PÄÄTÖS UUDELY/537/07.00/2011 17.5.2011 Annettu julkipanon jälkeen Asia Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Ilmoituksen tekijä Kunnostuskohteen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöllä Asian vireilletulo Helsingin Osuuskauppa Elanto PL 53 00441 Helsinki Kalevalantie 3, Espoo RN:o 49-16-68-1 Kiinteistö Oy Metsäpojankuja 4 Kiinteistöllä on toiminut polttonesteiden jakeluasema 1960-luvulta lähtien. Polttonesteiden jakelun lisäksi kohteessa on ajoneuvojen pesuhalli sekä korjaamohalli. Jakelutoiminnan seurauksena maaperään on päässyt öljyhiilivetyjä. Nykyinen huoltamorakennus puretaan. Myös mittarikatos, mittarit, jalustat, putkistot, nykyiset säiliöt yms. puretaan. Jakelutoiminta siirtyy nykyisen huoltoaseman itäpuolelle. Uusi mittarikatos sekä uudet säiliöt tulevat nykyisten rakenteiden itäpuolelle. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 13.4.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin 29.4.2011 ja 2.5.2011. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Maksu 1 056 Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/537/07.00/2011 2/19 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava kohde sijaitsee Espoon kaupungissa osoitteessa Kalevalantie 3 (Liite 1). Kohde rajautuu eteläpuolella Kalevalantiehen ja itäpuolella viheralueeseen, jonka itäpuolella kulkee Hagalundintie (Kehä I). Pohjois- ja länsipuolella on toimisto- ja liikerakennuksia. Vuonna 1979 vahvistetussa asemakaavassa kiinteistö on merkitty moottoriajoneuvojen ja huoltoaseman korttelialueeksi (AM). Yleiskaavaluonnoksessa (2004) alue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Alueelle on vireillä asemakaavan muutos. Vireillä olevassa asemaakaavaluonnoksessa kohde on kaavoitettu K ja K-1 alueiksi (liike- ja toimistorakennusten korttelialue, K-1 alueella sallitaan myös teollisuus- ja varikkorakennuksia). Espoon kaupungilta 6.5.2011 saadun tiedon mukaan vireillä oleva kaavamuutos säilyttää kunnostettavan kiinteistön huoltoaseman korttelialueena. Massanvaihdon toimenpideraportti. Esso Tapiola. Golder Associates Oy, 2.6.2000. Maaperäsaneerauksen loppuraportti. Oy Esso Ab, huoltoasema, Tapiola, Espoo. PTI-Soil Oy, 13.9.2001. Orsivesipumppauksen toimenpideraportti, Oy Esso Ab, huoltoasema, Tapiola, Espoo. PTI-Soil Oy, 13.12.2001. Coteba Finland Oy. Esso Tapiola maaperätutkimukset. Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi Oy, 7.2.2006. HOK-Elanto, Esso Tapiola. Maaperän haitta-ainetutkimus. FCG IP- Tekniikka Oy, 26.9.2007. HOK-Elanto Liiketoiminta Oy. ABC Tapiola, Espoo. Tutkimusraportti, rakennuksen sisätutkimukset. FCG IP-Tekniikka Oy, 28.1.2008. HOK-Elanto Liiketoiminta Oy. ABC Pohjois-Tapiola. Pilaantuneen maan kunnostussuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, 1.2.2011. Kiinteistö koskevat aikaisemmat viranomaispäätökset Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 628/10.7.2001, joka koski pilaantuneen maaperän puhdistamista dieselpisteen, viemärien ja öljynerottimen alueella. Alueen maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet Maan pinta on kohdealueella noin tasolla +1,3 +2 m mpy. Maanpinta on pääosin asfaltoitu. Viheralueilla pinnassa on ohut humuskerros. Tutkimuksissa todettiin savi noin 2-3 m syvyydellä maanpinnasta. Tämän
UUDELY/537/07.00/2011 3/19 yläpuolella on täyttöä (hiekkaa, soraa ja kiveä, paikoin myös humusta seassa). Mittarikentän alueella on aiempien tutkimusten mukaan noin 0,5 m paksuinen täyttöhiekka, jonka alla on noin 0,5 m lekasoraa. Espoon kaupungin maaperäkartan mukaan alue sijaitsee savialueella, jossa saven paksuus on yli 3 m. Toteutettujen tutkimusten tai aikaisempien kunnostusten yhteydessä ei ole todettu kalliota. Kohteessa aiemmin tehdyissä toimenpiteissä on todettu saven päällä orsivettä. Kohde ei sijaitse vedenoton kannalta tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen (0104902 Puolarmetsä) on noin 6 km. Asemakaavaluonnosselostuksessa on arvioitu pohjavedenpinnan olevan alueella noin tasolla +1 +1,8 m mpy. Todennäköisesti kyseessä on varsinaisen pohjavesivyöhykkeen yläpuolella oleva