1 Kollaja-työryhmän loppuraportti Työryhmän jäsenet: Tomi Timonen Jorma Pietiläinen Vesa Riekki Minna Korkeaoja Pertti Pietinen Aaro Horsma
2 Kollaja-hankkeen tekninen kuvaus Kollajan tekojärvihanke sijaitsee välittömästi Iijoen alajuoksulle rakennetun voimalaitosketjun yläpuolella. Kollajan tekojärveä säännösteltäisiin rakennettavan Kollajan voimalaitoksen avulla. Vesivaraston ansiosta alajuoksun viisi laitosta saataisiin tehokkaaseen käyttöön. Kollaja edustaa uudenlaista vesirakentamista, jossa yhtenä merkittävänä lähtökohtana on luontoarvojen huomioon ottaminen. Kollajan suunnittelun lähtökohta on, että tulvien lisäksi vain osa Iijoen virtaamasta ohjattaisiin tekojärveen. Koskiluonnon ominaispiirteet ja kalojen elinolosuhteet säilyisivät. Kollajan tekojärvi varastoisi Iijoen vettä käytettäväksi alapuolisissa voimalaitoksissa. Tekojärvi täytettäisiin Iijoen ja Livojoen vedellä kevättulvan aikana. Tekojärven koko olisi noin 45 neliökilometriä. Voimalaitoksen teho olisi 32 megawattia. Lisäenergiaa saataisiin 160 gigawattituntia ja säätötehoa 100 megawattia. Kollajan merkittävimmät rakenteet Iijoen uomaan Livonhaaran kohdalle rakennettaisiin säätöpato ja tulvapenger, Livojoen suulle ja Siikahaaraan pohjakynnykset. Livojoelta Aittojärveen ja sieltä tekojärveen rakennettaisiin täyttökanavat. Aittojärven ja tekojärven väliin rakennettaisiin säännöstelypato. Tekojärven merkittävimmät rakenteet olisivat Venkaan ja Lauttasen maapadot. Tekojärvestä Iijokeen rakennettaisiin purkukanava, pato ja voimalaitos. Voimalaitos liitettäisiin Haapakoski Pudasjärvi-voimalinjaan. Iijoen luonnonuomaan rakennettaisiin Myllysaaren ja Revonniemen pohjakynnykset, jotta suvantojen vedenpinta ei laskisi talvella liian alas. Säännöstelyn periaatteet Kevättulvan alkaessa juoksutus Iijoen luonnonuomaan nostettaisiin vähintään 50 kuutiometriin sekunnissa. Pudasjärven noustessa tekojärveen saataisiin riittävä tulovirtaama. Kollajan tekojärvi täytettäisiin mahdollisimman nopeasti kesäaikaiseen tasoon. Vedenpinta vaihtelisi tekojärvessä säätötarpeen mukaan kesällä vain vähän. Kesällä kaikki Iijoen vesi virtaisi vapaasti Pudasjärvestä Iijoen luonnonuomaan säätöpadon ja Siikahaaran pohjakynnyksen kautta. Pudasjärven vedenpinnan korkeus jäljittelisi luonnollista vaihtelua. Livojoki virtaisi koko ajan Aittojärven kautta tekojärveen lukuun ottamatta virtausta Livojoensuun pohjakynnyksen yli. Aittojärven pinta pysyisi vakaana. Nykyisestä luonnonuoman virtauksesta Livojoen osuus on enimmillään noin 20 prosenttia. Syyskuun puolivälissä juoksutus luonnonuomaan olisi 50 kuutiometriä sekunnissa tai koko tulovirtaama Iijoesta Pudasjärveen. Marraskuun puoliväliin mennessä juoksutus laskisi tasaisesti 15 kuutiometriin sekunnissa, jossa se pysyisi koko talven aina seuraavaan kevättulvaan saakka.
