Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)



Samankaltaiset tiedostot
Kallioperätutkimukset:

Ravinteet, energia ja kaasut kalliobiosfäärissä

Syvien biosfäärien geomikrobiologia - Molekyylibiologiset monitorointimenetelmät, GEOMOL

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

KYT2018-tutkimusohjelman tavoitteet Loppuseminaari

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO-hanke): Vuosiraportti 2008 Lasse Ahonen ja Ilmo Kukkonen

Ydinjätteiden loppusijoituksen mikrobiologia KYT2018-seminaari, , Espoo. Muutama ajatus seminaarin aluksi

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

KYT - Syväbiosfääritutkimukset. Malin Bomberg Teknologian tutkimuskeskus VTT

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

Kaasujen muodostuminen matala-aktiivisen jätteen loppusijoituksessa

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) C-14 vapautuminen aktivoituneesta metallijätteestä loppusijoituksessa Kaija Ollila, VTT

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

OUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)

Sulfidisavien tutkiminen

ALUSTAVAT TULOKSET SYVISTX KAIRAREI'ISTX OUTOKUMMUN,

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %.

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Vakaiden isotooppien käytön periaatteet ravitsemustutkimuksessa

Kallioperän redox-olosuhteiden muutosten tutkiminen

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

Johdanto 1. Tutkimusaineiston tallentaminen 6

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen

Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

Soiden hiilivarastojen kehitys

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

KAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosisuunnitelma 2011

KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN PURNUOJALLA 1990

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Rakoverkkomallinnus. Laine & Markovaara-Koivisto KYT2018 seminaari : Kallioperän rikkonaisuuden mallinnus Suomessa

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari , Finlandia-talo

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/ Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Loppusijoitustilan mikrobisto ja sen toiminta KYT2018 seminar, Malin Bomberg

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Käyttöehdot ja sopimusmallit - työryhmä. Matti Holopainen

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Taustaa pohjavedenottamoiden pohjavesitarkkailuista

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

KYT2014 KANSALLINEN YDINJÄTEHUOLLON TUTKIMUSOHJELMA Vuosikatsaus 2011

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Transkriptio:

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä Kallioperän suolaisissa pohjavesissä tavataan aina kaasuja Kallioperässä esiintyy mikrobeja Mikä on kaasujen alkuperä? Mikä on kaasujen rooli kallioperän mikrobien elämässä? Miten mikrobit ja kaasut vaikuttavat kallioperän kemiallisiin olosuhteisiin? Implikaatioita loppusijoituksen kysymyksiin? 2

Outokummun syväreikä GTK:n tutkimushanke ja tutkimusohjelma International Continental Scientific Drilling ohjelman (ICDP) hanke 2514 m syvä tutkimusreikä, kairattiin 2004-2005 Sijainti Outokummun malmijaksolla Reikä on jätetty avoimeksi jatkotutkimuksia varten (ei putkitusta > 39 m) Tavoitteita: (1) Outokummun malmijakson syvärakenteen selvittäminen, (2) Kallioperän eri ominaisuuksien vertikaalivaihtelu, (3) Syvän biosfäärin tutkimus 3

KABIO-hankkeen tavoitteet Tutkimuksellisia kytkentöjä Kivi-vesi-mikrobit vuorovaikutus Biogeokemiallisten reaktioiden mallinnustarkastelut Paleoympäristön muutos ja ikiroudan vaikutus syvään biosfääriin Syvän biosfäärin diversiteetti Tekniset tavoitteet Laitekehitys näytteenottoon Kaasututkimus (koostumus, isotoopit) Mineralogia ja kivi-vesi-vuorovaikutus Biogeokemian mallinnus 4

Syvän biosfäärin mahdollisia energialähteitä 1. Maan pinnalla toimivan ravintoketjun ulottuminen syvälle kallioperään 2. Vety: Onko olemassa abioottista vetyä hyödyntävä biosfääri? 4H 2 + CO 2 -> CH 4 + 2H 2 0 3. Voivatko Fe - C(graf) CH 4 -CO 2 systeemin reaktiot toimia energian lähteenä? 5

Kaasun alkuperä, mahdollisuuksia Biogeeninen CO 2 :n biogeeninen pelkistyminen CH 4 :ksi CH 4 :ää voi muodostua korkeampien hiilivetyjen hajotessa Termogeeninen Korkeampien hiilivetyjen hajoaminen termisesti CH 4 :ksi Abiogeeninen Ei-biogeeniset prosessit CH 4 :n muodostumisessa Primordiaalinen Vaippaperäinen kaasu Muita prosesseja Metaanin hapettuminen Sekoittuminen Diffuusio 6

Hiilivetyjen hiilisuhde ja metaanin C-isotooppisuhde syvissä kalliopohjavesissä Stottler (2007) 7

13 C/ 12 C suhteet eräissä prosesseissa Prosessi δ 13 C Vaippaperäinen hiili -6 Kalkkikivien hiili -1 +2 Prekambrinen orgaaninen hiili -20-30 Fotosynteesi -20-30 Metanogeneesi CO 2 :n pelkistäminen H 2 :lla -22-58 CH 4 :n kuluttaminen > - 96 Abioottisia prosesseja Ilmakehä (CO, CO 2, CH 4 ) >-25 Kuoren ja vaipan reaktiot (CO-H 2 -> CO 2, CH 4 ) -64 Timantin muodostus vaipassa (CH 4 -> C) >-26 Hydrotermiset reaktiot kuoressa (CO 2 -H 2 ) -35-60 8

KABIO: työsuunnitelma Toteutus yhteistyössä: GTK, VTT, Posiva OKU-syväreiän vesi- ja kaasunäytteiden tutkimus: Näytteenotto GTK:n kevyellä letkunäytteenottimella 2008 Näytteenotto Posivan PAVE-laitteistolla 2008-2009 Edustavien näytteiden saanti mikrobiologiaa ja biogeokemiaa varten Näytteiden analysointi Mikrobiologinen tutkimus (VTT/Geomol-hanke) Vesikemia, kaasukemia, isotoopit (GTK/Kabio-hanke) Veden ja kaasujen C-, O- ja H- isotooppianalyysit (GTK/Kabio-hanke) 9

Kaasua purkautuu pintaan Outokummun syväreiästä Kaasua havaittiin jo kairauksen yhteydessä (CH 4, H 2, N 2, etc.) Video kuvattu elokuussa 2007, 2½ vuotta kairauksen päättymisen jälkeen Kaasua virtaa edelleen (syyskuu 2008) 10

Alustavia tuloksia OKU-syväreiän kaasututkimuksista Reiän vesi on suolaista (Ca-Na-Cl, joht. 15-60 ms/cm ) Kaasun purkautuminen havaittiin jo kairausaikana Kaasua tuottava rakovyöhyke 970 m tasolla kiilleliuskeessa Kaasuanalyysejä 900-1000 m näytteistä: 2005: CH 4 57.0 % N 2 30.2 % He 1.2 % H 2 9.3 % O 2 1.6 % Ar 0.2 % + CO 2, C 2 H 6, C 2 H 4, C 2 H 2, C 3 H 8, C 3 H 6 2007: CH 4 49 % N 2 40 % He 3 % H 2 < 0.003 % O 2 4.5 % Ar 0.3 % + CO 2, C 2 H 6, C 3 H 8, C 3 H 6 11

KABIO-hankkeen näytteenotto OKU-syväreiästä elokuussa 2008 GTK:n letkunäytteenotin Reikävesi 100 m osuuksina 2350 m:iin Mikrobikontaminaation minimointi: steriilit letkut, venttiilit ja työkalut, kumihanskat 12

KABIO-hankkeen näytteenotto OKU-syväreiästä elokuussa 2008 13

Näytteenotto OKU-syväreiästä elokuussa 2008 14

Kaasua tuottava rakovyöhyke 965-968 m: FW Sonic image & caliper logs Kairasydännäytteet 15

OKU-syväreikä: Reikäveden luotauksia & fluidinäytteet 965 m Datalähteet: GTK-VTT näytteet (2008) ICDP-luotaukset (2006-2008) Tarvainen (2006) 16

Outokummun syväreikä: SEM-kuvia 2008 vesinäytteiden bioaineksesta Kuvaus: Kari Lounatmaa/Lounatmaa Ltd Yhteistyössä OKU Deep drill hole team members : M. Itävaara, M. Nyyssönen, A. Nousiainen, M., Öster, VTT Lasse Ahonen, Ilmo Kukkonen, GTK, Finland 17

KABIO-hanke 2008-2010: Välituloksia 2008 OKU-syväreikä Kalliopohjavesi on suolaista, suolapitoisuus kasvaa alaspäin hyppäyksittäin Jatkuva ja runsas kaasun purkautuminen Kaasun lähde todennäköisesti rakovyöhyke 965-970 m:ssä, kiilleliuskeessa Reikäveden näytteenotto tehty 2350 m:iin elokuussa 2008 Analyysit käynnissä Mikrobeja esiintyy kaikilla syvyystasoilla Tehdään 2008 Tulkintaa Muodostumafluidin pumppaus 965-970 m rakovyöhykkeestä (PAVE-laitteisto) Kevyen pakkerilaitteiston suunnittelu jatkuu 18

Kiitos! 19