Selvitykset asemakaavan muuttamiseksi

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Asemakaava-alue ja lähivaikutusalue 23.7.2007 Selvitykset asemakaavan muuttamiseksi 1 Suunnittelualueen sijainti 2 1

Hankkeen lähtökohta 3 Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Liikuntatoimen aloite 4 2

Nykyinen pukukoppi 5 Nykyinen pukukoppi 6 3

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Suunniteltu uudisrakentaminen Suunniteltu pukukoppi Nykyinen pukukoppi 7 Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Vääräväri-ilmakuva 2006 Nykyinen pukukoppi 8 4

Kaavatilanne 9 Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Pirkanmaan 1. maakuntakaava valtioneuvoston vahvistama 29.3.1007 Valtakunnallisesti arvokkaat ympäristöt Kohde 173: Tammerkosken teollisuusmaisema akv = valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, Alue on myös valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue (Kohde 25 Manv) 10 5

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Ympäristökeskuksen valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö 11 Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Tampereen keskustan osayleiskaavan (hyv. 4.11.1995) mukainen maankäyttö VL-1 W VL-1 PY 12 6

Kaava 8167 Mältinrannan uimapaikka, Ajantasainen asemakaava ja ajoyhteys Kuninkaankatu 13 Mältinrannan rakennushistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen selvitys 28.8.2007 projektiarkkitehti Jouko Seppänen 14 7

Inventoinnin tarve: Museoviraston lausunto 7.5.2007 dno:ypa:7574/611/2006 15 Paikan historia kartoissa 16 8

Paikan vulkaaninen lähtökohta Kiillegneissiä ja suonigneissiä Kvartsi- ja granodioriittia Mältinranta Mältiranta on osa Tampereen Näsijärven etelärannan voimakaspiirteistä kallioaluetta. Kallio jatkuu Aitolahdesta Pyynikin harjun poikki Pyhäjärven rantaan. Kallio on vuosituhansia padonnut maan kohoamisesta seurannutta Näsijärven altaan vedenpinnan nousua. Kaupungin länsiosassa patorakennelman virkaa on toimittanut Pyynikin-, Pispalan- ja Epilänharju. Tammerkosken muodostumisessa paikkaansa on olennaista se, että Mältinrannan vieressä on täytynyt olla jo alun perin kalliossa ympäristöään matalampi kohta. Kaupungin korkeussuhteet ovat sellaisia, että Näsijärven vesi on täytynyt päästä alkuvaiheessa Ratinansuvantoon asti ennen kuin Kalevanharjun ja Pyynikin harjun välinen matalampi harjuosuus on puhjennut Eteläpuiston paikkeilta. Mältinrannan Tammerkosken puoleiset kalliot ovat olleet Näsijärven etelärannassa olleen kallioportin seinämää. Se tekee Mältinrannan kalliomuodoista Tampereen myöhemmän kehityksen kannalta merkittäviä. Kallioita on sittemmin parin sadan vuoden aikana useaan otteeseen louhittu ja muokattu. Tampereen historia 1, s. 36, Pentti Ahonen toteaa, että Tammerkosken synty-, puhkeamisajankohdan ajoitushaarukka on noin 5400-6900 vuotta sitten. 17 kuva copyright Jouko Seppänen Tampereen topografia 18 9

+95.00-käyrä ennen vuotta 1900 19 Tammerkoskijärvi joskus 7600 vuotta sitten 20 Kalevanharjun notko näkyy edelleen Tampereen yliopiston pohjoispuolella 10

Tammerkoskijärven ranta- ja pohjasavikkoa nykyisissä perustuskaivannoissa Uuden rautatiealikulkutunnelin Pendoliino-rakennuksen kohdalla savikerroksen pinta on n.+90.00 21 Tammerkosken kartta, versio 1 1696 (1685?) Ennen Tampereen kaupungin perustamista Mältinranta on todennäköisesti ollut täysin luonnontilainen. Myllynpaikkojakaan tiettävästi ei siellä ole ollut. Tampereen kaupunginarkisto 22 11