3 1. Työryhmän tehtävä ja työskentely 1.1. Työryhmän tehtävä ja kokoonpano Pudasjärven kaupunginhallitus päätti perustaa kokouksessaan 19.5.2014 työryhmän PVO-Vesivoima Oy:n esityksestä selvittämään, mitä hyötyjä ja haittoja mahdollisesti toteutettavasta Kollaja-hankkeesta olisi Pudasjärven alueelle sekä millä toimenpiteillä haittoja voitaisiin vähentää ja millä toimenpiteillä varmistettaisiin, että hankkeen kautta alueelle saavutettavissa olevat hyödyt toteutuvat. Kaupunki nimesi työryhmään kaupunginjohtaja Tomi Timosen, kehittämisjohtaja Jorma Pietiläisen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vesa Riekin sekä varajäseneksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Timo Vähäkuopuksen. Pohjolan Voiman nimeämät edustajat työryhmään olivat toimitusjohtaja Pertti Pietinen ja ympäristöpäällikkö Aaro Horsma PVO-Vesivoima Oy:stä sekä talousjohtaja Minna Korkeaoja Pohjolan Voima Oy:stä. Käsiteltävien asioiden mukaan kokouksiin kutsuttiin tarvittaessa asiantuntijoita. 1.2. Työryhmän työskentely ja kuullut asiantuntijat Työryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa. Ensimmäinen kokous pidettiin 9.9.2014 ja viimeinen 29.1.2015. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin mm., että työryhmän kokoukset tähtäävät ideointiin. Työryhmän kokouksista ei tiedoteta kesken työryhmän työn. Kaupungin edustajat informoivat kaupunginhallitusta työryhmän työn etenemisestä ja aikataulusta. Työryhmän työstä laaditaan loppuraportti. Työryhmä päätti kutsua kuultavakseen asiantuntijoita keskeisimmissä kysymyksissä. 2. Kollaja-hankkeen hyödyt Kohdissa 2.1. 2.3. on selostettu hankkeesta koituvia merkittäviä hyötyjä, jotka ovat helposti mitattavissa. Kohdissa 2.4. 2.5. on lueteltu lisäksi muita hyötyjä, jotka ovat selkeitä mahdollisuuksia (SWOT-analyysi hyödyistä, mahdollisuuksista, haitoista ja uhista liitteenä 1.). 2.1. Rakennusaikaiset hyödyt Oulun yliopiston vuonna 2013 tekemän aluetalousselvityksen mukaan hankkeen 140 miljoonan euron investoinnista Pohjois-Pohjanmaalle jäisi 100 miljoonaa euroa ja tämä saisi aikaan 170 miljoonan euron tuotantovaikutuksen. Ramboll CM Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n tekemän Kollajan vesivoima- ja tulvansuojeluhankkeen rakentamiskustannusarvion
4 päivityksen mukaan investoinnin suuruus olisi 155 miljoonaa euroa, joten vaikutukset olisivat aluetalousselvityksessä todettua suuremmat. Rakentamisaika kestäisi noin 5 vuotta ja työllistäisi yhteensä noin 1250 henkilötyövuotta. Suurin osa työstä olisi maarakennustyötä, joka tehtäisiin paikan päällä. Paikallisten urakoitsijoiden mahdollisuus kilpailla rakentamisaikaisista töistä tulisi varmistaa. 2.2. Kiinteistöverotulot Uudesta vesivoimalaitoksesta siihen liittyvine rakennelmineen Pudasjärven kaupungille koituvat kiinteistöverotulot olisivat yli 1 miljoonaa euroa vuodessa (laskelma liitteenä 2.). Kollaja-hankkeen investointilaskelman mukaan vesivoimalaitosrakennuksen ja siihen liittyvien rakenteiden rakennuskustannukset ovat yhteensä 49,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron suuruus määrätään kiinteistöverolaissa (20.7.1992/654). Kiinteistövero lasketaan rakennusten ja rakenteiden jälleenhankinta-arvosta (valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista), mikä on 75 prosenttia rakennuskustannuksista. Kunnanvaltuusto voi määrätä kiinteistöverolain 14 :n 1 momentin nojalla erikseen veroprosentin, jota sovelletaan voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin. Edellä mainittuja laitoksia koskevaksi veroprosentiksi voidaan määrätä enintään 2,85 (vuosi 2014). 2.3. Tulvahaittojen väheneminen Kollaja-hankkeen toteuttaminen pienentäisi tulvariskiä huomattavasti nykyisestä varsinkin Pudasjärven ja Kipinän välisellä alueella. Hanke leikkaisi esim. vuoden 1982 suurimmasta havaitusta tulvakorkeudesta N43 +110,90 m vedenkorkeutta Pudasjärvessä noin 80 senttimetriä. Samansuuruinen tulvaa leikkaava vaikutus kohdistuisi myös Rimminkankaan ja Pietarilan alueille. Kollaja-hanke leikkaisi tulvakorkeuksia myös välittömästi Oulu Kuusamontien yläpuolella Karhukunnaan alueella, jossa vaikutus olisi alapuolisia alueita hieman pienempi. Tulvia leikkaava vaikutus pienenisi Kurenkoskea ylöspäin mentäessä ja loppuisi kokonaan Haapokarin kohdalla. Pudasjärvi Kipinä välisellä tulva-alueella Kollaja-hanke olisi ainoa merkittävä keino vähentää tulvariskiä. Varsinkin jokivarren mökkiasutus hyötyisi suurtulvien leikkaantumisesta (esitelmä tulvista liitteenä 3.). Pudasjärvi on nimetty yhdeksi Suomen 21 tulvavaara-alueesta. Varsinaisen tulvavaraalueen, johon tulvariskien hallinnan toimenpiteet tulee kohdistaa, on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus rajannut käsittämään vain Kurenalustan keskustan Iijoen kahta puolen. Iijoen tulvaryhmä, joka koostuu maakuntaliiton, ELY-keskuksen, vesistöalueen kuntien sekä pelastuslaitoksen viranomaisista, on linjannut Iijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaan keskeisimmäksi toimenpiteeksi nykyisten tulvansuojeluvallien riittävyyden varmistamisen. Kollaja on otettu suunnitelmaan mukaan ylimääräisenä toimenpiteenä. Tulvariskien hallintasuunnitelma on nähtävillä 1.10.2014 31.3.2015 välisen ajan osoitteessa http://www.ymparisto.fi/trhs/iijoki.
