Oulunkaaren ympäristölautakunta 79 19.12.2013 Ympäristölupahakemus kiven, soran ja hiekan rouhintaan ja murskaukseen Iin kuntaan, Olhavan kylään, hakijana Morenia Oy OULYMP 79 ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa kiven, soran ja hiekan rouhinnalle ja murskaukselle. Morenia Oy PL 81 90101 Oulu VALMISTELIJA Raimo Suomela, ympäristötarkastaja puh. 050 3950366. TOIMINTA JA SIJAINTI Morenia Oy hakee ympäristölupaa kiven, soran ja hiekan rouhinnalle ja murskaukselle sekä siirrettävälle murskaamolle Iin kuntaan, Olhavan kylään, tilalle Valtionmaa RN:o 139-893-10-1. TOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n perusteella. Kyseessä on tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jossa kiviaineksia käsitellään vähintään 50 päivää. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 7 1 mom. 7 b ja 13 kohdan perusteella ympäristölupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka Iin kunnassa on Oulunkaaren ympäristölautakunta. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty 10.7.2012. Ohjeelliset murskauspaikat on esitetty liitteessä 8657.2 Y. Suunniteltu kiviaineksen murskauspaikka on maa-aineksen ottoalueella, jonka pinta-ala on 10,8 ha. Alue sijaitsee Iin kunnassa, Olhavan kylässä, valtion maalla RN:o 139-893-10-1 Konttikankaan maa-ainesten ottoalueella. Murskauspaikka sijaitsee n. 150 metrin etäisyydellä Konttilan tiestä. Alue on I -luokan Konttikankaan pohjavesialueella. Murskauspaikalta itään päin n. 860 m sijaitsee Leuvan vedenottamo. Lähimpään asutukseen murskaamosta on yli 500 metriä. Suunnitelman kohteena oleva alue on kaavoittamatonta metsätalousaluetta. Maa-aineksen ottoalueen eteläpuolen reunasta n. 160 metrin etäisyydellä sijaitsee Kusisuon Natura-alue, joka kuuluu valtakunnalliseen suojeluohjelmaan. Varsinaisella maa-ainesten
KIVIAINEKSEN MURSKAUS JA LÄJITYS murskausalueella ei ole tavattu sellaisia erityisiä suojeltavia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinympäristö tulisi säilyttää murskaustoimintaa rajoittamalla. Kiviaineksen murskaus kestää vähintään 50 päivää. Murskausta tehdään vuosittain tarpeen mukaan. Työaika riippuu kysynnästä. Ympäristölupaa haetaan 750 000 m 3 :n kiviaineksen murskaukselle, käsittelylle ja läjitykselle 10 vuoden ajalle. Kiviaineksen murskaus tapahtuu siirrettävällä kalustolla, joka tuodaan paikanpäälle tarvittaessa. Vuosituotanto on keskimääräin 150 000 tonnia vuodessa. Murskevarastot varastoidaan maa-aineksen ottoalueelle. Toiminnassa käytettävät raaka- ja polttoaineet Maa-aineksen ottopaikalla tuotetaan kivimursketta keskimäärin 150 000 tonnia vuodessa kuitenkin enintään 200 000 tonnia vuodessa. Murskeen säilytyspaikka on maa-aineksen ottopaikalla. Toiminta-alueella käytetään koneissa kevyttä polttoöljyä keskimäärin 140 tonnia vuodessa kuitenkin enintään 200 tonnia vuodessa. Koneiden voiteluaineita käytetään 0,4-0,6 tonnia vuodessa. Pölyn estoon tarvittava vesi tuodaan paikanpäälle säiliössä. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Ottoalueelle sijoitetaan toiminnassa käytettävät koneet ja laitteet, silloin kun ne ovat käyttämättä. Murskauskalusto sijoitetaan maa-aineksen ottoalueelle. Ohjeelliset murskauspaikat on esitetty asemapiirroksessa 8658.2 Y. Lähin murskauspaikka sijaitsee yli 500 metrin etäisyydellä pysyvästä asunnosta. Soramursketta säilytetään ottoalueella enintään yhden vuoden ajan. Jos ottoalueelle rakennetaan polttoaineiden tankkauspaikka, sen pohja tehdään muovikalvolla vettä läpäisemättömäksi. Liikenne Murskeet ja kalusto kuljetetaan toiminta-alueelle Konttilan yleistä maantietä pitkin. Työmaa-alueella ei ole pysyvää tieverkostoa, sillä tiestö vaihtelee ja on sorapintainen. Pölyämistä estetään kastelemalla. Työn aikana ajoneuvojen käyntikerrat vaihteleva 0-20 kertaa vuorokaudessa, riippuen murskeen kysynnästä. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan Hiukkaset, jotka sisältävät pölyä alle 0,6-0,8 tonnia vuodessa. Typen oksidit (Nox) 5,6-6,6 tonnia vuodessa. Rikkidioksidi (So2) 0,15-0,2 tonnia vuodessa. Hiilidioksidi ( Co2) 387-559 tonnia vuodessa.
