Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: - Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Ulvila, Merikarvia) Hämeenlinnan kaupunki 2. 2. Kokeilun vastuukunta: - Pori 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) - Terttu Nordman terttu.nordman@pori.fi puh.044 7018053 Liisa Lepola liisa.lepola@hameenlinna.fi puh. 036212015 4. 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Sirkka-Liisa Varjus 044 701 3408 sirkka-liisa.var jus@pori.fi PL 33 28601 Pori Porin perusturvakes kus Sisäiset palvelut 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: 6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun?
7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun?
14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) 15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta? 16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun?
20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: 21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? 26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu:
27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? - Toimintamalli kohdistuu koko Porin perusturvan toimialueeseen. Tavoitteena on kehittää yhtenäinen valvontaohjelma koko perusturvan alueelle. Valvontaohjelman tulisi toimia siten, että kun havaitaan kehitettävää, tieto korjaustarpeesta kulkee nopeasti toiminnasta vastaavalle. Korjaustoimenpiteestä kulkee myös tieto omavalvonnalle. Porin perusturvan lisäksi kutsutaan kehittämistyöhön alueen yhdistämisselvityskunnat. Yhtenäinen valvontasuunnitelma vähentää päällekkäisyyttä valvonnassa. Lisäksi sen avulla voidaan vaikuttaa palveluketjujen sujuvuuteen. Hämeenlinnan kaupunki on kiinnostunut yhteistyöstä Porin perusturvan kanssa ja osallistuu myös hankkeeseen. 28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Kuntakokeilun omavalvonnan roolin kehittämisessä rakennetaan, kuntalaisten asiakkaiden ja omaisten kuulemisen ja osallisuuden menetelmiä ja otetaan käyttöön alueella sellaisia indikaat-toreita, jotka ovat yhteneväisiä Avin käyttämien indikaattoreiden kanssa. Näin voidaan luoda valvontaohjelma, jossa sekä omavalvonta että Avin valvonta tukevat toisiaan. Valvonnassa painopistettä siirretään kehittämistiedon suuntaan ja siten palvelujen laadun parantamiseen. Parhaimmillaan omavalvonta tuottaa tietoa, joka tukee henkilöstön osaamista ja koko organi-saation oppimista ja kykyä tuottaa parhaita mahdollisia palveluja kuntalaisille. Omavalvonnan kehittämistyössä painotetaan palvelukokemuksesta kerättävää tietoa. Kehitetään monipuolisia asiakaspalautteen tuottamisen ja asiakkaiden kuulemisen tapoja. Omavalvontaan otetaan näkökulmaksi se, saako asiakas sitä mitä hän tarvitsee ja mitä palvelujärjestelmä on luvannut. Palvelujärjestelmän toimivuutta parannetaan lisäämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminta- ja yhteistyökäytäntöjä omavalvonnan tietojen pohjalta. Omavalvonnan roolina tulee olla tiedon tuottaminen kehittämisen tueksi. Omavalvonnan tuottama tieto auttaa kohdistamaan käytettävissä olevia resursseja optimaalisesti. Asiakaspalvelun kehittämistoimintaa voidaan tehdä tehokkaammin usean kunnan alueella. Kehittyneellä omavalvonnalla voidaan siirtää palvelutoimintaa siiloutuneesta toimintatavasta asiakkaan prosessin kokonaisvaltaisesti huomioivaan toimintatapaan. Omavalvonnan käytännön kehittämistyötä aloitettaessa, kuullaan kuntalaisia palvelujen käyttä-jinä. Vanhuspalvelulaki edellyttää asiakas- sekä omaispalautteita ja henkilöstön hyvinvoinnin seurantamittareita. 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Omavalvontasuunnitelma edellytetään yksityisiltä palveluntuottajilta, mutta lakisääteiseksi se tulee kunnan tuottamissa vanhuspalveluissa alkaen 1.1.2015. Tämän vuoden aikana tulee ke-hittää toimiva
omavalvontasuunnitelma, niin että se palvelee kaikkia osapuolia ja helpottaa kaikilla tasoilla valvontaa. Omavalvontasuunnitelmien sisältöä tulee kehittää ja saada se käy-tännön välineeksi, niin työntekijöille, johdolle, päättäjille, asiakkaille ja heidän omaisilleen._ Porissa on yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien kanssa laadittu yhteneväiset asiakas- ja omaiskyselyt ympärivuorokautiseen hoitoon. Mittareiden tulisi olla valtakunnallisia, että tu-lokset olisivat vertailukelpoisia. Mittareita tarvitaan vielä kotihoitoon ja myös muille palvelu-alueille. Yhteiset mittarit helpottavat valvontaa kaikilla tasoilla. Tällä hetkellä valvotaan ruokahuoltoa Oiva-valvonnalla ja omavalvonnalla, vaarallisia tilanteita HaiPro-ohjelmistolla sekä riskienhallinta-analyyseillä, AVI sekä työsuojelu valvovat työ-paikkoja työpaikkakäynneillä. Kaikkien valvontamenetelmien kokoaminen ja historiatiedon kokoaminen on tärkeää vertailtavuuden ja kehittämisen kannalta. 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? - Mitä indikaattoreita seurataan nyt? Mitkä niistä ovat hyviä, mitkä ei? Seuraavassa joitain ajatuksia siitä, mitä uudenlaisia indikaattoreita voisi olla. Asiakkaiden saaman palvelun laatuun ja kustannuksiin liittyviä indikaattoreita. Laatua kuvaavia indikaattoreita: - Palvelujen laatua voidaan kuvata asiakkaan palveluun kohdistuvana koettuna tyytyväisyytenä. Tämän kaltainen laadullinen indikaattori on mahdollista tehdä ja sitä voidaan seurata sovituin väliajoin. Voidaan myös luoda laadullinen indikaattori, joka on ilmaistavissa numeraalisena. - Saatuun palautteeseen reagoinnin nopeus ja monin tavoin hankitun palautteen määrä. Palautteen määrä sinänsä kertoo kuntalaisten kokemasta osallisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa palveluihinsa. Kuinka nopeasti palautteeseen reagoidaan, on osoitus organisaation kyvystä ottaa vastaan palautetta ja oppia siitä. Tavoitteena on kaksikehäinen oppimisprosessi, jossa on valmius korjata niitä tekijöitä jotka saavat aikaan epäkohtia ei pelkästään vastata yksittäiseen palautteeseen. Tulosta kuvaavia indikaattoreita: - Kuinka paljon omavalvontajärjestelmän ansiosta on tehty korjauksia tai muutoksia palveluissa (muutosten määrä). Omavalvonnan tulokset näkyvät muutosten ja korjausten määrässä, jotka on omavalvontatiedon pohjalta tehty. Kustannuksia kuvaavia indikaattoreita: - Omavalvonnan avulla kehitetään asiakkaan palveluprosesseja ja samalla kyetään vähentämään siilojen aiheuttamaa päällekkäistä palvelutoimintaa ja samaan aikaan säästöjä. Palvelujen suurkäyttäjien määrä voi olla indikaattori. Vrt. Kaste rahoitteinen PPPR-hanke. 31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Pirjo Rehula, puh. 044 701 4463, pirjo.rehula@pori.fi Liisa Lepola puh. 03 6212015, liisa.lepola@hameenlinna.fi 32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun:
33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun?
39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information