Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Muistio: 19.1.2016 klo 14.00-15.45 Pellava-kokouskeskus, nh. Tammer (Kelloportinkatu 1B, Tampere) 9.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi
Kokoukseen osallistuneet Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Arto Lemmetty, Tampere Pirkko Lindström, Juupajoki Janita Koivisto, Pälkäne Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto/sitra Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Riku Immonen, TE-toimisto Merja Litmanen, Pirkkala Kari Hakari, Pirkanmaan liitto Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto 9.2.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi
1. Lakiluonnokset: valinnanvapaus Kristiina antoi katsauksen lakiluonnosten hahmottelemaan valinnanvapauteen (ks. tarkemmin liite 1). Valinnanvapausmalliin on tulossa neljä eri vaihtoehtoa, josta asiakas voi valita. 1) Perustason SOTE-keskus (valinnanvapauden piirissä olevat perustason palvelut, ml. suunhoito, maksuseteli) on valinnanvapauden perusrunkona. Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa 2) maakunnan liikelaitoksen palveluista (maakunnan itse tuottamat palvelut kuten päivystys ja erikoissairaanhoito). Lisäksi valinnanvapautta laajentavat liikelaitoksen myöntämä 3) asiakasseteli ja 4) henkilökohtainen budjetointi. Myös kasvupalveluiden puolelle on suunniteltu valinnanvapauteen kannustavia mekanismeja. Valinnanvapauden taso ja laajuus on pitkälti maakunnan oma strateginen valinta, joka linjataan maakuntastrategiassa. Keskusteltiin maakunnan järjestäjän keskeisistä tehtävistä. SOTE:ssa erilaisia elämäntilanteita lähestytään asiakassegmentoinnin kautta, joka ohjaa myös järjestämisen näkökulmaa. Pohdittiin, onko samanlaista ajattelua esimerkiksi MAKU:n kasvupuolella. Kasvupalveluita organisoidaan enemmänkin asiakokonaisuuksien pohjalta (esimerkiksi kasvupalvelut yritys- ja henkilöasiakkaille). Järjestäjän keskeinen tehtävä on hallita maakunnan tehtäväkokonaisuutta. Tämän vuoksi palveluverkko sekä sen suhde kuntien toimintaan on ymmärrettävä laajasti (yhteispalvelupisteet, digitaalisuus, palvelujen saavutettavuus). Keskeiseksi järjestäjän tehtäväksi koettiin myös markkinoiden hallinta. Järjestäjällä pitää olla vahva näkemys markkinoiden tilanteesta ja kyvykkyyksistä hoitaa sille mahdollisesti tuotettavaksi annettavia tehtäviä. Lisäksi eri tasoilla tapahtuvan kehittämisen hallinta ja tunnistaminen on hyvin tärkeä osa järjestäjän tehtäväkokonaisuutta. Tähän liittyy myös markkinoiden proaktiivinen kehittäminen yhteistyössä tuottajien kanssa. Vaikuttavuuden näkökulmasta palveluketjujen hallinta kriittistä. Todettiin tiedon hallinnan ja tiedolla johtamisen merkitys järjestäjän tehtävien hoidossa. 9.2.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi
2. Allianssimalli osana maakunnallisen järjestäjän tehtävää Kristiina esitteli järjestäjän työkalupakkia. Keskusteltiin Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimallista, jossa toiminnan mittarit pyritään rakentamaan vaikuttavuuden kautta (esimerkiksi tesomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen). Allianssin osapuolet tilaaja ja tuottaja tekevät yhteisen sopimuksen, jossa määritellään yhdessä hankkeen riskien ja hyötyjen jakautumisesta. Siinä määritellään myös yhteiset tavoitteet ja se perustuu open bookperiaateelle (osapuolten välisen luottamuksen rakentaminen ja syvällinen tiimityöskentely). Merkittävin ero perinteiseen projektiorganisaatioon on juuri yhteinen tavoitteistaminen ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen sekä toimijoiden intressi kehittää toimintaa samaan suuntaan. Tuloksista kaikki allianssin osapuolet saavat kannustimen, myös riskit kannetaan yhteisvastuullisesti. Haasteena hyvinvointikeskuksen allianssimallille on käyttävätkö tulevat asiakkaat juuri hyvinvointikeskusta vapaan valinnan kentässä. Lisäksi keskusteltiin siitä voiko maakunta olla sopimusosapuolena allianssissa. Sovittiin, että ryhmän on selvitettävä voiko toimintamalli olla osana uuden maakunnan työkalupakkia. 3. Väliraporttirungon esittely Keskusteltiin väliraporttirungosta ja sen sisällöistä ryhmän näkökulmasta. Sovittiin että kirjoitetaan auki Järjestäjän ja tuottajan roolit ja Konsernirakenne ja johtaminen teemaryhmien tehtävienjako. Nykytilan kartoittamisen suhteen ainakin laaja hankekirjo on kartoitettava. Sovittiin, että seuraavaan kokoukseen valmistellaan väliraporttiluonnos, josta keskustellaan. Raporttia voidaan työstää myös MyPirkanmaan työtilan puolella. 9.2.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi
4. STM järjestäminen paperin (luonnos) esittely STM:n laatima järjestämistä ohjeistava dokumentti tulee olemaan osa alueuudistus.fi-sivujen tiekarttaa. Kristiina esitteli luonnoksen aihealueet. Todettiin, että STM:n runkoon tuottaman sisältö on lakipainotteista. On tarpeen tuottaa siihen enemmän toiminnallista näkökulmaa sekä kuvausta käytännön toimintamalleista. Dokumentin olisi katettava kaikki maakunnan tehtäväkokonaisuudet ja sen otsikot olisi hyvä muuttaa paremmin maakunnan tehtäväkokonaisuuksiin sopiviksi. Tuotiin esiin ajatus, että JT-teemaryhmän loppuraportointi tuottaisi järjestämisen dokumentin, joka on yhdenmukainen kansallisen järjestämisen kuvauksen kanssa. Tavoitteena olisi siis tuottaa sisältöä kansalliseen paperiin. Haastaviksi kokonaisuuksiksi mainittiin valinnanvapaus yhdistettynä allianssihankkeisiin, asukkaiden osallistaminen sekä eri palvelutarpeiden arviointiprosessit. Tiedoksi: TEM tekee maakuntakierrokset kasvupalveluiden merkeissä keväällä. Teemaryhmä kokoontuu seuraavan kerran 15.2. klo 14 alkaen Pellava-kokouskeskuksen kokoushuone Koskessa. 9.2.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi