MONIALAISEN OHJAUKSEN TUULET - Seminaari kaikille ohjaustyön ammattilaisille ruohonjuuritasolta hallintoon ja päättäjiin

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten elämänpolut ja monialaisen yhteistyön tarjoumat. KT, rehtori Seija Nykänen M/S Viking Mariella

Monialainen työ ja sen johtaminen Ohjaamossa Helsinki. KT, rehtori Seija Nykänen

Ohjauksen verkosto ja johtaminen

Ohjauksen palvelujärjestelyjen monihallinnollinen yhteistyö voimavarana ja haasteena

Ohjauksen verkosto ja johtaminen

Ohjausverkosto asiakkaan etu

Yhteistoiminnallisen ja monialaisen johtamisen malli

Verkostojen mahdollisuudet ja rajat nivel- ja siirtymävaiheissa. Seija Nykänen, tutkijatohtori Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

Toimiminen verkostossa

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Matkalla monialaisuuteen tutkimukset palvelujärjestelyjen johtamisesta ohjausverkostossa

Oppivat verkostot ja liikkumavaran luominen yhdys- tai rajapinnoilla opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan kehittäminen , VOKES tilannekatsaus

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ohjaamotoiminta Keski-Suomessa. Emmi Lahti Ohjaamokoordinaattori Keski-Suomen TE-toimisto

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Ohjaamoja kehittämässä

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

Eurooppalainen yhteistyö ja alueelliset ELO-ryhmät

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

Satakunnan OpinOvi Verkostovalmennus , Pori. Anne Leppänen & Hannele Torvinen

Kohti Ohjaamoa projekti

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

OHJAUKSEN NYKYTUULET OHJAUKSEN TUTKIMUS

Ryhmien tehtävistä : Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen ISO ELO -kokous

Elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelma Pohjois-Karjalassa

Edellytyksiä ohjauksen verkostoyhteistyölle poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana

PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

IPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

TESSU valmentaa ja sparraa

PALVELUINTEGRAATIO JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät

Elinikäisen ohjauksen koordinaatio. Harri Haarikko

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa. Jani Goman, arviointineuvos, Karvi

Voimaa verkostoista Minkälaista dialogia tavoitellaan?

TILANNEKATSAUS ELO-TOIMINTAAN JA OHJAAMO- TOIMINTAMALLIIN. Itä-Suomen ohjaushenkilöstön koulutuspäivät

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

Millainen voimavara verkosto meille on?

Sote- ja maakuntauudistus ja uudistuksen tuki. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys Kuntaliitto

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

POP perusopetus paremmaksi

Ritaharjun monitoimitalo

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään Oulu

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

ELO-taustaa Etelä- Savossa arvioinnin tueksi. Tuija Toivakainen , ISO ELO Pieksämäellä

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Ohjaamojen tilanne 4/2015 ja ELOryhmien koordinointitehtävä

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Perusopetuksen oppilaanohjaus eurooppalaisessa kontekstissa - kommenttipuheenvuoro

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

OHJAAMOT JA TYÖPAJAT. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

PALVELUINTEGRAATIO TULEVASSA MAAKUNNASSA SEKÄ NÄKÖKULMIA TOIMINTAMALLIEN JUURRUTTAMISEEN

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

KOHTAAMO Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittämisen tuki

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Lasten ja nuorten palvelut

Siirtymät sujuviksi SISU -hanke

Ryhmien tehtävät: Etelä- Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Transkriptio:

MONIALAISEN OHJAUKSEN TUULET - Seminaari kaikille ohjaustyön ammattilaisille ruohonjuuritasolta hallintoon ja päättäjiin KT, rehtori Seija Nykänen 28.8.2017 Koulutuskeskus SEDU Seinäjoki Törnävä sali 1

Nuorten elämän kenttien osana opinpolut Moninaisuussanat Verkosto koordinointimekanismina Johtaminen ohjauksen monialaisessa palveluverkostossa 2

OHJAAMO ON OSA MUUTOSTA Nuorten monitulkintainen elämän vyyhti pätkätyö yhteinen tieto/ jokaisen Ohjaamon toimijan alakohtainen tieto Kohtaamisen tarve Globalisaatio ja työn muutos kaveri Osallistuminen, osallistaminen koodien moninaisuus YHTEISÖT mopo jakaminen ruisleipä ja villasukat Seija Nykänen 28.8.2017

Nuorten elämän polkuja tarkastellaan enimmäkseen yksilön edellytyksistä lähtien, ei niinkään suhteessa siihen, mitä alueen koulutus-, työllisyys- ja ohjauspalvelut todellisuudessa mahdollistavat heille (syrjäytyminen vrs. syrjäyttäminen) Ei kukaan työntekijä, ammattiryhmä eikä organisaatio yksin pysty vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin. (Chances haastattelu, Nykänen 2005) Opetuksen, oppimisen, ohjauksen ja hyvinvoinnin tukemisen prosessit eivät ole erillisiä, kun kehitetään nuorten elämänhallinta ja työelämätaitoja (Nykänen & Tynjälä 2010; Jääskelä, Nykänen & Tynjälä 2016) 4

Ohjauksen verkostotutkimus vv. 2005-2007 nosti esiin ohjauksen palveluiden verkostotyön ja sen alueellisen vaihtelun Suomessa sekä palveluiden johtamistarpeet ja johtamisen kehittämisen (Nykänen, Karjalainen, Vuorinen & Pöyliö 2007) Ohjauksen palvelujärjestelyiden johtamistutkimuksessa vv.2007-2010 johtamisen kehittämiskohtteet: palveluiden rakenteet, prosessit, henkilöstön osaamisen ja asiakaspalvelun kysymykset (Nykänen 2010) 5

Nuoren elämän kentät ja monialaisen yhteistyön kehittyminen vv. 2008-2017 - Matkalla erillisyydestä yhteyteen ja yhteydestä erillistymiseen (Nykänen 2008, 2017) Yhteisöllisyys? Asiakas: Elämänvaiheen ja -tilanteen huomioon ottaminen Kohtaamisen ja tuentarpeet Oppiminen ja osallisuus Sosiaali- ja terveysp. 1. Johtaja 2. toimija 4. toimija ELY, AVI-tsto Nuorisoja vapaaaikap. Mielenterveysp. 1. Johtaja 2. toimija 12. toimija KELA? Ohjaamot Yhteisöllisyys? 1. Johtaja 2. toimija 42. toimija Yhteisö: osallistuminen johtaminen suunnittelu koordinointi 1. Johtaja 2. toimija 168. toimija Työ- ja elinkeino palvelut Työ, työpaja Täydennyskoulutus Jatko-opinnot TYPTYP 6

Nuoren elämän kentät ja monialaisen yhteistyön kehittyminen vv. 2008-2017 - Matkalla erillisyydestä yhteyteen ja yhteydestä erillistymiseen (Nykänen 2008, 2017) Yhteisöllisyys? Yhteisöllisyys? Asiakas: Elämänvaiheen ja -tilanteen huomioon ottaminen Kohtaamisen ja tuentarpeet Oppiminen ja osallisuus Sosiaali- ja terveysp. 1. Johtaja 2. toimija 4. toimija ELY, AVI-tsto Nuorisoja vapaaaikap. Mielenterveysp. 1. Johtaja 2. toimija 12. toimija KELA Ohjaamot 1. Johtaja 2. toimija 42. toimija Yhteisö: osallistuminen johtaminen suunnittelu koordinointi 1. Johtaja 2. toimija 168. toimija Työ- ja elinkeino palvelut Työ, työpaja Täydennyskoulutus Jatko-opinnot TYP TYP 7

Opinpolun siirtymien niveltyö. Opinpolut eivät aina ole jatkumoita: nivelet ovat kriittisiä paikkoja nuoren opinpolulla. Tiedonkulkua kehitetään organisaatioiden sisäisenä ja niiden yhdyspintojen työnä Koulutus-, sosiaali-, terveys-, elinkeino ja työllistymispalvelut ovat usein erillisiä, mutta alueellinen yhteistyö on jo kehkeytyvää Hankkeet ovat avanneet yhteyttä palveluiden tuottajien välille. Haasteena on saada hanketyössä tuotetut innovaatiot juurtumaan palveluita tarjoavien organisaatioiden perustyöhön. 8

Moniasiantuntijuus: eri hallinnonalojen edustajia ja asiakas itse mukana yhteistyössä ja päätöksenteossa Moniammatillisuus: eri ammattien edustajien välinen yhteistyö (esim. nuorisotyöntekijä + opinto-ohjaaja, sosiaalityöntekijä Ohjaamon yhteistyössä/tietoperustojen ero organisaation sisäisessä yhteistyössä) Monihallinnollisuus: eri hallinnonalojen välinen yhteissuunnittelu (sosiaalipalvelut + työ- ja elinkeinopalvelut/lainsäädäntö, hallinnonalan toimintakulttuuri) Monialaisuus: eri hallinnonalojen ja esim. työelämän edustajien välinen yhteistyö Monitasoisuus: päätöksenteon eri tasot (Ohjaamossa: ministeriö, ELY, Ohjaamo kansallinen, alueellinen, organisaation päätökset) Monitieteisyys, tieteen alojen välinen tiedonmuodostus 9

Nuorten elämän tilanteet ja orientaatiot: keneltä kysyä? Työelämän ja koulutusjärjestelmän muutokset: koulutuspolitiikka (ammattiopintoreformi ja korkeakoulumuutos) Monitulkintaisuus, koodien moninaisuus Ei kukaan työntekijä, ammattiryhmä eikä organisaatio yksin pysty vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin. (Chances haastattelu, Nykänen 2005) Palveluiden yhteensovittamiseen ja koordinoinnin tarve Uuden tiedon tuottamisen tarve eri asiakasryhmien palvelutarpeisiin Toiminta yhdessä pohditun pohjalta Taloudellisuus Johtamisen muutostarve: organisaatiossa on monen alan toimijoita (Ohjaamo) 10

Verkostoituminen on koordinointi, organisointi ja yhteistyömekanismi, joka on noussut markkinoiden ja hierarkioiden rinnalle (Jackson & Stainsby 2000; Nykänen 2010) Monialainen työ on vuorovaikutteinen, tiedonmuodostusta ja ongelmanratkaisua muuttava tapa toimia esimerkiksi verkostossa (Nykänen 2010). 11

Linkittää palveluita ja tietoa Ohjaa tarkastelemaan asiakkaiden tarvitsemia palveluita kokonaisuutena Erityistä palvelun tuottajien oppiminen Johtamisen uudelleen määrittely Monialaisesta yhteistyöstä on matkaa ohjauksen yhteiseen työhön, mutta monialla alueilla on tehty pitkäjänteistä kehittämistyötä, jonka varassa palvelukokonaisuuksia rakennetaan ja on rakennettu (seuraavassa monialaisten palveluiden johtamisen liikettä kohti verkostotyötä) 12

Yhteistoiminnallinen johtaminen (Nykänen 2010) I Rakenteiden johtaminen II Prosessien johtaminen III Henkilöstön johtaminen IV Asiakaspalvelun erityiskysymykset 1. Yhteistoiminta-alueen määrittely 2. Verkosto: verkoston rakentaminen, solmut 3. Toimintaedellytykset: raha, aika, tila/foorumi, asenne 4. Strateginen suunnittelu, kehittäminen 5. Yhteistyön organisointi (organisaation sis. ja väl.) 6. Tieto, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja monisuuntainen viestintä 7. Toiminnan seuranta ja arviointi 8. Johtajan oma toiminta 9. Henkilöstön toiminta 10. Osaaminen, oppiminen ja koulutustarpeet 11. Asiakaspalvelu johtamisen kannalta 12. Palvelun saannin varmistaminen 13. Osallisuuden tukeminen 13

Johtamiseen osallistutaan laajasti ja yhteisesti sovittua ideaa kehitellään yhdessä (idea muotoutuu innovaatioksi), toiminnan yhteisten tarpeiden ja tavoitteiden kartoittaminen, prosessien avoimuus, osallisuus ylimmän johdon osallistuminen prosesseihin, valta hedelmöittää toimintaa keskeisten toimijoiden osallistuminen yhteistyöhön varmistetaan mahdollisuus työstää luottamuksen saavuttaminen ja mahdollinen skeptisismi väliaikaisestakin onnistumisesta huolehtiminen ja siitä tiedottaminen siirtymä laajempiin toimintaympäristöihin pysyvästi. (Agranoff ja McGuire 2003; Sengen1990, Senge ym. 2000, 77-92; Nykänen 2007) 14

1.Organisaatiot muodostavat Ohjaamon toiminta-alueen: Ohjaamon alueen määritteleminen: -maantieteellisesti: mistä asiakkaat tulevat -toiminnallisesti: keitä mukana toiminnassa, onko kattavaa -kulttuurisesti: mitkä palvelut edelsivät nykytilaa -historiallisesti: miten aiemmin on toimittu Ohjaamon asiakkaiden palvelemisessa 2. OHJAAMO -verkosto tulisi määritellä Ohjaamon sisäisenä toimintana (me tässä ja nyt) ja organisaatioiden yhdyspinnoilla, keiden kanssa pitäisi kumppanuutta rakentaa, jotta asiakas saisi palvelun 3. Edellytysten luominen on rakennetyötä: edellytykset ovat aineellisia ja henkisiä: rahaa, asenteita, arvostuksia, aikaa copyright Seija Nykänen 24.1.2017

Organisaation sisäinen tila, jossa keskustellaan työn perusteista ja resursseista Johtaminen on tiimityötä, kun yksi johtaja ei pääse toisen tontille Yhteissuunnittelulle ja kokouksille on raivattu yhteinen aika, johon osallistutaan tietoisena toiminnan tavoitteista Uudet työntekijät perehdytetään toimintatapoihin ja heitä kuunnellaan Työryhmien johtaminen on osa jaettua johtamista Toimivat neuvottelu- ja kokouskäytännöt Ohjaamo on verkostoitunut tarpeellisiin tahoihin copyright Seija Nykänen 24.1.2017

4. Strateginen suunnittelu, kehittäminen 5. Yhteistyön organisointi (organisaation sis. ja väl.) 6. Tieto, (tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä monisuuntainen viestintä) 7. Toiminnan seuranta ja arviointi copyright Seija Nykänen 24.1.2017

Strateginen työn vaiheet: kutsutaan koolle tarpeelliset tahot, (kokoonkutsuja?) arvioidaan yhdessä olemassa olevia palveluita selkeytetään eri hallinnonalojen ohjausrooleja sovitaan yhteistyösuhteista määritellään päätöksentekokanavat kootaan yhteiset resurssit koordinointityöhön sovitaan pelisäännöt, jotka viestitään kaikille osapuolille toimijoineen jaetaan yhteistyön vastuut koordinoidaan palveluiden tuottamista järjestetään koulutusta organisaatioiden edustajille sovitaan kokoontumisista, asialistoista, asioiden kirjaamisesta ja tiedottamisesta sekä viestitään päätöksistä toimijoille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille sekä työelämän ja yritysten edustajille. copyright Seija Nykänen 24.1.2017

ei aina mahdollisuutta riittävään strategioiden toimeenpanon edellyttämään yhteissuunnitteluun Kiire (yltiömäiset tulosodotukset) Erilaiset roolitulkinnat ja yksilölliset tavat suhtautua yhteistyöhön Johtaminen: työntekijöitten toimintaedellytysten luomista (palvelua) Johtaminen on monesti jaettua Palveluiden koordinointi ja tiedottaminen kehittämiskohteena Keskustelutilanteet ja muut yhteistyön edellytykset rakennetaan johdon myötävaikutuksella ja päätöksillä. copyright Seija Nykänen 24.1.2017

1. Johtaminen ja johtajan toiminta johtamiseen osallistuu useita henkilöitä, se on jaettua, johtaja ei voi hallita ja johtaa koko verkostoa> jaettu johtaminen. 2. Henkilöstön toiminta. Palveluiden tuottaminen verkostoissa muuttaa työntekijöiden käsityksiä ammatistaan ja roolistaan. 3. Osaaminen ja oppiminen. Kun työ verkostoituu, on työntekijöiden opittava uusia tietoja ja taitoja (moniammatillinen ja monialainen tieto) copyright Seija Nykänen 24.1.2017

Yhteistyö, tiedonmuodostus ja johtaminen ovat yhteisen työn elementit (Nykänen 2010; Lallimo ym. 2007, Collin 2007; Wenger 1998 ) Yhteistyön taso Tiedonmuodostustapa Johtamisote Moniammatillinen yhteistyö, moniasiantuntijuus yhteistyö Eri näkökulmien kokoaminen Yhteistyö johtajien ja toimijoiden kesken, Eri (tieteenalojen) toimijoiden välinen yhteistyö (Interammatillinen yhteistyö) Näkökulmien fuusio (Hybridi tiedonmuodostus) Jaettu johtaminen Käsitteiden, teorioiden ja lähestymistapojen muokkaaminen yhdessä, (Transammatillinen yhteistyö) Ratkaisu, prosessi ja järjestelmäinnovaatiot (Engeström 2004)Yhteisen kohteen muokkaaminen (Trialoginen tiedonmuodostus) Toiminta ja johtaminen yhteistyöverkostossa yhteinen kehittely (Engeström 2004) koordinointi, jaettu johtaminen, yhteinen työ

Rakenteiden johtaminen Prosessien johtaminen Henkilöstöjohtaminen Asiakaspalvelu Monialaisten palveluiden / verkostoituvan toiminnan johtamisen vaiheita ( Nykänen 2010, 2017) Eristäytyneet palvelut ja johtaminen - Toimijat eivät tunne toisiaan tai toistensa työtä - Kilpailu resursseista - Uudet palvelun tuottajat ovat verkoston ulkopuolella - Palvelukatveita asiakkaan kannalta - Organisaatiokeskeiset toimintatavat - Kilpailua - Yksittäisten työntekijöiden hyvää tarkoittava puuhastelu, vailla kokonaisuuskuvaa - Hallinto, johtajat ja palveluita tuottavat asiantuntijat tulkitsevat toiminnan tavoitteita kukin omista lähtökohdistaan -Asiakkaita palveluiden ulkopuolella (maahanmuuttajia, koulutuksen ulkopuolella olevat ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret) Yhteistyöhön pyrkivä palvelukulttuuri ja johtaminen - Verkostoa määrittely, tavoitteista keskusteltu - Yhteistä suunnittelua - Resurssien kartoitusta - Esim. Ohjaamot fuusioituvat olemassa oleviin palveluihin -Laajapohjaiset strategiat -Arvointi- ja seurantakatveita -Monihallinnollista yhteistyötä, palveluviiveitä -Verkostossa johdon ja toimijoiden välinen yhteistyö -Moniammatillinen täydennyskoulutus Verkostoyhteistyö ja johtaminen - Pysyvä johto- ja strateginen toimielin - Laaja osallistuminen yhteistyöhön - Resurssisynergia - Verkosto tunnistaa muutostarpeita ja uudet toimijat vedetään mukaan palvelukokonaisuuteen, järjestelmäinnovaatiot - Kattava verkosto - Johtajien ja toimijoiden sitoutunut osallistuminen - Asiakkaat mukana suunnittelussa - Prosessi-innovaatiot, monialaiset palvelut - Verkostotyössä mukana hallinto, johtajat, toimijat - Yhteisen työn tavoitteet, toimintatavat ja tulokset yhteisesti keskusteltua, - Ratkaisuinnovaatiot - Asiakkaiden palvelutarpeita kartoitetaan - Asiakkaat saavat palveluita resurssitehokkaasti ja tasavertaisesti 1.9.2017 Nykänen 22

Monialaisen tiedonmuodostuksen kehät ja toiminnan muutos (Nykänen 2010, Hitte 2007, Vesalainen & Strömmer 1999)

Perinteinen tila: Pysyvyys Organisaatiokeskeisyys Johtajalla valtaa Muutostila: Monitasoinen muutos Organisaatioiden yhdyspinnoilla toimiminen Johtaminen organisaatioiden rajapinnoilla ilman kattavaa valtaa Hierarkkinen toiminta Ammattien rajat ja tiedon rajat pysyvämmät Toiminta heterarkiassa Moniammatillinen ja monialainen työ ja tiedon kokoaminen 24

Heterarkia käsitteenä purkaa ajatusta hierarkisesta toiminnan tavasta. Hetrarkiassa 1. Toiminnat rakentuvat toistensa varaan. Kaikkia toiminnan tasoja tarvitaan. 2. Tietoa tuotetaan kaikilla toiminnan tasoilla ja tieto kulkee monisuuntaisesti toiminnan tasolta toiselle. 3. Valta ja vastuut jalautuvat tasavertaisemmin kuin hierarkiassa. 25

Tiedon vertaisuus Käsitteet Tiedeperusta Kieli Olemassa olon vertaisuus Asenteet Sukupolvi Motivaatio Organisaation X edustaja Kulttuuri Moniammatillinen rajapinta/oppimisen tila: - keskustelufoorumi - (resurssi)synergia - johtaminen: legitimointi Tarjouma Tarjouma Asenteet Motivaatio Kulttuuri Olemassa olon vertaisuus Organisaation Y edustaja Tiedon vertaisuus Käsitteet Tiedeperusta Kieli Johtaminen Säädökset Toimintatavat Juridis-eettinen vertaisuus Tulkinta Dialogi Monitulkintaisuuden sieto Yhteinen käsikirjoitus Koordinointi Yhteistoiminta Yhteinen työ Johtaminen Säädökset Toimintatavat Juridis-eettinen vertaisuus Moniammatillinen yhteistyö oppimisen tilassa (Nykänen 2010 ) TÄMÄ VERSIO! 26

Tarjoumat ovat esineitä, asioita, tietoa, taitoa.. Käsitteitä ja kokemuksia (Gibbson 1986; Vähämöttönen 1998) Tarjoumat ovat puhujan tarinoita hänestä itsestään, elämästään ja kokemuksestaan (Juutilainen 2003). Tarjouma on oman hiljaisen tiedon imaisemista. Luottamuksellinen, avoin vuorovaikutus, pääsy toisen maailmaan voi syntyä kuuntelemalla ja yhdessä tulkitsemalla tarjoumia, tarinoita ja niihin sisältyvää hiljaista tietoa. 27

Palveluiden heterarkkinen organisoitumistapa (Nykänen 2010; Vuorinen, Kasurinen & Sampson 2006; Hakulinen &Kasurinen 2002; Kasurinen & Vuorinen 2003) Vertikaalinen päätöksenteon verkosto Monitasoinen päätöksenteko Alueen tahot, jotka mukana palvelutuotannossa: toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma Sisällöt Monialainen säädöstausta: eri palveluiden tuoittajien lainsäädäntö Yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden monialainen yhteistyö Työntekijöiden välinen moniammatillinen yhteistyö Tavoitteet, työn- ja vastuunjako, yhteinen työ, Tiedon muodostus Asiakkaalle näkymättömät palvelutekijät Palveluiden tuottaminen verkostossa (oppilaitoksen opinto-ohjaajat, sosiaalityöntekijät, KELA ) Asiakkaalle näkyvät palvelut työmuodot ja menetelmät Asiakkaiden tarvitsemat tuki- ja ohjauspalvelut Aika: asiakkaiden suunnitelmat, opiskelu, ura- ja elämänsuunnittelu, työllistyminen 28

Palveluiden heterarkkinen organisoitumistapa (Nykänen 2010; Vuorinen, Kasurinen & Sampson 2006; Hakulinen &Kasurinen 2002; Kasurinen & Vuorinen 2003) Vertikaalinen päätöksenteon verkosto Monitasoinen päätöksenteko Alueen tahot, jotka mukana palvelutuotannossa: toimintasuunnitelma Toimintasuunnite lma Sisällöt Monialainen säädöstausta: eri palveluiden tuoittajien lainsäädäntö Yhteistyöhön osallistuvien organisaatioiden monialainen yhteistyö Työntekijöiden välinen moniammatillinen yhteistyö Tavoitteet, työn- ja vastuunjako, yhteinen työ, Tiedon muodostus Asiakkaalle näkymättömät palvelutekijät Palveluiden tuottaminen verkostossa (oppilaitoksen opinto-ohjaajat, sosiaalityöntekijät, KELA ) Asiakkaalle näkyvät palvelut työmuodot ja menetelmät Asiakkaiden tarvitsemat tuki- ja ohjauspalvelut Aika: asiakkaiden suunnitelmat, opiskelu, ura- ja elämänsuunnittelu, työllistyminen 29

Yhteistoiminnallisen johtamisen malli ( Nykänen 2010) 30

Miten teemme tulevaa, emme vain usko siihen (visiot, suunnat, voimavarat) Miten asioita jaetaan verkostoissa? Miten palveluita johdetaan? 31

Nykänen, S., Karjalainen, M., Vuorinen. R & Pöyliö, L. 2007. Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Nykänen, S. 2010. Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 25. Väitöskirja. Nykänen, S & Tynjälä, P. 20012. Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Aikuiskasvatus1:2012. Jääskelä, P., Nykänen, S. & Tynjälä, P. Models for the development of generic skills in Finnish higher education, Journal of Further and Higher Educatuion, 1,1-13. Nykänen, S, Risku, M & Puukari, S. 2017. Monialainen yhteistyö tukea ja ohjausta tarvitsevien voimavarna. Teoksessa s. Puukari, K. Lappalainen & M. Kuorelahti (toim.) Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-Kustannus,309-321. 32

33