PL Valtioneuvosto

Samankaltaiset tiedostot
Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

RT ohjetiedosto huhtikuu 2004 korvaa RT RT PIENTALON PUURAKENTEET

Rakentamisen säädökset muuttuvat, terveellisyyteen liittyvät asetukset. Asiamies Jani Kemppainen

Ympäristöministeriön asetus

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen valmistelu

RVP-S-RF-73 LUMEN HAITALLINEN TUNKEUTUMINEN YLÄPOHJAAN

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

RVP-S/T-RF-75. Pätevyyslautakunta: Rakennusfysiikan suunnittelija

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

LAUSUNTO Hämeenlinnan lyseon lukio Hämeenlinnan kaupunki

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

Lausuntopyyntö luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennuksen kosteusteknisestä

Kurikantie 7, Kurikka. Liikerakennuksen kuntokatselmus klo 10.00

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

HalliPES 1.0 OSA 4: KATTOELEMENTTITYYPIT

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa Työnumero:

Knuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Kosteus MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 1998

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

HARJURINTEEN KOULU/UUSI OSA. Tapani Moilanen Ryhmäpäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm

Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

1950-LUVUN OMAKOTITALON PERUSKORJAUKSEN VIRHEET KOSTEIDEN TILOJEN KORJAUKSESSA JA NIIDEN UUDELLEEN KORJAUS


Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm:

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

Case Haukkavuoren koulu

MÄRKÄTILAREMONTTI HANKKEEN KULKU

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät Juhani Pirinen, TkT

RVP-S-RF-61. Pätevyyslautakunta: Rakennusfysiikan suunnittelija , päivitetty

HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN

Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari

PERUSTUSRATKAISUT. Leca sora. ryömintätilassa / korvaa esitteen 3-12 /

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN KOSTEUSTEKNISESTÄ TOIMIVUUDESTA

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Finnmap Consulting Oy SSM

Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

C2 Kosteus, määräykset ja ohjeet asetusluonnos

Opinnäytetyö, seminaari. Sisäilmakohteen tutkimus ja korjaustyön valvonta Eveliina Mattila RTA-koulutus, RATEKO/SAMK

RVP-S-RF-67 KELLARIN SEINÄN SISÄPUOLISEN LÄMMÖNERISTYKSEN VAURIOITUMINEN

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

KOULURAKENNUKSEN KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS. Tiina Janhunen Suomen Sisäilmakeskus Oy RTA2

LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset

SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari

TEKNINEN TIEDOTE Ulkoilmalla tuuletettu puualapohja

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

Eri ikäisten kuntarakennusten korjaustarpeet. Petri Annila

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

KK-Kartoitus RAPORTTI 106/2017 1/8

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

Puu pintamateriaalina_halli

Työn nro. PL Forssa puh Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennuslupanumero Rakennettavat rakennukset. Kylä Tilan nimi

ASENNUSOHJE ALUSKATTEET

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

Rakentamismääräysten säädösmuutokset kosteudenhallinta kosteusasetuksessa

RVP-S-RF-61 RYÖMINTÄTILAISEN ALAPOHJAN KOSTEUDEN POISTO EI TOIMI

RIL Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

SISÄILMAN LAATU. Mika Korpi

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

Uusien rakentamismääräysten vaikutus sisäilmastoon. Sisäilmastoluokitus 2018 julkistamistilaisuus Säätytalo Yli-insinööri Katja Outinen

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: Ilkka Meriläinen

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

Transkriptio:

