa ammattimainen yrittäjä. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Toimintaan ei liity erityisiä riskejä. Kasvattamolla on elektroninen vikahälytys, joka on kytketty kasvattamon jatkuvaan olosuhdetiedostoa koskevaan ohjaus ja valvontajärjestelmään rehun ja veden jakelun, lämmön, valon sekä ilmastoinnin osalta. Käytössä on varageneraattorijärjestelmä. Tilalla on myös erillinen pelastussuunnitelma, joka on toteutettu yhdessä palo ja pelastusviranomaisten kanssa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla 18.9. 17.10.2008 välisenä aikana. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi JPkunnallissanomat lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta sekä ympäristö ja rakennuslautakunnalta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille. Hakemuksen johdosta on käyty keskustelu Länsi Suomen ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomaisen kanssa. YVA yhteysviranomainen on todennut, ettei hakemuksen mukaisessa toiminnassa tule todennäköisesti sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka vaatisivat YVA arviointia. Lupahakemuksen johdosta on 29.5.2008 tehty tarkastuskäynti. Tarkastuskäynnin yhteydessä tarkasteltiin mm eläinsuojien sijoittumista naapureihin nähden ja keskusteltiin mahdollisuudesta sijoittaa broilerkasvattamo etäämmälle lähimmistä naapureiden asuinrakennuksista. Lausunnot Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan, että VTT:n tekemässä tutkimuksessa vuodelta 2006 "Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläinyksiköissä" arvioidaan tulosten perusteella, että pika sikaraportin suositusetäisyydet voisivat broilertuotannon osalta olla pienemmät. Jos broilerkasvatuksessa käytetään vielä kuivikkeena turvetta, tilanne on kutterilla kuivittelua parempi. Tutkimuksessa on laskettu broilerin eläinyksikkökerroin pienemmäksi, ympäristöministeriön ohjeessa kerroin on 0,02 ja tutkimuksessa se on laskettu 0,01:een. Mittaustulosten perusteella on arvioitu, että normaaliolosuhteissa 900 eläinyksiköllä (90 000 broileria) etäisyys naapureihin voisi olla 90 m, vaativissa olosuhteissa etäisyyttä puolestaan tulisi olla 180 metriä. Toiminnassa tulee tällöin huomioida ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvät keinot, kuten ruokinnan valkuaisaineoptimointi, tilojen siisteys ja riittävän ilmanvaihdon toteuttaminen sekä poistoilman puhaltaminen korkealle siten, ettei haittoja lähistölle aiheudu. Ensisijaisesti toiminnan sijoittamista tulisi arvioida uudelleen. Erkkilänmäentien eteläpuolella voisi olla sijainniltaan parempi vaihtoehto, kun tarkastellaan etäisyyttä naapureihin. Tällöin etäisyydet lähimpiin naapureihin olisivat uudesta kasvattamosta noin 250 metriä. Toissijaisesti kasvattamon sijoittaminen lupahakemuksen mukaisesti voisi onnistua ottaen huomioon, ettei naapurustossa hanketta ole vastustettu ja normaaliolosuhteissa tutkimuksen mukaan 90 metriä