orsivesikerros. Kohteen pintavedet johdetaan jätevesiviemäriin. Etäisyys lähimpään vesistöön (Maarinlahti) on noin 800 m. Maarinlahti on osa Laajalahden Natura-aluetta. Aikaisemmin toteutetut kunnostustoimenpiteet Kiinteistöllä kunnostettiin pilaantunutta maaperää 12.4. - 14.4.2000 Uudenmaan ympäristökeskuksen suullisella luvalla. Maaperä oli pilaantunut jäteöljysäiliön tulvimisen seurauksena. Loppuraportin (6.6.2000) mukaan kiinteistöltä poistettiin 56,8 tonnia pilaantunutta maata. Huoltorakennuksen alapuoliseen maaperään jäi loppuraportin mukaan kaivuteknisistä syistä maa-ainesta, jonka öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus oli 13 900 mg/kg (näytepiste S16). Lisäksi öljynerottimen viereiseen ja alapuoliseen maaperään jäi maa-ainesta, jonka öljyhiilivetypitoisuus oli 24 800 mg/kg (näytepiste S17). Kiinteistöllä kunnostettiin pilaantunutta maaperää 10.7. - 26.7.2001 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä No YS 628/10.7.2001. Loppuraportin (10.8.2001) mukaan kiinteistöltä poistettiin 434,09 tonnia pilaantunutta maata. Vanhan öljynerottimen ja rakennuksen välissä jatkettiin kunnostusta ja sinne jäi 10 m 3 pilaantunutta maata, jonka öljyhiilivetyjen pitoisuus oli 1 658 mg/kg (tutkimuspiste 49). Näytteenottopisteet S16 ja 49 on merkitty liitteen 2 karttaan. Kiinteistöllä pumpattiin 125 m 3 öljyistä orsivettä öljynerottimen kautta viemäriin. Hiilivetyjä poistettiin maaperästä orsiveden pumppauksen avulla noin 37 g ja haihtuvia hiilivetyjä noin 95 g.
UUDELY/537/07.00/2011 4/19 Kiinteistöllä toteutetut tutkimukset Näytteenotto Vuosi 2005 Marraskuussa 2005 maaperänäytteitä otettiin viidestä tutkimuspisteestä porakonekalustolla (PT1 - PT5). Pisteiden paikat valittiin siten, että huoltoasemakiinteistön maanalaisia rakenteita vaurioittamatta saatiin edustavasti selvitettyä tutkittavan alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet. Pisteet on merkitty liitteen 2 karttaan. Maan pinnasta otettiin näyte noin 0-0,5 m syvyydeltä ja tämän alapuolelta noin metrin kerroksina. Näytteenotto ulotettiin perusmaahan (savi) asti eli noin 2-2,5 m syvyyteen. Kaikista näytteistä tutkittiin haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Viidestä näytteestä analysoitiin C 10 - C 40 -öljyhiilivedyt ja kahdesta näytteestä lisäksi C 4 - C 10 - hiilivedyt laboratoriossa. Vuosi 2007 Syyskuussa 2007 maaperänäytteitä otettiin kuudesta tutkimuspisteestä (TAP1 - TAP6). Tutkimuspisteet kohdistettiin mahdollisimman lähelle todennäköisiä riskikohtia, kuten öljynerottimien ja säiliöiden kohdat, mittarialue ja säiliöiden täyttöpiste. Yksi tutkimuspiste sijoitettiin vesi- /ilmapisteen läheisyyteen (TAP6), missä oli saatujen suullisten tietojen mukaan vuosia sitten tapahtunut bensiinivuoto. Pisteiden sijoittamista lähelle em. kohtia hankaloittivat maanalaiset viemärirakenteet, kalvorakenteet, mittarikatos sekä kaapelit. Pisteiden paikat on esitetty liitteen 2 kartassa. Näytteet otettiin porakonekalustolla metrin välein maanpinnasta lähtien. Näytteenotto ulotettiin saveen asti eli noin 2-3 m syvyyteen maanpinnasta. Kaikista näytteistä tarkasteltiin aistinvaraisesti maalajit, kosteus, haju ja muut normaalista maasta poikkeavat havainnot. Kaikista näytteistä tutkittiin helposti haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Neljän näytteet kokonaisöljypitoisuus määritettiin Petro- FLAGkenttätestillä. Kolme näytettä toimitettiin laboratorioon C 4 - C 40 - öljyhiilivetyanalyysiin. Pisteessä 5 todettiin näytteenoton yhteydessä liuottimen hajua. Tästä johtuen näytteestä TAP5/2-3 m tutkittiin öljyhiilivetyjen lisäksi yleisimmät liuottimet. Vuosi 2008 Tammikuussa 2008 otettiin näytteitä huoltohallin sisäpuolelta lattiabetonista, lattian alapuolisesta maaperästä sekä huoltohallin sisäilmasta. Rakennuksen alapuolisesta maaperästä otettiin näytteitä kolmesta tutkimuspisteestä (N7 - N9). Betonilattian alapuolella oli noin 0,5 m tyhjä tila, jonka alapuolisesta maanpinnasta (0-0,2 m) näytteet otettiin. Näytteenotto toteutettiin käsikairalla. Kaikki näytteet tarkasteltiin aistinvarai-
