Hallitus 7.3.2017 Kevätkokous 20.4.2017 TOIMINTAKERTOMUS 2016 I samma båt-samassa veneessä rf ry Toiminta-alue (maaseutuohjelma) Kustavi, Kemiönsaari, Parainen Asukasluku c. 23 500 Pinta-ala c. 1735 km 2 Toiminta-alue (kalatalousohjelma) Kustavi, Taivassalo, Vehmaa, Mynämäki, Masku, Naantali, Raisio, Turku, Kaarina, Parainen, Paimio, Sauvo, Kemiönsaari, Salo Asukasluku c. 370 000 Pinta-ala c. 6089 km 2 Yhteystiedot I samma båt samassa veneessä rf ry 21600 PARAINEN s-posti: etunimi.sukunimi@sameboat.fi
TOIMINTAKERTOMUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 2. Hallinto 2.1. Hallitus 2.2. Hallituksen työryhmä 2.3. Tilintarkastajat, kirjanpito ja rahaliikenne 2.4. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset 2.5. Henkilökunta ja toimitilat 3. Toiminta 3.1. Hallinto 3.2. Hanketoiminta 3.3. Koulutus 3.4. Yhteistyö 3.5. Tiedotus ja markkinointi 3.6. Yhteydet viranomaisiin 3.7. Arviointi 3.8. Muu toiminta 4. Talous 4.1. Tilinpäätös ja tilikauden tulos 4.2. Hallinto 4.3. Hankerahoitus 4.4. Kuntien rahoitusosuudet (maaseutuohjelma) 4.5. Kuntien rahoitusosuudet (kalatalousohjelma) 4.6. Yhdistyksen yksityiset varat 5. Loppusanat
1. Yleistä Vuoden pääasiallisena tavoitteena oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteuttaminen eli jakaa Leader-rahoitusta omaan Skärgården - Aktivt välmående / Saaristo Aktiivista hyvinvointia strategiaan perustuviin toimenpiteisiin. Yhdistys toinen pääasiallinen tavoite oli Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän toiminnan toteuttaminen osana Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaa 2014 2020, oman strategian Vastuullisesti tuotettua kalaa lähivesiltä / Ansvarsfullt producerad fisk från närvattnen puitteissa. Toimintasuunnitelman painopistealueet: - Ohjelmakauden 2014-2020 konkreettiset toimet (tiedotus, koulutus, hankkeiden käsittely) - Kalatalousryhmätoiminnan aloittaminen ja sen toimintamuotojen löytäminen Lisätietoa hanketilastosta ja hallituksen jäsenistä löytyy Toimintaryhmän vuosiraportista MMM:lle 2016 (Liite 1). 2. Hallinto 2.1. Hallitus Hallituksen kokoonpano kolmikantaperiaatteen mukaan: VAKINAINEN JÄSEN Julkisen sektorin edustajat Blomberg Teresia, Parainen Eklund Tomas, Parainen Ivars Sven, Kimitoön Järjestöjen edustajat Rosenqvist Anna-Lisa, Taalintehdas Karlsson Tony, Parainen Aaltonen Jyrki, Kustavi (puh.) Yksityishenkilöiden edustajat Wallentowitz Sara, Nauvo Rinne Jere, Kemiö Heinonen Satu, Iniö HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Söderlund Nina, Parainen Laurén Fredrik, Kemiönsaari Herhi Kari, Kustavi Kinos Johan, Dragsfjärd Jansson Micaela, Korppoo Villanen Erik, Kustavi Lehtola Olavi, Parainen Lindroos Anne, Kemiö Laamanen Satu Elina, Iniö Hallituksen jäsenten kytkennät eri järjestöihin selvitettiin Maa- ja metsätalousministeriöön uuden ohjeistuksen mukaan. Selvitys lähetettiin sisään syyskokouksen 2016 jälkeen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Jyrki Aaltonen ja varapuheenjohtajana Tomas Eklund. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark toimi hallituksen sihteerinä. Hallitus kokoontui kaikkiaan 6 kertaa vuoden aikana: Café Hallonblad, Parainen (7 hallituksen jäsentä/varajäsentä läsnä); Ljungborg föreningshus, Kemiö (7); Curatio, Parainen (6) ; Westankärr gård, Kemiö (8), ; Kustavin Savipaja, Kustavi (8); ISB-toimisto, Parainen (6). Vakinaiset ja varajäsenet voivat osallistua hallituksen kokouksiin samanaikaisesti.
2.2. Hallituksen työryhmä Hallituksen työryhmä muodostui seuraavista henkilöistä: Puheenjohtaja Jyrki Aaltonen sekä hallituksen jäsenet Tomas Eklund, Sven Ivars. Toiminnanjohtaja ja muut henkilökunnan edustajat täydensivät työryhmää. Työryhmä kokoontui vuonna 2016 kaikkiaan kuusi kertaa sähköiseen kokoukseen (GoogleDrive:in välityksellä). Lisäksi työryhmä saattoi antaa etukäteiskommentteja käsiteltäviin asioihin sähköpostin välityksellä. 2.3. Tilintarkastajat, kirjanpito ja maksuliikenne Yhdistyksen tilintarkastaja (varatilintarkastaja) oli Kari Niukko (KPMG Wideri.) Kirjanpidon ja palkanlaskun hoiti Rantalainen Ab/Gunilla Storgård ostopalveluna. Maksuliikenteen hoiti yhdistyksen henkilökunta Internetin välityksellä. 2.4. Jäsenistö ja yhdistyksen kokoukset Vuoden alussa rekisteröitiin yksi jäsen yhdistykseen, ja yhdistyksen sääntöjen mukaan 0 jäsentä rekisteröitiin eronneeksi. Yhdistyksellä oli kaikkiaan 56 jäsentä 31.12.2015, joista 24 henkilöjäsentä, 31 järjestöjäsentä ja 2 kuntajäsentä. Kevätkokous pidettiin 26.4.2016 Björkfedtin talossa Paraisilla. Kaikkiaan 9 henkilöä osallistui. Syyskokous pidettiin 25.11.2016 Taalintehtaan virastotalolla, kaikkiaan 10 henkilöä osallistui. Vuosikokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa 2015 valittiin kalatalouden toimintaryhmälle ohjausryhmä vuodelle 2016. Ohjausryhmän jäseninä toimivat seuraavat henkilöt. Varsinainen jäsen Varajäsen Julkinen sektori Wilhelm Liljeqvist Heikki Liede Olli-Pekka Mäki Taito Ylhäinen Lasse Lehtonen Leena Alitupa Järjestöt Yksityiset Olavi Sahlstén Chris Karppinen Kaj Mattsson Olof Lerche Reima Salonen Mikko Pajula Janne Antila Markku Ketonen Carina Holmberg Antero Eloranta Paavo Kosonen Simon Strömsund Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa vuonna 2016. 2.5. Henkilökunta ja toimitilat Määrälliset tavoitteet Toistaiseksi voimassa olevia työpaikkoja: 3, joista naisia 2, henkilötyövuosina: 3. Määräaikaisia työpaikkoja: -
Tulokset Toistaiseksi voimassa olevia työpaikkoja: 3, joista naisia 2 Henkilötyövuosia 3,08. Yhdistyksellä oli vuodenvaihteessa 2016-2017 yhteensä 3 työntekijää. Henkilökunta toimintavuonna - Anneli Hartiala, toimistosihteeri ja hankeassistentti, 100 % työsuhde (Toimintaraha 2015-2017 -hanke). Jäi eläkkeelle 31.1.2016. - Emil Oljemark, toiminnanjohtaja; 100% työsuhde (Toimintaraha 2015-201 -hanke) - Hanna Hermansson, hankeneuvoja, 100 % työsuhde (Toimintaraha 2015-2017 -hanke) - Maria Saarinen, kalatalousaktivaattori, 100 % työsuhde (Kalatalousaktivointi 2015-2016 ja kalatalousristeily -hankkeet) Yhdistyksen toimisto oli Paraisilla (ns. Vanha kunnantupa), missä koko henkilökunta työskenteli. 3. Toiminta Katso toiminnanjohtajan vuosiraportti (liite 1). 3.1. Hallinto Yhdistyksen hallinto rahoitetaan ns Hallinto-hankkeiden kautta, jotta toimintaryhmä voi hoitaa perustehtäviään. Vuonna 2016 rahoitus tuli hallintohankkeesta Toimintaraha 2015-2017 ja Kalatalousaktivointi 2015-2016. 