1
Käyntiosoite: Mikonkatu 8 A, 6. krs, 00100 Helsinki Postiosoite: PL 421, 00101 Helsinki Puhelin: 09 131 521 Sähköposti: sttk@sttk.fi Faktat kuntoon 1 kuinka suuri on Suomen julkinen sektori? Julkisyhteisöjä on tapana tarkastella neljällä vakiintuneella tunnusluvulla, joita kaikkia ilmaistaan suhteena bruttokansantuotteeseen. Julkisten tulojen ja menojen erotus, julkinen alijäämä ja julkinen velka suhteessa BKT:een ovat virallisia EU-vertailussa noudatettavia tietoja. Julkiset menot kuvaavat julkisen sektorin bruttomenoja. Veroaste taas kertoo julkisen sektorin keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhteellisesta koosta. Arvonlisäys puolestaan kuvaa julkisen sektorin itse tuottamien palvelujen arvon. www.sttk.fi 2 3
Yksinkertaistettuna: julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa. Vertailussa muihin maihin on huomioitava, että Suomessa eläkejärjestelmä luetaan osaksi julkista sektoria. Tämä nostaa sekä veroastetta että meno-osuutta. Julkisyhteisöjen kulutusmenoista suurin osa kuluu terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaaliturvaan. Kuvio 1. Julkisyhteisöjä kuvaavia tunnuslukuja 1975 2013 (%). Kuvio 2. Julkisyhteisöjen kulutusmenot tehtävittäin suhteessa BKT:een vuosina 1992 2012 (%). 70 30 60 25 50 40 20 30 15 20 10 10 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2013 5-10 1992 1996 2000 2004 2008 2012 0 Bruttomenot Veroaste Arvonlisäyksen bkt-osuus Velka Alijäämä (ylijäämä) G01 Yleinen julkishallinto G02 Puolustus G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus G04 Elinkeinoelämän edistäminen G07 Terveydenhuolto G09 Koulutus G10 Sosiaaliturva Muut tehtävät (G05, G06, G08) Lähde: Tilastokeskus, http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/ 2014/uutinen_041_2014-12-19.html Lähde: Tilastokeskus, http://tilastokeskus.fi/til/jmete/2012/ jmete_2012_2014-01-31_kat_001_fi.html 4 5
Suomen julkinen sektori työllistää muihin pohjoismaihin verrattuna pienemmän osuuden työllisistä. Suomen muita pohjoismaita alhaisempi työllisyysaste selittyy osittain myös tällä. Kuvio 3. Julkisen sektorin työllisten osuus työllisistä 2005 2013 (%). Oleellista on 2 julkisen sektorin toimivuus ei koko 36 34 32 30 28 26 24 22 20 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Eurostat, julkisen sektorin osuus kaikista työllisistä. (Public administration, defence, education, human health and social work activities) Tanska Suomi Ruotsi Norja Talousnäkymien ollessa epävakaat julkinen sektori nähdään helposti osasyyllisenä heikkoon talouskasvuun. Julkista sektoria on vaadittu pienennettäväksi osin taloudellisten syiden takia, mutta sen on myös koettu olevan este tulevalle talouskasvulle. Kilpailukykymme vahvuuksia ovat korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, toimiva infrastruktuuri, hyvä ja korruptoimaton hallinto sekä yhteiskunnan turvallisuus. Näitä asioita toteuttamaan tarvitaan vahvaa julkista sektoria. Hyvinvointivaltiomallit pohjoismaissa pohjautuvat julkiseen sektoriin. Niissä on tyypillistä sekä korkea työllisyysaste ja melko korkea osuus työllisistä julkisen sektorin palveluksessa sekä suhteellisen tasainen tulonjako. Julkisen sektorin tulonsiirtojen ja palvelujen avulla on tasattu ihmisten, mutta myös maan eri alueiden välisiä tuloeroja. Julkista sektoria tarvitaan yhä kansantalouden tehokkaamman toiminnan edistämiseen, mutta myös tulo-erojen tasaamiseen. Kilpailukykymittauksissa ja luottoluokittajien arvioissa korostetaan Suomen vahvuuksiksi julkisen ja yksityisten instituutioiden toimintaa. Kansakunnan kilpailukyvyssä julkisella sektorilla on yhä merkitystä. 6 7