5 2.4. Rakennuskelpoisten rantakiinteistöjen määrän kasvaminen Tekojärvi olisi kooltaan noin 45 neliökilometriä. Koska sen kesäaikainen vedenpinta olisi suhteellisen vakaa (järveä tyhjennettäisiin tammi huhtikuussa), syntyisi rannoille mahdollisuus vapaa-ajanasuntojen rakentamiselle. Koko tekojärven rantaviivan pituus kesällä olisi noin 56 kilometriä. PVO-Vesivoiman laskelmien mukaan rakennuskelpoista rantaa tästä olisi noin 12 kilometriä. Tämän lisäksi luonnonuoman varrella välillä Pudasjärvi Kipinä tulvavaara vähenisi ja näin ollen sielläkin mahdollistuisi nykyistä laajempi rantarakentaminen. Tämä edellyttäisi luonnonuoman tarkkaa kartoittamista ja hydrologista mallintamista. 2.5. Uudet virkistysarvot ja matkailumahdollisuudet Tekojärvi olisi kooltaan riittävän suuri lisäämään alueen virkistyskalastusmahdollisuuksia. Myös uusia veneilyreittejä syntyisi, tosin nykyiseen Ii- ja Livojoen väliseen veneilyyn hanke toisi myös jonkin verran haittaa. Mahdollisuus kehittää Kipinän kalastusmatkailukeskuksen toimintaa paranisi: Suurten tulvien leikkaantuessa Kipinän alueelle voitaisiin rakentaa virtakaloille nykyistä parempia kutualueita (Kollajan kalamallinnus liitteenä 4.). Aittojärven vedenlaatu paranisi läpivirtauksen seurauksena ja vedenpinta nousisi virkistyskäytön kannalta paremmaksi niin kesä- kuin talviaikoinakin. Jo tehdyt Kollajahankkeen Natura-selvitykset ovat tuoneet esille varsinkin Pudasjärven Natura-alueen ainutlaatuisuuden. Natura-alueella nähdään olevan potentiaalia matkailu- ja opiskelukohteena. 3. Kollaja-hankkeen haitat Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa tunnistettiin keskeisimmiksi haitoiksi haitat porotaloudelle ja mahdolliset haitat vaelluskalojen palauttamiselle. Näissä kysymyksissä työryhmä päätti kuulla asiantuntijoita. Haittojen ja vahinkojen osalta keskeistä on se, että vesilain mukaan hankkeen toteuttajan PVO-Vesivoiman pitää korvata kaikki hankkeesta aiheutuvat haitat täysimääräisesti (esitelmä vahinkojen korvaamisesta vesilain mukaisesti liitteenä 5.). Haittojen ja vahinkojen korvaamisessa yhtiö pyrkii vapaaehtoisiin sopimuksiin vahingonkärsijöiden kanssa. Muita haittoja, joita työryhmässä käsiteltiin, ovat mm. tekojärven- ja kanava-alueiden kiinteistöjen (maa-alueet, 3 kesämökkiä ja 2 metsästyskämppää) jääminen veden alle sekä vedenlaadun huononeminen rakentamisaikana. 3.1. Haitat porotaloudelle Kollajan paliskunnan edustajat esittelivät porotalouden edustajina näkemyksiään Kollajahankkeesta. Kollajan paliskunnan suurin sallittu porojen määrä on Kollajan alueella 1100 poroa. Alueella poronomistajia on kaikkiaan 60 70, joista päätoimisia on noin 10 20 prosenttia. Porotalous ei ole alueen poromiehille vain elinkeino vaan elintapa, jota edustajien
6 mukaan ei voi kokonaisuudessaan rahalla korvata. Paliskunnan edustajien mukaan Kollajan tekojärvi tuhoaisi poroelinkeinon elinmahdollisuudet Kollajan paliskunnan alueella. Tekojärvi ja kanavat jakaisivat laidunalueen kolmeen osaan ja estäisivät luontaisen laidunkierron. Tekojärven alue tulisi merkittävältä osin porojen nykyiselle vasomisalueelle (Laidunkiertokartta liitteenä 6.). Paliskunnan edustajien mukaan hyvät vasomisajan olosuhteet ovat edellytys myös onnistuneelle lihatuotolle ja ylipäätään porotalouden onnistumiselle. Puolueettoman tutkimustiedon saamiseksi Kollajan tekojärven vaikutuksista porotaloudelle PVO-Vesivoima on käynnistämässä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Kollajan paliskunnan kanssa tutkimusta, jossa selvitetään Kollajan paliskunnan porojen nykyistä laidunkiertoa, allasalueen soveltuvuutta laidunalueeksi ja hankkeen todellisia vaikutuksia porotaloudelle. Tutkimus käynnistyy vuoden 2015 alkupuolella. 3.2. Menetettävät virkistysarvot allasalueella Tekojärven alueella on 3 kesämökkiä ja 2 metsästysmajaa, jotka jäisivät veden alle. PVO-Vesivoima korvaisi nämä menetykset vesilain mukaisesti. Tämän lisäksi allasaluetta ei voisi käyttää marjastus- eikä maariistan metsästysalueena. Näitä menetyksiä ei vesilain mukaan korvattaisi. 3.3. Metsästä saatavat tulot loppuvat allasalueella Tekojärven alueen suurin maanomistaja on Metsähallitus, joka omistaa noin 60 prosenttia alueesta. Tekojärven ja kanavien alueilla on myös kymmeniä yksityisiä metsänomistajia. Heidän metsän myynnistä saamansa tulot loppuisivat maiden jäädessä tekojärven ja kanavarakenteiden alle. PVO-Vesivoima korvaisi myös nämä menetykset vesilain mukaisesti. 3.4. Vaelluskalojen palauttaminen Livojokeen vaikeutuu Iijoen vesistöön on valmisteltu vaelluskalojen palauttamista jo useiden vuosien ajan. Työryhmä kuuli kokouksessaan 10.11.2014 vaelluskalahankkeiden projektien vetäjää Arto Hirvosta Pohjois-Suomen ELY-keskuksesta (esitelmä liitteenä 7.). Samassa kokouksessa tutkija Aki Mäki-Petäys RKTL:stä piti työryhmälle esitelmän vaelluskalahankkeisiin liittyvistä tutkimuksista (esitelmä liitteenä 8.). PVO-Vesivoima on tilannut RKTL:lta vuonna 2015 toteutettavat tutkimukset Kollajan rakentamisen vaikutuksista lohikalakantojen elvyttämiseen ja ylläpitämiseen sekä ympäristövirtaaman määrittämisestä Iijoen Kollajan ohitusuomaan. Tällä tutkimuksella selvitetään varsinkin suunnitellun talvivirtaamaan riittävyyttä luonnonuomassa lohikalojen kannalta.