Maaperän ja pintavesien suojelu Kevyttä polttoöljyä varastoidaan kertavarastointina 1000-5000 litran säiliöissä. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasia ja varustettu ylitäytön estimillä ja lukolla. Säiliöt ovat määräysten mukaisia. Siirrettävien murskauslaitosten polttoainesäiliöt ovat yleensä laitteiston rakenteissa. Arvio toiminnan aiheuttamasta melusta, tärinästä, pölystä ja vaikutuksista ympäristöön Murskaus, kuormaukset ja kuljetukset aiheuttavat melua. Toiminnot eivät ole käynnissä joka päivä. Murskauslaitos sijoitetaan siten, että lähimpään pysyvään asuntoon tulee etäisyyttä yli 500 metriä. Pöly ja melu asuinalueella jäävät ennalta arvioiden alle raja- tai ohjearvojen. Jätteet ja niiden käsittely Talousjätettä tulee n. 100 kg vuodessa. Jäte kerätään kannellisiin jäteastioihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Jäteöljyä tulee vuodessa 50 kg, joka kerätään lukittaviin kontteihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä tulee vuodessa 30 kg, jotka kerätään lukittaviin kontteihin tai säiliöihin. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle yrityksen muiden jätteiden mukana. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Päästöt ilmaan syntyvät kuljetuksista, työkoneista ja aggrigaateista sekä murskauksessa syntyvästä pölystä. Päästöjä ilmaan vähennetään kaluston uusimisella ja riittävällä huoltotoimilla. Kaikki koneet ja laitteet on valmistettu ja peruskorjattu normaalisti viiden vuoden sisällä. Ulkopuolisia urakoitsijoita vaaditaan käyttämään parasta mahdollista tekniikkaa. Melua syntyy kaikissa työvaiheissa. Melu ei ylitä ohjearvoja lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Metsä ja montun reunat vähentävät melun häiritsevyyttä lähimmässä asunnossa. Lähimmässä asunnossa tehdään tarvittaessa melumittauksia. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Toiminnan riskeinä ovat polttoaine- ja öljypäästöt konerikkojen tai onnettomuuksien seurauksena. Onnettomuuksien varalta pidetään työmaalla imeytysturvetta. Tapaturmien varalta alueella on käytettävissä ensiaputarvikkeet. Käyttötarkkailu Toiminnan käyttötarkkailuna suoritetaan silmämääräistä tarkkailua polttoaine- ja öljypäästöistä. Melua mitataan lähimmästä asuinkiinteistöstä tarvittaessa ja tulokset toimitetaan ympäristönsuojeluviranomaiselle. ASIAN KÄSITTELY Ympäristölupahakemus on kuulutettu 25.7-27.8.2012 välisen ajan Iin kunnan yleisellä ilmoitustaululla ja Iin kunnan www. sivulla. Samanaikaisesti asiapaperit ovat olleet nähtävillä Iin kunnanviraston
neuvonnassa Jokisuuntie 2, 91100 Ii. Rajanaapureille asian vireilläolosta on lähetetty erillinen kirjallinen ilmoitus. Lausuntopyynnöt lupahakemuksesta lähetettiin 27.7.2013 Museovirastolle, Metsähallitukselle ja P-P Ely-keskukselle. Lausunnot ja muistutukset Metsähallitus luontopalvelut on lausunut asiasta seuraavaa: Suunniteltu maa-ainesalue sijaitsee Konttikankaan pohjavesialueella. Suunnitellun maa-ainesalueen eteläpuolella, vain 160 metrin päässä alueesta sijaitsee Metsähallituksen luontopalvelujen hallinnassa oleva Kusisuon Natura-alue FI1 106401, SCI/SPA. Alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja sen suojelu tullaan toteuttamaan lakisääteisenä suojelualueena. Kusisuon keskeisimmät luontoarvot, joiden vuoksi alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon, ovat luontodirektiivin liitteessä I mainittujen aapasuot ja keidassuot -luontotyyppien sekä useiden lintudirektiivin liitteen I suolintulajien esiintyminen. Maa-ainesten ottoa koskevan lupahakemuksen liitteenä olevassa, Geopudas Oy:n laatimassa maa-ainesten ottosuunnitelmassa (22.6.2012) ei Kusisuon Natura-aluetta ole mainittu tai huomioitu lainkaan. Murskaustoimintaa koskevassa ympäristölupahakemuksessa kohdassa " Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön" puolestaan todetaan, että toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonsuojeluarvoihin. Suunniteltu maa-ainesalue sijaitsee Kusisuon Natura-alueen valuma-alueella ja suunnitellun maa-ainesalueen vedet virtaavat Kusisuon suuntaan. Metsähallituksen luontopalveluiden mukaan mahdollinen maa-ainesten oton laajentaminen nykyisestään Konttikankaan alueella voi muuttaa Kusisuon Natura-alueen hydrologiaa siten, että suolle pohjoispuolisilta kankailta tulevien vesien määrä tai laatu muuttuvat. Lisäksi suunniteltu maa-ainesalue sijaitsee vain 600 metrin etäisyydellä lähimmästä tiedossa olevasta, luonnonsuojeluasetuksen nojalla erityisesti suojeltavan ja lintudirektiivin liitteessä I mainitun lintulajin pesästä. Tämän vuoksi Metsähallituksen luontopalvelut katsoo, että melua aiheuttavia murskaus- ja maa-ainesten ottotoimintoja ei tule harjoittaa lajin pesimäaikana välillä 15.4. - 31.7. Metsähallituksen luontopalvelut katsoo, että hankkeesta vastaavan tulisi ennen lupahakemuksen ratkaisua arvioida hankkeen vaikutukset Kusisuon Natura-alueen suojelun perusteena oleville lajeille ja luontotyypeille, erityisesti linnustolle ja aapasuot -luontotyypille. Museoviraston lausunto Suunnitelma-alueella ei ole ennestään tiedossa olevia muinaisjäännöskohteita. Museoviraston kenttäpalveluyksikön koekairausryhmä tarkasti kuitenkin suunnitelma-alueen Iissä toteutettavan muun kenttätyön yhteydessä syyskuussa 2012. Tarkastuksessa ei havaittu merkkejä ennestään tuntemattomista arkeologisista kohteista, eikä Museovirastolla ole näin ollen huomautettavaa maa-aineslupahakemuksen johdosta.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 20.9.2012: Hakemusasiakirjoista puuttuu arvio hankkeen vaikutuksista läheiselle Kusisuon (FI1106401) Natura-alueelle. Ely-keskus katsoo, että ottaen huomioon hankealueen läheisyyden suhteessa Natura-alueeseen sekä hankkeen sijainnin Kusisuon valuma-alueella, ei luvanmyöntämisedellytyksiin tai haitallisten vaikutusten lieventämiseen ole mahdollista ottaa kantaa ennen kuin tehdään arvio hankkeen vaikutuksista Kusisuon Natura-alueelle. Morenia Oy:n vastine 30.10.2013 Museoviraston ja ELY-keskuksen lausuntoihin: Natura-alue on todellakin jäänyt mainitsematta, mutta se on suunnittelussa toki huomioitu. Viereisellä tilalla Koivusalo RN:o 73:2 on myönnetty vastaavanlainen maa-ainesten ottolupa pohjavesipinnan yläpuoliselle otolle. Tilalla Koivusalo RN:o 73:2 on myös murskattu soraa, kuten Morenia Oy:n ottoalueelle lupaa haetaan. Tilan Koivusalo ottolupahakemuksen käsittelyssä tai toiminnan aikana ei kuitenkaan ole todettu toiminnasta vaikutuksia vain noin 110-120 metrin etäisyydellä olevan Kusisuon Natura-alueen luonnonolosuhteille tai luontotyypeille. Alue on lähempänä Natura-aluetta kuin Morenia Oy:n suunniteltu ottoalue. Morenia Oy:llä on nykyinen maa-ainesten ottoalue samalla tilalla tien pohjoispuolella ja kohteessa on murskattu soraa lähes 10 vuotta. Etäisyys Natura-alueelle on nykyiseltä ottoalueelta noin 400 metriä. Näiden lisäksi Kusisuon itäpään pohjoispuolella on ollut maa-ainesten ottoalue noin 250 metrin etäisyydellä Natura-alueen rajasta. Näistäkään ottotoimista ei ole todettu olleen tai olevan vaikutuksia Natura-alueeseen. Soran murskauksessa syntyvä pölyn määrä on hyvin pieni verrattuna kallioaineksen murskaukseen, joten pölystä ei ole haitallista vaikutusta edes ottoalueen työntekijöille. Koska vastaavasta toiminnasta viereisillä kohteilla ei ole todettu vaikutuksia Natura-alueeseen, on edellä kuvatun perusteella arvioitu, että pohjavesipinnan yläpuolisella otolla ja soran murskauksella ottosuunnitelman mukaisella alueella ei ole haitallisia vaikutuksia viereiselle Natura-alueelle. Tästä syystä vaikutusten