KIRJALLINEN KYSYMYS 374/2005 vp Vantaan opetustoimeen kohdistuvat leikkaukset Eduskunnan puhemiehelle Vantaan kaupunki on rahapulan takia kohdistamassa opetustoimeen tuntuvia leikkauksia. Säästötoimiksi kutsuttujen leikkausten tuloksena kouluverkosto harvenee tuntuvasti nykyisestä, määrä-aikaisten opettajien palkkauksesta tingitään ja usean kymmenen opettajan työpaikka on vaakalaudalla, luokkakoot suurenevat, kouluavustajien määrä putoaa tuntuvasti nykyisestä, erityisopetuksen tilanne vaikeutuu entisestään ja oppilaiden oppimisvaikeudet lisääntyvät. Vantaalla on selvitysmies Eero Väätäisen mukaan enemmän erityisopetusta vaativia oppilaita kuin missään muualla. Kymmenessä vuodessa kaupungin erityisoppilaiden määrä on kasvanut neljästä prosentista 12,5 prosenttiin kaikista oppilaista. Selvitysmies arvioi, että ensi syksynä tarvitaan uusia erityisluokkia 20 eli yhteensä 171 ryhmää. Selvitysmiehen mukaan erityisluokkien lisääminen on väistämätöntä. Luokkakokojen suurentaminen ja henkilökunnan vähentäminen merkitsevät kuitenkin yhä suurempia vaikeuksia myös keskitason oppilaille. Perusopetus on selvitysmiehen mukaan lähestymässä sellaista kriisiä, että voidaan kysyä, voidaanko Vantaalla enää puhua peruskoulusta. "Koskaan ennen en ole nähnyt näin vaikeaa tilannetta", sanoo Väätäinen. Peruskoululain 16 määrää, että oppilaille on annettava tukiopetusta. Lain mukaan erityistä tukea tarvitseville oppilaille on annettava tukiopetusta kaupungin taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Vantaan kaupungin johdon suunnittelemat opetustoimeen kohdistuvat leikkaukset vaarantavat kuitenkin tukiopetuksen antamisen. Peruskoululain 17 :n mukaan erityisopetus on järjestettävä oppilaan edellytysten mukaan. Vantaalla laadittiin hyvä ohjelma erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Suurin piirtein samassa yhteydessä jouduttiin kuitenkin toteamaan, ettei ohjelman toteutukseen ole voimavaroja. Erityisoppilaita on Vantaalla sijoitettu normaaliluokille enemmän kuin useimmissa muissa kunnissa. Ongelmia ei ole, jos voimavaroja on riittävästi ja erityisoppilailla on tarvitsemansa avustajat. Tosin pätevistä erityisopettajista on jatkuvasti ollut pula. Koulut ovat esittäneet koulunkäyntiavustajien tarpeeksi yli 500, mutta parhaimmillaankin Vantaalla on ollut vain hieman yli 400 avustajaa. Leikkausten tuloksena avustajien määrä putoaisi runsaaseen kahteensataan. Kaikkiin niihin perusopetusryhmiin, joihin on liitetty erityisoppilaita, ei avustajia enää leikkausten jälkeen riitä. Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen pääluottamusmiehen Marjatta Vasaran mukaan huolestuttavinta on juuri erityisoppilaiden ja syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden asema. On aivan selvää, että myös muiden kuin erityisoppilaiden oppimisoikeudet vaarantuvat nykyisessä tilanteessa. Jos opettajan aika henkilökohtaisen avustajan puutteen takia menee muutaman oppilaan pitämiseen rauhallisena, ei varsinaiseen opetustyöhön jää enää riittävästi aikaa. Kun samanaikaisesti on suunnitteilla luokan oppilasmäärän lisäys, opettaja ei voi enää hallita Versio 2.0
tilannetta varsinkin, kun luokassa on myös suomea huonosti tai ei ollenkaan puhuvia maahanmuuttajia, jotka myös tarvitsevat erityistukea. Luokkakoon kasvattaminen johtaa myös monen opettajan loppuun palamiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus selvittää Vantaan kaupungin opetustoimeen suunnittelemien leikkausten laillisuuden ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen peruskoululain toteuttamisen Vantaalla, jos oppilaat eivät enää saa opetussuunnitelman mukaista opetusta? Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2005 Jaakko Laakso /vas 2
Ministerin vastaus KK 374/2005 vp Jaakko Laakso /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jaakko Laakson /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 374/2005 vp: Aikooko hallitus selvittää Vantaan kaupungin opetustoimeen suunnittelemien leikkausten laillisuuden ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen peruskoululain toteuttamisen Vantaalla, jos oppilaat eivät enää saa opetussuunnitelman mukaista opetusta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetus on järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada myös opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. Perusopetuslain (628/1998) mukaan velvoite opetuksen järjestämiseen säädetyllä tavalla kuuluu perusopetuksen järjestäjälle, tässä tapauksessa Vantaan kaupungille. Perusopetuslain 37 :n mukaan jokaisella koululla, jossa järjestetään perusopetuslaissa tarkoitettua opetusta, tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Saman pykälän mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Perusopetuslain mukaan erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä taikka muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Voimassa olevissa säännöksissä säädetään opetusryhmään kuuluvien oppilaiden enimmäismäärä vain silloin, kun on kysymys erityisopetukseen otetuista tai siirretyistä oppilaista. Opetusryhmään kuuluvien oppilaiden enimmäismäärää koskevat säännökset ovat poikkeuksettomia, kun on kysymys pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista oppilaista tai vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista. Tukiopetuksen määrästä ei ole säännöksiä. Sitä hyödynnetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla samoin periaattein kuin muidenkin oppilaiden kohdalla. Tukiopetus on kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti tilapäisesti opinnoissa jälkeen jäämisen korjaamiseen. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden määrä otetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisesti huomioon määrättäessä Vantaan kaupungille maksettavaa valtionosuutta. Erityisopetuksen käytännön järjestämisestä sekä voimavarojen kohdentamisesta päättää ja vastaa Vantaan kaupunki. Voimassa olevaan lainsäädäntöön ei sisälly säännöksiä, joiden nojalla hallitus voisi puuttua kunnan velvoitteeksi säädettyyn perusopetuksen järjestämiseen. Kuntalain 8 :n 2 momentin nojalla lääninhallitus voi kantelun perusteella tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaisesti. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 374/2005 vp Jaakko Laakso /vas Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 374/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Jaakko Laakso /vänst: Avser regeringen utreda lagenligheten i de nedskärningar inom undervisningsväsendet som Vanda stad planerar och vilka åtgärder avser regeringen vidta i syfte att säkra verkställandet av lagen om grundläggande utbildning i Vanda om eleverna inte längre får undervisning enligt läroplanen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Utbildningen skall ordnas med hänsyn till elevernas ålder och förutsättningar och så att den främjar elevens sunda personliga tillväxt och utveckling. Den som deltar i utbildning har under arbetsdagarna rätt att få undervisning enligt läroplanen samt elevhandledning. Undervisningsgrupperna skall sammanställas så att målen i läroplanen kan nås i undervisningen. Handikappade och andra elever i behov av särskilt stöd har dessutom rätt att få sådana tolknings- och biträdestjänster, övriga undervisningstjänster, elevvårdstjänster och särskilda hjälpmedel, vilka är en förutsättning för att de skall kunna delta i undervisningen. Enligt lagen om grundläggande utbildning (628/1998) åligger det den som anordnar grundläggande utbildning, i detta falla Vanda stad, att ordna utbildningen på det sätt som lagstiftningen föreskriver. Varje skola där det ordnas sådan utbildning som avses i lagen om grundläggande utbildning skall enligt 37 i samma lag ha en rektor som svarar för verksamheten. Enligt samma paragraf skall en utbildningsanordnare med beaktande av den form i vilken utbildningen ordnas ha ett tillräckligt antal lärartjänster eller lärare i arbetsavtalsförhållande. Utbildningsanordnaren kan dessutom ha timlärare, skolgångsbiträden och annan personal. Specialundervisningen ordnas enligt lagen om grundläggande utbildning i mån av möjlighet i samband med den övriga undervisningen eller annars i specialklass eller på något annat lämpligt ställe. I de gällande bestämmelserna regleras maximiantalet elever i undervisningsgrupperna endast i fråga om elever som intagits eller överförts till specialundervisning. Bestämmelserna om maximiantalet elever i en undervisningsgrupp är undantagslösa när det gäller elever som omfattas av förlängd läroplikt eller mycket gravt utvecklingsstörda elever. I fråga om omfattningen på stödundervisningen finns inga bestämmelser. Stödundervisning tillgrips i fråga om elever i behov av särskilt stöd enligt samma principer som gäller för andra elever. Den är dock främst avsedd för att hjälpa upp tillfälliga eftersläpningar i skolarbetet. Antalet elever som tagits in eller förts över till specialundervisning beaktas enligt lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet (635/1998) då statsandelen till Vanda stad bestäms. Hur specialundervisningen ordnas i praktiken och hur resurserna fördelas beslutar och ansvarar Vanda stad för. Gällande lagstiftning innehåller inte sådana bestämmelser med stöd av vilka regeringen skulle kunna ingripa i den skyldighet att ordna grundläggande utbildning som lagen ålägger kommunerna. Med stöd av 8 2 mom. i kommunallagen kan länsstyrelsen med anledning av klagomål undersöka om kommunen iakttar gällande lagar. 5
Ministerns svar Helsingfors den 17 maj 2005 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6