Vastuullinen markkinatalous tarvitsee tehokkaan ja toimivan julkisen sektorin takaamaan vakaan toimintaympäristön eri toimijoille. Yritysten kilpailukyky perustuu suurelta osin niiden uudistumiskykyyn. Kilpailussa innovatiivisimmat yritykset selviävät voittajina ja tuote- ja palveluvalikoimaltaan vanhentuneet katoavat markkinoilta. Julkinen sektori takaa kaikille yrityksille tasapuoliset lähtökohdat kilpailulle. Julkisen sektorin merkitys innovaatioiden synnyttämisessä on myös ratkaiseva: ilman julkisia kannusteita ja tuki-, avustus- ja lainarahaa suuri osa innovaatioista olisi jäänyt tekemättä tai niiden markkinoille tulo olisi huomattavasti hidastunut. Julkisen sektorin merkitys ammattitaitoisen työvoiman kouluttajana ja terveyden edistäjänä, saatavuuden varmistajana sekä työn ja perheen yhteen sovittajana on ratkaiseva. Nämä ovat dynaamisen ja muutoskykyisen markkinatalouden edellytyksiä. Uudistetaan 3 julkista sektoria Julkista sektoria tulee tarkastella kriittisesti ja sitä pitää kehittää. Julkisten menojen kasvuvauhti on ollut talouskasvua nopeampaa vuodesta 2009 alkaen. Tämä on pitkälti aiheutunut taloustaantumasta ja siitä muodostuneista kustannuksista. Sosiaaliturvan osuus on kasvanut erityisesti eläkemenojen vuoksi. Vanhuuteen kohdistuneiden menojen osuus on kasvanut eniten 2000-luvulla. Julkinen sektori, kuten muutkin sektorit, tarvitsee kehittämistä. Etenkin, kun väestön ikärakenteen muutos oletettavasti kasvattaa menopaineita merkittävästi tulevaisuudessa. Myös yhteiskunnan ja työelämän muutos aiheuttavat paineita julkisten palvelujen kehittämiselle. Uudistusta tarvitaan kautta linjan. Johtamisen laadun on parannuttava ja kehittämistoimilla on uudistettava toimintatapoja. Uuden teknologian hyödyntämisessä on otettava uusi askel. Julkista sektoria on kehitettävä, jotta se voi sekä hoitaa perinteiset perustehtävänsä että vastata kansalaisten muuttuviin odotuksiin. Ennen kaikkea tarvitaan toimia työllisyysasteen nostamiseksi, jotta julkisen sektorin rahoituspohja pysyy laajana. Muuten menoleikkaukset ajan myötä johtavat hyvinvointivaltion alasajoon. 8 9
Rakennemuutos muokkaa myös julkista sektoria. Meneillään olevat isot uudistukset kuten sote-uudistus ja lisääntyvä digitalisaatio tekevät julkisesta sektorista erilaisen kuin ennen. Kaiken muutoksen keskellä on tärkeää säilyttää ihmisten luottamus julkiseen sektoriin, ei kuihduttaa sitä. Kansainvälisessä vertailussa (EU ja Maailmanpankki) Suomen julkishallinto on EU-maiden tehokkain. Lisäksi useimmissa EU-maissa julkishallintojen tehokkuus on heikentynyt vuoden 2008 jälkeen, mutta Suomessa se on parantunut. 2008 Suomi Tanska Ruotsi Alankomaat Luxemburg Belgia Saksa Itävalta Irlanti Iso-Britannia Kypros Ranska Malta Espanja Portugali Slovenia Viro Tsekki Latvia Liettua Slovakia Kroatia Puola Unkari Italia Kreikka Bulgaria Romania 0,0 EU 2008 2013 EU 2013 Kuvio 4. Julkishallinnon tehokkuus EU-maissa 2008 ja 2013. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Lähteet: European Commission (2014) ja World Bank (2014). Palkansaajien tutkimuslaitos: Hyvinvointivaltio 2010-luvulla raportti (2015). 10 11