3.2. Hanketoiminta 3.2.1. Hankkeiden käsittely ja seuranta Vuosi 2016 oli ensimmäinen vuosi kuluvan ohjelmakauden (2014-2020) aikana, jolloin hankekäsittelyt olivat auki koko vuoden. Hankepäätöstoiminnot avautuivat vaiheittain talven ja kevään 2016 aikana ja maksatustoiminto loppukesällä 2016. Hankemäärä oli kohtalaisen hyvin linjassa strategisten tavoitteiden kanssa. Katso toiminnanjohtajan vuosiraportti 2016 (Liite 1). Hankekäsittelyssä arkistointi hankeasiakirjojen osalta tapahtuu hakujärjestelmä Hyrrässä. Henkilökunta osallistui ohjausryhmätyöhön niissä hankkeissa, joissa ohjausryhmä oli nimetty. Hankeneuvontaa annettiin käynnistyneille hankkeille niiden edetessä. 3.2.2. Tärkeysjärjestys vuoden aikana Vuonna 2016 panostettiin paljon toimintaryhmätyön peruskysymyksiin, eli aktivointiin, neuvontaan ja rahoitukseen. Ohjelmakausien välinen pitkä siirtymäaika joka kesti vuodesta 2013 vuoteen 2015 teki, että oli aika saada perustoiminta pyörimään hakemusten ja maksatusten osalta. Hankeaktivointikierros vuonna 2015 oli siltä osin hedelmällinen, että
vuonna 2016 panostettiin erityisen paljon resursseja yksittäiseen hankeneuvontaan. Vuoden aikana panostettiin myös siihen, että kalatalousryhmätoiminta lähtee pyörimään, ja että ryhmätoimintaan tulee rutiinia. Ensimmäiset askeleet kansainvälisten hankkeiden aktivointiin otettiin myös vuonna 2016. Yhdistys järjesti 20-vuotis juhlaseminaarinsa Taalintehtaalla marraskuussa 2016. Seminaariin osallistui yhteenä 40 henkilöä. Vuosi 2016 oli Leader-toiminnan 20-vuotis juhlavuosi Suomessa ja valtakunnallinen juhla pidettiin Hämeenlinnassa. 3.2.3. Yhdistyksen omat hankkeet Yhdistys haki yhtä omaa hanketta lokakuussa 2016. Hankkeen nimi on Kalastajaristeilyhanke ja se rahoitettiin kalatalousryhmän kiintiöstä. Hanke sai päätöksen ELY-keskuksesta marraskuussa 2016. Hanke aloitettiin marraskuussa 2016 ja päättyy toukokuussa 2017. 3.2.4. Hanketilastoa Kts.Liite 1 3.3. Koulutus Henkilökunnan ja hallituksen jäsenten koulutus tapahtui lähinnä ELY-keskuksen, Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston (MAVI), Maaseutuverkostoyksikön ja Suomen kylätoiminta ry Byaverksemhet i Finland fr (SYTY):n puitteissa. Tämän lisäksi henkilökunta on osallistunut eri seminaareihin ja vastaaviin. Koulutus- ja muihin tilaisuuksiin osallistuminen käy ilmi hallituksen pöytäkirjoista. Toimintavuoden aikana järjestettiin koulutusta liittyen hankemaksatuksiin marraskuussa 2016 ja kolme hallituksen jäsentä ja kaksi henkilökunnan jäsentä osallistuivat hallitusristeilylle tammikuussa 2016. 3.4. Yhteistyö Yhdistys on ylläpitänyt yhteyksiään Varsinais-Suomen eri yhteistyökumppaneihin. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita olivat naapuritoimintaryhmät (ns. LEPO-ryhmä) Varsinais- Suomessa. Myös yhteistyö maakuntarajan yli Satakuntaan jatkui toimintavuotena 2016. Varsinais-Suomen kyläasiamies toimi linkkinä alueen toimintaryhmien välillä. Alueen kunnat, ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto olivat muut keskeiset yhteistyökumppanit toimintavuonna 2016. Vuonna 2016 oli I samma båt samassa veneessä vuoro järjestää niin yksi kokous LEPO-ryhmälle, kuin myös isännöidä maakunnan maaseutujaoston marraskuun kokousta. Yhteydet kaksikielisiin toimintaryhmiin ja ruotsinkielisiin järjestöihin jatkuivat säännöllisellä yhteydenpidolla ja yhteisesti toteutettavien/rahoitettavien hankkeiden suunnittelulla. Vuonna 2016 oli Leader-ryhmä Pomovästin vuoro järjestää Landsbygdsriksdagen -tapahtuma Karjaalla.