Tammerkosken kartta, versio 2 Kosken yläjuoksulle on merkitty teksti: Pispalan ja Hyhkyn myllyt Hämeenlinnan maakunta-arkisto 1696 Tampereen talon kartta 23 Tammerkosken kartta, versio 3 Tampereen kaupunginarkisto Tammerkosken kartta 1696 24 12

mahdolliseksi kanavalinjaksi tulkittu viiva Tampereen ensimmäisen asemakaavan luonnos, Daniel Hall, vuodelta 1775 Tampereen historia osa 1, s.396, 25 Tampereen ensimmäinen asemakaava 1779 Daniel Hall Tampereen ensimmäiseen asemakaavaan Daniel Hall on piirtänyt Mältinlahden ja Mältinrannan alueen jo melko tarkasti. Kiinnostavaa kartassa on se, että Mältinlahteen tai Mältinlahdesta näyttäisi laskevan oja tai kanava. Oja oli merkitty myös Hallin tekemään asemakaavaluonnokseen vuodelta 1775, josta Viljo Rasila esittää Tampereen historia 1:ssä sivulla 396, että ojan länsipäästä karttaan merkitty viiva osoittaisi mahdollisen kanavalinjan, joka olisi oikaissut vanhan ojalinjan Mältinlahdesta Pyhäjärveen lähelle Nalkalaa eli Eteläpuistoon. Tampereen kaupunginarkisto 26 13

talli vanha mallashuone pieni polttimo vanhat silta-arkut näillä main ruiskuhuone polttimorakennus Silta kosken yli Hämeen maakuntamuseo, Pohjois-Pirkkala, 28:1 Tampereen kruununpolttimon alue noin vuodelta 1780 Viljo Rasilan mukaan 1776 saatiin piirustukset ja polttimo valmistui 1778 27 1780 28 (Hämeenlinnan maakunta-arkisto/js) 14

1780 Kuninkaan Kartasto Tampereen tienoilta Kuninkaan kartaston kartat valmistuivat vuonna 1780, vuosi Tampereen kaupungin perustamisen jälkeen. Mältinrannan lounaispuolelle on karttaan merkitty taloryhmä. Mältinrannan eteläpuolella on myös karttaan merkitty viiva, joka jatkaa Kyttälän puolelta tulevaa tietä Tammerkosken yläjuoksun yli ehkä paikalla ollutta siltaa pitkin. 29 Silta 1780 Kuninkaan kartasto 30 15

1780 J. Limon 31 Voionmaan Tampereen historian (s.195) mukaan vuonna 1776 olivat tiiliruukki, polttimorakennus ja makasiineja osittain valmiina tulevan kaupungin kaava-alueen ulkopuolella. Tampereen kaupunginarkisto, kartta n.1779 32 16

Silta 1781 Ehrenström 33 Tampereen kaupunkimittaus 1781, Erityiskartta Tammerkoskesta, N. J. Ehrenströmin mukaan, Tammerkosken tienoon maastomuodoista. Mältinlahdessa näyttäisi olevan siltaan viittaava itä-länsi-suuntainen viiva sekä lahden etelälaidassa rakennus, joka saattaisi olla viljamakasiini. 1758 isojakokartta Isak Lithovin mukaan Hatanpään ja Härmälän rustholleista ja Tammerkosken kylästä 34 17

1805, (1775kartan-pohjalta) Gust. A. Tuderus Tuderuksen kartassa näkyy myös kaupungin läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkenut oja. D Hallin 1775 ja 1779 kaavaan verrattuna pohjoisosan Mältinrannasta lähtevää ojaa ei enää ole merkitty. Kaupungin pohjoisosaan, Mältirannan eteläpuolelle, on esitetty kruunun polttimon uusine rakennuksineen. Tässä kartassa Tuderus on piirtänyt Kuninkaankadun jatkumaan Mältinrannan kalliolta kohti Pyhäjärveä ja ehkä kohti Pyhäjärvessä ollutta Kuninkaan kiveä. Tampereen kaupunginarkisto 35 Mallastamo vai makasiini? Silta koskenniskalla Tammerkosken länsipuolelta itäpuolelle Polttimo Tampereen kaupunginarkisto Vuonna 1805 Gust. A. Tuderus täydensi Daniel Hallin jo vuonna 1780 kasvimailla ja plantaaseilla täydentämää vuoden 1775 kaavaluonnosta lisäämällä karttaan mm. kosken yläjuoksun länsipuolen rakennuksia. Polttimon rakentamisen aikaan oli yläputouksen niskassa sijainneen sillan jatkeeksi tehty patorakennelma, joka salpasi kosken nielun ja nosti Näsijärven tulvavedet teiskolaisten talonpoikien pelloille. Kun samaan aikaan kosken nieluun oli muutenkin aiheutunut veden kuljettamaa roskaa, teiskolaiset saivat 1801 luvan perata Tammerkosken yläputouksen kaupungin puoleisen osan. Rannan ja Kotkansaaren (Kotkankallion) väli laajeni näin uomaksi, jota syntynsä vuoksi ruvettiin sanomaan Teiskon tai teiskolaisten ruuheksi. Tämän ruuhen tai rännin yli johti silta yläputouksen niskassa oleville saarille, mutta vanhan virran yli Erkkilän puolelle johtava silta hävitettiin. (Tampereen historia 1, Viljo Rasila s.542) Tämä on tiettävästi ainut Tampereen seudun kartta, jossa on selvästi esitetty Tammerkosken yläjuoksulla ollut silta kosken yli. Myöhemmissä kartoissa ja sittemmin valokuvissa näkyvät vain kivistä kootut hirsikehyksiset silta-arkut. 36 1920-luvun lopussa silta-arkut integroitiin kosken kanavarakenteisiin. 18

Suomen sodan 1808-9 sissitaistelun muistomerkki Tampereen historiassa Viljo Rasila kirjoittaa, että Suomen sodan aikana heinäkuun 23. päivänä 1808 aliupseerien Roth ja Spoof sissijoukko hyökkäsi sissioperaatiossa venäläisiä vastaan Tampereelle tarkoituksenaan polttaa Tampereen silta, joka maaliskuun kiireessä oli jäänyt hävittämättä sekä tuhota venäläisten varasto polttimon makasiinissa. (Tampereen historia 1 Viljo Rasila.546) Kersantti Spoofilla oli muuten Voionmaan Tampereen historian (s.334) mukaan vuodesta 1803 lähtien vuokraoikeus nykyisen 6-vooninkisen kohdalla Tammerkosken kalavesiin. 37 Johan Gustaf Wallenius Tammerkosken yläjuoksua vuodelta 1820 Mälterie Viken Vanha mallashuone puuttuu. Oliko se myöhemmin siirretty viljamakasiini? Kruununpolttimo Ruotsin valtakunnan kruununpolttimo sijaitsi sittemmin Nottbeckien huvilan ja nykyisen Finlaysonin palatsin paikalla ympäristöstään poikkeavassa koordinaatistossa. Viljo Rasilan mukaan, Tampereen historia 1 (s.418), polttimon piirustukset saatiin 1776 ja kruunun viljavarastoa alettiin siirtää Kangasalalta Tammerkoskelle. Aluksi rakennettiin siis polttimo, viinapränni ja jyvämakasiini. Voionmaan Tampereen historian mukaan vuonna 1778 valmistui kruunun viinanpolttimo. Ruotsin kruunun taholta toiminta lakkasi 1785, mutta jatkui vuokrattuna toimintana Suomen sodan jälkeiseen rauhaan 1809 asti. Polttimon rakennukset huutokaupattiin 22.1.1801. (TH1, V Rasila, s.571) 38 Keski-Suomen maakunta-arkisto, Jyväskylä 19

Oliko vanha mallashuone sama, kuin jyvä- tai viljamakasiini? Siis se rakennus, joka myöhemmin ehkä 1870-luvun lopussa siirrettiin Mältinlahden pohjoisrannalle. Vanha mallashuone Tampereen historia osa 1,s.572, Viljo Rasilan kontsruoima kuva Voionmaa, Tampereen historia 39 Keskellä Mältinlahtea Tammerkoskessa ollut rajakivi Mallassäkki Yksityiskohta Johan Gustaf Walleniuksen kartasta Tammerkosken yläjuoksua vuodelta 1820, Keski-Suomen maakunta-arkisto, Jyväskylä Tampereen historia 1:ssä sivulla 541 Viljo Rasila kirjoittaa, että koski alkoi Mältinlahdesta, joka oli saanut nimensä rannassa sijainneen polttimon mallastamon (mälterie) mukaan. Lahden suulla oli vedessä runsaan kolmen metrin läpimittainen pyöreähkö kivi, joka polttimon aikana oli saanut nimekseen Mallassäkki. Kivi näkyy vielä vuosien 1930 ja 1944 kaavakartoissa nimellä Mallaskivi. Vuoden 1946 ilmakuvassa ei Mallassäkkiä enää näy. Tammerkoski-lehdessä 1949/2-3 sivulla 55 kerrotaan toisestakin Tammerkosken kivestä nimittäin Kuninkaankivestä. Lieneekö kuninkaallinen kartanpiirtäjä Daniel Hall seisonut Mältinrannan kalliolla ja katsellut päivää kohden yli Tammerkosken kartanon aukeiden vainioiden ja keksinyt siellä etelässä Ratinan suvannossa suuren kiven keskellä virtaa. Ja sitten kaupungin asemakaavaa suunnitellessaan piirtänyt kadun, jonka päätepiste oli Kuninkaankivi ja pohjoisessa Mältinrannan kalliot. Kuninkaan kivi ammuttiin pois vesiliikenteen tieltä 1890-luvulla. 40 20