7 Iijokeen kudulle nousevat lohikalat pääsisivät kutualueilleen aivan samalla tavalla kuin nykytilassakin kalateiden rakentamisen jälkeen. Kollaja toisi lisävaikeutta vaelluskalojen palauttamiselle Livojokeen. RKTL:n selvityksissä on todettu, etteivät kalateiden rakentamiset viiteen alapuolen voimalaitokseen riitä vaelluskalakantojen kotiuttamiseen. Keinovalikoimana tulisi olla lisäksi mm. emokalojen ylisiirrot sekä mäti- ja pienpoikasistutukset. Näitä keinoja tulisi korostaa Livojoessa. Näin varmistettaisiin myös Livojoen raakkukantojen säilyminen, mikäli ne ovat riippuvaisia merilohesta. Myös alas vaeltaville smolteille (lohenpoikanen, joka lähtee merivaellukselle) tekojärvi toisi lisävaikeutta, varsinkin Livojoen osalta. Hanke voisi vähentää Aittojärven runsasta lahnakantaa. Asia tulisi arvioida lupaprosessissa. Mikäli lahnakannalle nähtäisiin tulevan heikennyksiä, eikä muu tilalle tuleva kalasto kompensoisi menetyksiä, tulisi PVO-Vesivoiman korvata tämäkin haitta. 3.5. Haitat vedenlaadulle rakentamisen aikana ja sen jälkeen Hankkeeseen sisältyvien Ii- ja Livojoen säännöstelypatojen ja pohjakynnysten rakentaminen heikentäisi alapuolisen Iijoen vedenlaatua rakentamisaikana. Myös tekojärven käyttöönoton alussa vedenlaatu heikentyisi alapuolisessa Iijoessa, mutta palautuisi suhteellisen nopeasti lähes nykyiselle tasolleen. Tekojärven vedenlaadusta on Pöyry Environment Oy tehnyt kattavan selvityksen Kollajan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä (YVA-selvitykset löytyvät sivustolta http://www.kollaja.fi/). Tekojärven alueella nyt käytössä olevilta turvesoilta ehdittäisiin nostaa turpeet ennen tekojärven rakentamista. Tekojärven alueelle ei jäisi soita, joista nousisi mittavia määriä turvetta vedenpinnalle käyttöönoton jälkeen. Nouseva turve kerättäisiin pois ennen kuin se joutuisi voimalaitokseen. Kaikki puusto poistettaisiin tekojärven alueelta. Myös kaikki irtoamisvaarassa olevat kannot poistettaisiin. 4. Haittojen korvaukset lainsäädännön mukaan Vesilaissa on selkeät säädökset siitä, mitkä vahingot ja haitat vesitaloushankkeissa on korvattava. PVO-Vesivoiman pitäisi hankkeen toteuttajana maksaa nämä korvaukset. Yhtiön tehtävä olisi luvan hakemusvaiheessa tehdä selvitys korvattavista vahingoista ja niiden suuruudesta. Asianosaisilla olisi myös mahdollisuus lupaprosessin aikana vaatia korvausta vahingoista ja esittää oma näkemyksensä niistä. Korvausten lisäksi lupaprosessivaiheessa yhtiölle voitaisiin määrätä myös toimenpidevelvoitteita, kuten kalatalousvelvoitteita ja erilaisia ympäristövelvoitteita. Yhtiö voitaisiin määrätä esim. varmistamaan, että Iijoen pääuoman sivussa sijaitsevissa putaissa säilyy riittävä virtaama. Mikäli hankkeen toteuttamisen jälkeen ilmenisi sellaisia vahinkoja ja
8 haittoja, joita ei lupaa myönnettäessä olisi osattu ennakoida, voitaisiin vesilain mukaan tällaiset vahingot määrätä korvattavaksi jälkikäteenkin. Aikaa vahinkojen korvausvaatimusten tekemiselle olisi 10 vuotta hankkeen valmistumisen jälkeen. Luvassa tälle menettelylle voitaisiin määrätä pitempikin aika. 4.1. Lainsäädännön mukaiset korvaukset Liitteenä 5. olevassa esitelmässä on selostettu vesilain mukaista korvauskäytäntöä. Suurimpina korvattavina asioina tekojärven ja kanava-alueiden veden alle jäävien alueiden ja rakennusten lisäksi olisi myös vedenpinnan noususta johtuvien veden alle jäävien alueiden korvaaminen Pudasjärven ja Aittojärven sekä Livojoen ja Aittojärven välisillä alueilla. Näillä alueella keskimääräinen vedenpinnan nousu ei tosin olisi korkea. Lisäksi PVO- Vesivoiman tulisi korvata hankkeen johdosta vettyvät maa-alueet. 4.2. Hankkeen toteuttajan mahdollisuudet lainsäädäntöä laajempiin korvauksiin PVO-Vesvoiman tavoitteena on pyrkiä ensisijaisesti vapaaehtoisiin kauppoihin ja vahingonkorvaussopimuksiin. Korvaamisessa olisi käytettävissä useita vahingonkärsijälle soveltuvia vaihtoehtoja. Mikäli metsänomistaja niin haluaisi, hän voisi myydä kiinteistönsä puuston omaan lukuun ja yhtiö ostaisi tällöin vain maapohjan. Mikäli omistaja haluaisi myydä kerralla koko kiinteistönsä, myös allas- ja kanava-alueiden ulkopuolelle mahdollisesti jäävät pienet kiinteistönosat, voisi yhtiö ostaa tällöin koko kiinteistön. Yhtiö varautuisi myös mahdollisiin vaihtomaiden tarjoamisiin. 