Kansan Ääni Jyväskylän Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön vaalilehti DEMOKRATIA LAADUKKAAT PALVELUT s. 2 s. 4 TALOUS JA TYÖLLISYYS AKTIIVINEN JA ARVOKAS ELÄMÄ s.10 s.12 SDP Jyväskylä 6-105
DEMOKRATIA 2 Demokratia on huonoin hallintomuoto, sanoi Winston Churchill, ja jatkoi: Jos jätetään laskuista kaikki muut joita on kokeiltu. Vanhan konservatiivijäärän puheissa on sikäli vinha perä, että tasaarvoisesti keskustelemalla asioista päättäminen ei ole mitenkään helppo tapa tehdä päätöksiä. Päteekö brittipääministerin lausahduksen loppuosa kuitenkin edelleen? Björn Wahlroos esittää kirjassaan Markkinat ja demokratia, että Aasian nousevat maat ovat onnistuneet yhdistämään menestyvän talouden epädemokraattiseen hallintoon. Että demokratia ei enää olisikaan se hyvinvoivan yhteiskunnan edellytys jollaisena se on totuttu Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry Kauppakatu 30 A IV krs 40100 JYVÄSKYLÄ Tony Melville, puheenjohtaja puh. 050 2464 Eila Simola, varapuheenjohtaja puh. 0400 487 155 Kirsti Leskinen, sihteeri puh. 040 482 9202 Eetu Kinnunen, vaalityöntekijä puh.050 545 3173 etunimi.sukunimi@demaritjkl.fi Susanna Huovinen Kansanedustaja SDP:n puoluehallituksen jäsen Jyväskylä/Säynätsalo Demokratiaa tehdään myös kuntavaaleissa Kuntavaalien lähestyessä on tärkeää muistuttaa meitä kaikkia demokratian merkityksestä. Jokaisella täysi-ikäisellä kuntalaisella on vastuu osallistua kotikuntansa kehittämiseen. Ei ole niin, että joku jossakin hoitaa asiat puolestamme, vaan tarvitaan kansalaisten ja kuntalaisten valtuuttamat luottamushenkilöt asioita hoitamaan. Liian usein tuntuu, että ihmiset ajattelevat esimerkiksi koulutus- ja hyvinvointipalvelujen olevan itsestäänselvyys. Eivät ne ole. Ne ovat vuosikymmenten rakennustyön tulos ja ilman demokratiaa nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia. Demokratia ei siis ole itsestäänselvyys, vaan se tarvitsee oikein toimiakseen ihmisten aidon kiinnostuksen ja halun rakentaa yhteistä yhteiskuntaa. Tätä kiinnostusta osoitetaan muun muassa äänestämällä vaaleissa. Äänestäminen ei tietenkään ole ainoa keino vaikuttaa oman kotikunnan asioihin. Jokainen meistä voi olla monella tapaa aktiivinen. Voi esimerkiksi osallistua asukasyhdistysten toimintaan tai olla ideoimassa uusia toimintatapoja aloitteiden, kirjoitusten ja tilaisuuksien järjestämisen Eetu Kinnunen Vaalityöntekijä kautta. Viime kädessä päätökset tehdään kuitenkin politiikan piirissä; hallituksessa, eduskunnassa, valtuustoissa ja lautakunnissa. Siksi on tärkeää, että näille paikoille löytyy osaavia ja aktiivisia ihmisiä. Olen hyvin ylpeä siitä, että SDP saavutti oman ehdokastavoitteensa ja ehdokkaamme ovat todellisia arjen asiantuntijoita omissa kunnissaan. Me sosialidemokraatit olemme muuttaneet valtakunnan politiikan suuntaa. Olemme tuoneet vahvasti esille eduskuntavaalien alla lupaamamme työn ja oikeudenmukaisuuden teemat. Sopimusyhteiskunta on palautettu, nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu, eläkeiän pakkonosto on torjuttu, eurokriisin hoidossa on otettu käyttöön vakuudet, veropolitiikkaan on tuotu oikeudenmukaisuutta ja pitkään odotettu vanhuspalvelulaki saadaan vihdoin aikaan. Haluamme tuoda työn ja oikeudenmukaisuuden teemat myös kuntapolitiikkaan. Jyväskylässäkin on laaja ja osaava ehdokasjoukko, joka haluaa tehdä tätä työtä. Olen varma, että jokainen kuntalainen voi löytää listaltamme oman, pätevän ehdokkaansa. Haastava demokratia Euroopassa näkemään. Yhteiskuntamme perusarvoja haastetaan, ensi kertaa vuosikymmeniin. Edustuksellisessa demokratiassa vaaroina ovat elitismi ja populismi. Edustajat, perehtyessään asioihin, herkästi kuvittelevat tietävänsä mikä muille on parhaaksi. Toisaalta jotkut voivat alkaa kosiskella kansaa helpoilla lupauksilla. Vaalikausipolitiikka tuo houkutusta opportunismiin ja tarpeen voittaa muut puolueet. Kunnissa me voimme voittaa nuo haasteet. Perehtyminen ja vaikuttaminen on helpointa aloittaa omasta elinpiiristä ja itselle läheisistä asioista. Meidän on helppo aloittaa vuoropuhelu edustajiemme kanssa. Se on hienoa, sillä kunnat tekevät Suomessa ne oikeasti isot päätökset. Päätökset, joilla ratkaistaan, turvataanko asukkaiden palvelut myös tulevina vuosina ja miten se tehdään. Juuri siihen me tarvitsemme demokratiaa. Suomalainen yhteiskunta elää luovuudesta ja avoimuudesta. Me tarvitsemme kansalaisten kokemuksia ja näkemyksiä. Tulevaisuudessa yhä vähemmän äänestäjinä ja enemmän aktiivisina toimijoina. Ihmisinä, jotka osallistuvat omalla panoksellaan päätöksentekoon ja valmisteluun. Niin suoraan kuin edustajiensa kautta. Koska vain yhteisin ponnistuksin voimme turvata lähi- ja peruspalvelut. Yhteisen tahdon löytämiseen me tarvitsemme demokratiaa. Julkaisutiedot Kansan Ääni Julkaisija Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry Päätoimittaja Tony Melville Toimitussihteeri Kirsti Leskinen Toimitusneuvosto Tony Melville, Eila Simola, Petri Jussila, Ali Moradi, Joel Lehtonen, Kirsti Leskinen, Veli Hemming, Eetu Kinnunen Valokuvaaja Veli Hemming Graafinen suunnittelu ja taitto Minja Revonkorpi/Taidea Paino Lehtisepät Oy, Kuopio Jakelu Jyväskylän Jakelut Oy Painos 60 000 kpl
ME VÄLITÄMME Lokakuun lopussa valitaan 67 uutta edustajaa Jyväskylän kaupunginvaltuustoon. Peruspalvelujen turvaaminen, työllisyyden parantaminen, järkevä taloudenpito ja kuntalaisten kuuleminen - siksi Sosialidemokraatit. Pääkirjoitus Tony Melville Lehtori, toimittaja Puheenjohtaja, Jyväskylän Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö Noin neljä vuotta sitten alkanut toimikauteni Jyväskylän Sosialidemokraattisen Kunnallisjärjestön puheenjohtajana on ollut vähintäänkin haastava. Vuoden 2008 globaali talouskriisi tuli ja meni, mutta taantuma, jonka se aloitti, jatkuu yhä. Seuraavaksi huomio kiinnittyi Euromaiden velkaongelmiin ja siellä yksittäisten kuntien kykyyn maksaa palvelunsa ja rahoittaa lainansa. Jyväskylän tilanne ei eroa toisista; elämme kaksoisnotkahdusta teollisuustyöpaikkojen menetyksineen ja synkkine odotuksineen. Työttömyysprosentti pysyttelee yli kahdentoista, nuorten työttömyysluku peräti kaksinkertaisena ja verokertymät ovat riittämättömät. On selvää, että näiden ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan vahvoja toimia. Lisävelan ottaminen ei ole ratkaisu; korkotason noustessa olemassa olevien lainojen hoitaminen tulee ongelmalliseksi. Velkataakan jättäminen tuleville sukupolville ei ole viisasta eikä oikeudenmukaistakaan. Verojen korottaminen kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ainoastaan viimeisenä vaihtoehtona; ilman rakennemuutoksia ylimääräiset veroeurot on kohta tuhlattu. Meille jää siis ainoastaan kaksi vaihtoehtoa. Ensinnäkin kustannusten leikkaaminen mikä tarkoittaa palvelujen laittamista tärkeysjärjestykseen sekä tehtävien tehokkaampaa organisointia. Toiseksi, verotulojen lisääminen, mikä onnistuu työpaikkoja luomalla ja houkuttelemalla uusia yrityksiä kaupunkiin. Jyväskylä jatkaa kasvuaan, tarjoaa monipuolista, laadukasta koulutusta ja sillä on hyvä imago. Imagon kiillottaminen on tullut kuitenkin kalliiksi, eikä ole tuottanut riittävästi toivottuja työpaikkoja. Elinkeinopolitiikkaa joudutaan tarkastelemaan kriittisesti ja ohjaamaan uusille urille. Porvaripuolueiden jo kaksikymmentä vuotta johtama Jyväskylä on laiminlyönyt työllistämisvelvollisuutensa ja sen tuloksena joutunut pulittamaan 5-6 miljoonan vuosittaisen sakkomaksun hukkanheitettyä rahaa sekin! Lähivuosina Suomen terveydenhuolto kokee täysremontin. Jyväskylässä ratkaisu lääkäri- ja hammaslääkäripulaan on pakko löytää. Kannustepalkkiot ja töiden järjestäminen yksilöllisesti yksikkötasolla olisivat askel oikeaan suuntaan. Kaikista tärkeintä näinä kovina taloudellisina aikoina on kuitenkin keskittyä yhteiskunnan heikko-osaisimpiin, ikäihmisiin, nuoriin ja vammaisiin, heihin, jotka eivät itse saa helposti ääntään kuuluviin. Meidän tehtävämme on kuunnella ja löytää ongelmiin inhimillisiä ratkaisuja. Muutos vaatii tekoja. Äänestäminen on niistä tärkein. Kuva: Pirkko Korhonen Ulla Lauttamus Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Yhteinen vastuu hyvinvoinnista Kunnallispolitiikka on yhteisten asioiden hoitamista siten, että kuntalaisten hyvinvoinnin edellytykset turvataan. Erityisesti vaikeina aikoina poliittisilta päätöksentekijöiltä vaaditaan viisautta, vastuullisuutta ja kaukonäköisyyttä. Rehellisyys ja tosiasioiden tunnustaminen ovat A ja O. Yhteistyö ja luottamus vievät eteenpäin. Maailman ja Euroopan laajuinen epävarma taloustilanne heijastuu Suomen kuntiinkin. Jyväskylän taloustilanne on heikko johtuen mm. mittavista valtionosuusleikkauksista (v. 2012 osalta leikkaukset ovat -15.4 milj. euroa ja kun leikkaukset ovat täysipainoisesti voimassa v. 2015, niin Jyväskylän menetys on n. -30 milj. euroa). Lisäksi heikkoon taloustilanteeseen ovat syynä verotulojen alhaisuus, korkea työttömyys, käyttötalousmenojen korkeat nousut sekä suuri investointien määrä. Investoinnit ovat kohdentuneet pääsääntöisesti päiväkoti-, koulu- ja terveyspalvelutiloihin. Olemme investoineet kuntalaisten terveyteen. Tällä hetkellä mittava hanke on Huhtasuon päiväkoti-koulu, joka on hyvää vauhtia etenemässä. Nuorten harrastusmahdollisuudet ovat parantuneet kun Veturitallien tilat on otettu käyttöön. Siellä on mm. bändeille harjoittelutilaa ja monimuotoista kulttuuria. Viime vuosina yhteistyö aktiivisen Nuorisovaltuuston ja Lasten Parlamentin kanssa on ollut tuloksellista ja päätöksissä on otettu lasten ja nuorten mielipiteitä huomioon. Lukioverkko on ollut ajankohtainen kuluvan vuoden aikana. Syyskuun 20. päivänä Jyväskylän Koulutuskuntayhtymän lukiokoulutus liikelaitoksen johtokunta päätti, että Lyseo siirretään Harjulle ja että muodostumassa on kaksi suurlukiota. Jyväskylän kaupungin kanta on, että lukioverkkoa kehitetään siten, että Lyseon toiminta opetus- ja koulutuskäytössä voi jatkua perustuen pedagogisiin, toiminnallisiin ja sivistyshistoriallisiin tekijöihin. Asia on etenemässä Koulutuskuntayhtymän hallitukseen, joka on ilmoittanut käyttävänsä asiassa otto-oikeutta. Laadukkaan koulutuksen vaalimisen ohella tärkeää on, että Jyväskylään syntyy uusia työpaikkoja ja että yritykset investoivat tänne kuten esim. Lutakon alueella on tapahtunut. Jyväskylässä ja koko Keski-Suomessa työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys ovat edelleen todellisuutta. On huolehdittava siitä, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistunelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Terve talous muodostaa pohjan peruspalveluille. Keinoja talouden tasapainottamiseen on kuluvan vuoden aikana etsitty ja talouden seurantaa sekä raportointia on kehitetty. Parhaillaan valmistellaan ensi vuoden talousarviota, jonka laatimisessa vaikeuskertoimia riittää. Kunnan tehtävä on huolehtia julkisten peruspalvelujen järjestämisestä. Kuntalaisia koskettavat läheltä erityisesti koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla Jyväskylässä on suuria haasteita, mikä ainakin osittain johtuu lisääntyneistä palvelutarpeista. Lääkärivaje ja vaikeudet päästä terveyskeskukseen sekä pitkät jonot suun terveydenhuoltoon ovat isoja ongelmia. Ikäihmisten palveluissakin on vielä paljon kehittämistä. Tarvitsemme rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia, kuitenkin niin, että palvelut ovat tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien saatavilla. Kuntapalveluja tuottavat ihmiset ihmisille. Henkilöstön hyvinvointi, osaamisen ennakointi ja vahvistaminen sekä johtamisen kehittäminen ovat ykkösasioita. 3
Mervi Hovikoski sairaanhoitaja, perusturvalautakunnan jäsen Toimiva ja lähellä LAADUKKAAT PALVELUT Perusterveydenhuollon toimivuus tai toimimattomuus on ollut Jyväskylässä puheenaiheena jo vuosia. Pitkään jatkunut pula lääkäreistä on ajanut kaupungin tilanteeseen, jossa se ei enää pysty vastaamaan kattavasti asetuksen velvoitteeseen kiireettömiin lääkärin tutkimuksiin ja hoitoon pääsemiseksi kolmen kuukauden sisällä. Perusterveydenhuollossa työskenteleminen ei ole ollut houkuttelevaa liian suurista väestövastuualueista johtuen. Lisäksi vähäinen hoitajien ja avustavan henkilökunnan määrä on vienyt aikaa ja voimavaroja pois varsinaisesta potilastyöstä. Terveysasemien ulkoistaminen ei ole tähän ongelmaan ratkaisu. Monella terveysasemansa ulkoistaneella paikkakunnalla halutaankin nyt ottaa yksityistetyt terveysasemat takaisin kunnan omaksi toiminnaksi. Kimmo Suomi Professori Kaupunginvaltuutettu, Jyväskylä Kun talous piiputtaa, mietitään palvelujen tärkeysjärjestystä ja kiireellisyyttä uudelleen. Säynätsalossa saimme viime keväänä hyvät kokemukset kuntalaisten, kunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteistyön tuloksellisuudesta. Jo ties kuinka monetta kertaa noustiin vastarintaan terveysasemien säilyttämisen puolesta niin Säynätsalossa, Huhtasuolla kuin muuallakin Jyväskylässä. Ihmetyttää, että kepulaiset kuntavaaliehdokkaat - mm. Raimo Sopo - on nimennyt luottamushenkilöiden, kaupungin työntekijöiden ja kuntalaisten yhteistyön hyvä veli verkostoksi Suur-Jyväskylän lehdessä?! Kaupungin johto joutui perumaan terveysasemien sulkemiset Säynätsalossa, Huhtasuolla ja muuallakin kaupungissa. Perusturvalautakunta on nyt päättänyt säilyttää terveysasemat asuinalueilla, mutta valppaana pitää olla v. 2013 budjettiin valmisteluissa. En usko kaupunginjohtaja Anderssonin mukisematta nielevän lautakunnan päätöksiä. Pelkään edelleen terveysasemien lopettamisia tai yksityistämisiä kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kaupunginhallitukselle. Se merkitsisi kansainvälisten terveyspalveluja myyvien globaalien yritysten pääsevän kotiuttamaan jyväskyläläistä rahaa ja voittoja ulkomaille. Säynätsalossa säilyi pitkään v. 1993 kuntaliitoksen jälkeen julkiset palvelut hyvinä, mutta uusimman v. 2009 alusta toteutuneen kuntaliitoksen ja taloudellisen taantuman aika ovat heikentäneet palveluita myös Säynätsalossa. Esim. laboratoriopalvelut ovat minimaalisia muutama tunti viikossa, johon työssäkäyvän on vaikea ajoittaa käyntejään. Jyväskylän pinta-ala kasvoi yksitoistakertaiseksi v. 2009 kuntaliitosten johdosta. Jyväskylässä kokeillaan Huhtasuolla uutta hoitajavetoista mallia hoitoon pääsyn helpottamiseksi. Tämän mallin levittämistä muihinkin lääkäripulasta kärsiville terveysasemille harkitaan parhaillaan. Toimivalla ja lähellä olevalla perusterveydenhuollolla on oleellinen merkitys ihmisten terveyden kannalta. Hoitoon pääsemisen pitää tapahtua oikea-aikaisesti, jotta kustannuksia ei kasvateta turhaan koko yhteiskunnan kannalta. Suomi on jakautumassa kovaa vauhtia kahtia terveyserojen kasvun myötä. Jo tällä hetkellä miehissä rikkaamman ja köyhimmän väestönosan välillä on kuolleisuudessa yli 12 vuoden ero. Terveyserojen kasvua ei kyetä hidastamaan ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa. Päätöksenteon perustana pitää olla viime kädessä kuntalainen, jolla on oikeus saada hoitoa sitä tarvitessaan. Terveys- ja vanhuspalvelut etusijalle Se merkitsi keskustaetäisyyksien ja asiointimatkojen merkittävää kasvua samalla kun ajoneuvoriippuvuus Jyväskylässä on räjähdysmäisesti kasvanut. Siksi tarvitaan erityisesti väestön ikääntyessä entistä enemmän lähipalveluita asuinalueille. Kuva: Markus Hovikoski 4
Riitta Mäkinen perusturvalautakunnan puheenjohtaja Nyt on aika Terveydenhuollon palvelut ovat puhututtaneet Jyväskylässä on vuosia. Paikoin ne toimivat, mutta pai-koin on ollut vaikeuksia saada hoitajan tai lääkärin aikaa kohtuullisen ajan kuluessa. Syyksi kuulee usein mainittavan lääkäripulan. Lääkäripula on todellisuutta, mutta välillä olisi hyvä pysähtyä mietti-mään, kuinka tähän on päädytty. Miksi Jyväskylä työnantajana ei houkuttele toivotulla tavalla? Tilanne ei ole pahentunut itsestään. Jo kymmenen vuoden ajan Jyväskylässä on suhtauduttu erittäin nuivasti uusien lääkärinvirkojen perustamiseen. Kuluvalla valtuustokaudella perusturvalautakunta on jokaisessa talousarvioesityksessään esittänyt määrärahaa lääkäreiden palkkaamiseksi. Näin se teki tä-näkin vuonna. Esityksistä on ensin vetänyt osan pois kaupunginjohtaja ja loput on oikeisto äänienem-mistönsä turvin äänestänyt nurin valtuustossa. Samaan aikaan sosiaalija terveyspalvelujen johtaja on evännyt täyttölupia jo kertaalleen hyväksyttyihin virkoihin säästösyihin vedoten. Päästämällä lääkärivaje vuosikausia pahenemaan, työ terveysasemilla on käynyt raskaaksi. Kun myös hoitajia on ollut liian vähän, ei työ ole enää houkuttanut. Jyväskylässä on myös toistuvasti oikeiston toimesta väläytelty milloin terveysasemien lakkauttamista tai ulkoistamista. Nämä kannanotot viestivät selvästi laajemmasta, erityisen kielteisestä suhtautumisesta julkiseen terveydenhuoltoon eikä tämä viesti ole jäänyt huomaamatta lääkäreiltäkään. Nyt ainoaksi ratkaisumalliksi esitetään jälleen kalliiksi tulevia ulkoistuksia monikansallisille pörssiyhtiöille, jotka keplottelevat voittonsa ja veronsa muihin maihin. On selvää, että Jyväskylässä julkisia terveyspalveluja on tietoisesti ajettu alas jo vuosikausia. Nyt tästä vastuuttomasta pelleilystä on viimein tehtävä loppu. Ja keinojakin löytyy! Huhtasuolla käytössä oleva, valtakunnallisestikin uusi hoitajavetoinen työmalli on jo tuottanut tulosta. Hoitoon pääsy on nopeutunut ja alueen neljä lääkärinvirkaa on saatu täytettyä. Erityisosaamisella vastataan kunkin alueen erityistarpeisiin. Tämä on juuri sitä julkisen terveydenhuol-lon aitoa kehittämistä, mitä Jyväskylässä tarvitaan! Jyväskyläläiset ovat ansainneet laadukkaat ja toi-mivat terveydenhuollon palvelut. Nyt on aika huolehtia siitä, että ansiokkaan toiminnan jatko turvataan ja ettei julkisia terveyspalveluja ajeta poliittisin ideologin ja suorastaan pakkomielteisesti lopullisesti alas. Terveydenhuolto on pelastettava, ei tuhottava! Kuva kirjoittajan. Anneliina Malmikallio Pienille parempi kaupunki! Olen nuori äiti Pupuhuhdasta. Tätä kautta, sekä ammattini puolesta, olen luonnollisesti kiinnostunut Jyväskylän lapsiperheille tarjoamista palveluista ja siitä, kuinka jyväskyläläinen lapsiperhe voi. Täällä on moni asia hyvin, mutta kehitettävääkin on. Lähipalvelut ovat perheille erittäin suuri tukipilari. Valtaosa lapsiperheistä ei pysty liikkumaan ympäri kaupunkia esimerkiksi lääkärin perässä, vaan avun pitää olla lähellä. Sama koskee neuvolaa, hammashoitoa, kirjastoa, perhepalveluita, päivähoitopaikkoja Lähellä sijaitsevat palvelut tulee säilyttää ja niitä tulee kehittää, sillä palvelujen keskittäminen keskusta-alueelle ei palvele tavallista ihmistä. Reuna-alueiden asukkaita ei saa unohtaa. Ehkäisevään perhetyöhön on panostettava. Ehkäisevällä perhetyöllä tarkoitan lyhytaikaista ja monimuotoista tukea ja apua esimerkiksi perheen elämänmuutoksissa yllättävissä tilanteissa. Toimivia keinoja ovat muun muassa keskusteluapu ja käytännön tasolla tapahtuva tuki. Hyvinvoiva lapsi tarvitsee hyvinvoivan perheen ja tasapainoisen elinympäristön kasvaakseen terveeksi aikuiseksi. Ehkäisevä perhetyö on kuin laittaisi rahaa henkiseen pankkiin sen avulla voidaan välttää monet ongelmatilanteet. Myös rahallisesti se on edullisempaa kuin jo tapahtuneiden vahinkojen paikkailu. Kotihoidontuen kuntalisää (100 / kk) Jyväskylä maksaa siihen saakka kun lapsi täyttää kaksi vuotta, mikäli perheen lapset hoidetaan kotona. Mielestäni kuntalisää tulisi maksaa kolmeen ikävuoteen saakka, kuten kotihoidontukeakin, kannustaen perheitä nauttimaan pikkulapsiajasta. Kaikille tämä ei tietystikään ole paras ratkaisu. Henkilökohtaisesti uskon kuitenkin vakaasti siihen, että koti on pienelle paras paikka kasvaa. En koe olevani poliitikko, vaan tavallinen ihminen, äiti, joka oikeasti välittää siitä kuinka naapuri voi. Haluan tuoda kuuluviin lapsiperheiden äänen ja toiveet. Rakennetaan parempi kaupunki niille kaikkein pienimmille heissä on tulevaisuutemme! Anneliina Malmikallio perheensä parissa kotona Pupuhuhdassa. Yksivuotias Amalia on äidin ja isän silmäterä. Kuva kirjoittajan. 5
Leena Ruotonen sivistyslautakunnan jäsen Erityistä opetusta Opettajan työ on paras työ mitä kuvitella saatan. Siinä saa olla yhdessä nuorten, persoonallisten, avoimien ihmisten kanssa. Opin oppilailtani joka päivä jotakin uutta. Tänä syksynä olemme yhteisvoimin perehtyneet ipadin saloihin ja elokuvan tekemiseen. Olen työssä erityiskoulun 9. luokan opettajana. Työpaikkani on Haukkarannan koulu, jossa oppilaat ovat kuuroja, huonokuuloisia tai kuurosokeita tai heillä on kielellinen erityisvaikeus (SLI). Kouluni on vuodenvaihteessa liittymässä yhteen Jyväskylän Näkövammaisten koulun kanssa. Syntyy valtion omistama oppimis- ja ohjauskeskus Onerva ja Onerva Mäen koulu, joka rakennetaan sairaalan taakse Kukkumäkeen. TARPEET HUOMIOON Integraatio ja inkluusio ovat olleet erityisopetuksen muotisanat kuluneina vuosikymmeninä. Sanovat, että kaikkien pitäisi olla samassa yhteisessä opetusryhmässä. Vain tämä on tasa-arvoa. Itse edustan toisenlaista näkemystä. Jokaiselle tarpeittensa mukaan ohjaa minun ajatteluani. En usko tämän ajattelutavan toteutuvan suurissa luokissa, meluisissa luokkahuoneissa, kiusaamiskulttuurin usein pilaamassa ilmapiirissä. Oppilaitteni iloisista ilmeistä voi päätellä paljon. He viihtyvät koulussa, nauttivat siellä olostaan ja oppivat. Opetus on yksilöllistetty eli kaikilla on HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma ja jokainen saa olla oma itsensä. PERUSKOULUN JÄLKEEN Maassamme on useita erinomaisia ammatillista erityisopetusta antavaa koulua. Jyväskyläläisille erityisoppilaille on tällä hetkellä useampia vaihtoehtoja ainakin ammatillinen oppilaitos, Bovalliuksen yksikkö sairaalanmäellä, Järvenpään invalidien ammattioppilaitoksen Mahdollisuuksien talo ja kaupungin ja kristillisen opiston kymppiluokat sekä kaupungin Oksa-koulutus. Näkövammaisten koululla on jo nyt kymppiluokka ja Haukkarantaankin on sellainen suunnitelmissa. ERITYINEN LUKIO Mutta tummia pilviä on alkanut kerääntyä jatkokoulutuksen ympärille. Opetusministeriössä kaavaillaan, että ammattioppilaitoksiin ei olisi enää olemassa niin kutsuttua joustavaa hakua. Lisäksi ehdotetaan, että yksilöllistetyistä oppiaineista saisi hakutilanteessa vain puolet pisteistä. Yksi mahdollisuus olisi perustaa erityislukio. Siellä opetus olisi yksilöllistettyä, oppilaiden tarpeet huomioon ottavaa kielten, matematiikan ja muiden lukioaineiden opetusta. Suomessa ei tällaista erityislukiota ole tietääkseni kokeiltu Jyväskylä voisi olla tässäkin edelläkävijä. Leena Ruotonen 40-vuotiaan Jyväskylän Näkövammaisten koulun pääovella. Tämän koulun tilalle Kukkumäkeen rakennetaan uusi valtion omistama oppimis- ja ohjauskeskus, työnimeltään Onerva, jonka yhteydessä toimii monimuotoinen erityiskoulu. Kimmo Jouhki psykiatrinen sairaanhoitaja Jyväskyläläisnuorten pahoin- ja hyvinvointi tänään koulumaailmassa Kohtaan työssäni nuoria, joilta puuttuu usein turvallinen aikuinen heidän arjestaan. Usein luullaan, että peruskoulun jälkeen nuorista tulee ns. nuoria aikuisia ja heistä ei tarvitse enää vanhempien kantaa niin suurta huolta kuin aiemmin. Puhutaan nivelvaiheesta, jossa nuori aloittaa elämänsä tärkeimmän urakan eli opiskelut, joilla on vaikutusta koko nuoren loppuelämään. Tällöin jos milloin on äärimmäisen tär-keää, että me vanhemmat olemme nuoren iholla, vaikka se ei aina nuoren mielestä kovin herkulta tunnukaan. Peruskoulusta 2. asteen opiskeluihin siirtyminen on juuri sellainen nivelkohta, jossa mitataan nuoren selviytymismahdollisuuksia heidän joskus jopa rankassa arjessaan. Nuorten sosiaalinen ympäristö vaa-tii onnistumisia ja opiskelumotivaatiota. Tässä vaiheessa on tärkeää, että me vanhemmat olemme nuo-ren tukena, kun hän etsii itselleen sopivaa opiskelupaikkaa ja linjaa. Nuorille tulee antaa tilaa valita itse, mutta siten, että me vanhemmat olemme luoneet sellaisen luottamuspohjan, että nuorella on kyky kuunnella myös meitä jos tilanne niin vaatii. Työni perusteella voin sanoa, että suuri osa jyväskyläläisnuorista voi hyvin. Kuitenkin ne nuoret, jotka kaipaavat tukea arjessaan, ovat usein tosi yksin ongelmiensa kanssa. Lisävaikeutta heidän arkeensa tuo se tosiasia, että hoitopolut Jyväskylässä näiden nuorten osalta ovat tosi kimurantteja. Nuorta pompotel-laan vastaanotolta toiselle ja jokainen yksikkö tekee oman arvion nuoren hoidon tarpeesta. Milloin kaupunkimme herää siihen, että nuoremme tarvitsevat enemmän konkreettista kohtaamista, nimittä-käämme sitä vaikka hoidoksi, kuin jatkuvaa arviointia siitä, kenelle tämä nuori kuuluu? Mottoni on: Tämä nuori kuuluu meille ja olemme ylpeitä siitä! Jyrki Tapper juoksija Tikkakoskelta Hyvä kunto ja kunta Kunnan talous ja toiminta vaatii jokaiselta kunnan työntekijältä innostunutta panosta. Innostunut työntekijä palvelee meitä kaikkia, myös itseään, parhaalla mahdollisella tavalla. Nyt olemme säästäneet, säästäneet ja säästäneet. Olemme säästäneet motivaation pois. Urheilijan, vaikkapa juoksijan kehon saattaminen huippuvireeseen on samanlaista puuhaa. Jokainen lihas on saatettava vireeseen, jänteväksi, toimivaksi. Jos jossakin kohdassa fuskataan, jää työ kesken, emmekä saa täyttä suoritusta irti. Juoksijalla motivaation puute merkitsee sitä, ettei enää ole halua treenaamiseen. Into puuttuu. Täsmälleen sama näkyy katukuvassa. Vesiputki repeää kauppakadulla. Korjaamme sen. Ja jäämme odottamaan seuraavaa. Ennakoiva korjaaminen toimisi paremmin. Olemme säästäneet liikaa Katsotaan hieman Tikkakoskea. Terveyskeskuksessa eivät lääkärit viihdy. Olemmeko säästäneet lääkärit ulos? Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi esitän liikenneympyröitä 4-tien ja S- marketin kohdalla oleviin risteyksiin. Kevyen liikenteen väylästä välillä Tikkakoski Jyväskylä puuttuu noin 5 km. Työmatkaliikenne polkupyörällä turvalliseksi! Kuva: Keijo Valkonen Tehkäämme pieniä asioita, jotka ovat yhteiseksi hyväksi. Jos kunta tarvitsee lainaa, tehkäämme se siten, että laitamme lainarahan nopeasti tuottavaan työhön. Vertaan tätä juoksijan lenkkikengän ostoon. Terve, vireä toiminta vie eteenpäin. Laittakaamme kunta/kunto sellaiseksi, että se kestää myös kolhuja ja vastoinkäymisiä. Pitkä matka vaatii, mutta myös antaa. 6
Veijo Koskinen kaupunginhallituksen jäsen Turvalliset ja terveelliset toimitilat ovat merkittävä osa hyvinvointia Hyvinvointi rakentuu myös työstä ja kuntalaisille tarpeellisista investoinneista. Kun teemme työtä, luomme palveluita ja rakenteita hyvinvointiyhteiskunnalle. Oikeudenmukaisuus velvoittaa kantamaan vastuuta kaikista. Me kaikki ansaitsemme reilumman ja turvallisemman Jyväskylän. Uuden Jyväskylän keskeisimpiä linjanvetoja on kuluneen valtuustokauden aikana ollut terveiden ja turvallisten toimitilojen aikaansaaminen lapsille, koululaisille, asiakkaille ja tietenkin myös työntekijöille. Valtaosa eli yli 80 % investoinneista kohdistettiin uuden Jyväskylän koulu- ja päiväkotirakennuksiin sekä terveyspalvelutiloihin. Tämän tavoitteen saavuttaminen on merkinnyt ja tulee jatkossakin merkitsemään isoja investointeja peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen esimerkiksi päivähoidon ja koulujen osalla. Neljän vuoden aikana on toteutettu useita merkittäviä ja työskentelyolosuhteita parantaneita hankkeita. Esiin voisi nostaa vaikkapa Vaajakosken ja Palokan koulujen uudisrakennukset purettujen ongelmarakennusten tilalle. Keski-Palokan koulun peruskorjaus ja laajennus sekä Keltinmäen koulun peruskorjaus, jotka ovat olleet merkittäviä opetusolosuhteita parantaneita hankkeita. Myös Kyllön terveyskeskussairaalan peruskorjausta ja laajennus on saatettu loppuun. Korkea investointitaso on myös ylläpitänyt työllisyyttä rakennusalalla ja toiminut suhdanteita tasaavana elementtinä viime vuosien taloudellisen laskusuhdanteen aikana. Sosialidemo-kraattien mielestä on ollut järkevää suunnata taloudellisia voimavaroja myös katujen ja maanalaisten verkkojen, kuten vesi- ja viemäriverkoston kunnossapitoon ja saneeraukseen. Hyvinvointia ovat myös turvalliset peruspalvelut kuten vesi, lämpö ja sähkö. Jatkossa Jyväskylän kaupungin tulee olla entistäkin aktiivisempi vuokra-asuntotuotannossa ja erityisesti ikääntyvälle väestölle tarkoitetuissa kohtuuhintaisessa palvelutalo- ja senioriasuntojen tuotannossa. Leena Uutela yksityinen perhepäivähoitaja, K-S yksityiset päivähoitajat ry:n puheenjohtaja Tikkakosken Sosialidemokraattisen Ty:n sihteeri Yksityinen perhepäivähoito Tikkakosken Ty kokouskahvilla Leena Uutelan (istumassa oikealla) kotona. Siellä kahvi on aina kuumaa ja keskustelu vielä kuumempaa, sanoi Tony Melville ja otti kuvan. Salla Saaranen kaupunkirakennelautakunnan jäsen Kaupunkirakenteen herkkyyttä Olen ollut Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan jäsen tällä kuluneella valtuustokaudella. Kaupunkirakennelautakunnassa päätetään kaavoituksesta, maankäytöstä, rakennusoikeuksista, bussien lippuhinnoista, uusien leikkipuistojen rakentamisesta, vanhojen kunnostuksista. Jälkipolville tulisi jättää näkyviin eri aikakausien rakennuksia ja ympäristöä. Me Jyväskylän Sosialidemokraatit pyrimme suojelemaan kaupunkikuvaa ja kunnioittamaan jo elettyä aikaa, samalla rakentamaan uutta kestävän kehityksen mukaan. Tällä valtuustokaudella olemme kokeneet karvaita tappioita. Ainolan tiiviisti rakennetun alueen helmi, kesäteatterin tontti, oli pitkään tuuliajolla ja kaupunkihistoriallisesti tärkeiden rakennusten kunnon annettiin rapistua. Nyt teatterin tontille on nousemassa kolme kerrostaloa ja avantouintikeskus. Vastustimme kaavamuutosta Keski- Suomen museonkin toivomalla tavalla, mutta hävisimme. Joitain erävoittojakin saavutettiin. Vanhan Jyvälän koulun tontille Nisulaan emme antaneet lupaa rakentaa yksityiskoulua. Henkilökohtaisesti Jyvälä ja Ainola ovat tämän valtuustokauden herkimmät haavani. Isänpäivän aamuna kuulin Jyvälän koulun tulipalosta ja heti tiistaina yritin pelastaa Ainolan tonttia. Molemmat menetettiin. Surullista ja lopullista. Vuoden alusta luottamustoimet menevät uusiksi, toivon sydämeni pohjasta että me vasemmistolaiset saisimme valtuuston enemmistön ja me sosialidemokraatit pääsisimme muuttamaan kaupunkimme kehitystä. Sillä enää meillä ei ole varaa kirkkopuiston parkkihallin tai Lutakon tunnelin kaltaisiin järjenvastaisiin hankkeisiin. Äänestysintoa! Tänä päivänä yksityinen perhepäivähoito on myös hyvä ja turvallinen vaihtoehto, kun mietitään omalle lapselle sopivaa hoitomuotoa. Meille ei ole mitään erityistä hakuaikaa, vaan perhe voi käydä katselemassa oman alueen tai työmat-kan varrella olevia hoitajia Klemmarista. Sieltä löytyvät kaikki Jyväskylän kaupungin hyväksymät palvelusetelipalvelun tuottajat. Perhe voi ottaa suoraan yhteyttä hoitajaan. Palveluseteli perheelle mahdollistaa sen, että lapsen hoito on suunnilleen samanhintaista kuin kunnallisellakin puolella. Yksityisiä päivähoidon palvelun tuottajia valvovat kaupungin omat ohjaajat. Kaupunki järjestää hoita-jille tiedotus iltoja/ koulutusta. Hoitaja sitoutuu osallistumaan niihin. Yksityistä hoitoa koskee päivä-hoitolaki ja muut tasokkaan päivähoidon vaatimat kriteerit. Yksityistä päivähoitoa on ollut kymmeniä vuosia, itsekin olen toiminut hoitajana yli 33 vuotta. Kau-punkimme on huomannut yksityisen hoidon tarpeellisuuden kehitettäessä laadukasta päivähoitoa. Yksityinen hoitaja maksaa itse veronsa, yel-maksut, vakuutukset ja muut maksut. Vain siinä on eroa kunnalliseen palkansaajaan, että meillä ei ole varsinaista työaikalakia, vaan hoitaja räätälöi itse työ-aikansa ryhmälle sopivaksi joustaen tarpeen mukaan. Keski-Suomen yksityiset päivähoitajat ry:n kuuluville hoitajille järjestämme Jyväskylässä omia hoita-ja-iltoja, jolloin voidaan, tietosuojalaki ja salassapitovelvollisuus tietäen, keskustella hoitoon liittyvistä tilanteista, joissa hoitaja tarvitsee vertaistukea ja ohjausta. Salla olisi tahtonut Ainolan kesäteatterintontille leikki- ja senioripuiston. Kuva kirjoittajan. 7
TYÖN JA OIKEUDENMUK 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ahtamo Alina järjestötyöntekijä Ahvo Jaakko opiskelija Aliranta Anna-Maija vastaava kirjanpitäjä, isännöitsijä Allahyari Majid koneistaja Arnberg Jouni liikuntapalveluesimies Blom Jari toiminnanjohtaja Haapsalo Kaija sairaanhoitaja Hakanen Sari lähihoitaja, taksinkuljettaja Hakulinen Maareka talonrakentaja (sit.) 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Halttunen Simo YTM Hellman Janne vartija, koti-isä Hemming Veli opiskelija Hirvensalo Antti taloushallinnon assistentti Hirvonen Irma rakennussuunnittelija Hjelt Juha paloesimies, Hjelt Niko työtön Hovikoski Mervi sairaanhoitaja Huumonen Hanna opiskelija, ryhmäliikunnanohjaaja 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Huuskonen Irmeli ammattiosaston puheenjohtaja Hämäläinen Jukka linja-autonkuljettaja pääluottamusmies Höijer Vesa kirjastotyöntekijä Isomäki Kauko puhallusvillaurakoitsija Jouhki Kimmo psykiatrinen sairaanhoitaja Jussila Petri FL, projektipäällikkö Jääskeläinen Minna järjestötyöntekijä, agrologi (AMK) Karjalainen Pasi pelisuunnittelija Kaukonen Anna, henkilökohtainen avustaja 33 34 35 36 37 38 39 40 41 Kaulio Ilpo pääluottamusmies Kaura-aho Petteri palvelumyyjä Kemiläinen Allan rakennuttaja Kemiläinen Jorma metallityönopettaja Kinnunen Raimo lähettäjä, Koivu Anna opiskelija Korhonen Timo opettaja Koskinen Esko aluemestari Koskinen Veijo työturvallisuuspäällikkö 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Kotimäki Marja-Leena media-assistentti Kruus Aila työsuojelutarkastaja Kuusijoki Kari autonkuljettaja Kuusisto Eija sairaanhoitaja Kähkönen Kati anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Lahtinen Aarno laitosmies, Laine Pekka virastomestari pääluottamusmies Lampinen Tapio dosentti, pastori Lappalainen Joni opiskelija 51 52 53 54 55 56 57 58 59 Lauttamus Ulla henkilöstön kehittämispäällikkö, KM Lehtinen Annikki Lehtonen Anu restonomi Lehtonen Joel FM, ohjelmistosuunnittelija Luukka Noora opiskelija, ravintolatyöntekijä Luukkonen Marja Leena DKK, tiedottaja Luukkonen Paavo johtaja, kunnallisneuvos Malmikallio Anneliina lastenohjaaja, kotiäiti Melville Tony lehtori, toimittaja 8
AISUUDEN PUOLESTA. 60 61 62 63 64 65 66 67 68 Moradi Ali datanomi, projektityöntekijä Mäkinen Pentti pääluottamusmies Mäkinen Riitta koulutussuunnittelija, YTM Nieminen Heidi lakimies, liittosihteeri Ojala Kimmo toimitusjohtaja Pakkalén Satu myyjä Parantainen Teemu kokoonpanija Partanen Reijo FM, mielenterveyshoitaja Pasanen Vili kiinteistönhoitaja 69 70 71 72 73 74 75 76 77 Paukama Merja TtM, sairaanhoitaja Puskala Anneli palvelupäällikkö Pynnönen Simo leipuri, pääluottamusmies Rajanen Mika postityöntekijä Raninen Antero Ravantti Elli asiakaspalvelukouluttaja, pääluottamusmies Reinikainen Pertti toiminnanjohtaja, puheenjohtaja Rummakko Janne pääluottamusmies Ruoppila Ahti aluejohtaja, YTK 78 79 80 81 82 83 84 85 86 Ruotonen Leena erityisluokanopettaja, KM Saaranen Salla kotiäiti Saarinen Antti herastuomari, Sahindal Anna-Leena LitM, liikuntasuunnittelija Salonen Anni opiskelija Sarja Pertti Simola Eila pääluottamusmies Sinkkonen Sanna Sivill Sirkka perhepäivähoitaja 87 88 89 90 91 92 93 94 95 Suhonen Kari metsätyöntekijä Suomi Kimmo professori Tamminen Pekka turvallisuusasiantuntija Tapper Jyrki sähköasentaja Taylor Samuel terveydenhoitajaopiskelija Tiilikainen- Tervaniemi Anu FM, hallintoamanuenssi Tiitinen Mika aliupseeri (sit.) Tuikkanen Marja-Liisa tradenomi Turpeinen Veli-Pekka asbestisaneeraaja 96 97 98 99 100 101 102 103 104 Turunen Kirsti päiväkodinjohtaja, Töhönen Jouko koulukuraattori Uutela Leena perhepäivähoitaja, yrittäjä Vankka Kalle kirvesmies Viikari Tarja lastentarhanopettaja Vuorimies Tero palomies Väliniemi Tuulikki Vänni Hilkka muotoilija, sisustussuunnittelija Väätäinen Markku YTM 105 Yksjärvi Leena aluejohtaja JYVÄSKYLÄN SOSIALIDEMOKRAATIT. ME VÄLITÄMME. SDP Jyväskylä 6-105. 9
TALOUS JA 10 TYÖLLISYYS Ahti Ruoppila Aluejohtaja, SAK Aktiivista elinkeinopolitiikkaa jyväskyläläisille töitä Simo Halttunen Tarkastuslautakunnan jäsen Tiukalla otteella talouden ongelmien kimppuun Kuntavaaleissa ratkaistaan, millaisia palveluja jyväskyläläiset saavat. Paljon kinastellaan siitä, miten veroeurot jaetaan oikeudenmukaisesti. Vielä tärkeämpää on, miten riittävät verotulot saadaan kerättyä. Jyväskylän on oltava elinvoimainen houkutellakseen uutta yritystoimintaa alueelle. Yrittäjyyttä on kannustettava, alueen oppilaitokset tekevät tässä asiassa oivallista työtä. Jyväskylän on omalta osaltaan puututtava tiukasti harmaaseen talouteen. Kilpailutuksia ja hankintoja tehtäessä on lain puitteissa suosittava alueen omia yrityksiä. Yhteiskuntatakuun velvoittamat työllistämistoimet on aloitettava heti. Kestävä kuntien elinkeinopolitiikka vaikuttaa yritysten sijoittumiseen kaavoituksella, maankäytön suunnittelulla, tonttipolitiikalla ja liikennepolitiikalla. Yritysten tärkein sijoittumisperuste on osaavan työvoiman saanti. Siksi koulutuspolitiikka on tärkein kunnan elinkeinopolitiikan väline. Toiseksi tärkein yritysten sijoittumisperuste on toimivat liikenneyhteydet. Näissä on yhteistä tekemistä meille kaikille. Kunnan tulee näyttää hyvää esimerkkiä työnantajana. Työhyvinvoinnista on huolehdittava. Jyväskylässä on paljon määräaikaisia työsuhteita. Kaikkien etu on, että epätyypillisten työsuhteiden osuutta vähennetään ja työn keinotekoisesta pätkimisestä ja silppuamisesta luovutaan. SDP:n ehdokkaille annettu ääni turvaa aktiivisen ja tuloksekkaan elinkeinopolitiikan sekä takaa sen, että työttömyyteen puututaan tosissaan. Anna siis ääni, joka vaikuttaa! Kuntaliitoksen jälkeen Jyväskylässä on syöty leivoksia vaikka varaa olisi hädin tuskin ollut leipään. Tällainen meno ei voi jatkua tulevina vuosina. Yksistään tänä vuonna kaupungin arvellaan velkaantuvan yli 80 miljoonaa euroa lisää, siis lähes 470 miljoonaa mummon markkaa. Palvelualueilta saatujen tietojen mukaan käyttötalouden menojen osalta talousarvio uhkaa ylittyä 14 miljoonalla, mutta erityisesti investointitaso on ollut luvattoman korkea ja osin hallitsematon. Mikäli ylitykset toteutuvat kerrotun suuruisina, on kaupungin vuosikate painumassa negatiiviseksi. Silloin talous on kriisissä ja kaupunki joutuu lainaamaan rahaa mm palkkojen maksamiseen. Jos käyttötalouden menoja aletaan rahoittaa velkarahalla, eletään kuin hullu mies Huittisissa, syödään enemmän kuin tienataan. Tilanne on siksi vakava, että jatkuessaan se muodostaa ongelman peruspalveluiden tasa-arvoiselle saatavuudelle kaupungin eri osissa ja väestöryhmien osalta. Kyse on perusoikeuksista. Talouden huonon hallinnan seurauksista kärsivät ensimmäisenä kaikkein pienituloisimmat ja heikoimmassa sosiaalisessa asemassa olevat ihmiset. On eläkeläisiä, yksinhuoltajia, lapsiperheitä, päihdeongelmaisia ja syrjäytymisvaarassa oleva nuoria. Talouden tasapainottamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi tarvitaan säästöjä, lisää verotuloja ja parempaa hallintoa. Suu on laitettava säkkiä myöten ja otettava tuuliajolle ajautunut talous hallintaan. Liikenevä raha on kohdennettava erityisesti niihin palveluihin, minne kipeimmät inhimilliset tarpeetkin kohdistuvat. Tästä on löydettävä laaja poliittinen yksimielisyys. Talouskurimuksessa ei pidä jahdata montaa jänistä yhtäaikaa. Säästöjä on mahdollista saada aikaiseksi leikkaamatta palveluja. Uudistetaan kaupungin roolia käskijästä mahdollistajaksi. Esimerkiksi terveys- ja hyvinvointihyötyjen aikaansaamiselle voidaan luoda edellytykset aktiivisella verkostoitumisella kansalaisjärjestöjen, yritysten ja urheiluseurojen kanssa. Työpaikkojen ja verotulojen lisäämiseksi pitää pystyä nykyistä terävämpään, yrittäjyyttä ja investointeja edistävään elinkeinopolitiikkaan. Uudet ideat syntyvät usein luontevimmin verkostoissa. Talousarvion määrärahojen ja niillä järjestettävien palvelujen mitoituksessa kartan ja maaston pitää kohdata paremmin jo talousarvion laadintavaiheessa. Jos tässä epäonnistutaan, ollaan rasteilta eksytty jo ennen liikkeelle lähtöä. Talousarviotavoitteiden saavuttaminen vaatii erityisesti laadukasta johtamista ja onnistunutta esimiestyötä organisaation joka tasolla. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara, jonka työhyvinvointista on pidettävä huolta. -------------------- Tarkastuslautakunta on kaupunginvaltuuston asettama lakisääteinen toimielin, jonka tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista kaupunkikonsernissa.
Heidi Nieminen kaupunginhallituksen jäsen Paras vaihtoehto tehtiin Korpilahdella on kuntavaalien lähestyessä mietitty kuntaliitoksen hyötyjä ja haittoja. Kritiikissä nykyisiä palveluja verrataan siihen, miten meillä oli asiat Korpilahdella vuonna 2008 ja sitä ennen. Minkälaisia palveluja itsenäinen Korpilahti pystyisi tällä hetkellä tarjoamaan? Tai minkälaisella veroprosentilla tai velkamäärällä palvelut nyt tuotettaisiin? Korpilahden tuloveroprosentti oli 20 ja lainaa oli lähes 5000 euroa asukasta kohti. Lainan kokonaismäärä oli noin 25 miljoonaa euroa eli melkein tuplasti sen, mitä oli kunnan verotulokertymä vuodessa. Kattamatonta alijäämää taseessa oli 10 miljoonaa euroa. Mitä nämä luvut olisivat tänä päivänä, kun takana on neljä todella heikkoa kuntatalouden vuotta. Kuvassa Heidi Nieminen (oik) ja Satu Pakkalén Korpilahden Moksin piilopirttimäisissä maisemissa. Korpilahdella elettiin yli varojen. Tai näin jälkikäteen voisi sanoa, että velkarahalla pidettiin palvelutasoa yllä, kun muutakaan ei uskallettu. Ja varmaan takaraivossa kuitenkin tiedettiin, että jossain vaiheessa tapahtuu muutos. Vaihtoehtoja oli kolme: 1) eletään niin kuin ennenkin ja odotetaan, että valtio tekee ikävät päätökset 2) karsitaan rankasti palveluita ja kustannuksia 3) tehdään kuntaliitos. Viimeinen vaihtoehto tehtiin. Minä olen yhä sitä mieltä, että se on turvannut alueen palvelut parhaiten, mutta parannettavaa toki on paljon ja siitä seuraavaksi muutama kommentti. Korpilahden lääkäripula on sietämätön. Terveysaseman peruskorjaukseen on löydetty eurot, mutta seinien korjaus ei auta, jos lääkäreitä ei saada. Huhtasuon Koti Korpilahdella Satu Pakkalén on 36 -vuotias kotiäiti. Hän työskentelee myös osa-aikamyyjänä. Sadun perheeseen kuuluu kolme lasta ja mies. -Vapaa-aikana, jota ei ole kamalasti, harrastan savitöitä kansalaisopiston ryhmässä ja mummon kanssa marjastamista. Satu on Korpilahden sos.dem. yhdistyksen puheenjohtaja ja kokee roolinsa yhdistysväen innostajana. -Korpilahti on mitä mainioin paikka asua. Päijänne kainalossa ja luonto vieressä! Tonttitarjonta tulee olemaan upea, kunhan kaavat saadaan valmiiksi. Huoli palveluiden saatavuudesta ja lääkäripula varjostaa elämää Korpilahdellakin. Uudet tilat terveyskeskukselle valmistuvat kuitenkin pian ja senioritalo nousee kirkonkylälle tulevaisuudessa. -Korpilahdella parasta ovat ihmiset, pienet vireät kylät ja maisemat! Toivoisin kaikille rauhallista ja hyvää elämää suuressa Jyväskylässä, Korpilahden kylässä. KL terveysasemalla on samaan vaivaan löydetty ratkaisu: hoitajien ja muun terveydenhoidon henkilöstön määrää on lisätty ja sen jälkeen siitä tuli lääkäreidenkin silmissä houkuttelevampi työpaikka. Tästä on haettava mallia Korpilahdelle. Kaupungin eheää yhdyskuntarakentamista korostava kaavoitus meinaa välillä unohtaa, että kaikki eivät halua asua ruutukaava-alueella palveluiden vieressä, vaan metsän keskelläkin on hyvä olla. Siellä metsän keskellä joutuu toki hyväksymään sen, että palveluja pitää hakea kauempaa. Maaseudulla asuminen ja sinne kodin rakentaminen on oltava mahdollista myös jatkossa. Niin ja mikä se Korpilahden veroprosentti tällä hetkellä olisi silloisella palvelurakenteella. Kun yhden prosentin nostolla tulot lisääntyivät reilun puoli miljoonaa, niin nopeasti laskien, ottaen huomioon kuntien menojen keskimääräisen kasvun viimeisen neljän vuoden aikana ilman palvelutason parannuksia nollatulokseen taidettaisiin päästä 25 prosentin tuloverolla. SIMO PYNNÖNEN Irtisanottu leipoo tuoretta lähileipää Viime vuonna, juuri joulun alla Vaasan Oy:n Jyväskylän leipomon työtekijät saivat mieleenpainuvan joululahjan. Yritys ilmoitti lopettavansa hyvin toimineen yksikön, ja siirtävänsä tuotannon muualle Suomeen. -Olin työskennellyt leipurina Vaasalla 16 vuotta, ja ilmoitus lakkauttamisesta oli kuin kylmä vesisuihku suoraan niskaan, muistelee Simo Pynnönen. Pynnönen toimi tuolloin yrityksen pääluottamusmiehenä, ja yt-kuvion aikana oma tulevaisuus piti myös miettiä uudelleen. -Jyväskylässä on korkea työttömyysaste ja tiesin, että irtisanotulle ay-aktiivi leipurille ei alalta tästä kaupungista töitä löydy. Ajatus muutosta toiselle paikkakunnalle tai uuden ammatin opiskelusta, eivät myöskään olleet elämäntilanteessani mahdollisia. -Tästä syystä ajatus oman leipomon perustamisesta alkoi viritä yhä vahvemmin ja lopulta pyörät pyörähtivät käyntiin yllättävän helposti, Pynnönen toteaa. Pynnönen perusti työkaverinsa kanssa leipomoalan yrityksen, Jyväspakarin, joka aloitti toimintansa elokuussa. Yritys työllistää tällä hetkellä myös muutama muita Vaasalta irtisanottuja työntekijöitä. -Leipomoalalta on hävinnyt Jyväskylän seudulta työpaikkoja vinhaa vauhtia viime vuosina. Vaasan ja Fazerin lopettamisten myötä täällä on ammattitaitoisia ihmisiä ja kouluista valmistuu koko ajan lisää. -Onneksi on myös niitä kuluttajia, jotka haluavat lähellä tuotettua tuoretta leipää. Nämä lähtökohdat olivat yksi painava syy, miksi uutta yritystoimintaa kannatti lähteä rakentamaan, Pynnönen kertaa. Pynnösen toiveena on, että Jyväskylä kasvukeskuksena kehittyisi tulevaisuudessa myös niin, että alueelta löytyisi töitä ammattitaitoisille työntekijöille. -Kunnallisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin ja asukkaiden työllistymiseen. -Pelkästään elintarviketeollisuus pystyisi toimimaan Keski-Suomen alueella entistä paremmin, jos Jyväskylä ja muut ympäristökunnat muistaisivat esimerkiksi koulu- ja päiväkotiruuan hankinnoissa, että lähellä tuotettu, kotimainen ja tuore ruoka voisi olla parempi vaihtoehto ulkomaiselle halpatuonnille. 11
AKTIIVINEN JA ARVOKAS ELÄMÄ Petri Jussila Ihmisoikeudet kuuluvat myös kuntapolitiikan asialistalle Ihmisoikeudet ovat edistyksellisen politiikan kulmakivi. YK:n ihmisoikeuksien julistus on poikkeuksellisen hieno yhteisen tahdon ilmaus, jonka alussa linjataan tavoittelemisen arvoinen päämäärä. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Ihmisoikeusrikkomuksista tulee helposti mieleen kaukaisten kehitysmaiden ongelmat, kuten veriset sisällissodat, nälänhätä tai tyttöjen syrjintä. Tällaisista vastenmielisistä ilmiöistä tulee päästä eroon mahdollisimman pian, mutta Ihmisoikeuksissa on paljon parannettavaa myös Suomessa. Yksi esimerkki tästä on naisiin kohdistuva ja perheiden sisäinen väkivalta, jota Suomi on kansainvälisesti verrattuna hoitanut yllättävän huonosti. Amnesty International onkin käynnistänyt Irtisanoudu naisiin kohdistuvasta väkivallasta kampanjan, johon tulevat kuntapäättäjät toivottavasti sitoutuvat mahdollisimman laajasti. Jyväskylä on ollut monella tapaa edelläkävijä väkivallan vastaisessa työssä, jota on tehty olevassa olevia rakenteita hyödyntäen ja innovatiivisesti. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta päättäjien on jatkossakin sitouduttava väkivallan vastaiseen työhön ja lastensuojeluun. Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnalle on turvattava riittävät resurssit. Lisäksi pitää varmistaa se, että syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin varataan riittävät toimintamahdollisuudet ja resurssit. Monien tutkimusten mukaan ongelmia ennaltaehkäisevä toiminta maksaa itsensä myöhemmin takaisin ja on siis taloudellisesti järkevää. Ennen kaikkea se on kuitenkin ihmisoikeuskysymys. Hei, Olen ollut eläkkeellä kohta yhdeksän vuotta. Työelämäni alkoi jo 12-vuotiaana. Isättömänä ja äidittömänä elin isovanhempien luona. Ei ollut mahdollisuutta käydä muita kouluja kuin kansakoulu. Ammatteja minulla on ollut useita. Viimeisimmät 25 vuotta olin kaupungintalon virastomestarina. Minua ärsyttää eläkeläisten epätasa-arvo. Tavallisen eläkeläisen eläke on keskimäärin tuhat euroa. Johtajilla on lisäeläkkeitä, jos minkälaisia, tonnikaupalla. Eläkekatto olisi hyvä olla olemassa. Ikäihmiset ovat Jyväskylässäkin voimavara. Kaupungin tulisikin tukea eläkeläisten harrastus- ja muuta toimintaa, että he pysyisivät virkeinä ja terveinä. Terveisin Antti Saarinen 12
Teksti ja kuva: Virpi Kirves-Torvinen Syrjäytyneiden purjeen on aika kääntyä Ensimmäistä kertaa ehdokkaaksi lähtenyt Sanna Sinkkonen haluaa puuttua rohkeasti epäkohtiin Vielä jokin aika sitten jyväskyläläinen Sanna Sinkkonen, 34, ei olisi voinut kuvitellakaan lähtevänsä kunnallisvaaliehdokkaaksi. Kevään vappupuheet Jyväskylän Lounaispuistossa muuttivat hänen mielensä. Sinkkonen havahtui, että hänenkin on aika vaikuttaa ja saada mielipiteensä kuuluville. -Haluan olla puuttumassa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Yhteiskunnassamme tarvitaan myös vammaisten näkemystä. Sinkkonen harkitsi SDP:n ja Vasemmistoliiton väliltä, mutta demareiden monipuolisempi toiminta veti puoleensa. Hän haluaa ajaa yhtä lailla muiden kuin vammaisten asiaa. Hän on ottanut aktiivisesti kantaa eri lehtien mielipidepalstoilla. Hänestä on hyvä, että on myös vammaisia ehdokkaita, koska moni vammainen haluaa äänestää kaltaistaan. Syksy on tuonut mukanaan jo vaalikiireitä. Sinkkonen on jakanut isänsä kanssa vaalimainoksia; myös sinne, minne moni muu ei niitä vie, kuten vammaisten, alkoholistien tai mielenterveyskuntoutujien asuntoloihin. -On tärkeää, että heillekin tulee sellainen olo, että joku välittää ja huomioi. Oma perhe tukee Ehdokkuusajaksi Sinkkonen on jättänyt muita harrastuksiaan, kuten pilatesta, kuntosalia ja järjestötoimintaa vähemmälle. Myös hänen äitinsä on kannustanut ehdokkuudessa. -Ehdokkuus on asia, johon minulla menee paljon voimia, joten välillä pitää levätäkin. Jos on esimerkiksi paljon eri ääniä, minun on vaikea seurata ja väsyn nopeammin. Sinkkonen onkin huolissaan niistä ihmisistä, joilla ei ole omaisia tai muita läheisiä tukemassa. Ilman omien vanhempiensa taistelua Sinkkosenkaan tilanne ei välttämättä olisi niin hyvä, mitä se nyt on. Ehdokas haluaa vaikuttaa yhdenvertaisemman yhteiskunnan eteen. Hänen mielestään kenenkään ei tarvitse saada moninkertaista palkkaa keskipalkkaisiin nähden. -On inhimillinen kärsimys jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Riittävä toimeentulo mahdollistaa toiminnan. Itsenäistyminen oli iso muutos Sinkkonen vammautui yhdeksänvuotiaana jäädessään suojatiellä auton alle. Onnettomuutta seurasi pitkiä sairaala- ja kuntoutumisjaksoja. Erityiskoulu ja tavallisessa yläkoulussa silmätikkuna oleminen tulivat tutuiksi. Sinkkonen opiskeli oppisopimuskoulutuksella merkonomiksi, mutta jäi parikymppisenä työkyvyttömyyseläkkeelle. Se oli kova paikka. Samoihin aikoihin hän muutti omaan asuntoon, ja oli vaikea Sanna Sinkkonen liittyi demareiden jäseneksi viisi vuotta sitten. sopeutua siihen, että yhtäkkiä ei ollutkaan mitään päiväohjelmaa. Tuona aikana Sinkkonen sai maistaa myös sitä, mitä yksinäisyys on. Hän tietää, että neljän seinän sisältä lähteminen on vaikeaa. -Elämä pitää tehdä hyväksi niillä eväillä mitä on, ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. Ei saa jäädä katkeraksi ja kaipaamaan niitä asioita, joita ei ole. Raja-aitoja voi madaltaa Heidän perheessään on se periaate, että toisia autetaan puolin ja toisin. Sinkkosen aivovamma aiheuttaa pulmia esimerkiksi muistin ja keskittymisen kanssa. Niin aivo- kuin monen muun vamman suhteen ihmisillä on pelkoja ja ennakkoluuloja, koska he eivät tiedä, mistä on oikeasti kysymys. Tietoa lisäämällä raja-aitoja voi madaltaa. Sinkkonen peräänkuuluttaa myös vammaispalvelulain noudattamista ja toteuttamista käytännössä. -Laki velvoittaa järjestämään vaikeavammaisille työtoimintaa. Vammakin aiheuttaa usein aloitekyvyttömyyttä. Ainakin hänen oma- ja tuttavapiirinsä kokemus on se, että toimintaa ei yleensä tarjota, jos sitä ei itse osaa erikseen vaatia. Kun ihmisille tarjottaisiin aktiivisesti kotiin asti toimintaa, monen kohdalla voitaisiin ehkäistä syrjäytymistä. -Hymyile maailmalle, niin se hymyilee sinulle takaisin. Vammaiset ja EU EU:n väestöstä vammaisten määrä on yli 15 prosenttia. vammaisten tulisi päästä osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, ja toteuttamaan oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tasavertaisesti muiden kanssa. tavoitteena pitkäaikaishoidon ja tukipalvelujen saatavuus, sekä vammojen sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten minimointi. tavoitteena on vähentää työssä tapahtuvien onnettomuuksien määrää neljänneksellä. edistää potilasturvallisuutta ja parantaa kansalaisille jaettavaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista. vuonna 2007 hyväksytyn EU:n terveysstrategian ja EU:n terveysohjelman ( 2008-2013) tavoite on terveyteen liittyvän epätasa-arvon vähentäminen. toimii heikoimmassa asemassa olevien ryhmien seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämiseksi. pyrkii takaamaan lääkkeiden turvallisuuden ja tehokkuuden. EU:n lainsäädännöllä pyritään helpottamaan lääkkeiden kehittämistä myös niille potilaille, joilla on harvinainen sairaus. tavoitteena on luoda yhtenäinen sähköinen potilastietojärjestelmä, ja helpottaa hyviä käytäntöjä koskevien tietojen vaihtoa. vähentää onnettomuuksien ja urheiluvammojen määrää luomalla urheilulle ja liikuntaharrastuksille oikeanlaiset olosuhteet. ehkäisee lasten ja nuorten vammoja ja tapaturmia. Lähde: http://ec.europa.eu/health-eu Majid Allahyari Kotouttamista kannattaa tukea Kuva: Keijo Valkonen Uudet asiat ovat alussa sytyttäviä. Myös ihminen muuttaessaan uuteen maahan ja joutuessaan uuteen elämäntilanteeseen suhtautuu yleensä positiivisesti ja uteliaan innokkaasti tilanteeseen ja sen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Muutin Suomeen keväällä 2004. Pääsin heti aloittamaan suomen kielen opiskelun. Opettajani oli hieno nainen joka otti kielitaidottoman ryhmämme siipiensä suojaan, kutsui meidät kotiinsa ja tutustutti perheeseensä jotta näkisimme suomalaista tavallista perhearkea. Vasta jälkeenpäin olen tajunnut miten suuri merkitys maahanmuuttajan sopeutumiselle on kokemus lämpimästä vastaanotosta ja ensimmäisestä kosketuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Pari vuotta Suomessa asuttuani hain opiskelupaikkaa JAO:sta. Haastattelussa epäiltiin, ettei kielitaitoni riitä opinnoista suoriutumiseen, mutta minulle annettiin kuitenkin mahdollisuus aloittaa opiskelut. Luottamuksen saaminen antoi energiaa ja lisää motivaatiota. Koulutuksen lopuksi työharjoittelupaikan saaminen oli kiven takana vaikka lähetin kymmeniä hakemuksia. Loppujen lopuksi kouluttajan avulla sain harjoittelupaikan. Samalla työnantajalla työskentelen edelleen. Sekä opinnoissa että töissä olen kokenut saaneeni tukea suomalaisilta. Tuen ansiosta olen päässyt nopeasti osaksi suomalaista yhteiskuntaa, mikä on mahdollistanut osallistumiseni yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Työn lisäksi olen toiminut aktiivisesti ammattiliitossa ja nyt olen aloittamassa toimintaa maahanmuuttajanuorten kotouttamishankkeessa. Yksi tavoitteistani kunnanvaltuustossa on kokemukseni ja asiantuntemukseni pohjalta toimia siltana maahanmuuttajien ja yhteiskunnan välissä. Varhainen maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen siirtää heidät tuen saajista tuen antajiksi. Maahanmuutto tulisikin nähdä kaksisuuntaisena prosessina, jossa molemmat osapuolet voivat hyötyä ja oppia toisiltaan. Myös maahanmuuttajilla on arvokasta tietotaitoa jota voidaan hyödyntää suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä. 13
Teksti ja kuva: Virpi Kirves-Torvinen Keltinmäen Keidas on nimensä veroinen Keltinmäkeläiset odottavat yhä rahoitusta asukastoimintaansa Kun Tuulikki Väliniemi (oik.) asettui ehdokkaaksi ensimmäisen kerran 1980, Anu Tiilikainen-Tervaniemi on sitä ensimmäistä kertaa. En ole koskaan ollut Suomessa näin onnellinen sanoi Keltinmäen Keitaan asukastoiminnassa vapaaehtoisena ollut maahanmuuttaja. Se on jäänyt eläkkeellä olevalle Tuulikki Väliniemelle lähtemättömästi mieleen.vuosien mittaan asukastupa on työllistänyt eri yhdistysten ja ja hankkeiden turvin kymmeniä tukityöllistettyjä. Nyt syksyllä asukastupaan on saatu pitkästä aikaa kaupungin kautta keidasemäntä, joka pitää keidasta auki arkipäivisin. Väliniemi ihmettelee, miksi Jyväskylän kaupunki ei silti ole pitänyt lupaustaan rahoittaa talon käyttökustannukset. -Asukastupatoiminta vaatii jonkun, joka siitä huolehtii. Keltinmäen asukasyhdistys on toiminut 36 vuotta. Keitaasta vierailija voi huomata, että sen viihtyisyyden ja toimivuuden eteen on nähty paljon vaivaa. Jyväskylän kaupunginhallituksen- ja valtuuston jäsenenäkin Väliniemen mielestä Jyväskylä voisi ottaa mallia Oulusta, jossa on neljätoista asukastupaa, joiden kustannukset kaupunki maksaa ilman erillisiä hakemuksia. Jyväskylässäkin asukastupia voisi olla joka kaupunginosassa. -Tänä vuonna olemme joutuneet pitämään asukastupaa paljon kiinni sen takia, ettei meillä ole ollut työntekijää. Tapa toimia Oulussa on niin paljon terveempi kuin Jyväskylässä. Arvostuskysymys Keltinmäen Keitaalla uutena ovat vaihtuvat taidenäyttelyt. Asukkaat voivat käydä siellä kahvilla, syömässä, kirjallisuuspiirissä, vertaistukiryhmissä, kutomassa kangaspuilla, tai he voivat vuokrata talon omiin tilaisuuksiinsa. Paikan pihatalkoissa ikähaitari voi olla pikkulapsista mummoon ja vaariin. Asukastuvan vuosikustannukset ovat alle viisituhatta euroa. Väliniemestä kyseessä on arvostus- eikä rahakysymys. Miten rahaa voi riittää kaupungilla edustuskekkereihin ja valoleikkeihin, mutta ei asukastoimintaan? 14 -Jyväskylässä köyhien määrä on suuri, ja siksi verotulot ovat pienet. Kun resursseja on vähän, pitää elää sen mukaisesti. Väliniemestä kaupungin tulisi muistaa, että Keltinmäessä on Huhtasuon jälkeen Jyväskylän toiseksi korkein työttömyysaste. Asukastupa on juuri sitä ennaltaehkäisevää ja matalakynnyksistä palvelua, jota ihmiset tarvitsevat. Hän kritisoi sitä, ettei kaupungin asukastoiminta-asioita kehittäviin työryhmiin ole otettu juuri muita kuin virkamiehiä mukaan. -Miten neuvottelu voi mennä hyvin, jos toista osapuolta ei oteta mukaan neuvotteluihin lainkaan? Jos resurssit ovat vähäisemmät, yhteistyöllä voidaan saada puuttuva osa aikaan. Myös kaupunki ja seurakunta voisivat toimia kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana olevan Väliniemen mielestä enemmän yhdessä. Yhteistyöstä esimerkkinä kesällä Keitaalla tehtiin remonttia Kunnon työt-hankkeen rahoituksella. Tällaista kehitystä Väliniemi toivoisi näkevänsä lisää eri puolilla kaupunkia. Kulutusyhteiskuntaa vastaan Anu Tiilikainen-Tervaniemeä pyydettiin alun perin Kokoomuksen ehdokkaaksi. Hänen olisi ollut kuitenkin hankala samaistua puolueen arvomaailmaan. Kun Väliniemi ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Mäkinen kannustivat häntä ehdokkaaksi demareihin, Tiilikainen-Tervaniemi oli valmis haasteeseen. Hän on työskennellyt asiantuntijana lukuisissa kolmannen sektorin EU-projekteissa. -Anulla on myös hyvä talouden tuntemus, Väliniemi kehaisee. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki, Kansalaistoiminnan keskus Matara, ja Monikulttuurikeskus Gloria ovat Tiilikainen-Tervaniemestä hyviä esimerkkejä onnistuneista toimenpiteistä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Silti paljon olisi vielä tehtävää. -Kaupungin pitää pystyä hoitamaan peruspalvelut. Kolmas sektori edustaa yhteiskunnastamme läpileikkausta, ja se pystyy tuottamaan toimintoja peruspalveluiden tueksi. Kunnissa ei vieläkään ymmärretä, että sijoittamalla kuntarahoitusta EU-hankkeisiin saamme moninkertaisesti hankerahoitusta takaisin, jolla voimme torjua työttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Hänen mukaansa moni ei lähde hakemaan EU-rahoitusta, koska luulee tuen saamisen olevan monimutkaista. Sitä se ei kuitenkaan ole, kun perusosaaminen on kunnossa. Lähiöissä on mahdollisuus Tiilikainen-Tervaniemi on asunut koko elämänsä lähiöissä, ja pitää sitä loistavana tapana elää. Hänestä on huolestuttavaa, jos kaikilla ihmisillä pitää olla omakotitalo pientalovyöhykkeellä. Hän ihmettelee, miksi nykyisin kaikkiin kerrostaloasuntoihinkin pitää rakentaa oma sauna, kun kaikki eivät sitä kuitenkaan käytä. Tiilikainen-Tervaniemi käyttää itse talon pesutupaa, koska se on yksinkertaista ja ekologista, sekä samalla tulee tavattua naapureita. Hän iloitsee kierrätys-ja kirpputoritoiminnan kasvaneesta suosiosta. -Yhteiskunta pyörisi vähemmälläkin kuluttamisella. Onneksi on olemassa vastakulttuuri! Ihminen voi hyvin kun hänen elämänsä perusasiat ovat kunnossa (terveys, taloudellinen vakaus, sosiaaliset verkostot, mielekäs tekeminen). Jyväskylässä kuntalaisten perusasiat eivät ole kunnossa. Peruspalvelut ajetaan alas, talous on heikko, työttömien määrä kasvaa ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila huolestuttaa minua. Se on kiinni turvallisesta kasvuympäristöstä, aikuisten tuesta, koulun ja perheen yhteistyöstä sekä lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta. Usko tulevaisuuteen, hyvä koulutus, ystävät, luottamus omiin kykyihinsä pienentävät lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. Yhteiskuntatakuulla, oppisopimuskoulutuksella, kansainvälisyyskasvatuksella ja kulttuurien välisellä dialogilla sekä tiedolla yrittäjyydestä on tärkeä rooli nuorten hyvinvoinnin edistymisessä. Ikärakenteen muutos on tuonut oman paineensa julkiselle sektorille, joka lain mukaan on vastuussa ikä-ihmisistä. Tiilikainen-Tervaniemestä on omituista puhua eläkeiän nostamisesta samaan aikaan, kun Suomessa on niin paljon työikäisiä ja nuoria työttöminä. Oman alueen yrityksiä olisi tuettava sellaisilla keinoilla, että niiden toiminta olisi kannattavaa, ja ne voisivat siten työllistää alueen ihmisiä. Valtion pitäisi tukea yrityksiä palkkaamaan työntekijöitä rohkeammin. Hänen mielestään olisi tärkeää miettiä uudenlaisia tapoja toimia. -On erilaisia tarpeita ja toimijoita. Siksi pitäisi olla vaihtoehtoja. On helppo sanoa, ettei halua lähteä murtamaan ajattelutapaa, hallintoamanuenssina työskentelevä ehdokas kertoo. Alina Ahtamo rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen, varavaltuutettu Yhteistyökykyinen ja kansainvälistyvä Jyväskylä Kuva: Tony Melville Kunnan hoitopaikkojen riittämättömyys on pakottanut turvautumaan yksityisen sektorin ostopalveluihin. Jotta ikääntyvät ihmiset voisivat kokea arvokkaan vanhuuden, mielestäni, ennaltaehkäisevä toiminta asuinalueilla on avainasemassa. Kolmannen sektorin toiminta voisi tukea vanhuuden mielekkyyttä (asukasyhdistykset, eläkeläisjärjestöt, projektit). Asuinalueita tulisi kehittää, naapurustojen sisäistä yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta pitää parantaa. Näiden tekijöiden vaikutuksesta ikääntyvien ihmisten kotona asuminen helpottuisi, elämänlaatu paranisi ja arjesta tulisi mielekkäämpää. Kunnan on panostettava kotihoidon, omaishoidon ja palveluasumisen kehittämiseen. Kolmas sektori on potentiaalinen ja hyödyllinen hyvinvoinnintuottaja. Sektoreiden välisessä yhteistyössä on voimaa. Jyväskylä on tunnettu valon kaupunkina. Omalla panoksella haluan tuoda valoa ihmisten mieleen ja elämään.
Maareka Hakulinen (edessä), Sari Hakanen (keskellä) ja Eila Simola haluaisivat lisätä turvaverkkojen säikeitä ihmisten arkeen. Teksti ja kuva: Virpi Kirves-Torvinen Turvaverkko kantaa pitkälle Kolmessa sukupolvessa yhteisen hyvän eteen Veli Hemming Pakina Vaajakoskelainen Eila Simola, 64, oli ensimmäistä kertaa kunnallisvaaliehdokkaana 80-luvulla. Siitä asti hän on työskennellyt valtuustossa ja muutenkin yhteisten asioiden eteen. Hän työskenteli vuodesta 1971 perhepäivähoitajana, ja tällä hetkellä hän on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) Jyväskylän kaupungin pääluottamusmies. Hän pitääkin hyvää kaupungin organisaation tuntemusta vahvuutenaan. Simolan tytär Sari Hakanen, 41, kertoi äidilleen viime keväänä lähtevänsä ehdokkaaksi. Äiti ja tytär alkoivat yhdessä pohtia, mistä he saisivat nuoria ehdokkaita. Niinpä he päättivät kääntyä Hakasen vanhimman tyttären, Maareka Hakulisen, 23, puoleen. Hakuliselle mukaanlähteminen oli itsestäänselvyys. Nuori nainen on tottunut lapsesta asti siihen, että niin mummo kuin äiti haluavat vaikuttaa asioihin, ja vain olemalla mukana sen voi tehdä.vielä näissä vaaleissa hän on sitoutumattomana. Vaajakoskellakin työmaata Simola on Tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja, Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston jäsen, ja Vaajakosken Työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Viime vuonna hänet valittiin Vaajakosken Kohisijaksi. -Kunnallispolitiikon pitää katsoa asioita laajemmasta näkökulmasta kuin oman kynnyksen tai ikkunan yli. Olen me-henkinen ihminen. Kuuntelen kuntalaisia, ja yritän hoitaa niitä pieniäkin asioita, jotka ovat kuntalaisille tärkeitä, Simola pohtii. Lähihoitaja ja taksinkuljettaja Hakanen on Vaajakosken Työväenyhdistyksen aktiivi ja taloudenhoitaja, sekä mukana Keski-Suomen ensi- ja turvakodin johtokunnassa. Hänellä on kokemusta vaalitoimitsijan tehtävästä. Hän kertoo, että myös taksissa asiakkaat puhuvat yhteiskunnallisista asioista. Hakanen sai rohkeutta ehdokkaaksi lähtemiseen, kun moni asiakas antoi positiivista palautetta hänen mielipiteistään. Vaajakoskelta demariehdokkaita on yksitoista. Hakanen tietää, että Vaajakoskellakin olisi työmaata. Ehdokkaiden mielestä lähipalveluihin pitäisi kaikkien päästä vaivattomasti; kävellen tai julkisella kulkuneuvolla. Nyt kehitys siirtää palveluita pois Vaajakosken keskustasta ei ole onnistunut, koska kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia liikkua. Miten esimerkiksi liukkailla keleillä vanhukset ja äidit vaunujen kanssa pääsevät liikkumaan Vaajakosken mäkiä ylös ja alas? -Terveyspalvelut ovat ykkösenä tärkeysjärjestyksessä. Vaajakosken keskustaan kaipaisin myös lisää halpoja vuokra-ja omistusasuntoja niin nuorille kuin ikäihmisille. Jos ei ole yrittäjyyttä, emme pärjää pelkillä julkisilla palveluilla. Vauvat äidillä ja tyttärellä Hakulinen on ammatiltaan talonrakentaja, ja hän on Hakasen seitsemästä lapsesta vanhin. Hänellä on haaveena rakentaa joskus oma talo. Hakulinen on huolissaan rakennusalallakin vaivaavasta ilmiöstä, etteivät ihmiset ota tekemisistään vastuuta. Parhaillaan hän on äitiyslomalla hoitaen kahden kuukauden ikäistä tytärtään. Myös Hakasella on kuukauden ikäinen tytär. Niinpä äiti ja tytär hoitavat usein yhteistyössä vauvojaan. -Kun on vapaata, istumme keittiössä, juomme kahvia, ja höpötämme kaikkea mahdollista, Hakulinen kertoo. Viime aikoina he ovat puuhailleet yhdessä ristiäisvalmisteluita. Myös mummo on tarpeen mukaan molempien hoitoapuna. Kaikki huolehtivat myös perheen 83-vuotiaasta tädistä. Hakasen mukaan he kolme ovat siinä samanlaisia, että jokainen olisi valmis antamaan vaikka paidan päältä, jos joku sitä tarvitsee. Turvaverkkoa toisen ihmisen elämään voi olla rakentamassa kuka tahansa. Pienelläkin kädenojennuksella voi olla toisen elämään iso merkitys. Yksin asuville vaikka naapuri tai sukulainen voi toimia lähimmäisenä. Ihmisiä tulisi myös kannustaa hakemaan apua, jos he eivät pärjää yksin. -Apua pitäisi saada tarpeeksi ajoissa, Hakulinen kiteyttää kolmikon perustoiveen. -Kukaan meistä ei nuorru. Mielestäni myös vanhukset kuuluvat perheeseen. Asioita pitäisi ajatella pidemmälläkin tähtäimellä, Hakanen lisää. Ei eriarvoisuudelle Myös harrastustoiminta on heistä nykyisin liian kallista ja kilpailuhenkistä. Jos lapsi tai nuori ei kuulu esimerkiksi urheiluseuraan, hän jää sen tarjoamien etujen ulkopuolelle. Mistä saataisiin aiemmin ollut kunnon talkoohenki takaisin? Pitäisi olla mahdollisuus harrastaa myös rauhassa ilman kilpailua. Ehdokkaat tietävät, että nyt päättäjät tekevät niitä ratkaisuja, joissa määräytyy se tie, mihin suuntaan yhteiskuntamme on menossa. Se ei saisi olla eriarvoisuutta ja syrjäytymistä lisäävää. Naiset ihmettelevät, miten Jyväskylän kaupunkiin voi liittää lisää kuntia, kun jo nytkin se kamppailee taloudellisissa vaikeuksissa. Entä onko saman perheen naisilla kilpailua keskenään? Kaikki sanovat yhdestä suusta, ettei ole. Jos heistä yksi tulee valituksi, muut kannustavat. Ja joka tapauksessa he ovat keräämässä ääniä demareiden yhteiseen pottiin. Vaaleissa he eivät halua pärjätä rahalla, vaan työllä. -Mehän teemme työtä koko puolueryhmämme hyväksi. Vaalit ovat tärkeitä. Ei siksi että niissä päätetään ketkä pääsevät istumaan kaupungintaloon ja syömään pullaa. Vaalit ovat tärkeitä siksi että äänestäjät pääsevät syömään samaa pullaa kuin valtuutetut. Joka lauantai on torit ja markkinat täynnä värikkäitä vaalitelttoja, joista voidaan hakea ilmaiset pullat ja kahvit herrojen piikkiin. Tässä tyydytetään niin kansakunnan tiedonnälkää kuin myös todellisempaa pullan nälkää. Kahvia ryystäessä ja pullaa mussuttaessa tulee kuitenkin olla varovainen. Ehdokkaat hyökkäävät kaikista teltoista ja piirittävät pahaa aavistamattoman uhrinsa. Sitten alkavat palopuheet. Luvataan rakentaa kaikkea kaunista ja samalla laskea vielä veroja. Ja lisää lainaahan ei tietenkään oteta. Äänestäjän pitää pitää tiukasti kiinni hatustaan, ettei häneltä karkaa todellisuudentaju nupista. Kaunopuheiden ja sivistyssanojen takaa pitää löytää rehdit ja suoraselkäiset ehdokkaat. Kieroimmat ovat jo hyvissä ajoin käyneet kiropraktikolla, ettei heitä voi ulkonäöltä erottaa. Puheet on herroilla hienoja mutta päästyään kaupungin ovien taakse piiloon on teot vähissä. Tällöin ei pullaa enää jaeta kansan kanssa vaan kaikki syödään omissa kokouksissa. Omissa kokouksissaan vanhat ja arvostetut päättäjät vuoronperään rapsuttelevat toistensa selkiä. Pitäähän päätökset saada tehdyksi. Samat kasvot kumartavat toisiaan, kiittelevät hyvästä vaalityöstä aina neljän vuoden välein. Asiat etenevät kuitenkin omilla raiteillaan. Mutta olisiko jo aika vaihtaa uuteen? 15
Kunnallisvaalit sunnuntaina 28.10.2012 klo 9-20. Ennakkoäänestys 17.-23.10. Charlie Chaplin Diktaattori Kävelykadun kompassilla tapahtuu lauantaisin klo 11-14 13.10. Nuoret ja työllisyys ja yhteiskuntatakuu 20.10. Ruusulauantai, teemana terveyspalvelut Aalto-sali P e 1 9. 1 0. 1 2 Klo 19:00-21:00 ilmainen sisäänpääsy Charles Chaplin Paulette Goddard Reginald Gardiner Henry Daniell B i l l y G i l b e r t J a c k O a k i e 27.10. Kaikki äänestämään T a p a h t u m a n j a r j e s t ä ä Jyväskylän sosialidemokraatit Charlie Chaplinin Diktaattori Aalto-salilla 19.10. klo 18-21. Ilmainen sisäänpääsy www.facebook.com/jyvaskylansosialidemokraatit www.demaritjkl.fi Kansan kulma