arvioimista ei lupahakemusasiakirjoissa ole erikseen mainittu. Muistutuksessa todetaan myös, että suunnitelman mukainen maa-ainesten otto voi muuttaa Natura-alueen hydrologiaa. Hydrogeologisia perusteita ei arviolle kuitenkaan esitetä. Maa-ainesten otto on suunniteltu siten ja suunnitelmassakin todetaan, että otolla ei ole merkittäviä vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Ottotaso on määrätty tasolle pohjavesipinta + 4 metriä ja oton jälkeen alue metsitetään ja pintaosaan levitetään humusmaakerros. Ottoalueen maaperä on karkeaa hiekkaa ja soraa, johon sade- ja sulamisvedet imeytyvät tehokkaasti ja kulkeutuvat pohjavetenä pääosin harjun pitkittäissuunnassa länteen ja vähäisemmässä määrin Natura-alueelle päin. Pohjavesipinnan taso länsipuolisella ottoalueella on tasovälillä + 69,0 - +70,0 (N60), ottoalueen pohjoispuolisella ottoalueella + 77,0 - +78,0 (N60 ) ja suunnitellulla ottoalueella tasovälillä arvioituna + 71 - + 76. Kusisuon taso suon reuna-alueella on noin + 77,0 -
+77,5 m (N60) eli samalla tasolla tai korkeammalla kuin suunnitellun ottoalueen pohjavesitaso. Tällä perusteella merkittävää pohjaveden virtausta harjualueelta ei Kusisuolle todennäköisesti ole. Laajoilla maa-ainesten ottoalueilla sadannasta imeytyy pohjavedeksi yleensä noin 10 % enemmän kuin luonnontilaisilla alueilla riippuen maaperän laadusta ja topografiasta ja kasvillisuuden palautuessa vaikutus eliminoituu ajan myötä. Maa-ainesten ottaminen tasolle pohjavesipinta + 4 metriä ei hydrogeologisten olettamuksien perusteella aiheuta sellaisia muutoksia sade- tai sulamisvesien imeytymiseen ja pohjaveden virtaukseen, jotta sillä olisi vaikutusta alueen pohjavesien laatuun tai merkittävästi määräänkään, saatikka sellaisia, joilla olisi vaikutusta Kusisuon Natura-alueen vesitasapainoon ja vesitaloudellisiin olosuhteisiin. Edellä mainituilla perusteilla ottosuunnitelmassa on todettu, että otosta ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Mitä tulee mainintaan lintudirektiivin mukaisen linnun pesästä, tulee lupahakemusten käsittelyssä huomioida edellä mainitut muut, toimivat ja toimineet ottoalueet ja murskaustyöt niillä. Oletettavasti niiden toiminnoilla ei ole ollut vaikutusta pesintään, koska pesät muistutuksen perusteella ovat edelleen käytössä ilman aikaisemmille ja nykyisille ottotoiminnoille määrättyjä rajoituksia. Koska aikaisemmatkaan murskaustoiminnot viereisillä ottoalueilla eivät ole aiheuttaneet todettuja haittavaikutuksia ympäristöön (lähempänä Natura-aluetta), on ympäristölupahakemusasiakirjoissa mainittu, että "toiminnoilla ei ole haitallista vaikutusta luonnonsuojeluarvoihin". Vastaavilla perusteilla on arvioitu, että toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta yhteen Ely-keskuksen mainitsemaan asuinpaikkaan, jonka tilalla on aikaisemmin otettu maa-aineksia ja murskattu soraa. Luvan hakijaa on 17.1.2013 pyydetty täydentämään ympäristölupahakemusta 31.10.2013 mennessä arviolla, joka käsittelee maa-aineksen murskauksen vaikutusta läheiseen Natura-alueeseen. Morenia Oy on 9.7.2013 toimittanut pyydetyn täydennyksen maa-aines ja ympäristölupahakemukseen: Arviointi hankkeen vaikutuksista Iin kunnan ja Oulun kaupungin alueilla olevaa Kusisuon (FI1106401) Natura 2000 suojeluverkostoon kuuluvaan alueeseen (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 65 ). Arvio on kokonaisuudessaan liitetty hakemusasiakirjojen mukaan. Arvioinnin pääkohdat: Natura-alue Hankealueen eteläpuolella, noin 160 metrin etäisyydellä, sijaitsee Kusisuon ( FI1 106401) Natura 2000-suojeluverkoston alue. Alueen pinta-ala on 419 ha ja aluetyyppi on SCI/SPA. Alue sijaitsee Iin kunnan ja Oulun kaupungin alueilla. Alue sisältyy valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä suojelualueena.
Kusisuo on aapasuon ja keidassuon sekakompleksi, jolla on kaksi kermikeidasta. Kermikeitailla vuorottelevat vetiset rimmet ja pitkänomaiset, kapeat suomättäät. Suoalueella olevat Kusilammit ovat kermikeitaan keskustan vetisiä allikoita. Alueen erikoisuutena ovat hyvin kehittyneet, jäkäläpeitteiset kermit, jotka ovat harvinaisia Pohjois-Pohjanmaan korkeudella. Suoalue on keidassoille tyypillistä karua nevaa. Aapasuoalueilla on avoimia, sarojen ja rahkasammalten vallitsemia nevoja. Aapa- ja keidassuot ovat priorisoituja luontotyyppejä. Lintudirektiivin liitteen 1 lajeja ovat kapustarinta, kurki, liro, palokärki, suokukko ja suopöllö. Lisäksi alueella pesii uhanalainen muuttohaukka. Hankkeen vaikutusalue ja suhde Natura-alueeseen Hankkeen fyysiset toiminnot eivät ulotu Natura-alueelle. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen pinta- ja pohjavesien virtaussuuntiin, vesien määriin eikä laatuun tai pohjavesipinnan tasoon. Harjun muodostuman eteläreunassa pintavesiä johtuu suolle lähinnä sulamisvesistä. Muu sadannan vesi ilmestyy hiekkaa ja soraa olevaan maaperään pohjavedeksi. Pohjavesimuodostuma on antikliinis-sykliininen eli sadannan lisäksi pohjoispuolisilta suoalueilta, taso noin + 85 m (N60), suodattuu vettä harjuun pohjavesipinnan ylin taso on noin + 77-78 m. Eteläpuoliselta Kusisuolta (taso noin + 77 ) suotautuu vettä harjuun, jossa alin pohjavesipinnan taso on noin + 69 - + 70 m tilan Koivusalo RN:o 73:2 havaintoputkessa ja suunnitellun ottoalueen länsi-/eteläosassa. Pohjaveden virtauksen vaikutusalue rajoittuu vain Kusisuon pohjoisreunaan. Ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan vaikutukset hankkeessa Ympäristölupahakemuksen mukaiset toiminnot eivät vaikuta Kusisuon Natura-alueen tai sen lähiympäristön hydrologisiin olosuhteisiin, mikäli toiminnoissa ei synny haitallisia päästöjä pohjaveteen. Niiden syntyminen estetään lupahakemuksessa esitetyllä toimenpiteillä. Murskauksessa ja työkone- sekä työmaaliikenteessä syntyvä pöly ja melu saattavat vaikuttaa haitallisesti Kusisuon suojeluperusteina lueteltujen lintulajien elinolosuhteisiin ja niiden elinympäristön säilymiseen. Merkittävin lintulaji on uhanalainen muuttohaukka, jonka pesintä erityisesti tulee huomioida hankkeen toimintojen järjestämisessä. Muuttohaukan pesinnän huomioiminen toiminta-aikojen järjestämisessä takaa myös muiden em. lintulajien elinolosuhteiden säilymisen Kusisuon Natura-alueella. Murskaustoiminnan ajoittaminen muuttohaukan pesintäajan ulkopuolelle siten, että murskausta ei suoriteta 15.4. - 31.7. välisenä aikoina, ei ennalta arvioiden estä Kusisuon suojeluperusteina lueteltujen lintulajien suotuisan suojelutason saavuttamista alueellisella tai paikallisella tasolla. Niinä vuosina, jolloin muuttohaukan pesintää ei alueella ole, voidaan murskaustoiminta aloittaa 15.7. Muuttohaukan pesintä tulisi tällöin varmentaa maastotarkastuksella. Toiminnan vaikutukset Natura-alueeseen kokonaisuutena
Toiminta kokonaisuutena ei vähennä Natura-alueen pinta-alaa tai edellä mainittujen lintulajien pesintä- tai ruokailualueita. Edellä mainituilla perusteilla hanke ei myöskään aiheuta muutoksia elinympäristöön tai ekosysteemiin eikä muuta alueen hydrologisia olosuhteita. Alueen maisemallinen muutos ei ole merkityksellinen Natura-alueelle ja ottoalueen maisemointi ja metsittäminen oton päätyttyä palauttavat alueen metsätalouskäyttöön ja alue sulautuu luonnontilaiseksi jätettävään alueeseen. Hanke ei heikennä alueen luontotyyppejä tai lajeja niin, että suojelutavoitteet muuttuisivat. Vaikutusten merkittävyyden arviointi Hankkeella on vähäinen kielteinen vaikutus Natura-tietolomakkeessa mainittujen lintulajien pesimäalueisiin. Vaikutusta voidaan ehkäistä rajaamalla murskaustoiminta pesimäajan ulkopuolelle, jolloin kielteinen vaikutus poistuu lähes kokonaan. Muu työmaaliikenne (lastaus ja maa-aineskuljetukset) ei pesimäaikanakaan merkittävästi heikennä noin 600 metrin etäisyydellä olevaan muuttohaukan pesintään eikä muiden lintulajien pesintään. Hankkeella on väliaikaisesti kohtalainen kielteinen vaikutus Natura-alueelle näkyvään luonnontilaiseen kaukomaisemaan. Maisemallinen muutos ei ole pysyvä ja toiminnan päätyttyä alue maisemoidaan ympäristöön sulautuvaksi metsämaaksi. Hankkeella ei ole kielteistä tai positiivista vaikutusta pohjavesialueen eikä Natura-alueen hydrologisiin olosuhteisiin. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on 1.8.2013 pyydetty lausunto Natura-arvioinnilla täydennetystä lupahakemuksesta. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 23.9.2013: Ely-keskus hyväksyy arvioinnin näkemyksen, että maa-ainesten ottamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen hydrologiaan ja suojeluperusteisena olevien aapa- ja keidassoiden säilymiseen. Elinkeino-, liikenne- ja mpäristökeskus on varsinaisen lausunnon antamisajan jälkeen tädentänyt lausuntoaan 13.12.2013 seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ei pidä suositeltavana sijoittaa murskauslaitosta pohjavesialueelle. Polttoöljyn käyttäminen energiantuotannossa ja öljyn varastoiminen pohjavesialueella aiheuttaa aina pohjaveden pilaantumisriskin. Suunniteltu toiminta-alue sijoittuu Konttikankaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen pohjaveden muodostumisalueelle, jossa maaperän vertikaalinen ja horisontaalinen vedenläpäisevyys on hyvä ja pohjaveden likaantumisalttius on siten suuri. Konttikankaan pohjavesialue on merkittävä Yli-Iin Leuan kylän vedenhankinnassa, mutta myös potentiaalinen alue Iin ja Yli-Iin vedenhankintaa ja vedenhankinnan turvaamista ajatellen. Suunniteltu toiminta sijoittuu Morenia Oy:n nykyiseen tien pohjoispuolella sijaitsevaan
murskausasemaan verrattuna kauemmaksi pohjavesialueella olevasta vedenottamosta. Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä (YSL 6 ). Ympäristönsuojelun pohjaveden pilaamiskielto kieltää pohjaveden pilaamisen ja laadun vaarantamisen (YSL 8 ). Edellä esitetyn perusteella ELY-keskus katsoo, että toiminnanharjoittajan tulee selvittää, onko toiminta mahdollista sijoittaa siihen paremmin soveltuvalle paikalle pohjavesialueen tai ainakin pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Mikäli vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia ei ole, tulee lupaharkinnassa kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden ja maaperän suojeluun. Kaikki pohjaveden ja maaperän pilaantumista mahdollisesti aiheuttavat toiminnot on tehtävä suojattuna siten, ettei pilaantumisen vaaraa ole. Tätä koskevat tarkemmat määräykset on liitettävä ympäristölupaan. Lupaharkinnassa tulee huomioida mm. seuraavat näkökohdat: Murskaustoiminnassa tulee edellyttää sovellettavan parasta mahdollista ympäristönsuojelutekniikkaa, mihin liittyen toiminnanharjoittajan tulee selvittää mahdollisuudet käyttää murskauksessa voimanlähteenä verkkovirtaa. Polttonesteiden, öljyjen ja kemikaalien käsittely ja varastointi, kuljetuskaluston ja koneiden säilytys, huolto ja tankkaus sekä jätehuoltotoiminnot tulee sijoittaa tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alue tulee rakentaa nesteitä läpäisemättömäksi ja reunoiltaan korotetuiksi valtioneuvoston asetuksen (9.9.2010/800 ) 9 mukaisesti. Polttonesteet on säilytettävä hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä tai säiliöissä, jotka on sijoitettu nestetiiviiseen, vähintään säiliön tilavuutta vastaavaan katettuun suoja-altaaseen. Säiliöt on varustettava ylivuotoestimin sekä laponestolla. Tankkauslaitteistoissa tulee olla lukittavat sulkuventtiilit. Voiteluöljyt ja muut kemikaalit on varastoitava lukittavissa, tiivispohjaisissa tiloissa. Öljynvaihdot ja muut huoltotoimenpiteet tulee suorittaa pohjavesialueen ulkopuolella. Mikäli laitoksen energia tuotetaan hakemuksen mukaisesti aggregaatilla, tulee myös aggregaatin ja sen polttonestesäiliön alusta suojata nesteitä läpäisemättömäksi esim. asetuksen vaatimalla tavalla, ellei niitä ole mahdollista sijoittaa suojatulle tukitoiminta-alueelle. Suojausrakenteiden toimivuus on varmistettava siten, ettei haitallisten aineiden vuotoja pääse tapahtumaan. Toimintaan liittyvä kalusto, polttonestesäiliöt ja suojaukset tulee poistaa alueelta välittömästi toimintajakson päätyttyä. Luvan saajan tulee nimetä vastuuhenkilö, jolla on mahdollisuus suorittaa toiminnan jatkuvaa valvontaa murskausjakson aikana. Kaikista häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Laitoksella on oltava saatavilla riittävästi soveltuvaa imeytysainetta, esim. turvetta tai imeytysmattoja. Mahdolliset maahan joutuneet öljy- tai voiteluainepäästöt on puhdistettava viivytyksettä. Jos murskattavia aineksia tai kulkuväyliä on kasteltava pölyämisen estämiseksi, saa pölynestoon ja kasteluun pohjavesialueella käyttää ainoastaan vettä.
Mikäli toiminta sijoitetaan lupahakemuksen mukaisesti pohjaveden muodostumisalueelle, tulee toiminnan pohjavesivaikutuksia tarkkailla pohjavesinäytteenotoin toiminta-alueen läheisyydestä, pohjaveden virtaussuunnassa toiminnan alapuolelta. Mahdollinen ympäristölupa tulee myöntää määräaikaisena, päättyen viimeistään nykyisen voimassaolevan maa-ainesluvan päättyessä. ELY-keskus tarkastelee tässä lausunnossa toimintaa lähinnä vain pohjavesien suojelun näkökulmasta. Lupaviranomaisen tulee lupaharkinnassa huomioida kokonaisuudessaan valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (9.9.2010/800). Erityistä huomiota tulee kiinnittää asutukseen jätettävään etäisyyteen ja niihin teknisiin keinoihin (6 ), jolla estetään asetuksen 7 :ssä tarkoitettujen meluarvojen ylittyminen. Maastokatselmus on tehty 3.12.2013. ASIAN RATKAISU VALMISTELIJAN PÄÄTÖSESITYS Oulunkaaren ympäristölautakunta on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Morenia Oy:lle siirrettävälle kivenmurskaamolle seuraavilla lupamääräyksillä: 1 Kiviaineksen murskaus siirrettävällä murskaamolla tulee tapahtua Iin kunnan Olhavan kylässä, valtion maan Konttikankaan alueella RN:o 139-893-10-1. Toiminta-alue on esitetty sijaintikartalla 8657.1 Y. 2. Kiviaineksen murskausta saa harjoittaa ma-pe klo 6.00-22.00. Murskaus alueella on kuitenkin kielletty 15.4-31.7 välisen ajan. Mikäli muuttohaukka ei pesi Kusisuon Natura-alueella, murskausaika on kielletty 15.4-15.7 välisenä aikana. Muuttohaukan pesintä on tarkistettava vuosittain. Kuormaus ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin ma-pe klo 6.00-22.00 välisenä aikana ja lauantaina klo 7.00-18.00. 3. Murskausasemalla saa murskata voimassa olevan maa-aineslain mukaisesti maaperästä irrotettuja kiviaineksia. Murskausasema on sijoitettava maa-aineksen ottoalueelle yli 500 metrin päähän lähimmästä pysyvästä asunnosta. Toiminnasta ei saa aiheutua likaantumisvaaraa tai muuta haittaa maaperälle, pohjavedelle eikä naapurikiinteistöille. (YSL 7-8, 43 ja Naap.L 17, Valt. asetus 800/2010. 4. Öljyjen käsittely ja jätehuolto Koneissa ja laitteissa käytettävä öljy ja polttoaine tulee työmaalla varastoida tukitoiminta-alueella säiliöihin, joissa on suojakaukalo, jonka tilavuus on vähintään varastoitavan öljymäärän tilavuus tai kaksoisvaippasäiliö. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimin ja laponestolla. Tankkauslaitteistoissa tulee olla lukittavat sulkuventtiilit. Tukitoiminta-alue tulee olla nesteitä läpäisemätön ja
reunoiltaan korotettu. (YSL 7-8 ja 43 ). 5. Koneiden tankkauspaikka tulee eristää muovilla, joka päällystetään tiiviillä maakerroksella. (YSL 78 ja 43 ). 6. Toiminnassa syntyvät jäteöljyt tulee varastoida astioissa, jotka säilytetään suojakaukalossa niin, että jäteöljyistä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jäteöljyt tulee varastoida lukittavassa tilassa. (YSL 7-8 ja 43 ). 7. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä. Ongelmajätteet tulee varastoida lukittavassa tilassa. Toiminnanharjoittajan on noudatettava Iin kunnan jätehuoltomääräyksiä. (YSL 32, 45, 46 JL 8, 13, 28-29 ). 8. Työmaalla tulee olla jäteastia, johon tulee kerätä toiminnassa syntyvät talousjätteisiin verrattavat jätteet, jotka tulee toimittaa kaatopaikalle. ( JL 13, 28 ja 31 ). 9. Melu ja tärinä Toiminnassa syntyvä melutaso ei saa ylittää lähimmässä asuinpaikassa päivällä klo 7.00-22.00 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db (desibeliä) eikä yöllä klo 22.00-7.00 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitasoa 50 db:tä. Melutasoa tulee minimoida siten, että murskauskalusto tulee sijoittaa maa-aineksen ottopaikan pohjalle niin pian kuin olosuhteet sen sallivat. Lisäksi murskekasojen käsittelyalueet tulee sijoittaa siten, että ne alentavat melutasoa lähimmässä asunnossa. (YSL 5, 43 ja Naap.L 17 sekä Valtioneuvoston päätös 993/992 ja Valtion. asetus 800/2010). 10. Pöly Toiminnassa syntyvää pölyn leviämistä ympäristöön tulee estää kulkuväylien ja kiviaineksen kastelulla sekä murskauskaluston sijoittamisella maa-ainesottopaikan pohjalle. (YSL 5, 43 ja Naap. L 17 ). 11. Poikkeustilanteisiin varautuminen Poikkeustilanteista, jolloin ympäristöön on päässyt haitallisia aineita, on onnettomuudesta viipymättä ilmoitettava Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä korjaamaan vahingot ja ennallistamaan tilanne työmaalla. (YSL 43, 62, 76 ja YSA 30 ). 12. Polttoaine- ja öljyvahinkojen varalle tulee murskausalueella olla käytettävissä riittävästi turvetta, jolla voidaan tehdä ensiapu vahinkojen torjumiseksi. (YSL 7-8, 43, 62 ja 75 ). 13. Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot tulee ilmoittaa Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava melun ja pölyn leviämistä ympäristöön sekä öljyvuotoja aistinvaraisesti. Mikäli ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastuksessa tai muutoin havaitaan, että toiminnasta saattaa aiheutua naapureille
merkittävää pöly- ja meluhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumista, tulee toiminnanharjoittajan tehdä mittauksia ja selvityksiä asian selvittämiseksi. Selvitykset ja mittaukset tulee lähettää tiedoksi Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin välittömästi haittojen tai ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla koneiden ja laitteiden toimivuutta ja korjata viipymättä havaitut epäkohdat. Koneissa ja laitteissa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. (YSL 43 ). 14. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa tuotantomääristä, käytetyistä poltto- ja voiteluaineista, jätteistä, ongelmajätteistä, kaluston kunnosta, melusta ja pölystä. Valvontapöytäkirja on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. (YSL 5, 46 ja JL 12 ). 15. Kun toiminta alueella lopetetaan, tulee kaikki kalusto ja laitteet poistaa työmaalta. Toiminta-alue tulee muotoilla ja tasoittaa maiseman mukaiseksi. (YSL 43 ). 16. Mikäli toiminta-alueelta löytyy saastuneita maa-alueita, tulee ne toiminnanharjoittajan kunnostaa. (YSL 43 ja 75 ). 17. Jos toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai naapurikiinteistölle huomattavaa haittaa tai vahinkoa, toiminnanharjoittaja on velvollinen poistamaan syntyneen haitan ja korvaamaan vahingon. (Naap.L. 18 ja YSL 43 ). 18. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain ja jätelain nojalla lupamääräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastuksesta, on noudatettava asetusta. Lupaharkinnan perusteet Kun kiviaineksen murskaus toteutetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja naapuruussuhdelain sekä niiden nojalla annetut vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Kiviaineksen murskaus tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa, ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta pilaantumista tai vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun ympäristön käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräysten perustelut Sijoituspaikka on sopiva kiviaineksen murskaukselle. Rajoitettu murskausaika perustuu Kusisuon Natura-alueen
suojeluperusteisten lintulajien pesimisaikaan. Lupamääräyksillä 3, 4, 5, 6, ja 7 estetään maaperän sekä pohjaja pintaveden likaantuminen. Lupamääräyksellä 8 on annettu asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Lupamääräyksillä 2 ja 9 minimoidaan toiminnasta aiheutuva melu- ja tärinähaitta ympäristölle ja naapurikiinteistölle. Lupamääräyksellä 10 estetään pölyn leviämistä ympäristöön. Poikkeustilanteisiin varautumalla voidaan ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä ympäristö- ja terveyshaittoja, kohdat 11 ja 12. Laitteiden melun, pölyn ja öljyvuotojen tarkkailulla pystytään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puuttumaan syntyneisiin ongelmiin, kohta 13. Jätehuollon, laitteiden, kunnossapidon, poltto- ja voiteluaineiden, ongelmajätteiden, melun ja pölyn kirjanpitovelvoitteet ovat tarpeen, jotta toiminnanharjoittaja ja viranomaiset ovat selvillä toiminnan aiheuttamasta ympäristövaikutuksista, kohta 14. Lupamääräyksellä 15 varmistetaan ottoalueen jälkisiivous. Lupamääräys 16 on annettu, jotta voidaan selvittää mahdollinen maaperän pilaantuminen ja siten voidaan tarvittaessa alkaa toimenpiteisiin ympäristö-ja terveyshaittojen estämiseksi. Lupamääräys 17 on annettu naapureille aiheutuneiden pysyvän kohtuuttoman haitan poistamista ja korvaamista varten sekä ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki 86/2000: 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-54, 75-76, 96-97 ja 105. Ympäristönsuojeluasetus: 169/2000: 1, 7-10, 16-19 ja 30. Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920: 17-18. Jätelaki 646/2011: 8, 12, 13, 29, 31 ja 54. Valtioneuvoston asetus kivilouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010. Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.1.2024 mennessä. Päätöksestä tiedottaminen Oulunkaaren ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Murskausaseman ympäristöluvan käsittelymaksu on 650, jota korotetaan 1,5 kertaiseksi, koska lupahakemuksen vaatima työmäärä on ollut tavanomaista suurempi. Lupamaksu on 650 + 325 = 975. Käsittelymaksu perustuu Oulunkaaren ympäristölautakunnan maksumääräyksiin, joka on hyväksytty 17.3.2011.
Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Muutoksenhaku YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS Tähän päätökseen ja siitä määrättyyn maksuun saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivää lukuun ottamatta. Valitusoikeus on : - hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoitus on ympäristön-, terveyden, luonnonsuojelun, asuinympäristön tai viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - Iin kunnalla - Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella - muilla asian yleistä etua valvovilla viranomaisilla Valitusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet liitetään pöytäkirjaotteeseen. Ympäristölautakunta hyväksyy valmistelijan esityksen. YMPÄRISTÖJOHTAJAN MUUTETTU PÄÄTÖSESITYS Asia jätetään pöydälle Leuan vesiosuuskunnan kuulemista varten. Päätös: Muutettu päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.