5. Keskusteluissa esiin nousseita hankkeen muita vaikutuksia Kollaja-hankkeen vaikutuksia arvioitaessa on julkisessa keskusteluissa noussut esiin hankkeen vaikutukset mm. Mertajokeen ja Siuruanjokeen, Iijoen vedenlaatuun ja Iijoen luonnon uoman virtauksiin kesä- ja talviaikana sekä Natura-alueisiin. Nämä asiat käytiin työryhmässä läpi ja todettiin, että perusteelliset vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät YVA-selvityksestä ja Kollaja-sivustoilta. Esim. Mertajoen nykyinen virtaama pienenisi laskennallisesti noin 30 prosenttia, mikä tarkoittaisi noin 0,5 kuutiometriä sekunnissa virtaaman vähenemistä nykytilaan verrattuna. Toisaalta turvesoilta ei enää rakentamisen jälkeen tulisi valumavesiä Mertajokeen ja Venkaan maapadon läpi suotautuisi puhtaita suotovesiä, joten vedenlaatu paranisi Mertajoessa nykyisestä. Siuruanjoen virtaamille hankkeella ei olisi sanottavaa merkitystä. Hankkeen vaikutusta tekojärven alapuolisen Iijoen vedenlaatuun on käsitelty jo edellä. Pudasjärven vedenlaatuun hankkeella ei olisi vaikutusta.
9 Iijoen luonnonuomassa kesäaikainen virtaama pienenisi Livojoen virtaaman verran. Luonnonuoman virtaama olisi kesäaikaan noin 80 prosenttia nykyisestä. Veden ravinnepitoisuus pienenisi jonkin verran, koska ravinteikkaampi Livojoen vesi virtaisi tekojärven kautta. Talviaikaan luonnonuoman virtaama olisi 15 kuutiometriä sekunnissa. Suvantojen vedenpinta pidettäisiin talviaikaan eliöstölle riittävän korkeana Myllysaaren ja Revonniemen pohjakohoumien avulla. Luonnonuoman koskiin ei rakennettaisi mitään, ja virtaama säilyisi riittävänä turvaamaan koskimaiseman ja koskiluonnon monimuotoisuuden. Kollajan YVA-prosessin jälkeen 2010 2013 PVO-Vesivoima päivitti suunnitelmia ja teetti tarkennetut Natura selvitykset hankkeen vaikutuksista Venkaan lähteen ja Pudasjärven Natura-alueille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi 3.1.2014 lausuntonsa Kollajahankkeen vaikutuksesta Pudasjärven ja Venkaan lähteen Natura-alueisiin. Lausunnossa todettiin, että hankkeella ei ole vaikutusta Venkaan lähteeseen. Pudasjärven Naturaalueen osalta todettiin: "Tärkeää Kollaja-hankkeessa on, että Pudasjärven Naturaluontoarvot eivät merkittävästi heikkene." Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristöpäällikkö antoi lausunnosta eriävän mielipiteensä. 6. Pudasjärven kaupungin edellytykset ja ehdot hankkeen toteuttamiselle Työryhmän työskentelyn aikana on keskusteltu ja käsitelty Pudasjärven kaupungin alustavia edellytyksiä ja ehtoja hankkeen toteuttamiselle. Seuraavat edellytykset ja ehdot työryhmä on yksimielisesti päättänyt ottaa mukaan loppuraporttiin. 6.1. Kehittämisrahaston perustaminen Kollaja-hankkeen toteutuessa perustetaan erillinen kehittämisrahasto. Kollaja-rahasto keskittyy alueen kehittämiseen, mutta ei vesivoimarakentajalle tulevien muun lainsäädännön mukaisten korvausten ja vahinkojen maksamiseen. Rahaston käyttösääntö tulee laatia sellaiseksi, että rahastosta voi käyttää enintään tietyn summan vuodessa Kollajan alueen kehittämiseen. Kehittämistoimenpiteet ja maantieteellinen rajaus pitää määritellä käyttösäännössä tarkasti. Kehittämisrahaston pääpaino olisi Kollajan alueen elinvoiman ja uusien elinkeinomahdollisuuksien kehittämisessä. Rahasto perustetaan, jos hankkeesta tehdään myönteinen rakentamispäätös. Työryhmä totesi, että rahaston suuruus voisi olla 2 prosenttia allashankeinvestoinnista. Tämänhetkisen arvion mukaan (Kollaja-hankkeen investointikustannus noin 155 miljoonaa euroa) rahaston kokonaissuuruus olisi noin 3 miljoonaa euroa. Todettiin, että kaupungin osuus kehittämisrahastosta voisi olla 1/5 ja PVO-Vesivoiman 4/5. Rahastossa voi olla mukana myös muita tahoja.
