Ajankhtaista eurparlamentista Bienergiapäivät 29.11.2013 Eija-Riitta Krhla, MEP
Sisältöä Bienergian kestävyyskriteereistä EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa EU:n päästökaupan ajankhtaiset Sumi: Bienergian ja turpeen suurvalta Tieliikenteen bivelvitteen nst 2030? Vihreät iskivät taas: turvetutant tulilinjalla
Bienergian kestävyyskriteereistä Uusiutuvan energian direktiivin perusteella esim. energiantutantlaitksissa pltettavalle metsäenergialle tulssa ns. kestävyyskriteerit. Vain kestävä puuenergia saa jatkssa 0-päästökertimen ja RESstatuksen. Kmissi veti direktiiviesityksensä takaisin syyskuussa. Seuraava yritys ensi vuden alkukuukausina? EU-keskustelussa esiintyy lunnnsujelupiireissä kriittisyyttä metsäenergian suhteen Onk kaikki puunpltt sittenkään ilmastneutraalia? Carbn debt käsite. Minkälaisesta metsästä puu tulee? Bidiversiteettikysymykset. Metsäenergia ei le samalla tavalla ehtymätöntä kuin esim. aurink&tuuli.
EU:n energia- ja ilmastplitiikka 2030 mututumassa Kmissin vihreä kirja ilmast- ja energiaplitiikan kehyksistä 2030 tuli uls maaliskuussa. Mitä tavitteita ja miten sitvasti vudelle 2030? Päästöleikkaus 2030, RES?, Energiatehkkuus? Päästökaupan 4.kausi 2021-2030? Kmissilta jatkna tiednant ensi vuden alkukuukausina? EU menssa taas muun maailman edellä. On j nyt selvää, etteivät EU:n kilpailijamaat (USA, Japani, Venäjä, Kiina, Intia) ta itselleen samanlaisia ilmastvelvitteita kuin EU vielä mneen vuteen EU n yksin Kit-2:n ja yksipulisen ETS:n kanssa vuteen 2020 saakka. YK:n neuvttelut vuden 2020 jälkeisestä uudesta ilmastinstrumentista etenevät nahkeasti (Varsvan COP19 li ja meni ilman tulksia) Pariisin COP21 julukuussa 2015 tiveiden tynnyri kuten kaikki YK:n COPit viimeiseen kymmeneen vuteen. Pariisin spimus kskisi aikajaksa 2020 eteenpäin. JOS spimus syntyisi, juduttaisiin dttamaan vusia ennen kuin selviää mitkä maat siihen situtuvat (vrt. Kitn pk).
EU:n päästökaupan ajankhtaiset Backlading-vääntö jatkuu julukuussa Vaikka päästöikeuksien (EUA) huutkauppja myöhennettäisiin, nuseek EUA:n hinta? Markkinapelurit eivät reagi tilapäistemppuihin? Kannattaak EU:n tellisuudelle asettaa lisärasitteita nstamalla EUA:n hintaa keintekisesti? Entä js dtettaisiin ulkpulisten vastaavia timia ja vasta sen jälkeen tehtäisiin tarvittavia ETS-krjauksia? Arvaus: EU jatkaa yksipulista päästökauppaansa vuden 2020 jälkeenkin, vaikka ulkpuliset eivät etenisi timissaan.
Sumi: Bienergian ja turpeen suurvalta Sumen energiamavaraisuus nyt runsaat 30 % Bienergia, turve, vesivima, tuulivima, muut uusiutuvat yhteensä nin 30% Sumen energiasta. Erityisen tärkeitä Sumelle vat bienergia ja turve (suus ktimaisesta nin 90%). Turvepinta-alasta nyt vain 0,7% tutantkäytössä. Muut Sumen käyttämät energialähteet, 70%, tudaan ulkmailta. Ktimaisten energialähteiden lisääminen auttaa vaihttasevajeen hitn ja ehkäisee maan velkaantumista Sumen kannattaisi puhua energiamavaraisuuden kasvattamisen pulesta EU:ssa Entä js RES-tavitteen tilalla EU asettaisi energiamavaraisuuden lisäämistavitteita?
Bitalus ei tarkita tätä 2002-2010 Eurppa kasvatti pellettien tuntia 700% prsenttia 1,2 miljnaan tnniin Tunti, jka sisältää matalaenergisen pellettien pitkänmatkan kuljetukset Atlantin pikki, n taludellisesti mahdllista vain siksi, että uusiutuvasta energiasta maksettava hinta ei määräydy markkinilla.
Hämmästyttävää taludellista lukutaidttmuutta Pitkän tähtäimen ngelmaan eurppalaiset valitsivat lyhyen tähtäimen tavitteen, ja näyttävät levan vakuuttuneita siitä, että päästövähennystavite ja uusiutuvat ja energiatehkkuus tulisi kaikki päätyä samaan maagiseen numern. (Helm)
Tieliikenteen bivelvitteen nst 2030? EU-taslla tavitteena nstaa biplttaineen suus tieliikenteen plttaineista 10%:iin vuteen 2020 mennessä Sumen ma tavite krkeampi, 20% Sumen kannattaisi puhua tieliikenteen bivelvitteen nstn pulesta EU:ssa vudelle 2030 Vauhdittaisi sumalaisten yritysten (Neste Oli, UPM, St1, Vap?) liikennebiplttainebisnestä. Tieliikenteen bitavitteet eivät häiritse päästökaupan timivuutta, kska tieliikenne sen ulkpulella.
Turvepykälä vihreää irratinalismia pykälän avulla kaikki turvetutannn lupahakemukset jutuisivat jpa nykyistä pahempaan valituskierteeseen, jka jhtaisi käytännössä turvetutannn supistumiseen ja asteittaiseen kulemiseen Valmistelu seis hallituksessa Vihreille ja heitä tukeville ympäristöjärjestöille turpeen vastustamisesta n tullut itseisarv ja kaikki keint käytetään Undetaan energialähteen ktimaisuus, työpaikat ja kauppatasevaikutus.
Turpeenkäytölle hyviä perusteita Viisaasti krjattuna turve vähentää päästöjä Nstaa Sumen kauppatasetta yli 4 miljardia eura/vusi ja työllistää yli 30.000 henkilöä valtasin Keski- ja Phjis-Sumessa. (DI, ekn. Antti Kivimaan selvitys) parantaa myös leellisesti Sumen alhaista energiamavaraisuutta energian rli sivuutettu vaihttasengelmissa: taustalla tuntienergian kaksinkertaistuminen 10 miljardiin eurn vudessa. Tukee puun energiahyötykäyttöä Vidaan krjata vesistöystävällisesti
Kiits! Ymmärrettävää plitiikkaa www.krhla.cm