Missä on ergonomia? Suomen Ergonomiayhdistyksen kevätseminaari, pe 12.5.2017 Helsinki, Business Meeting Park, Forum Ylitarkastaja Hannu Stålhammar STM/Työsuojeluosasto 1
Puheenvuoron teemat 1. Mitä ergonomiatoimintaa edustamallasi taholla on? 2. Mikä ohjaa toimintaanne siinä? 3. Tähtääkö toiminta työolosuhteiden, ympäristön ja työn kehittämiseen vai kohdistuuko toiminta pääosin työntekijään? 4. Miten toiminta jalkautuu työpaikoille ja kuinka se näkyy yrityksen toiminnassa? 2
1. teema: Mitä ergonomiatoimintaa edustamallasi taholla on? 3
Työsuojelun oikeudellista kivijalkaa Uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 3 artiklassa on määräykset siitä kuinka varmistetaan tehokas tapa käyttää oikeutta turvallisiin ja terveellisiin työoloihin (valtiosopimukset 80/2002) ILO:n yleissopimukset (esim. nro 81 ja nro 187) velvoittavat Euroopan unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa mm. erityisesti työympäristön parantamisen alalla työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. 4
Yleissopimus työturvallisuuden ja -terveyden edistämistä (ILO 187/2006) Tässä yleissopimuksessa määräyksiä: kansallisella toimintapolitiikasta kansallisesta työturvallisuus- ja työterveysjärjestelmästä kansallisesta työturvallisuus- ja työterveysohjelmasta kansallisesta ennaltaehkäisevästä työturvallisuus- ja työterveyskulttuurista 5
2. teema: Mikä ohjaa toimintaanne siinä? 6
Puitedirektiivi/Framework directive 89/391/EEC 12th June 1989 Sisältää mm. seuraavat ehkäisyperiaatteet työnantajien noudatettavaksi: Poista vaarat Arvioi vaarat, joita ei voida poistaa Puutu vaaroihin niiden alkulähteillä Sovita työ tekijöilleen 7
3. teema: Tähtääkö toiminta työolosuhteiden, ympäristön ja työn kehittämiseen vai kohdistuuko toiminta pääosin työntekijään? 8
Ergonomiadirektiivin taustahistoriaa viranomaistyönä aloitettiin v. 2006 muistion laatiminen direktiivin sisällöistä 12 kohdan muistioon pyydettiin lausuntoja mm. ERYltä 1. Suunnitteluperiaatteet (Design for all) 2. Yhteisvaikutukset (Combined effects) 3. Jatkuva tarkkailu (Continuous monitoring) 4. Pätevät henkilöt ja menetelmät (Competent persons and methods) 5. Taakkojen ja materiaalien nostot ja siirrot (Manual lifting and moving loads and materials) 6. Potilaan tai muun henkilön liikkumisen avustamiseksi tehtävä työ (Work which involves aiding patients or other persons to move) 7. Liikkumisturvallisuus (Safe movement) 8. Toistotyö (Repetitive work) 9. Tietotyö (Information-intensive work) 10.Tavarantoimittajan ja työnantajan välinen yhteistyö (Cooperation between suppliers of goods and the employer) 11.Työntekijöille annettavat tiedot, opetus ja ohjaus (Information, training and guidance for employees) 12.Työntekijän terveydentilan seuranta (Monitoring employees health condition) Lähde: Directive on the prevention of musculoskeletal disorders and injuries (MSD), ergonomics dierective: Finland s objectives, 27.2.2007 9
Ergonomia tulisi huomioida sekä toimintojen suunnittelu-, toteutus-, seuranta- että parantamisvaiheessa. vaiheet edustavat työpaikan jatkuvan parantamisen suunnittelumallia. 1. Ensin suunnitellaan, 2. sen jälkeen tehdään suunnitelmien mukaiset toimenpiteet, 3. sitten arvioidaan ja auditoidaan toiminnan tulokset ja laatu, 4. ja lopuksi tehdään tarvittavat parantamistoimenpiteet, jonka jälkeen seuraa jälleen suunnitteluvaihe (Lecklin 1997). 10
Työntekijän työhyvinvointiin ja suorituskykyyn vaikuttavat tekijät Fyysinen hyvinvointi Tiedot ja taidot osaaminen Psyykkinen hyvinvointi Yksilön hyvinvointi 11 Sosiaaliset kyvyt Sisäiset arvot ja motivaatio
4. teema: Miten toiminta jalkautuu työpaikoille ja kuinka se näkyy yrityksen toiminnassa? 12
ERGONOMEJA TYÖSKENTELEE Asiantuntijoina Erilaisissa kehitystehtävissä Opettajina ja kouluttajina Tutkijoina Työsuojeluhallinnossa ja piireissä Työterveyshuollossa Yrityksissä tuotannonsuunnittelutehtävissä Ergonomia lokakuu 2007 13
Toiminnan jalkauttaminen Muutamia eturivin toimijoita ovat: 250.000 valvontatyöpaikkaa linjaorganisaatioineen ja esimiehineen 60.000-70.000 nimettyä tai valittua työsuojelun yhteistoimintahenkilöä 5.000 työterveyshuollon ammattilaista (noin 1/400 työntekijää) 500 Työterveyslaitoksen asiantuntijaa (noin 1/4000 työntekijää) 370 työpaikkatarkastuksia tekevää työsuojelutarkastajaa TTK, TSR, TVK jne. jne. 14
Työpaikan terveydellisten olosuhteiden arviointi Työpaikan terveydellisten olosuhteiden arviointi Työpaikan 15 13.10.2014 Etunimi Riitta Sukunimi Sauni
Kuinka se näkyy yritystoiminnassa? Menetetyn työpanoksen kustannukset ovat (STM:n laskelmassa ilmoitetuin perustein) Suomessa vuositasolla yhteensä noin 24 miljardia euroa Suuruusluokka: Tonni kuussa/palkansaaja Eri menetelmillä on laskettu yrityksistä koottujen tietojen perusteella että tiedossa ja käytössä olevilla toimenpiteillä menetyksistä voidaan leikata 1-3 miljardia Suuruusluokka: Pari tonnia kuussa/työnantajayritys tai Viitonen tai kymppi päivässä/palkansaaja Vrt: kokonaistuntipalkka (2014) oli keskimäärin 16,40 16
Kiitokset! 17