Missä mennään SOTEssa? Suomen Senioriliike ry, Laivaseminaari 13.3.2017 Kerttu Perttilä
MISSÄ MENNÄÄN SOTESSA? Lähde: www.alueuudistus.fi 1. Miksi sote-uudistus? 2. Mitä uudistus tarkoittaa? 3. Uudistuksen perusperiaatteita 4. Missä nyt mennään? 5. Mikä askarruttaa? 13.3.2017 2
Miksi sote-uudistus? (Sote-palvelut hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti) Uudistus tarvitaan, koska * Palvelujen saatavuus ei ole yhdenvertaista * Palvelujen tarve kasvaa, tarvitaan yksilöllisempiä palveluja * Sote palveluissa tehottomia toimintatapoja * Suomen taloustilanne on vaikea, julkinen sektori velkaantuu 13.3.2017 3
Mitä soteuudistus tarkoittaa? Koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sote-palvelut. 1.1.2019 vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle. 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä 13.3.2017 4 Julkisia sote-palveluja joita valtio rahoittaa verovaroilla ovat mm. * Avoterveydenhuollon palvelut * Sairaalapalvelut * Suun terveydenhuolto * Mielenterveys- ja päihdepalvelut * Äitiys- ja lastenneuvolat * Aikuissosiaalityö * Lastensuojelu * Vammaispalvelut * Vanhusten asumispalvelut * Kotihoito * Kuljetuspalvelut * Ympäristöterveydenhuolto
Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä MAAKUNNAT Aluekehittäminen, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, maaseudun kehittämien Osaaminen ja sivistys, liikunta, kulttuuri ja nuorisotoimi Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Paikallinen elinkeinopolitiikka, Maankäyttö ja rakentaminen Sosiaali- ja terveydenhuolto, Pelastustoimi Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistäminen Ympäristöterveydenhuolto Työ- ja elinkeinopalvelut, Liikennesuunnittelu VALTIO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys, perusoikeuksien turvaaminen 13.3.2017 5 Yleinen edunvalvonta Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kv-tehtävät
Tavoitteena palveluja, terveyttä, yhdenvertaisuutta Uudistuksen tavoitteena * Sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat * Väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot vähenevät * Ihmiset saavat sosiaali- ja terveyspalvelut nykyistä yhdenvertaisemmin 13.3.2017 6
Sote-uudistuksen keinoja Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen * Ennaltaehkäisy * Perustason palvelujen vahvistaminen * Vahvemmat järjestäjät ja tuottajat, osaamisen vahvistaminen * SO-TE yhteensovittaminen Kustannusten hallinta * Parhaat hoito/palvelukäytännöt * Oikea-aikainen hoito * Hoidon porrastus * Digitaaliset ratkaisut * Palveluintegraatio (yhteensovittaminen) 13.3.2017 7
Sote uudistuksen toteutuksesta Valtion ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Kunnat eivät enää järjestä, tuota tai rahoita sotepalveluja. Kunnan tehtävänä edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä. Maakunta antaa asiantuntijatukea kunnille hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistehtävään (yhteistyö). Maakunta vastaa siitä että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. 13.3.2017 8
Valinnanvapaus * Asiakas voi valita mistä hankkii sote-palvelut 1) maakunnan yhtiöstä 2) yksityisestä yrityksestä tai 3) järjestön palveluista * Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta * Sote-keskus ja suunhoidon yksikkö voivat myöntää maksusetelin palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta * Palveluntuottaja tekee sopimuksen maakunnan kanssa * Palveluntuottajan pitää olla rekisteröitynyt ja täyttää maakunnan asettamat yhteiset kriteerit. 13.3.2017 9
Asiakas voi valita Asiakas valitsee suoraan sotekeskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu siihen vuodeksi Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta, jatkossa muita sosiaali- ja terveyspalveluja Hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista * Maakunnan omat palvelut: ne sotepalvelut joita sote-keskus ei tarjoa, esim. sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito ja päivystys * Asiakasseteli: maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassuunnitelman toteuttamiseen, maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan * Henkilökohtainen budjetti: esim. vanhus- ja vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun sisältöön. Asiakas voi asiakassuunnitelman puitteissa päättää mihin raha käytetään, esim. henkilökohtainen avustaja, kuljetuspalvelut 13.3.2017 10
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen (integraatio) * Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen * Maakunta varmistaa että eri tuottajien palvelut toimivat yhteen * Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujentuottajille * Maakunta varmistaa että tieto kulkee toimijoiden välillä 13.3.2017 11
Asiakas saa tukea valintoihin Verkkopalvelusta Neuvontapuhelimesta Palveluohjaajilta Jos ei halua itse valita, maakunta osoittaa sopivan palvelun 13.3.2017 12
Valinnanvapaus asiakkaan eri tilanteissa Palveluntarve korkea Korkea hoidon tai palvelun tarve (10%) Suuret yksikkökustannukset, pieni määrä asiakkaita Suuri integraatiotarve, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Tarvittaessa asiakasseteli ja/tai henkilökohtainen budjetti Jatkuva hoidon tai palvelun tarve (30 %) Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (60 %) Palvelut suoranvalinnan tuottajalta (esim. tasapainossa oleva pitkäaikaissairaus) tai asiakassuunnitelman mukaisesti Asiakassetelin tai henkilökohtainen budjetti tarvittaessa Palvelut suoran valinnan tuottajalta, nopea palveluihin pääsy Sähköiset palvelut, puhelinneuvonta Yhteistyö tarvittaessa maakunnan palvelulaitoksen kanssa, ei laajempaa integraatiotarvetta Koko väestö: terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (100 %) 113.3.2017 Palveluntarve matala Laaja-alainen yhteistyö kunnat, maakunta ja järjestöt Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut, neuvonta 13
Uudistuksen aikataulu 2017 1/2017 HEvalinnanvapauslaki lausuntokierrokselle 2/2017 Maakunta- ja sotejärjestämislaki eduskunnalle 4/2017 HEvalinnanvapauslaki eduskunnalle 6/2017 lait hyväksytään eduskunnassa 7/2017 väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 2018 1/2018 Ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä 2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019 Mahdollinen siirtymäaika 13.3.2017 14
Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia * Suorat vaalit * Aloiteoikeus ja asukasraadit * Neuvoa antava kansanäänestys * Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet * Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot * Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin 13.3.2017 15
Mikä askarruttaa? * Valinnanvapaus suuri muutos, yksityiset palvelujen tuottajat ja järjestöt tulevat julkisten palveluntuottajien rinnalle tasavertaisina toimijoina/kilpailijoina julkinen vastuussa palvelujen saatavuudesta yksityinen voi valita mitä tuottaa (listautujat otettava vastaan ilmoittautumisjärjestyksessä jos tilaa, tiedot julkisia) Kaventuuko hyvinvointi- ja terveyserot? Sosiaalipalveluista puhuttu kovin vähän, miten integraatio toteutuu, terveyspalvelujen tuottajia enemmän Miten muutoksesta selvitään näin lyhyessä ajassa? Mistä 3 mrd säästöt (kustannuskehityksen jarru) otetaan vuoteen 2029 mennessä? Vanhuspalveluista ajateltu säästettävän n. 1 mrd 13.3.2017 16
Mikä askarruttaa? * Valinnanvapaus - miten iäkkäät ihmiset osaavat valita? Mitä saa valita? * Miten palveluohjaus toimii; sote-keskuksessa ja maakunnan liikelaitoksessa? * Asiakassetelin /henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto? * Maakunnan ja kuntien yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? 13.3.2017 17