Johan Gust. Walleniuksen kartoitus Finlaysonin alueista vuodelta 1820 Kartoitus, jossa vuoden 1820 tilanne on yhdistetty vuoden 1937 tilanteeseen. Vuonna 1816 keisari asetti Virranperkaamisen directionin, koskenperkausjohtokunnan. 1817-23 Tammerkosken yläputouksessa suoritettiin suuri perkaus, joka paransi kosken käyttömahdollisuuksia. Räjäytettiin mm. kosken niskassa olevaa kalliota (Tampereen historia 1, V Rasila s.555) Tampereen kaupunginarkisto 41 Voionmaa, Tampereen historia Mältinrannan alue 1822 Maltsäcken = Mallassäkki niminen rajakivi (å) on kartan selityksissä merkitty: Kosken perkausjohtokunnan varastohuone Voionmaa, Tampereen historia Sama rakennus esiintyy C.L. Engelin asemakaavassa vuodelta 1830. 42 1838 valmistui Engelin suunnittelema Tampereen myöhemmin taidemuseoksi muutettu viljamakasiini. 21

Mältinranta 1824-30 Tampereen kaupungin valokuva-arkisto 43 Hämeenlinnan maakunta-arkisto Johan Gust. Walleniuksen kartta vuodelta 1825-6 Tampereen kaupungin tonteista 44 22

Ote C. W. Gyldenin Tammerfors Plan kartasta vuodelta 1841 45 Tampereen kaupunginarkisto Gustaf Mohellin melko tarkka kartta 1842-43. 46 23

Tammerkosken yläjuoksun järjestelyjä Tampereen kaupunginarkisto Mohellin mukaan 1843 Pippingin mukaan 1864 Tässä kartassa ehkä parhaiten näkyy niin sanotun Teiskon ruuhen aiheuttama muutos koskenniskalla. 47 Mältinranta ja kaupungin vesihuolto Kaupungin vähitellen kasvaessa kaivojen vähyys houkutteli vedenhankintaan Näsijärvestä, josta sen sai painovoimaisesti kulkemaan alas kaupungin keskustaan. 1843 Mältinranta, Mustalahti ja Alaranta eli Laukontori olivat aluksi vedenottopaikkoja niin kotitalouksille kuin palonsammutuksessakin. Mältinrannan laiturilla oli pumppu, josta vettä pumpattiin omiin astioihin. Sittemmin rakennettiin puinen vesijohto Kuninkaankatua pitkin kauppakadulle ja torin suihkukaivoon. Matkan varrella oli 8 palopostia, joista asukkaat saivat ottaa vettä. Tammerkosken yläkosken kartoissa vuodelta 1842 ja 1843 näkyy Mältinlahden pohjoisrannassa merkintä Kaupungin pumppulaitos tai Pumppulaitos ja laituriaiheita. 1842 1882-1883 vedettiin vesijohto Mältinrannasta Kuninkaankatua pitkin Laukontorille. Keskustorin suihkulähde sijoitettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1883. Halkaisijaltaan 350mm ollut valurautaputki upotettiin 275 metriä Mältinrannasta Näsijärvelle päin 6 metrin syvyyteen. (Tammerkoski 1953/1 sivu.4) 22.11.1898 otettiin käyttöön uusi järjestelmä. Pyynikin vesisäiliöön pumpattiin vesijohtovesi, josta paineella saatiin vettä myös kerrostaloihin, joiden kysyntä jatkuvasti lisääntyi. Vesijohtoa oli pian 18 123 metriä. Vuoden 1916 ankaran lavantautiepidemian jälkeen tuli käyttöön klooristerilointi. Kaupinojan uusi vesilaitos valmistui 1938 ja Mältinrannan nykyään taidekeskuksena toimiva pumppulaitos otettiin käyttöön 1931. 48 24

