HYRYNSALMEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). 1. Suunnittelujärjestelmän yleiskuvaus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä rakentuu ylhäältä alaspäin tarkentuvasta suunnittelusta. Ylimmällä tasolla ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka on otettava huomioon maakuntatason suunnittelussa. Kuntatasolla alueidenkäytön suunnittelumuotoja on kaksi: yleiskaava ja asemakaava. Suunnittelujärjestelmä on hierarkkinen, jossa tarkempi suunnitelma syrjäyttää yleisemmän tason suunnitelman. 2. Maankäytön suunnittelu Hyrynsalmen kunnassa Hyrynsalmen kunnan kaavoituksesta vastaavana viranomaisena toimii ympäristölautakunta. 2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraavasti: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vaikuttavat suoraan maakuntakaavoitukseen (velvoittavia) ja välillisesti kuntakaavoitukseen. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Pääteemana tarkistamisessa on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. 2.2 Maakunnallinen suunnittelu Maakunnallinen suunnittelu koostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntakaavasta ja alueellisesta kehittämisohjelmasta. 2.2.1 Kainuun maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma on keskeinen osa aluekehittämislain mukaista maakunnan suunnittelua. Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 - Uusiutuva Kainuu on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jossa määritellään maakunnan tavoitteena oleva kehitys suunnittelukaudella. Maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta. Maakuntasuunnitelmaa toteutetaan alueidenkäyttöä ohjaavalla maakuntakaavalla sekä toiminnallista kehitystä ohjaavalla maakuntaohjelmalla. Kainuun maakuntasuunnitelma: - on pitkän aikavälin (2025) strateginen suunnitelma 1
- osoittaa maakunnan tavoitellun kehityksen vuoteen 2025 - kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan kehittämistä ja linkittää sen aluekehitystyöhön - antaa suuntaviivoja maakuntakaavalle.. 2.2.2. Kainuun maakuntakaava Maakuntakaavan keskeisin tehtävä on alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteiden esittäminen ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten aluevarausten osoittaminen. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen maakunnalliset ja paikalliset tarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Valtioneuvosto on vahvistanut Kainuun maakuntakaavan 29.4.2009. Kainuun 1. vaihemaakuntakaava Kainuun 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoimintaan Kainuussa liittyvät alueidenkäyttöratkaisut sekä maakuntakaavassa selvitysalueiksi osoitettujen alueiden maankäyttö. Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi 19.3.2012 pitämässään kokouksessa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan ja teki samalla päätöksen Kainuun maakuntakaava 2020:ssä osoitettujen selvitysalueiden kumoamisesta sekä selvitysalueilla sijaitsevien eräiden muiden kaavamerkintöjen ja - määräysten kumoamisesta. Ympäristöministeriö vahvisti Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan 19.7.2013 ja määräsi sen tulemaan voimaan mahdollisista valituksista huolimatta. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vireillä olevat maakuntakaavat Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun maakuntavaltuusto käynnisti Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen 25.3.2013 tehdyllä päätöksellä. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien tuulivoimahankkeiden toteuttaminen edellyttää asian käsittelemistä maakuntakaavoituksessa ja tuulivoimaa koskevan maakuntakaavan laatimista. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Kainuun maakuntavaltuusto käynnisti Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laatimisen 25.3.2013 tehdyllä päätöksellä. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan ohjausta koskeva kohta on säädellyt aikaisemmin päivittäistavarakaupan sijoittumista. Lakimuutoksen (319/2011) myötä vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (mm. moottoriajoneuvojen kauppa, huonekalukauppa ja rautakauppa) 16.4.2015 alkaen. Maakuntakaavassa tulee esittää sijainnin lisäksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavalla vastataan näihin muutostarpeisiin. 2.3. Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sitominen. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava voi olla suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueilla sekä kylä- ja maaseutualueilla. Lisäksi 1.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaan kunta voi myöntää tuulivoimaloille rakennusluvat tuulivoimayleiskaavan perusteella. 2