Muita kansallisia yhteyksiä pidettiin yllä toimintaryhmätasolla erityisesti lukuisien yhteisten koulutus- ym. tilaisuuksien puitteissa sekä toiminnanjohtajien yhteistyöverkostolla. Kansainvälisiä yhteyksiä luotiin tapaamisessa Ahvenanmaalla, jonka aloitteentekijöinä oli I samma båt samassa veneessä sekä Pohjoismainen saaristoyhteistyö. 3.5. Tiedotus ja markkinointi Määrälliset tavoitteet Aktivointi ja tiedotustilaisuuksia: 5 kpl. per vuosi, osallistujia 50 kpl/vuosi Ryhmästä tai sen hankkeista kertovien lehtiartikkeleiden määrä: 30/vuosi Seuraajien määrä sosiaalisessa mediassa: Lisäys 100 henkilöä per vuosi, lähtötaso 200 henkilöä. Kävijöitä verkkosivuilla: 800 Tulos Yhdistys ei järjestänyt erillistä infokiertuetta vuonna 2016, mutta piti maksatusinfotilaisuuden johon osallistui yhteensä 8 henkilöä. Yhdistys osallistui myös paikallisten toimijoiden (kunnat, yhdistykset) järjestämiin tilaisuuksiin esim. Paraisten kaupungin, TE-toimiston ja Kemiönsaaren kunnan tilaisuuksiin. Hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi yksityiskohtia niistä tilaisuuksista, joiden järjestelyissä yhdistys on ollut mukana. Yhdistys tiedottaa Leader -rahoituksesta myös ns. Fyrk -sivuilla: http://fyrk.luckan.fi, jotka sisältävät tietoa stipendeistä ja tuista. Yhteydet tiedotusvälineisiin: Yhteydet tiedotusvälineisiin olivat ajankohtaisia varsinkin yhdistyksen 20-vuotis juhlan yhteydessä jolloin yhdistys sai hyvää julkisuutta medioissa. Vuoden aikana paikallisissa lehdissä kirjoitettiin lukuisista (noin 20 kpl) osarahoittamastamme hankkeesta, sisältäen sekä käynnissä olevia hankkeita kuin myös päättyneitä hankkeita. Toiminnastamme julkaistiin artikkeli aikakausilehti Skärgårdissa. Yhdistys julkaisi oman ns. Newsletterin 2 kertaa vuoden aikana, loppukeväästä ja joulukuussa. Uutiskirje jaettiin hallitukselle ja muille keskeisille yhteistyökumppaneille sähköpostitse ja julkaistiin myös yhdistyksen kotisivuilla. Uutiskirje on hallituksen jäsenten ja henkilökunnan työväline tiedon levittämisessä. Nettisivujen ja sosiaalisen median seurannan työkaluja asennettiin vuoden 2015 aikana. Sosiaalisen median kanavat ovat tulleet koko ajan tärkeämmiksi yhdistyksen päivittäisessä tiedonvälityksessä. Seuraajamäärämme sosiaalisissa medioissa kasvaa hitaasti, mutta vakaasti. Facebook on keskeisin tiedonvälityksen kanavamme. Yhdistyksellä oli yhteensä 372 seuraajaa sen sosiaalisen median kanavissa (tilanne 31.12.2016).