UUDELY/537/07.00/2011 5/19 Tutkimustulokset sesti näytteenoton yhteydessä. Lisäksi kaikista näytteistä mitattiin helposti haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä PID-mittarilla. Kaikista näytteistä analysoitiin C 4 - C 40 -hiilivedyt -hiilivedyt (sis. BTEX, MTBE, TAME) laboratoriossa. Lattiasta otettiin yksi betoninäyte (N10) kohdasta, joka silmämääräisesti näytti öljyisimmältä. Näyte toimitettiin laboratorioon C 4 - C 40 - öljyhiilivetyanalyysiin. Lisäksi otettiin kaksi ilmanäytettä aktiivihiiliampulleihin (N11 ja N12). Näyte N11 otettiin huoltohallin sisäilmasta ja N12 lattian alapuolisesta tyhjästä tilasta. Näytteistä analysoitiin laboratoriossa haihtuvat orgaaniset yhdisteet (TVOC). Näytteenottopisteiden sijainnit on merkitty liitteen 2 karttaan. Vuonna 2005 otetuissa näytteissä PT1(1,0-1,5 m), PT1(1,5-2,0 m), PT2(1,0-1,5 m), PT3(1,0-1,5 m) ja PT4(1,0-1,5 m) ei todettu asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittäviä bensiini- tai öljyhiilivetypitoisuuksia. Vuonna 2007 otetussa näytteessä TAP1(1-2 m) todettiin öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) pitoisuus 340 mg/kg. Lisäksi näytteessä TAP5(2-3m) todettiin MTBE:n pitoisuus 0,20 mg/kg ja bentseenin pitoisuus 0,03 mg/kg. Vuonna 2008 otetuissa näytteissä N8 ja N9 todettiin raskaiden jakeiden (>C 22 - C 39 ) pitoisuudet 1380 mg/kg ja 820 mg/kg. Lisäksi näytteessä N7 todettiin öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) pitoisuus 330 mg/kg. Sisäilmanäytteen N11 VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 0,5 mg/m 3 ja näytteen N12 (alapohjan alta) <0,1 mg/m 3. Näytteessä N11 BTEX-yhdisteiden, MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet olivat kaikki <0,1 mg/m3. Betoninäytteen yksittäisten haitta-aineiden tulokset alittivat laboratorion määritysrajat. Öljyhiilivetyjen summapitoisuus oli 80 mg/kg. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kriittisinä haitta-aineina maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa tarkastellaan öljyhiilivetyjä (C 5 - C 40 ). Alueen maaperässä todetut öljyhiilivedyt koostuvat pääasiassa raskaista (>C 21 - C 40 ) jakeista. Mittarikentän aluetta ei ole voitu tutkia ja on hyvin mahdollista, että maaperässä on kohonneina pitoisuuksina myös kevyitä ja keskiraskaita jakeita. Arvioinnissa on laadittu käsitteellinen malli, jonka avulla on käsitelty öljyhiilivetyjen mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit, mahdolliset altistujat ja arvioitu altistumisreittien todennäköisyyttä. Käsitteellisen mallin perusteella todetaan, että haitta-aineiden kulkeutumista asuinalueelle
UUDELY/537/07.00/2011 6/19 Esitetty kunnostussuunnitelma ja Maarinlahteen sekä orsiveden juomisen aiheuttamia terveysriskejä arvioidaan tarkemmin. Lisäksi todetaan, ettei ekologisia riskejä ole tarpeen arvioida tarkemmin. Bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien sekä MTBE:n ja TAME:n kulkeutumista kulkeutumista 100 metrin etäisyydelle asuinalueelle ja 800 metrin etäisyydelle meren rantaan selvitettiin laskennallisesti. Laskennassa käytettiin ns. worst case -oletuksia. Lisäksi laskettiin edelliseen kulkeutumislaskentaan perustuen, että orsiveden juominen asuinalueella ei aiheuta hyväksyttävän tason ylittävää riskiä ja meren rannalla orsivesi aiheuta riskiä enää ollenkaan. Mittarikentän alueen maaperässä ylempää ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina kevyistä ja keskiraskaista öljyhiilivedyistä ei laskennan mukaan merkittävää kulkeutumisriskiä eikä terveysriskiä. Arviointiin liittyviksi epävarmuustekijöiksi on tunnistettu tutkimattomat alueet. Lisäksi laskennassa on käytetty useita laskentaohjelman oletusarvoja ja pilaantuneen alueen laajuus, syvyys ja pitoisuudet ovat arvioita. Arvioinnissa todetaan kuitenkin, että lähtötilanne on luotu ylimitoitetuksi ns. worst case tilanteeksi, millä on poistettu lähtötietojen puutteeseen liittyviä epävarmuuksia. Tämän vuoksi laskennan tulosten perusteella voidaan riittävän luotettavasti arvioida mahdollisesti alueella todettavista haitta-ainepitoisuuksista aiheutuvia suurimpia mahdollisia