2.3.1. Voimassa olevat yleiskaavat: Hyrynsalmen keskustaajaman osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.6.1995. Keskustaajaman osayleiskaava on laadittu rakennuslain määräysten mukaisesti, eikä kunnanvaltuuston päätöstä ole alistettu valtion viranomaisen vahvistettavaksi. Keskustaajaman oikeusvaikutukseton yleiskaava kuvaa kunnanvaltuuston tahtoa ja käsitystä siitä, miten maankäyttö kaavaalueella tulisi järjestää. Ukkohallan osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.03.1997. Ukkohallan osayleiskaava on rakennuslain mukainen oikeusvaikutukseton yleiskaava. Ukkohallan osayleiskaavassa on esitetty kuinka hiihtokeskuksen toiminnot, ja niitä tukeva loma-asutus ja virkistysalueet tulee järjestää. Luvanjärven Niemelänjärven rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 09.06.2001. Kyseinen kaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat ilman ranta-asemakaavaa. Luvanjärven Niemelänjärven rantayleiskaavan muutokset: 1. Kynäkoskien lähiympäristön kaavamuutos on saanut lainvoiman marraskuussa 2005. 2. Luvanjärven - Niemelänjärven rantayleiskaavan muutos on saanut lainvoiman heinäkuussa 2006. Emäjoen vesistön rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.11.2004. Kaava-alue käsittää suuren osan Hyrynsalmen kunnassa olevista Emäjoen vesistön ranta-alueista lukuun ottamatta kirkonkylän asemakaava-aluetta. Pohjoisessa kaava rajautuu Suomussalmen kuntarajaan ja etelässä Ristijärven kuntarajaan. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluvat Emäjoen vesistön neljä järveä: Hyrynjärvi, Salmijärvi, Seitenjärvi ja Pölhöjärvi. Emäjoen vesistön rantayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka oikeuttaa suoraan rakennuslupamenettelyyn. 2.3.2. Vireillä olevat yleiskaavat Emäjoen vesistön rantayleiskaavan muutos ja laajennus Hyrynsalmen kunta laatii maanomistajien aloitteesta käynnistynyttä Emäjoen vesistön rantayleiskaavan muutosta ja laajennusta, joka koskee seuraavien vesistöjen ranta-alueita: Hoikkajärvi, Hoikkajoki, Hyrynjärvi, Mustajärvi, Mustajoki ja Halttunen. Rantayleiskaavan muutosalueet sijaitsevat Hyrynjärven rannoilla. Kysymyksessä on oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. Ympäristölautakunnan 20.9.2012 hyväksymä kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 2.10.-.1.11.2012. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaisilta ja paikallisilta yhdistyksiltä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 7.5.-7.6.2013. Saadun palautteen perusteella valmistellaan tarkistettu ehdotus ja tehdään lisäselvityksiä. Muutosten määrästä johtuen kaava jouduttaneen asettamaan uudelleen nähtäville. 3
Kivivaara-Peuravaaran tuulipuistohanke, Metsähallitus Kunnanhallitus on 05.06.2012 päättänyt käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Hyrynsalmen kunnan Kivivaara - Peuravaaran alueella tuulipuiston toteuttamiseksi. Kaavan laatimisesta on tehty kaavoitussopimus kunnan ja maanomistajan välillä. Alueen omistaa pääosin Suomen valtio, jonka omistamaa aluetta hallinnoi Metsähallitus. Sopimusalueelle laaditaan tuulivoimarakentamista ohjaava osayleiskaava. Tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimalan rakentamiseksi. Lisäksi todetaan että osayleiskaava on ns. tuulivoimaa koskeva hankekaava, jossa pyritään ratkaisemaan vain tuulivoiman kannalta tarpeelliset maankäyttökysymykset. Alustavasti alueelle on suunniteltu 28 tuulivoimalaa. Metsähallitus Laatumaa korvaa kunnalle sopimusaluetta koskevan yleiskaavan laatimisen kustannukset. Kaavan laatijaksi on hyväksytty Pöyry Finland Oy. Kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2013 ja kaavaehdotus tuli nähtäville joulukuussa 2013 ja etenee