Ympäristöministeriö Kirjaamo@ym.fi 3.3.2017 Helsinki PL 35 00023 Valtioneuvosto Paroc Oy Ab kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto rakennusten kosteusteknistä toimivuutta koskevaan ympäristöministeriön asetusluonnokseen YM11:00/2016. Asetusluonnos on hyvin selkeä, johdonmukainen ja helposti luettava. Mielestämme asetuksessa on esitetty riittävät vaatimukset rakenteiden kosteustekniselle toimivuudelle. Rakennusten kosteusvauriot eivät kuitenkaan yleensä johdu rakenteista, vaan monen kosteusongelman taustalla ovat rakennusvirheet, piittaamattomuus, tarvikkeiden ja laitteiden ikääntyminen sekä käytönaikaisen säästön tavoittelu. Jos tila on suunniteltu lämpimäksi ja sen toiminta edellyttää koneellista ilmanvaihtoa, tulee asetuksessa edellyttää minimilämpötila ja ilmanvaihtotaso ajalle, jolloin rakennus on poissa käytöstä. Yhtenä kosteusvaurioiden lähteenä toimivat rakenteiden sisään kätketyt vesiputket. Asetuksessa tulisi ottaa kantaa putkien sijoitukseen rakenteissa niin, että vuototapauksessa vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Mahdollinen ylimääräinen kosteusrasitus automaattisella sammutuslaitteistolla varustetuissa tiloissa tulee ohjeistaa huomioonotettavaksi suunnittelussa. Vikatilanteissa laitteistot saattavat käynnistyä ilman syytä ja kastella rakenteet. Millä turvataan rakenteiden kuivanapysyminen näissä tilanteissa? Lisäksi ohjeesta tulisi löytyä kriteerit sisätilojen suhteelliselle kosteudelle, jotta normaaliksi suunnitellusta tilasta ei muodostu kosteusteknisesti vaativa tila. Myös siivouksen rooli ylimääräisen kosteuden lähteenä tulisi korostaa ja letkupesu kieltää ainakin tiloissa, joissa ei ole kunnollista vesieristystä. 1(6)

Toivoisimme lisäksi tarkennusta seuraaviin asetuksen pykäliin: - 2 Määritelmät - Määritelmien kohdat 25) tuuletustila ja 26) tuuletusväli tulee yhdenmukaistaa palomääräysten tekstin kanssa. Palomääräyksissä käytetään mm. termiä ontelo. Perustelu: Ymmärrettävyyden kannalta eri asetuksissa tulee käyttää yhdenmukaista termistöä. - Lisätään määritelmä epäjatkuvat katteet Perustelu: Pykälässä 32 puhutaan epäjatkuvista katteista, mutta termiä ei ole määritelty. - 7 Tuuletustila ja väli - Lisätään muistioon tuuletusrakojen/aukkojen mitoitusohje (esim. liitteen 1 mukaisesti) Perustelu: Nykyinen C4, lämmöneristystä kokeva ohje tuulensuojatuotteen ilmanläpäisevyydestä on hyvin tiukka. C4, Lämmöneristys, ohjeet (2003) 3.3 Suojaaminen tuulelta ja ilmavirtauksilta 3.3.1 Mikäli lämmöneristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvon soveltaminen edellyttää tuulensuojaa eikä rakenteessa ole muuta tarkoitusta varten tehtyä myös tuulensuojana toimivaa kerrosta, suojataan lämmöneristys erillisellä tuulensuojalla. Tuulensuojan ilmanläpäisykerroin saa olla enintään 10 10-6 m3/(m2 s Pa). Tämä ohje rajoittaa tuulensuojana käytettävien tuotteiden määrää. Tuuletusvälien ilmavirran paremmalla hallinnalla voitaisiin tuulensuojana käyttää hieman huokoisempia tuotteita, jotka osaltaan mahdollistaisivat rakenteiden paremman kuivumisen. - 22 Ryömintätilainen alapohja - Tähän kohtaan olisi syytä lisätä maininta läpivientiputkien eristystarpeesta. Perustelu: Alapohjan läpi tuodaan rakennuksen sisätiloihin erinäinen määrä läpivientiputkia, kuten viemäreitä. Näiden eristystarpeesta ei kuitenkaan anneta minkäänlaista ohjeistusta. 2(6)