10 6.2. Tutkimushanke porotalouden haittojen selvittämiseksi Poroelinkeinolle koituvia haittoja selvitetään tutkimuksella. Porotaloudelle aiheutuvien haittojen korvaaminen kuuluisi lainsäädännön mukaan PVO-Vesivoimalle, mutta korvausten määrittäminen ilman riittävää näyttöä aiheutuneista haitoista on vaikeaa. Tämän vuoksi on välttämätöntä toteuttaa tutkimushanke alueen porotalouden nykytilanteen, rakentamisen aikaisten vaikutusten ja rakentamisen jälkeisten vaikutusten selvittämiseksi. Itä-Suomen yliopisto, PVO-Vesivoima, Kollajan paliskunta, Kiimingin paliskunta ja Pudasjärven kaupunki aloittavat vuoden 2015 aikana porojen seurantatutkimuksen, jossa selvitetään porojen nykyistä laidunkiertoa Kollajan tekojärven vaikutusalueella, tekojärven alueen sopivuutta laidunalueiksi sekä arvioidaan tekojärven rakentamisen vaikutusta porotaloudelle. Tutkimuksen kustannuksista vastaa pääasiassa PVO-Vesivoima. 6.3. Paikallisen työvoiman, palvelujen ja koneiden käytön edistäminen Pudasjärven kaupunki ja PVO-Vesivoima edistävät hankkeen toteutuessa paikallisen työvoiman, palvelujen ja koneiden käyttöä. Kaikki Kollaja-hankkeen hankinnat kilpailutetaan avoimesti hankintalain säännösten mukaisesti ja tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjousten valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, jolloin vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia ja kustannustehokkuutta. 6.4. Hankkeen yhteydessä on rakennettava vesivoimalaitos Pudasjärven alueelle Hankkeen YVA-selostuksessa on esitelty vaihtoehto, jossa hanke toteutettaisiin vain rakentamalla säännöstelyallas Pudasjärven kaupungin alueelle. Pudasjärven kaupungin ehto hankkeen toteuttamiselle on, että hanke toteutetaan vain, mikäli Pudasjärven kaupungin alueelle rakennetaan altaan lisäksi vesivoimalaitos. PVO-Vesivoiman mukaan vain tällainen rakentamisvaihtoehto on myös taloudellisesti kannattava. 6.5. Koskiensuojelulakiin esitettävät päivitykset eivät mahdollista muuta vesivoimarakentamista Pudasjärven kaupungin alueella PVO-Vesivoima esittää koskiensuojelulakiin päivityksen, joka mahdollistaa Kollajahankkeen toteuttamisen. Oleellista on tulvavesien varastoimismahdollisuus ja käyttäminen sähköntuotantoon. Edellytyksenä on myös se, että koskiin ei rakenneta mitään ja niiden ominaispiirteet säilyvät. Koskiensuojelulaissa nimettyjen suojeltujen koskien luetteloa ei tarvitse muuttaa. Tämänkaltainen koskiensuojelulain päivitys tarkoittaa käytännössä sitä, että se mahdollistaa vain Kollajan vesivoimahankkeen toteuttamisen Pudasjärven kaupungin alueella. Iijoen alaosan kaltaisten nykyisten jokivoimalaitosten rakentaminen ei olisi mahdollista.