5 etäisyyttä voisi olla riittävä. Kuitenkin, jos arvioidaan tulevaisuuden mahdollisia jatkolaajennustarpeita, uuden kasvattamon sijoittaminen nyt mahdollisimman kauas naapurustosta voisi olla tarpeen. Tällöin jatkolaajennusta varten olisi jo valmiiksi paremmat toimintaolosuhteet. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lisäksi ennakoinut mahdollista kieltoa wc vesien johtamisesta lietesäiliöön, joten uusien tuotantorakennusten osalta wc vedet on esitetty johdettavaksi joko umpisäiliöön tai käsiteltäväksi muuten. Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen lautakunta toteaa, että broilerkasvattamon lupahakemuksesta poikkeavalla sijoittamisella voitaisiin päästä kestävämpään ja tulevaisuuden kannalta pitempiaikaiseen ratkaisuun. Tällöin asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen. Ympäristö ja rakennuslautakunta ei näe estettä myöskään 90 000 broilerin kasvattamon sijoittamiselle luvan hakijan esittämälle paikalle edellä mainituin ehdoin. Jalasjärven kunnanhallituksen lausunto on yhteneväinen ympäristö ja rakennuslautakunnan lausunnon kanssa. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan kanssa on keskusteltu lausuntoihin liittyen mahdollisuudesta sijoittaa rakennettava broilerkasvattamo Erkkilänmäentien toiselle puolelle tai muulle vaihtoehtoiselle sijoituspaikalle. Hakijan mielestä hakemuksen mukainen paikka olisi rakentamiskustannusten kannalta ehdottomasti paras. Tien toiselle puolelle rakentamisen yhteydessä myös tilan lantalalle tulisi löytää uusi sijoituspaikka. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Säntin Broiler ky:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilerien kasvatustoiminnan laajentamiselle Jalasjärven kunnan kunnan Koskuen kylässä tiloilla Ronganmäki RN:o 5:181 ja Palomäki RN:o 5:161. Rakennettava broilerkasvattamo tulee lupahakemuksesta poiketen sijoittaa tilalle Palomäki RN:o 5:161 niin, että etäisyyttä lähimpään naapurin asuinrakennukseen on vähintään 200 m. Jos lantalan paikkaa muutetaan, hoidetaan naapureiden kuuleminen lantalan osalta rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kompostointilaatta tulee kuitenkin sijoittaa vähintään 200 metrin etäisyydelle asuintalosta tai vastaavasta häiriintyvästä kohteesta. Uudesta kasvattamon ja kompostointilaatan paikasta tulee ennen rakentamisen aloittamista toimittaa ympäristökeskukselle asemapiirrokset ja kompostointilaatasta pohja ja leikkauspiirrokset. Ympäristölupa myönnetään seuraavin lupamääräyksin.

6 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristö ja rakennuslautakunnan ja kunnanhallituksen lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristönsuojelun viranhaltijan lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräys varautua uuden kasvattamon wc vesien erilliseen viemäröintiin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Kolmessa broilerkasvattamorakennuksessa voidaan pitää kasvatuserää kohden yhteensä enintään 90 000 broileria. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä pesu ja jätevesien varastointi Uuden broilerkasvattamon pohjarakenteet, umpikaivo sekä muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka K30 2) maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Uuden tai laajennettavan kompostointilaatan pohja tulee tehdä betonista tai asfalttibetonista. Muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevalla kompostointilaatalla niin, että lantaa tai lantavesiä ei pääse ympäristöön. Kompostointilaatan yhdellä reunalla tulee olla vähintään metrin korkuinen reuna ja laattaa tulee muotoilla siten, että kertyvät nesteet pysyvät laatalla ja valumat ympäristöön voidaan estää. Tarvittaessa nesteet tulee imeyttää turpeeseen. Lannan varastointitilavuutta tarvitaan 12 kuukauden varastointiin 90 000 broilerille laskennallisesti vähintään 1350 m 3. Kompostointilaatalla varastoitavan kuivikelannan kuivaainepitoisuus tulee olla vähintään 40 %. Broilerkasvattamon jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliössä. Käytettäessä broilerhallien pesussa höyrypesua tulee pesu ja desinfiointivedet sekä sosiaalitilojen wc ja muut jätevedet johtaa umpisäiliöihin, joiden yhteistilavuus on vähintään 73 m 3. Säiliöiden tulee olla katettu kiinteällä kannella esim. puu, pelti tai betonikannella. Uuden kasvattamon wc vesille tulee rakentaa mahdollisuus erilliseen viemäröintiin. Lannan ja jätevesien säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden pesuvesisäiliön ja kompostointilaatan laajennusosan tai rakennettavan kompostilaatan tulee olla käyttökunnossa ennen uuden kasvattamohallin käyttöönottoa. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa joudu ympäristöön ja kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta ja jätevedet tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 166,7 ha peltoalaa käytettävissä lannan levitykseen. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen.

7 Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää pesu tai jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle mutta levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettavan broilerkasvattamohallin poistoilmahormit tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Broilerkasvattamossa tulee käyttää turvetta pääasiallisena kuivikkeena. Eläinsuojien ja lantaloiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön

8 kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa suoja altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinsuojassa pidettävien eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Levitettävästä lannasta tulee tehdä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannan sekä pesu ja jätevesien säilytystiloja ja säilytystilojen katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden broilerkasvattamon sekä uuden/laajennetun kompostointilaatan käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.