hyväksymiskäsittelyyn 2014. Lumivaaran tuulipuistohanke, Otsotuuli Oy Otsotuuli Oy suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Lumivaaran alueelle. Yhtiö on UPM- Kymmene Oyj:n ja Element Powerin omistama yhteisyritys. Hyrynsalmen kunnanhallitus on päättänyt 4.6.2013 maanomistajan esityksestä käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Lumivaaran alueelle. Kaavassa määritellään mm. voimaloille sallittavat sijoituspaikat, enimmäismäärät ja -korkeudet. Kaavassa voidaan antaa myös määräyksiä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Tuulivoimahanke sijoittuu UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle alueelle. Hankealue on noin 457 ha laajuinen. Osayleiskaavan alustavana suunnittelualueena on hankealue. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu kaavoitustyön aikana. Hankkeesta tehdään myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). YVA valmistuu kesään mennessä, jolloin myös kaavaluonnos voidaan asettaa nähtäville. Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua loppuvuonna 2014 ja kaava voidaan hyväksyä maalis-huhtikuussa 2015. Iso Tuomivaaran tuulipuistohanke, Otsotuuli Oy Otsotuuli Oy suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Iso Tuomivaaran alueelle. Yhtiö on UPM-Kymmene Oyj:n ja Element Powerin omistama yhteisyritys. Hyrynsalmen kunnanhallitus on päättänyt 4.6.2013 maanomistajan esityksestä käynnistää oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen Ison Tuomivaaran alueelle. Kaavassa määritellään mm. voimaloille sallittavat sijoituspaikat, enimmäismäärät ja -korkeudet. Kaavassa voidaan antaa myös määräyksiä haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Tuulivoimahanke sijoittuu UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle alueelle. Hankealue on noin 276 ha laajuinen. Osayleiskaavan alustavana suunnittelualueena on hankealue. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu kaavoitustyön aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville marraskuussa 2013 ja kaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua alkuvuoden 2014 aikana. Kaavaehdotus valmistuu kesällä ja kaava voitaisiin hyväksyä loppuvuodesta 2014. Kaavoitusprosessin aikana järjestetään yleisötilaisuuksia. 4
Tulossa: Lumivaaran tuulipuistohanke, Prokon Wind Energy Finland Oy Prokon Wind Energy Finland Oy on tehnyt esityksen tuulivoimayleiskaavan laatimisesta Lumivaaran alueelle. Kunnanhallitus on kesäkuussa 2013 hyväksynyt esityksen ja kaavoitus käynnistyy loppuvuonna 2013. Hankealue sijaitsee Otsotuuli Oy:n hankealueen vieressä noin 10 km Hyrynsalmen kirkonkylältä lounaaseen. Alueen laajuus on noin 340 ha. Hankealueelle on suunniteltu 8 kpl 3 MW:n tuulivoimalaa. Kaavahanke tulee vireille huhtikuussa 2014. 2.4. Asemakaava Asemakaavoituksen tarkoituksena on alueiden yksityiskohtainen järjestäminen. Kunnan on laadittava asemakaava ja pidettävä se ajan tasalla siten kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttävät. 2.4.1. Voimassa olevat asemakaavat: Hyrynsalmen keskustan ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu vuonna 1956. Siihen on tehty muutoksia ja laajennuksia seuraavasti: Hyrynsalmen kunnan voimassa olevat asemakaavat Kaavan nimi Hyväksytty Vahvistettu Laadintanormi Näätäharjun rakennuskaava 1974 Rakl Tornimäen rakennuskaava 1977 Rakl Kiviön rakennuskaava 1979 Rakl Kirkonseutu poistettu rakennuskaavasta 1984 Rakl Istonniemen rakennuskaava 1985 Rakl Asemanmäen rakennuskaava 1986 Rakl Kiviön rakennuskaavan muutos 1987 Rakl Istonniemen rakennuskaavan muutos 1993 Rakl Ukkohallan rakennuskaava 1994 Rakl Valtatie 5 risteysalueen rakennuskaavan muutos 1996 Rakl Tervatörmän asemakaava 2002 MRL Istonniemi, kortteli 80 2002 MRL Hyrynsalmen kirkonkylän asemakaavan muutos ja 2003 Rakl laajennus Istonniemi, kortteli 79 2012 MRL Asemanmäen asemakaava-alue, Vasara-Aho Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavamuutoksen 24.5.2007. Saunamaan asemakaava 5