4 Talouskasvu ei riipu julkisen sektorin koosta Suomen julkinen sektori ei ole mikään erikoisuus, monessa muussakin maassa on suuri julkinen sektori ja esimerkiksi korkea veroaste. Keskustelu julkisen sektorin roolista, laajuudesta ja tehtävistä on silti voimistunut suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkisen sektorin koko on ennen kaikkea poliittinen kysymys. Taloustiede ei anna vastausta siihen, mikä on optimi julkisen sektorin koko talouskasvun näkökulmasta. Valtioneuvoston kanslian tilaamassa raportissa (2011) todetaan, että maiden väliseen vertailuun perustuva empiirisen tutkimuksen perusteella tuskin saavutetaan lopullisia ja luotettavia vastauksia julkisen sektorin tarkoituksen mukaisesta koosta tai menorakenteesta. Viime kädessä julkisen sektorin kestävä koko riippuu siis arvoistamme: siitä, minkälaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Julkisten kulutusmenojen suhteella bruttokansantuotteeseen mitattuna Suomen julkinen talous on yksi EU-maiden laajimpia. Suomi kuuluu samaan ryhmään Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Belgian kanssa. Kaikissa näissä on myös suhteellisen korkea elintaso. Toista päätä edustavat matalan elintason Bulgaria, Romania, Liettua ja Latvia. Tanska Hollanti Ruotsi Suomi Belgia Ranska EU28 Slovenia Britannia Kroatia Kreikka Unkari Itävalta Malta Tsekki Espanja Italia Saksa Viro Portugali Slovakia Puola Irlanti Kypros Luxemburg Liettua Bulgaria Latvia Romania 0 26,8 26,3 26,2 24,9 24,4 24,1 21,2 20,4 20,2 20,0 20,0 19,9 19,8 19,8 19,6 19,5 19,4 19,3 19,1 19,0 18,1 18,1 17,5 17,4 17,3 16,8 16,5 16,3 14,7 Kuvio 5. Julkisten kulutusmenojen suhde bruttokansantuotteeseen EU-maissa vuonna 2013 (%). 5 10 15 20 25 30 Lähde: Eurostat, Palkansaajien tutkimuslaitos: Hyvinvointivaltio 2010-luvulla raportti (2015). 12 13
TOIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK:N STTK JÄSENLIITOT JULKINEN SEKTORI Lue lisää! Julkaisuja Hyvinvointivaltio 2010-luvulla -raportti (2015) Palkansaajien tutkimuslaitos Verkkojulkaisuja Julkisen sektorin kokoa kuvaavat tunnusluvut ja niiden tulkinta (2014) Tilastokeskus Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin Tilastokeskus Ammattiliitto Nousu ry www.nousu.org Ammattiliitto Pro www.proliitto.fi Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO www.erto.fi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty www.jytyliitto.fi Kirkon alat www.kirkonalat.fi Liiketalouden Liitto LTA www.liiketaloudenliitto.fi Meijerialan ammattilaiset MVL www.mvl.fi METO Metsäalan Asiantuntijat www.meto-ry.fi Palkansaajajärjestö Pardia www.pardia.fi Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA www.ria.fi Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI www.seteli.fi Suomen Konepäällystöliitto SKL www.konepaallystoliitto.fi Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL www.seacommand.fi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer www.superliitto.fi Suomen Palomiesliitto SPAL www.palomiesliitto.fi Tehy www.tehy.fi Vakuutusväen Liitto Vvl www.vvl.fi 14 15
www.sttk.fi 16