9 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Lupahakemuksen mukaisen sijaintipaikan hylkäämisen perusteet Nyt kyseessä oleva hakemus käsittää broilerkasvattamotoiminnan laajentamista Jalasjärven kunnan Koskuen kylässä. Ympäristökeskus katsoo, että lupahakemuksen mukainen toiminta suunnitellulla paikalla aiheuttaisi naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty toiminnan laajuus ja lyhyet suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin. Ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002) liitteen mukaan 1 broileri vastaa eläinyksikkömääränä 0,02 eläinyksikköä. Tilalla on nykyisin 60 000 broileria, mikä vastaa 1200 eläinyksikköä. Lupahakemuksen mukaan lupaa haetaan 90 000 broilerille, mikä vastaa 1800 eläinyksikköä. Etäisyydet nykyisistä broilerkasvattamoista lähimpiin naapurin asuinrakennuksiin ovat noin 85 ja 135 m ja uudesta kasvattamosta hakemuksen mukaisella paikalla noin 95 ja 160 m. Ympäristökeskus katsoo, että suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin eivät ole riittävät, kun otetaan huomioon lupahakemuksessa esitetty toiminnan laajuus. Verrattaessa hanketta ympäristöministeriön kirjeen liitteen kolme mukaiseen tilanteeseen, voidaan todeta, että mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava kotieläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 1800 eläinyksikön broilerkasvattamolta vähintään 320 metrin etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa, 345 metrin etäisyyttä normaaliolosuhteissa ja 415 metrin etäisyyttä vaativissa olosuhteissa. Vaikka hakemuksessa on kyse toiminnan laajentamisesta, tulisi etäisyyden lähimpiin naapureihin näin suurella eläinyksikkömäärällä olla suurempi kuin hakemuksen mukaisella rakennuspaikalla. Ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle ei voida antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä suojatoimenpiteinä vähentämään toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja siten, että luvan myöntämisedellytykset rakentaa uusi broilerkasvattamo hakemuksen mukaiselle paikalle täyttyvät. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

10 Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin mukaan otettava huomioon mm. muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristökeskus on selvittänyt muita mahdollisia paikkoja lähialueella mm. maastokäynnin yhteydessä yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa. Tällöin on todettu, että uusi broilerkasvattamo voidaan sijoittaa esimerkiksi Erkkilänmäentien eteläpuolelle hakijan omistamalle maalle ja samalle maarekisteritilalle. Uusi kasvattamo voitaisiin ainakin tällä alueella sijoittaa etäämmälle naapureista siten, että etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen on vähintään 200 metriä. Välimaastoon jäisi lisäksi suojapuustoa lähimpiin naapureihin nähden, joten uusi kasvattamo ei aiheuttaisi naapureille kohtuutonta rasitusta. Uuden broilerikasvattamon sijoittamisesta tällä tavoin ei aiheutuisi ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hakijalle kokonaan uutta hanketta sillä tavoin tarkasteltuna kuin ysl 6 :n perusteluissa todetaan (HE 84/1999 vp). Ympäristökeskus on edellä mainituista syistä ja mahdollisuudet selvitettyään määrännyt uuden broilerikasvattamon sijoitettavaksi muuhun kohtaan kuin toiminnanharjoittaja on esittänyt. Ympäristökeskus katsoo, että kyseinen toiminta voidaan edellä mainitulla tavalla sijoitettuna järjestää ympäristönsuojelulain sekä jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Vaadittavalle etäisyydelle lähimmistä naapureiden asuinrakennuksista sijoitettuna toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa lähimmille asuinrakennuksille eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kun otetaan huomioon toiminnalle asetetut lupamääräykset. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta luvan määräämälle etäisyydelle lähimmistä naapureiden asuinrakennuksista sijoitettuna täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli tässä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Määräys turpeen käytöstä kuivikemateriaalina on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Määräys pesuvesien umpisäiliöiden kattamisesta kiinteällä katteella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. Uuden jätevesisäiliön ja kompostointilaatan rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen ja umpisäiliöiden rakenteiden kunto. (Lupamääräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lannan hyödyntäminen lannoitteena pellolla tai toimittaminen käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen täyttää nämä vaatimukset. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu

11 huomioon ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. Lannan ja pesuvesien levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvien todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja pesuvesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 3) Tutkimusten mukaan turpeen käyttö kuivikkeena vähentää hajuhaittoja. Eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti myös rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys poistoilmahormien sijoittamisesta uudessa broilerkasvattamohallissa katolle on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 6)

12 Eläinsuojien kirjanpito ja vuosiraportti tarvitaan valvonnallisista syistä. Lannan ja pesuvesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 7) Käyttöönottotarkastus valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien kompostialustan sekä pesu ja jätevesisäiliöiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytössä oleva peltopinta ala. Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5

13 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Jalasjärven kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi JP kunnallissanomissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella:

14 luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.