riskejä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostusmenetelmäksi esitetään massanvaihtoa, joka toteutetaan purkutöiden yhteydessä. Alueelta poistetaan riskiarvion mukaisesti ylemmän ohjearvon ylittävät kevyitä ja keskiraskaita öljyjakeita sisältävät maat sekä ohjeellisen ongelmajätteen raja-arvon ylittävät raskaita öljyjakeita sisältävät maat. Mikäli kaikkea pilaantunutta maata ei saada kunnostustavoitteen mukaisesti poistettua, kunnostus päättyy kun pilaantuneeksi jääneet maat on eristetty tai merkitty Uudenmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Kunnostuksen jälkeen kaivannot täytetään, alue siistitään ja asfaltoidaan. Kunnostustavoitteet alittavia maita käytetään kaivantojen täyttöön, sikäli kun ne ovat tekniseltä laadultaan täyttöön kelpaavia. Purku- ja kunnostustöiden kestoksi on arvioitu noin 2 viikkoa. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteenotto toteutetaan siten, että seurantanäyt-
UUDELY/537/07.00/2011 7/19 teet edustavat noin 100 m 3 :n maatilavuutta. Näytteet tutkitaan aistinvaraisesti ja PID- sekä Petroflag-kenttätesteillä. Noin 10% näytteistä toimitetaan laboratorioon, jossa näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt (C 5 - C 40 ), BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME, ETBE ja TAEE. Jos jollain alueella todetaan pilaantuneisuuden johtuvan selkeästi raskaista öljyjakeista, analysoidaan laboratoriossa vain C 10 - C 40 -öljyhiilivedyt. Lisäksi kaivun aikana tarkkaillaan aistinvaraisesti merkkejä mahdollisten muiden haitta-aineiden esiintymisestä ja tarvittaessa suoritetaan lisäanalyyseja. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet, jotka tutkitaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteestä tutkitaan kaivannossa todetut haitta-aineet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan siten, että kaivantojen seinämien ja pohjien jäännöspitoisuudet tulevat kattavasti selvitettyä. Pohjanäytteitä pyritään ottamaan tiheydellä 1 näyte/100 m 2. Reunanäytteitä otetaan niin, että yksi kokoomanäyte edustaa noin 20-30 metrin osuutta kaivannon seinämästä. Jos kaivun aikana todetaan muita haitta-aineita, analysoidaan myös ko. yhdisteiden jäännöspitoisuudet laboratoriossa. Pilaantuneen maan käsittely Vesien käsittely Kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia sisältävät maat poistetaan kaivinkoneella kaivamalla. Maat pyritään mahdollisuuksien mukaan lastaamaan suoraan kuorma- tai rekka-autojen lavalle ja kuljettamaan välittömästi pois. Maita joudutaan todennäköisesti tilapäisesti varastoimaan kunnostusalueella, esim. odottamassa että maata kertyy autokuormallinen tai laboratorioanalyysien valmistumisen ajan tai viikonlopun yli. Pilaantuneet, poiskuljetettavat maat kuljetetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuorma- tai rekka-autoilla. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jokaisen kuorman mukana toimitetaan kuorma- /siirtoasiakirja. Purkutöiden vuoksi joudutaan todennäköisesti kaivamaan ylös myös tavoitepitoisuudet alittavaa maata. Nämä maat voidaan käyttää kaivantojen täyttöön, jos ne geoteknisiltä ominaisuuksiltaan ovat täyttöön kelpaavia. Maat sijoitetaan samoihin kaivantoihin, joista ne on kaivettu. Hyötykäyttöön käytetyn maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet kirjataan ylös ja sijoituspaikka maakerroksineen dokumentoidaan. Jos maaaineksessa on vesiliukoisia komponentteja, ei maata sijoiteta vettä johtavaan kerrokseen. Kunnostustyön aikana varaudutaan kaivantoveden poistoon. Kaivantovedestä otetaan näyte ennen pumppauksen aloittamista. Näytteestä analysoidaan öljyhiilivedyt (C 5 - C 40 ), BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME, ETBE ja TAEE. Jos pitoisuudet alittavat HSY Veden asettamat viemäröinnin raja-arvot, vedet voidaan pumpata viemäriin. Tarvittaessa vedet pumpataan öljynerottimen läpi tai poistetaan imuautolla. Jos vedet