Ukkohallan saunamaan asemakaava on laadittu laskettelurinteiden ja asuntovaunualueen väliselle alueelle. Tärkeimmät palvelut ja yleinen pysäköinti on keskitetty Ukkohallantien varteen laskettelukeskuksen välittömään läheisyyteen. Palvelualueiden ja Syväjärven väliin jäävä rantavyöhyke on varattu virkistyskäyttöön. Yleisen pysäköintialueen kaakkoispuolelle on sijoitettu matkailua palvelevien rakennusten ja lomarakennusten korttelialueita. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 15.11.2006. Ukkohallan asemakaavan muutos, kortteli 18 Kortteliin 18 laadittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman kesällä 2006. Asemakaavan muutoksella muodostettiin yhdestä matkailupalvelujen rakennuspaikasta kuusi erillisten loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Ukkohallan asemakaavan muutos (Syväjärven pohjoispuoli) Syväjärven pohjoispuolelle laaditun asemakaavan muutoksen avulla pystytään toteuttamaan matkailukeskuksen keskeiselle loma-asuntoalueelle tiiviitä korttelialueita, jotka tukeutuvat olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Syväjärven pohjoispuolen asemakaavamuutoksen 28.8.2008. Ukkohallan asemakaavan muutos (Syväjärven koillisosa) Keskeisen sijaintinsa vuoksi Syväjärven koillisosan ranta-alue on varattu suurimmalta osaltaan loma-asumisen ja matkailupalvelujen käyttöön. Yleinen pysäköinti on sijoitettu Ukkohallantien varteen kaava-alueen koillisreunaan, jossa se palvelee yhdessä viereisen rantavirkistysalueen kanssa yhteytenä Syväjärvelle. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Syväjärven koillisosan asemakaavan 27.5.2010. Vonkan leirintäalueen asemakaava Vonkan asemakaava-alueen maanomistajia ovat UPM-Kymmene ja Hyrynsalmen kunta. Asemakaavaratkaisu turvaa leirintäaluetoiminnan ja mahdollistaa myös loma-asuntorakentamisen. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vonkan asemakaavan 28.8.2008. 2.4.2. Vireillä olevat asemakaavat Tulossa: Ukkohallan ydinalueen asemakaavan kaavamuutos (Saunamaan kaava) Ukkohallan ydinalueen yritystoimintojen kehittämiseksi ja maankäytöllisten edellytysten varmistamiseksi on tarpeellista käynnistää asemakaavan muutos Saunamaan asemakaavaan. Kaavassa tarkasteltavia asioita ovat mm. Ukkohallantien liikenteellinen tarkastelu kaavamuutosalueella, pysäköintialueiden laajentaminen, lämpökeskuksen pysyvän paikan osoittaminen sekä korttelin 62 mahdollinen laajentaminen ja rakennusoikeuksien tarkasteleminen osassa korttelia 61. Kaavoitus alkaa 2013 loppuvuoden aikana ja kaava valmistuu keväällä 2014. 6
Kirkonkylän asemakaavan muutos Iston koulun ympäristössä Iston koulu on lakkautettu ja tiloja on jäänyt tyhjilleen. Uusien käyttötarkoitusten mahdollistamiseksi ympäristölautakunta on päättänyt käynnistää kaavoituksen 7.11.2013. Iston koulu on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluu lisäksi Taitolan rakennus, jonka tuleva käyttö, mahdollinen suojelu tai purkaminen ratkaistaan suunnittelun kautta. Asemakaavamuutos valmistuu vuoden 2014 aikana. 2.5. Rantaasemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ranta-alueet kuuluvat suunnittelutarpeen piiriin, jolloin uuden rakennuksen rakentaminen rannalle edellyttää asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen ranta-asemakaavoitukseen ryhtymistä on kuitenkin oltava yhteydessä kuntaa ja toimitettava kunnalle MRL 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Voimassa olevat ranta-asemakaavat: Hyrynsalmen kunnan voimassa olevat ranta-asemakaavat Kaavan nimi Hyväksytty Vahvistettu Laadintanormi Myllyniemen rantakaava 1977 Rakl Salmijärven rantakaava 1982 Rakl Törisevän rantakaava 1993 Rakl Hyrynrannan rantakaava 1993 Rakl Nuottimäen rantakaava 1994 Rakl Hietalahden rantakaava 1996 Rakl Kalliojärven rantakaava 1997 Rakl Hyrynsalmen vanhan saha-alueen rantakaava 2001 Rakl Hyrynrannan ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen 2002 MRL Mikitänjärven ranta-asemakaava 2014 7
2.5.2 Vireillä olevat ranta-asemakaavat Kalliojärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Hyrynsalmen ympäristölautakunta on saattanut vireille 22.11.2012 maanomistajan aloitteesta Kalliojärven ranta-asemakaavan osittaisen muutoksen ja laajennuksen ranta-asemakaavan. Kaava-alue on Kytömäen kylällä tilojen Väisälä 52:4, Kivenkuve 31:3, Sääskenkolo 31:5, Umpimähkä 31:6 ja Kalliotupa 31:1 alueilla. Kaavoitustyön tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että yhteisrantaiset matkailua palveleviin tarkoituksiin varatut korttelit muutetaan omarantaisiksi. Kaavan rakennusoikeutta supistetaan ja kaavamääräykset saatetaan ajan tasalle. Kaavan laatijana on Kimmo- Kaava, jossa vastaavana suunnittelijana toimii DI Kimmo Mustonen. Maanomistajat maksavat kaikki kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset. Ranta-asemakaavan luonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä 26.2. 25.3.2013 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä 7.5.-7.6.2013. Saadun palautteen perusteella kaavoitettavaa aluetta laajennettaneen. Kaava asetetaan uudelleen ehdotuksena nähtäville. Tulossa: Hietalahden ranta-asemakaavan osittainen muutos Maanomistajilta on tullut aloite muuttaa Hietalahden ranta-asemakaavaa kortteleissa 8-10. Muutosalue sijaitsee Hyrynjärven itärannalla noin viiden kilometrin päässä taajamasta. Korttelit ovat loma-asuntoalueita ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta. Muutoksia on tulossa käyttötarkoituksiin sekä rakennusoikeuteen. Kaava saatetaan vireille talvella 2014 ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville keväällä 2014. 2.6 Maankäytön suunnittelutarpeet Hyrynsalmella Suunnittelutarvealueet edellyttävät yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. Hyrynsalmen kunnan rakennusjärjestyksessä on määrätty suunnittelutarvealueita kirkonkylän ja Ukkohallan rinnekeskuksen ympärille. Lisäksi lakisääteinen suunnittelutarvekynnys ylittyy mm. Kangasjärven alueella. 2.6.1 Ukkohalla Ukkohallan länsiosan kaavallinen tarkastelu Hyrynsalmen kunta omistaa Syväjärven länsipuolella laajan maa-alueen, jonka vaihtoehtoisia maankäyttömuotoja olisi tarpeen tarkastella. Tarkoituksenmukainen kaava olisi yleispiirteinen, yleiskaavatasoinen ns. strateginen yleiskaava. 2.6.2 Kirkonkylä Kiviön alueen asemakaavan laajentamisen pohjaksi tulee laatia maankäytön kehittämissuunnitelma, jossa tarkastellaan aluerakenteen vaihtoehtoja ja rakentamistehokkuutta. 8
3. Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus 3.1. Kaavoitusmenettelyn prosessikaavio Kaikentasoisten kaavaprosessien keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus ja osallisuus. Kaavasuunnittelun osallisia ovat kohdealueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kunnan toiminta Osallisen vaikutusmahdollisuus Vireille asettaminen, OAS - Kunnan päätös kaavan laatimisesta - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen ja nähtäville asettaminen koko kaavaprosessin ajaksi. Mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen laatiminen. Kaavaluonnos nähtäville Mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen kirjallisesti tai suullisesti kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa sekä kaavaluonnoksen nähtävänä pidon aikana. Viranomaisten lausunnot kaavaluonnoksesta Laaditaan kaavaehdotus luonnoksen ja mielipiteiden perusteella. Kaavaehdotus nähtäville Vähäistä suurempia muutoksia ehdotukseen UUSI NÄHTÄVILLÄPITO Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus muistutusten tekemiseen, kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisten lausunnot kaavaehdotuksesta Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätös Valitus kaavapäätöksestä Oulun hallintooikeuteen. - Kunnallisvalitus Jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Lainvoimainen päätös, päätöksen voimaantulosta ilmoittaminen 9
4. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten lisäksi on noudatettava rakennusjärjestystä, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.6.2013 ja ollut käytössä 1.8.2013 lähtien. Rakennusjärjestyksessä on annettu paikallista rakentamista koskevia ohjeita mm. tarvittavista luvista, sallitun rakentamisen määrästä ja laadusta, rakennuspaikasta, vesihuollosta ja ympäristönsuojelusta. 5. Lisätiedot Lisätietoja kaavahankkeista antaa Hyrynsalmen kunnan tekninen toimisto. rakennustarkastaja Raimo Kuvaja 044 7104420 raimo.kuvaja@hyrynsalmi.fi aluearkkitehti Ulla-Maija Oikarinen 040 8427623 ulla-maija.oikarinen@puolanka.fi Hyrynsalmella 10.3.2014 Ulla-Maija Oikarinen aluearkkitehti 10