- 23 Ryömintätilan tuuletus, 2. Momentti - Tähän kohtaan olisi syytä lisätä maininta ryömintätilasta katolle vietävien tuuletusputkien eristystarpeesta. Perustelu: Jos ryömintätilasta katolle johdettavat tuuletusputket läpäisevät alapohjan, välipohjan ja yläpohjan, tulee esittää määräys siitä, miten tuuletusputkien kosteustekninen toiminta varmistetaan. Ryömintätilasta lähtevässä tuuletusputkessa ilman lämpötila on alhaisempi kuin ympäröivän sisäilman lämpötila huonetiloissa, joiden läpi tuuletusputki johdetaan. - 25 Maanvastaiset seinärakenteet - Pykälä ei huomioi matalia perusmuureja, joissa lämmöneristys on rakenteen sisäpuolella. Näille rakenteille tulisi lisätä ohjeistus perusmuurin/anturan ulkopuolella käytettävästä patolevystä ja/tai bitumikermistä. Perustelu: Nykyisessä asetusluonnoksen tekstissä keskitytään vain kellarin seiniin, joten ohjeistus perusmuurirakenteille puuttuu kokonaan. - 27 Ulkoseinän rakenteet, 2. Momentti - Tähän kohtaan olisi syytä lisätä maininta ulkoseinärakenteen läpivientien eristystarpeesta. Perustelu: Ulkoseinärakenteen läpivienneillä on olennainen vaikutus ulkoseinärakenteen vesihöyry- ja ilmatiiviyteen. - 33 Yläpohjan rakenteet ja tuuletus - Pykälän ensimmäisessä momentissa puhutaan kattoon kertyvästä kosteudesta. Muutetaan: Yläpohjan eri materiaalikerrokset ja rakenteiden tuuletus on suunniteltava siten, ettei yläpohjarakenteisiin pääse kertymään.. - Saman momentin toinen lause tulisi kirjoittaa muotoon: Kosteuden tulee päästä poistumaan luonnollisen ilmanvaihdon kautta. - Toisen momentin lause ei ole ymmärrettävä. Sisältöä voisi yksinkertaistaa ja todeta, että tuuletetuissa ristikkorakenteisissa yläpohjissa tulee käyttää aina höyrysulkua. - Perustelumuistiossa todetaan, että hyvin loivilla katoilla (1:40 tai loivempi) tuuletustilan ohjeellinen korkeus on 300mm. Tässä lienee syytä tarkentaa millainen rakenne on kyseessä ja selventää ero mm. suoraan kantavan eristekerroksen päälle asennettaviin kermikatteisiin. 3(6)

Perustelu: Ensimmäisessä momentissa on ilmeisesti kirjoitusvirhe. Yläpohjissa on suurin riski ilmavuotojen kautta tapahtuvalle vesihöyryn diffuusiolle ja kondensoitumiselle, joten pelkkä ilmansulku ei ole yleensä riittävä. Yläpohjissa tulee siis aina käyttää höyrysulkua. Muistion ohje on myös näiltä osin varsin epäselvä ja vaatii yksinkertaistamista. - 34 Märkätilan suunnitteluperusteet - Lisätään kohtaan vaatimus tehostetusta sisäilmankosteuden poistosta, joko ilmanvaihdon tai avattavan ikkunan kautta. - Lisätään kohtaan maininta kylmävesiputkien kondenssieristeiden tärkeydestä. - Lisätään saunatiloja koskeva huomautus höyrynsulun lämmönkestävyydestä. Perustelu: Rakenteet eivät aiheuta kosteusvaurioita vaan niihin kohdistuvat rasitukset. Rakennuksen sisäilman kosteus on pystyttävä pitämään alhaisena, jotta rakenteisiin kohdistuvat riskit saadaan minimoitua. - 36 Märkätilan pinnoitteet - Lisätään kohtaan vaatimus kaikkien lattiakaivollisten asuintilojen lattioiden vedeneristämisestä. Muutetaan ensimmäisen momentin ensimmäinen lause seuraavasti: Lattiakaivollisten tilojen lattiapäällysteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattian päällysteen alle on tehtävä erillinen vedeneristys. Seinäpintojen vedeneristys on tehtävä tiloihin, jossa pinnat ovat alttiina roiskevedelle. Perustelu: Määrittelyn mukaan märkätiloihin kuuluvat myös muut kuin pesutilat. Tiloissa, joissa on lattiakaivo, käytetään vettä yleensä ronskimmin kuin kuivissa tiloissa esim. siivouksen yhteydessä. Tästä syystä kaikkien lattiakaivollisten tilojen tulee olla vedeneristetyt. - 40 Rakennustuotteet - Rakennustuotteiden toimivuuden kannalta merkittävien olennaisten vaatimusten listalle on lisättävä tuotteiden mittapysyvyys eri lämpötiloissa. - Lisätään pykälän toiseen momenttiin lause: Mikäli tuotteen sijainti rakenteessa edellyttää lämpötilan, kosteuden, säteilyn, tuulen tai mekaanisten rasitusten kestävyyttä, tulee nämä huomioida tuotteiden valinnassa. Katteiden ja julkisivuverhousten takana olevat rakenteet suunnitellaan pysymään kuivina. 4(6)