1842 Tammerkosken yläjuoksun kartta Mältinlahdessa kaupungin pumppulaitos 1866 Tammerkosken yläjuoksun kartta Mältinlahdessa laiturirakenteita Tampereen historia 2, s.732 C. A.Edelfeltin suunnittelema asemakaava 1868 Voionmaa, Tampereen historia 49 1869 1869, Nordenswan, Tammerkoski, Mältinranta, Kansallisarkisto, JSeppänen 50 25

Vanha polttimo Jyvämakasiini puuttuu vielä Mältinranta, Ote Tammerforsströmin kartassa vuodelta 1871 51 Tampereen kaupunginarkisto Karta öfver Tammerfors stad 1877 Mältinrannan kaikki oleelliset rakennukset ovat merkittynä, vaikka ne eivät näykään vuoden 1879 kartassa. Tampereen kaupunginarkisto 52 26

Tampereen kaupunginarkisto Polttimon kellari? Vanha polttimo? Asuinrakennus Varastot Asuinrakennus Jyvämakasiini Ote Tammerkosken vuoden 1878 kartasta, kopio vuodelta 1887 53 Koskenniska, 1878, TVH-p3-148-3-56-M-29-1, ins_th_ahlgren, Tammerkoski, Kanallisarkisto, JSeppänen. 54 1878 27

Tampereen kaupunginarkisto, Tampereen historia 2 s.724 1879 Tampereen kaupungin valokuva-arkisto Makasiini paikallaan 1910-luvulla Makasiini Kuten vuoden 1871 kartasta nähdään, ei siinä vielä näy makasiinirakennusta Mältinrannassa. Ilmeisesti makasiini on tätä ennen sijainnut Mältinlahden eteläpuolella. 1910-luvulla otetussa valokuvassa on ilmeisesti sama jyvämakasiini kuin vuoden 1878 Tammerkosken kartassa ja vuoden 1879 asemakaavakartassakin. Paikka ja muotokin on tarkalleen sama. Tässä vuoden 1879 kartassa uuden viinanpolttimon ja makasiinin välissä ei ole esitetty tuolloin paikalla olleita asuin-, varasto- ja polttimorakennuksia. Pajasaarikin puuttuu. 55 Alkuperäisen polttimon vaiheita Jotta voitaisiin arvioida, milloin polttimorakennus on aloittanut Mältinrannan puolella on syytä tarkastella Finlaysonin alueella sijainneen kruunun polttimorakennuksen vaiheita. Viljo Rasilan mukaan (Tampereen historia 1 s.418) polttimon piirustukset saatiin 1776 ja kruunun viljavarastoa alettiin siirtää Kangasalalta Tammerkoskelle. Aluksi Tampereen rakennuskulttuuri 1998 mukaan rakennettiin siis polttimo, viinapränni ja jyvämakasiini. Voionmaan Tampereen historian mukaan kruunun viinanpolttimo valmistui vuonna 1778. Ruotsin kruunun taholta toiminta lakkasi 1785, mutta jatkui vuokrattuna toimintana mm. ns. Kustaan sodan aikana 1789-90. Polttimorakennus oli kaksikerroksinen ja siinä oli 20 huonetta, joten viinanpolttamisen lisäksi rakennuksessa oli muitakin käyttötarkoituksia mm. asuinhuoneita. Polttimo oli pois käytöstä vuodesta 1800 lähtien (Tampereen kalentereja 1.10.1879). Polttimon rakennukset huutokaupattiin 22.1.1801 (TH1, V Rasila, s.571). 1820 Finlayson aloitti polttimorakennuksessa villakankaiden käsinkudonnan. Tällöin rakennuksessa oli edelleen useita asuinhuoneita. Kun Finlayson möi rakennuksen keisarin henkilääkärille G A Rauchille ja Carl Samuel Nottbeckille vuonna 1836, toimi polttimorakennus edelleen muun toiminnan ohella myös asuinrakennuksena. 1838 Finlayson muutti takaisin Skotlantiin. Carl Samuel Nottbeckin poika asettui asumaan vanhaan polttimorakennukseen, jolloin rakennuksen muu toiminta alkoi väistyä. Wilhelm Nottbeck muutti 1847 polttimorakennusta voimakkaasti palatsityyppisen asuin- ja edustusrakennuksen suuntaan. Nykyisen muodon palatsi sai Lambert Petterssonin kynästä 1899. Ilmeisesti siis vuoden 1820 tienoilla oli viinanpolttimotoiminta siirretty muualle. Nordenswanin kartassa vuodelta 1869 näkyy Mältinrannassa oleva seuraava polttimorakennus Mältinrannan alueen keskivaiheilla. Vuoden 1879 kartassa näkyy täysvärisistä rakennuskuvioista poiketen ääriviivoilla piirretty rakennus Näsijärven rannassa, Mältinrannan pohjoisosassa. Rakennus oli seuraavan sukupolven viinanpolttimo. Ääriviivamerkintä ilmeisesti kertoo, että rakennus oli rakenteilla tuolloin. Kuvateos Vanha Tampere vuodelta 1945 kertoo: Vuoden 1873 paloviinalaki saattoi Tampereella käyntiin väkiviinateollisuuden. Tampereen Höyrypolttimo Oy rakensi tehtaansa koskenniskan läntiselle rannalle. Pörssitieto-vuosikirja, suomalaiset keräilyosakkeet ( http://www.porssitieto.fi/osake/listaj.htlm) kerrotaan, että Tampereella jakoi osakkeita yhtiö nimeltä: Hagelberg, Emil, & C:o Ångbränneri Ab $ ilmeisesti vuonna 1873, koska vuosiluku on merkitty kysymysmerkillä varustettuna. Samaisessa lähteessä Tammerfors Ångbrännerin osakkeita on kirjattu vuonna 1883. Olisiko ensin mainittu vuoden 1869 kartassa näkyvä vanhempi polttimo ja jälkimmäinen 1877 ja 1879 kartassa näkyvä pohjoisin rakennus. 56 28

Mältinrannan höyrypolttimon Kumina Wiinaa -pullo Tampereen kaupungin kuva-arkisto, VAR:10116, vuodelta n. 1900 Suomen kauppa-, meriliike- ja teollisuus sanoin ja kuvin -teoksessa vuodelta 1908 esitellään Tampereen höyrypolttimo oy:n vaiheita. 57 Mältinrannan höyry polttimon vaiheita Kotipoltto lakkautettiin asetuksella 2.3.1865. Paloviinan valmistus muuttui tehdasmaiseksi. Apteekkari Granberg oli jo vuonna 1866 perustanut väkiviinatehtaan. Vuonna 1868 perustettiin toinen väkiviinatehdas proviisoreiden Konst. Hakulinin ja O.S. Mellgrenin toimesta. Granbergin polttimo lopetti toimintansa 1870-luvulla. Vuonna 1873 säädettiin Paloviinalaki, joka pienensi paloviinan verotusta. Apteekkari E.J. Granberg, kauppias Emil Hagelberg ja kapteeni Anselm. Gran aloittivat viinanpolton 1870- luvun alussa. Toiminta siirrettiin vuonna 1873 heidän perustamalleen yhtiölle Tammerfors Ångbränneri Aktiebolag. Hakulinin tehdas siirtyi 1890-luvulla osaksi Tammerfors Ångbränneri Aktiebolagetia. Vuonna 1878 Granbergin Tampereen Höyrybrännissä oli 1 mestari ja 15 työntekijää ja Hagelbergin Viinabrännissä 1 mestari ja 16 työntekijää. Tämä ilmenee Tampereen 100-vuotisjuhlakalenterista 1.10.1879. Samaisessa kalenterissa olevassa kartassa mainitaan Mältinrannassa viinanpolttimot monikossa. Ilmeisesti siellä toimivat kyseisenä vuonna keskivaiheilla ollut vanhempi polttimo ja pohjoisempana ollut uudempi polttimo. 1.6.1919 voimaan tullut kieltolaki supisti höyrypolttimon tuotannon vain puhtaan ja tislatun väkiviinan valmistukseen teknillisiä tarpeita varten. Näin ollen Mältinrannan viinanpoltto alkoi tyrehtyä jo 1920-luvun alkuaikoina. Kieltolaki päättyi 9.2.1932 annetulla alkoholilailla, joka sääti alkoholin myyntimonopolin valiolle. Näin viinanpolton edellytykset loppuivat pitkäksi aikaa kokonaan. 58 29

Tampereen kaupungin kartta 1882 Aug.Ahlberg Plan Karta Tammerfors 1882 Tampereen kaupunkimittaus Voionmaa, Tampereen historia 59 Ote Ahlbergin vuoden 1882 kartasta Uimahuone? 60 30