11 6.6. Muut edellytykset hankkeen toteutukselle Lisäksi Pudasjärven kaupunki edellyttää hankkeen toteutuessa, että: 1) Tekojärvelle ja kanava-alueelle suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri osapuolten kesken riittävät maisemanhoitotoimenpiteet, erityisesti keskeisille alueille. 2) PVO-Vesivoima suunnittelee Kollaja-hankkeen niin, että se ei estä vaelluskalojen palauttamista Iijoen vesistöön. Yhtiö tilaa LuKelta (Luonnonvarakeskus, entinen RKTL) vuoden 2015 aikana tutkimukset, joilla selvitetään nykyisen Kollajasuunnitelman vaikutus vaelluskalojen palauttamiselle varsinkin Livojokeen sekä talviaikaisen virtaaman riittävyys luonnonuomassa. 3) Hankkeen toteuttajana PVO-Vesivoiman tulee pyrkiä ennen kaikkea vapaaehtoisiin maakauppoihin ja tarvittaessa maanvaihtoihin tekojärvi- ja kanava-alueen maanomistajien kanssa. 4) Vedenlaadun heikkenemiseen rakentamisen aikana ja sen jälkeen kiinnitetään erityistä huomiota ja pyritään jo ennen rakentamista suunnittelemaan riittävät toimenpiteet vedenlaadun mahdollisimman nopealle kohenemiselle siten, että vesistöalueen käyttäjille koituvia haittoja pystytään konkreettisesti vähentämään. 7. Vanhat 1980-luvun sopimukset ja hankkeen kannattavuus Työryhmä käsitteli Pohjolan Voiman ja Pudasjärven kunnan väliset vuosien 1981 ja 1986 sopimukset ja niiden sisällön. Työryhmä totesi, että sopimukset ovat rauenneet, koska edellytykset eivät toteutuneet. Edelleen todettiin, että Kollaja-hanke on oleellisesti muuttunut vuoden 1986 suunnitelmasta ja että energia-alan toimintaympäristö on muuttunut niin paljon, että vanhojen sopimusten mukaiset järjestelyt eivät ole mahdollisia nykyisessä tilanteessa. Työryhmä käsitteli myös Kollaja-hankkeen karkean tason kannattavuustarkastelun. Todettiin, että hankkeen kannattavuus menetetään, jos siihen tulee lisäkustannuksia ilman uusia tuottoja. 8. Yhteenveto Työryhmä on käynyt huolellisesti läpi Kollaja-hankkeen vaikutukset Pudasjärvelle. Positiivisina vaikutuksina työryhmä nostaa esille rakentamisaikaiset hyödyt, vuosittaiset kiinteistöverotulot kaupungille, tulvavaaran oleellisen vähenemisen varsinkin Pudasjärven alapuolisessa vesistönosassa, rakentamiskelpoisten rantakiinteistöjen määrän lisääntymisen sekä uusien virkistysarvojen ja matkailumahdollisuuksien kasvun.
12 Hankkeen keskeisimmissä haitallisissa vaikutuksissa työryhmä on kuullut myös asiantuntijoita. Suurin haitan kärsijä on porotalous, jonka osalta työryhmä kuuli Kollajan paliskunnan edustajia. Haittoja voi syntyä myös kalataloudelle. Tässä asiassa työryhmä kuuli asiantuntijoina RKTL:n ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajia. Hankkeen vaikutuksista porotalouteen ja vireillä olevaan vaelluskalojen palauttamiseen Iijoen vesistöön tehdään tutkimuksia vuoden 2015 aikana. Muita haitallisia vaikutuksia ovat metsäkiinteistöjen menetys tekojärvi- ja kanava-alueilla, virkistysarvojen menetys tekojärven alueella (marjastus ja metsästys), rakentamisaikaiset vedenlaatuhaitat sekä hankkeesta aiheutuvat mielikuvahaitat. Pudasjärven kaupungin imagolle hankkeesta ei katsota olevan haittaa: Tekojärven alle jäävä alue on ollut jo pitkään metsätalouden ja turvetuotannon käytössä. Koskiin ei hankkeessa rakenneta mitään. Kaikki kosket säilyvät koskina ja myös jokimaisemat säilyvät. Hankkeella voi päinvastoin olla myös positiivisia imagovaikutuksia, kun toteutuessaan hankkeissa rakennettaisiin Pudasjärvelle kotimaista päästötöntä uusiutuvaa energiaa; vesivoimatuotannon osalta Kollaja-hankkeen kautta, tuulivoimaenergiaa Tolpanvaaran tuulipuiston kautta ja bio- ja metsäenergiaa tulevien energiahankkeiden kautta. Kirjalliset lähteet (www.kollaja.fi): Pohjolan Voima, 2009. Kollaja-hanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus Pohjolan Voima, 2009. Kollaja-hanke, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liiteraportit Karttunen Krister, 2011. Pudasjärven Natura 2000 -alue, arviointi Kollajahankkeen vaikutuksista Karttunen Krister, 2013. Pudasjärven Natura 2000 -alue, täydennys Kollajahankkeen vaikutusten arviointiin Karttunen Krister, 2011. Arvio Kollaja-hankkeen vaikutuksista Venkaan lähteen Natura-arvoihin Karttunen Krister, 2012. Venkaan lähteen Natura-arvioinnin täydennys