- Otetaan alkalinkestävyys pois rakennustuotteiden ominaisuuksien vaatimuslistalta ja lisätään kolmannen momentin loppuun uusi lause: Rakennustuotteet eivät saa syövyttää ympärillään olevia materiaaleja muodostamalla kosteuden kanssa joko liian alkalisen tai happaman ympäristön. Perustelu: Mikäli tuotteet kutistuvat tai paisuvat lämpötilojen vaihdellessa, saattaa ilmatiiviiksi tarkoitettuihin rakenteisiin muodostua esim. talviaikaan rakoja. Asetuksessa olisi hyvä ohjeistaa kriteerit mittapysyvyydelle sekä myös muille listalla mainituille ominaisuuksille. Koska rakenteet koostuvat monista eri rakennustuotteista ja materiaaleista, tulee asetuksessa ohjeistaa, että mikään toisiinsa liittyvä materiaali ei saa heikentää toista esim. aiheuttamalla syöpymistä tai metalliosien korroosiota. Asetusluonnoksessa on kokonaan jätetty pois nykyisen RakMk osan C2 luvun 8 määräykset ja ohjeet. Esitämme asetusluonnokseen lisättäväksi uuden pykälän vastaavan tasoisella sisällöllä, esimerkiksi seuraavasti: - xx Talotekniset järjestelmät Rakennuksen taloteknisten järjestelmien putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä ja varustettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy ja ettei putkien, kanavien tai laitteiden pinoille tiivisty haitallisesti vettä tai tiivistyvä vesi on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta. Jos putken, kanavan tai laitteen pintaan voi tiivistyä haitallisesti vesihyöryä, on käytettävä kondenssisuojaeristystä tai tiivistyvä vesi on kerättävä ja johdettava hallitusti viemäriin. Kondenssiveden keruualtaiden tulee olla helposti puhdistettavia ja kallistettuja niin, ettei vesi jää seisomaan altaaseen. HUOM! Taloteknisiä järjestelmiä koskevassa uudessa pykälässä voisi esittää kaikki nykyisen RakMk osan C2 luvun 8.1 ohjeet. Yllä on esitetty vain eristämisen kannalta kriittisin ohje eli vaatimus kondenssieristämisestä. Tämä lausuntokirje on toimitettu sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@ym.fi. Paroc Oy Ab:n puolesta Susanna Tykkä-Vedder 5(6)

Liite 1 Avohuokoisen eristeen tuulensuojan valinta Ilmanläpäisevyys(paksuudesta riippumaton) l arvo m 3 /Pa m s 10-6 EN 29053 Ilmavirran vastus (paksuudesta riippumaton) r, r=1/l Pa s m/m 3 tai kpa s/m 2 Määritelty ilmavirranvastus Rs, Rs = r x d kpa m s/m 2 Tarvittava tuulensuojalevyn ilmavirranvastus riippuu oleellisesti tuuletusvälissä kulkevan ilmavirran nopeudesta ja varsinaisen lämmöneristeen ilmanläpäisevyydestä. Rakenteen tuuletusväliin johtavilla tuuletusraoilla/aukoilla säädellään ilmavirran nopeutta. Alla olevassa taulukossa on käytetty tuuletusrakojen alalle merkintää Av seinän pituudelle metreissä (m) Taulukko 1 määrittelee tuuletuksen tason Tuuletus Tuuletusraon pinta-ala, Av(cm 2 /m) Rakenne Tuulettumaton tai heikosti tuuletettu Av 5 Ulkoseinät, joissa ei tuuletusta tai vain pienen tuuletusraot Tuuletettu 5 Av 300 Suurin osa tuuletetuista seinärakenteista Hyvin tuuletettu 300 < Av 400 Levyrakenteinen julkisivu, jossa avoimia rakoja 400 cm 2 /m Erittäin hyvin tuuletettu Av > 400 Levyrakenteinen avoin julkisivu, jossa paljon avoimia rakoja >400 cm 2 /m Taulukko 2 antaa vaatimukset tuulensuojalevylle Lämmöneristeen ilmavirranvastus r < 5.2 (kpa s m/m 3 ) 5.2 r < 17 (kpa s m /m 3 ) r 17 (kpa s m/m 3 ) Tuuletusaukkojen pinta-ala (cm 2 /m) Av<300 Rs > 1.2 Rs > 0.85 Eriste ei tarvitse erillistä tuulensuojaa 300 < Av 400 Rs > 1.2 (asennus mekaanisin kiinnikkein) 400 < Av 1000 Rs > 28.6 (asennus mekaanisin kiinikkein) Jos lämmöneristeen ilmavirranvastus on pienempi kuin 17 kpa s/m 2, vaatii eriste suojakseen erillisen tuulensuojan. Tuulensuojan Rs tulee olla yhtäsuuri tai suurempi kuin taulukon 2 minimiarvo. 6(6)