UUDELY/537/07.00/2011 8/19 pumpataan viemäriin, toteutetaan pumppaus sorasaarrosta tai muulla tavoin estetään hienoaineksen pääsy viemäriin. Pumpattavan veden haitta-ainepitoisuuksia seurataan jatkuvasti pumppauksen ollessa käynnissä. Myös pumpatun veden määrä arvioidaan esim. mittaamalla pumpun teho astiamittauksella ja kirjaamalla ylös pumpattu aika. Viemäriin pumppaukselle haetaan lupa HSY Vedeltä. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle estetään kunnostuksen aikana. Maan pölyämisherkkyyttä seurataan ja tarvittaessa maata kostutetaan. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana kunnostusalueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Pilaantuneella alueella työskenneltäessä työntekijöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita (jalkineet, haalarit/työvaatteet ja suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostustyössä varaudutaan käyttämään tarvittaessa A2P3 -suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia. Kaivualueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Kovan tuulen ja rankkasateen aikana kaivamista vältetään. Kirjanpito ja raportointi Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta päiväkirjaa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: tiedot alueelta poistetuista maista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, mittaustulokset), näytepisteiden paikat, maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden määrä, niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti sekä erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista, jäännöspitoisuustiedot, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskiarvio, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista sekä tarvittaessa kopiot siirtoasiakirjoista.
UUDELY/537/07.00/2011 9/19 Pilaantuneen maan määrä Kuuleminen Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Nykyisen huoltoasemarakennuksen huoltohallin puoleisessa päädyssä on arvioitu olevan kunnostustavoitteet ylittäviä maa-aineksia noin 75 m 3. Kohteen pilaantuneen maan tarkkaa määrä ei ole tiedossa, koska säiliökaivantoihin ja mittarikentälle ei ole voitu tehdä tutkimuksia aseman ollessa käytössä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus varasi kunnostettavan alueen omistajalle, Kiinteistö Oy Metsäpojankuja 4, tilaisuuden esittää kirjallisesti vastineensa esitetystä kunnostussuunnitelmasta. Kiinteistö Oy Metsäpojankuja 4 ei toimittanut vastinetta määräaikaan mennessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Helsingin Osuuskauppa Elannon ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Espoon kaupungissa osoitteessa Kalevalantie 3 (RN:o 49-16-68-1), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä (RN:o 49-16-68-1) on poistettava maa-aines, jonka bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien pitoisuudet sekä MTBE:n ja TAME:n yhteispitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt ylemmät ohjearvotasot. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja haitta-ainepitoiset maaainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava ja toimitettava käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi määräyksissä 6.1. ja 6.2. edellytetyn mukaisesti. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
UUDELY/537/07.00/2011 10/19 Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön (RN:o 49-16-68-1) ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Jakelu-, huolto- ja pesutoimintaan liittyneiden rakenteiden (kuten huolto- ja pesuhallin, säiliöiden, mittarikentän, öljynerottimien, imulinjojen- ja -putkien, viemäriputkien) alapuolisen maaperän tila on tarkastettava edustavin maaperänäyttein kunnostuksen yhteydessä. Kunnostustyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että kiinteistön aiemmin tutkimattomien alueiden maaperän haittaainepitoisuudet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maaainesjätteiden haitta- ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet sekä BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet. Lisäksi vähintään kahdesta pesuhallien vaikutusalueelta otetusta näytteistä on analysoitava helposti haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen (VOC), kloorattujen liuottimen sekä nonyylifenolin pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Pilaantuneen maan kaivannot on aidattava. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kiinteistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