Aug.Ahlberg Plan Karta Tammerfors 1882, kuvasovitus Suunniteltu pukukopin paikka Tampereen kaupunkimittaus Karttaan on merkitty jo 13 rakennusta Mältinrantaan. Kartta on kuitenkin niin epätarkasti mitattu, että rakennusten sijoittaminen esitetyssä muodossa nykyiselle karttapohjalle ei kovinkaan hyvin onnistu. 61 Vuoden 1887 Tampereen kaupungin asemakartassa oli merkitty Mältinrannan kaakkoiskärkeen rantaa kaartava katualue. 1887 1887 Tampereen kaupunginarkisto, 62 31

Porin radan lunastusalueen kartta vuodelta 1890 Uuden Porin radan rakentamista varten tehtyjen suunnitelmien pohjalta lunastettiin maa-alueita. Lunastustoimenpiteitä varten komisionimaanmittari Math Nordman laati vuonna 1890 tarkan kartta-aineiston tulevasta rautatiealueesta. Pajasaaren paja on vuoden 1903 kuvan mukaan siirretty autatien alta saaren pohjoisosaan, ampereen kaupungin valokuva-arkisto HM 2881 854 n. 1900, J. Pahlman Pajasaaressa sijainnut pajarakennus. Rakennuksen ahjoa käytettiin polttimon toimintaan liittyen koivuhaloista hiillostettujen puuhiilien tekoon. Sillan rakentamisen yhteydessä paja on ilmeisesti siirretty Pajasaaren pohjoisosaan, jossa se esiintyy valokuvissa ennen vuotta 1912 63 Keski-Suomen maakunta-arkisto, Jyväskylä Vuoden 1896 Tampereen kaupungin asemakartassa oli merkitty Mältinrannan itäpuolelle Näsijärvenkatu ja polttimoalue oli jaettu tontteihin. Tampereen kaupungin matkailukartta 1902, tehty seuraavan sivun kartan 1897 pohjalta Tampereen kaupungin asemakartta 1896, Lambert Pettersson, Aa3:13, Kaupunginarkisto 64 32

Tampereen kaupunginarkisto G. Arvidssonin Tampereen kartta 1897 65 Tonttiluonnos vuodelta1903? 66 33

Mältinrannan alue vuoden 1908 asemakaavakartassa Vuoden 1908 Tampereen kaupungin asemakartassa tonttijako oli uusittu. Uimahuone Tampereen kaupunginarkisto 67 Asemakartta 1908 Tampereen kaupunginarkisto 26 28 27 25 Sinikopiossa näkyvät samat tonttihahmotelmat kuin 1908 kartassa: Makasiini ja kaksi asuinrakennusta tontilla 25. Mallaskellari ja asuinrakennus tontilla 27. Pääosin rakentamaton ranta-alue tontilla 26. Polttimorakennus ja kaksi muuta rakennusta tontilla 28. 68 34

Näsijärven puolella olleen uimahuoneen lähialueen kartoitusta 1900-luvun alussa uimahuone uh uimahuone uimahuone Heti polttimorakennusten vieressä Näsijärven rannassa rautatien pohjoispuolella oli uimahuone, joka näkyy vuoden 1908 kartassa. Vuoden 1908 kartassa oleva kaupungin rakennus on ko. uimahuone. Tampereen kaupunginarkisto 69 1921 1926 Tampereen kaupunginarkisto 70 35

Tampereen asemakaavoituksen arkisto, Frenckell 1930 Silta-arkut ovat olleet vielä vuonna 1910, mutta vuonna 1930 jo integroituna kosken kanavointirakenteisiin Vuoden 1930 pohjakartassa ei katualuetta eikä tonttijakoa enää ole merkitty. 71 Vuoden 1937 asemakartta ote Tampereen kaupunginarkisto 72 36

Tampereen asemakaavoituksen arkisto, Frenckell Asemakaavan pohjakartta 1944 73 1947 Tampereen kaupunkimittaus 1951 74 37

Tampereen kaupunkimittauksen arkisto, Frenckell Tampereen kaupungin virastokartta 1966 75 Tampereen kaupunkimittauksen arkisto, Frenckell Tampereen kaupungin virastokartta 1983 Purjevenehalli oli myös vuoden 1972 pohjakartassa Vanhan mallin mukaan tehdyn veneen katos oli myös vuoden 1972 pohjakartassa, nykyisin Vapriikin näyttelyssä 76 38