3.6. Yhteydet viranomaisiin Yhteyksiä viranomaisiin ylläpidetään pääsääntöisesti päivittäisen työn kautta. 3.7. Arviointi Yhdistyksen laatukäsikirjaa päivitettiin kerran vuoden 2016 aikana. Kalataloustoiminta kirjattiin sisään laatukäsikirjaan. Yhdistys osallistui lähettämällä sisään omat kriteerinä MMM:n tulevaan tarkastukseen, joka tehdään vuonna 2017, sisältäen Suomen kaikki 54 Leader-ryhmää. 3.8. Muu toiminta Hallituksen pöytäkirjoista käy ilmi, että yhdistys on ollut edustettuna eri tilaisuuksissa. Toiminnanjohtaja Emil Oljemark oli jäsenenä Varsinais-Suomen kylät ry:n hallituksessa, ja jäsenenä maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostossa. 4. Talous 4.1. Tilinpäätös ja tilikauden tulos Tilikauden tulos näyttää alijäämää 790,59. Alijäämä ehdotetaan siirrettävän voitto- ja tappiotilille. 4.2. Hallinto 4.2.1. Kausi 2014-2020 (maaseutuohjelma) Yhdistykselle on myönnetty koko ohjelmakautta varten hallintorahaa indikatiivisesti 792 000. Toimintarahan osuus koko kehyksestämme (3 600 000 ) on 22%. Vuoden 2016 lopussa olimme käyttäneet 122 617,19 euroa, josta kirjattiin toimintaan 101 628,29 euroa ja aktivointiin 20 988,90 euroa maaseutuviraston toimintarahan kustannusjako-ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2016 lopussa olimme yhteensä käyttäneet 231 039,56 euroa, josta kirjattiin toimintaan 196 692,90 euroa ja aktivointiin 34 346,66 euroa maaseutuviraston toimintarahan kustannusjako-ohjeistuksen mukaisesti. 4.2.2. Kausi 2014-2020 (kalatalousohjelma) Yhdistykselle on myönnetty koko ohjelmakautta varten indikatiivisesti 1 000 000 Euroopan Meri ja Kalatalousrahastosta (EMKR), minkä lisäksi ohjelmaan sisältyy kuntarahaa vuositasolla yhteensä 22 750. Strategian mukaan palkka- ja palkkojen sivukulukustannukset katetaan EMKR:n kautta haettavasta hallintohankkeesta ja muut hallinnolliset kustannukset
kuntarahasta. EMKR-osuudesta korkeintaan 25% voidaan käyttää aktivointiin (palkkakustannukset jne.). Aktivointikustannuksia syntyi aktivointihankkeessa 45 274,70 euroa. Kustannuksia muusta hallinnosta syntyi 10 799,79 euroa. Tämä summa kirjattiin tuloksi kuntarahaosuudesta. 4.3. Hankerahoitus LEADER hankkeita voidaan toteuttaa kaikissa maaseutuohjelman tavoitteissa, eikä erillisille linjoille/toimenpiteille ole myönnetty erillisiä rahoituskehyksiä, erotuksena ohjelmakauden 2007-2013 käytännöstä. Ryhmällä oli vuonna 2016 käytettävissään rahoituskehys vuosilta 2014-2016 joka oli yhteensä 1 375 350 paikallisille hankkeille ja yritystuille. Hallitus käsitteli yhteensä 23 hakemusta, joista 18 kpl sai myönteisen puoltopäätöksen. Tarkempia hanketietoja löytyy toiminnanjohtajan vuosiraportista (liite 1). Yhdistys puolsi 18 hankkeelle yhteensä 638 629,57. Tämän lisäksi tulee yksityinen rahoitus. Vuoden lopussa yhdistys oli sitonut kehyksestään yhteensä 1 361 540,13 hanke- ja yritystukiin. Vuodelle 2016 siirtynyt rahoituskehys oli yhteensä 13 809,78. Todelliset sidonnat ratkeavat kuitenkin vasta ELY-keskuksen tehtyä omat hankepäätöksensä yhdistyksen puoltamiin hankkeisiin. Toimintaryhmä vastaanotti 23 hankepäätöstä Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta vuonna 2016 ja puolsi rahoituskehystä neljään alueidenväliseen hankkeeseen, jotka saivat päätöksen vuonna 2016. Kalatalousohjelmassa yhdistyksellä oli käytettävissä 334 000 kehys vuosille 2015-2016. Ohjausryhmä puolsi rahoitusta kahdelle hankkeelle yhteensä 55 047,02 ja haki omaa hanketta, jonka rahoitusosuus oli 18 042. Yhteensä ryhmä puolsi kokonaisuudessa 73 089,20 ensimmäisen toimintavuotensa aikana. Tämän lisäksi tulee yksityinen rahoitus. 4.4. Kuntien rahoitusosat (maaseutuohjelma) Yhdistys perii kunnilta vuosittain kuntaosuutta LEADER -toimintaan keskimäärin 5,00 asukasta kohti. Vuonna 2016 tätä ns. kuntarahaa perittiin yhteensä 116 305. Nämä kuntarahaosuudet kohdennetaan kaudelle 2014-2020. Yhdistys maksaa hankkeiden kuntaosuudet suoraan hakijoille, toisin kuin EU- ja valtionosuudet (jotka maksetaan ELY-keskuksesta). Vuonna 2015 maksettiin hankkeisiin liittyviä kuntaosuuksia yhteensä 23 651,58. Nämä kuntarahat kohdentuivat kauden 2014-2020 hankkeisiin. 4.5. Kuntien rahoitusosat (kalatalousohjelma) Yhdistys perii kunnilta vuosittain kuntaosuutta strategian mukaisen taulukon mukaan, jossa jokaiselle kunnalle on laskettu erillinen vuosittainen summa. Kokonaissumma vuositasolla on
22 750. Kuntaosuuksilla katetaan kalataloustoiminnan hallintokustannuksia. Kokonaissumma, joka käytettiin vuonna 2016, oli yhteensä 10 799,79. 4.5. Yhdistyksen yksityiset varat Yhdistyksellä ei ole ollut varsinaista yksityistä toimintaa koko toiminta-aikanaan. Yksityiset varat koostuvat pääasiassa jäsenmaksuista, korvamerkitystä hankerahoituksesta yksityislähteistä, kuten rahastoista, sekä korkotuloista. Yksityiset kustannukset muodostuvat pääasiassa niistä yhdistyksen omien hankkeiden yksityisistä rahoitusosuuksista siltä osin, kun ei ole saatu rahastovaroja tai muuta ulkopuolista rahoitusta tai silloin, kun kustannuksia ei ole hyväksytty maksatuspäätöksissä. Yksityiset kustannukset pyritään kattamaan ulkopuolisella rahoituksella (esim. rahastot). Vuonna 2016 käytettiin yksityisiä varoja yhdistyksen 20-vuosijuhlan kustannuksiin sekä toimistolle hankittuun kameraan ja työpöytään. 5. Loppusanat Toimintavuosi 2015 oli vuosi, jolloin ohjelmakauden työkalut tulivat kokonaisuudessaan käyttöön; hankepäätöksiä pystyttiin tekemään ja maksatustoiminnot avautuivat. Vuoden aikana resurssit kohdennettiin vahvasti yksittäiseen hankeneuvontaan. I samma båt samassa veneessä yhdistyksen osalta vuosi 2016 oli juhlavuosi, kun yhdistys täytti 20 vuotta. Kalataloustoiminta lähti toden teolla käyntiin ja resurssit kohdennettiin hankehakijoiden aktivointiin ja hankekäsittelyn ja ohjausryhmätyön rutiinien juurruttamiseen. Yhdistyksen henkilökunnassa tapahtui muutoksia vuodenvaihteessa 2015-2016. Maria Saarinen, joka palkattiin loppuvuonna 2015, aloitti työnsä kalatalousaktivaattorina tammikuussa 2016. Anneli Hartiala, joka teki viimeisen työpäivänsä 31.12.2015, piti jäljelle jääneitä lomiaan ja vapaitaan tammikuussa 2016 ja jäi virallisesti eläkkeelle 31.1.2016.