UUDELY/537/07.00/2011 11/19 Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet ja muut kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 6.2. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 sää-
UUDELY/537/07.00/2011 12/19 dettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä, hyödynnetään rakennettavan alueen kaivantojen täytöissä, on niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kiinteistön omistajalle, naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pi-
UUDELY/537/07.00/2011 13/19 Päätöksen perustelut Käsitteet laantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Yhteenveto mahdollisesta pilaantuneen veden viemäriin johtamisesta on toimitettava alueen vesihuollosta vastaavalle laitokselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
UUDELY/537/07.00/2011 14/19 Yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi bensiinihiilivedyille (C5 - C10) 500 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C10 - C21) 1 000 mg/kg ja raskaille öljyjakeille (>C21 - C40) 2 000 mg/kg, bentseenille 1 mg/kg, tolueenille 25 mg/kg, etyylibentseenille 50 mg/kg, ksyleeneille 50 mg/kg sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle 50 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti öljyhiilivetyjen ylemmät ohjearvotasot bensiinihiilivedyille, öl-
UUDELY/537/07.00/2011 15/19 jyhiilivetyjen keskitisleille, bentseenille, tolueenille, etyylibentseenille, ksyleeneille sekä MTBE:n ja TAME:n summapitoisuudelle. Ilmoitusasiakirjoissa kunnostustavoitteen riittävyys oli perusteltu laskennallisesti. Ilmoitusasiakirjoissa ei ole esitetty yhtä seikkaperäistä kohdekohtaiseen tarkasteluun pohjautuvaa arviointia kunnostustavoitteen riittävyydestä raskaille öljyjakeille kuin bensiinijakeille ja keskitisleille, vaikka raskaille öljyjakeille esitettiin kunnostustavoitteeksi ylempää ohjearvoa merkittävästi korkeampaa ongelmajäteraja-arvoa. Lisäksi kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostustavoitteen alittavia maa-aineksia hyödynnettäväksi kohteen kaivantoja täytettäessä. Tämän vuoksi päätöksessä on katsottu tarpeelliseksi asettaa öljyhiilivetyjen raskaille jakeille esitettyä tiukempi kunnostustavoite eli ylempi ohjearvotaso. Ylempi ohjearvotaso on katsottu kyseisillä alueilla riittäväksi kunnostustasoksi alueen käyttö, kohteessa todetut haitta-aineet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Ilmoitusasiakirjoissa esitetyssä puhdistustarpeen arvioinnissa on huomioitu kohteessa mahdollisesti todettavat haitta-aineet. Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta entisen jakeluaseman alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Jakelu-, huolto- ja pesutoimintaan liittyneiden rakenteiden alueiden maaperän pilaantuneisuus on edellytetty tarkastettavaksi kunnostustöiden yhteydessä, koska on mahdollista, että bensiini- ja öljyhiilivedyt ovat kulkeutuneet esim. jakelulaitteisiin liittyvien putkien kaivantoja pitkin tai putkien, säiliöiden ja öljynerottimien alueilla on saattanut tapahtua vuotoja. Lisäksi pesuhallien ja sieltä lähtevien viemärien alapuoliseen maaperä on saattanut joutua mm. pesuaineita, liuottimia ja autoista peräisin olevia bensiini- ja öljyhiilivetyjä. Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-
UUDELY/537/07.00/2011 16/19 ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haitta-ainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
UUDELY/537/07.00/2011 17/19 Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010)
UUDELY/537/07.00/2011 18/19 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 22 tuntia. Helsingin Osuuskauppa Elanto PL 53 00441 Helsinki Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Kiinteistö Oy Metsäpojankuja 4, c/o Kiinteistö-Tapiola Oy, Tuulikuja 2, 02010 TAPIOLA Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Sari Penttinen
UUDELY/537/07.00/2011 19/19 Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus