Opetuksen arvioinnin tukiaineisto Tässä materiaalissa esitetään tarkennettuja sisältöjä sosiaali- ja terveysalan opetuksen arvioinnin kysymyslistan käytön tueksi. Kauneus- ja hiusalalle sekä liikunta-alalle on tehty omat kysymyslistat ja tukiaineisto. Taulukoissa on kuvattu kriteereittäin ja arviointinäkökulmittain sisältöesimerkkejä kysymyslistassa mainituista aiheista, jotka on merkitty tähdellä (*). Aineiston tarkoituksena on toimia apuvälineenä arviointiryhmän täyttäessä itsearvioinnin kysymyslistaa. Esimerkkien kautta aukaistaan kysymyslistassa esitettyjen aiheiden sisältöä. Samalla materiaalia voi hyödyntää tutkinnon osien opetuksen toteutussuunnitelmien laadinnassa. HUOM! Esimerkit eivät ole kaikenkattavia. KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. NÄKÖKULMA 1: Ammattialan järjestelmät ja prosessit ja niiden kestävän kehityksen näkökohdat Alan palveluiden elinkaaren vastuullisuusja ympäristö- sekä energia- ja materiaalitehokkuusnäkökohdat Alan palvelujen elinkaaren tarkastelu kokonaisuutena, esimerkkejä: Alalla käytössä olevien aineiden ja -materiaalien raaka-aineet, niiden terveellisyys ja alkuperä sekä tuotannon ympäristö- ja eettinen vastuullisuus Raaka-aineiden ja tuotteiden jalostusketju, varastointi ja kuljetukset Tuotteiden pakkaaminen Materiaalien ja aineiden käyttö ja jätteen synty palvelujen tuottamisessa Veden ja energian kulutus työprosessissa (koneet ja laitteet) ja kiinteistöissä Haitallisten kemikaalien käyttö (terveys- ja ympäristövaikutukset) Materiaalien kierrätys ja jätehuollon järjestäminen NÄKÖKULMA 2: Työprosessin kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen sekä työn suunnittelu kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Työprosessin ja työympäristön kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen sekä Kestävän kehityksen mukaisen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan palvelutoiminnan suunnittelu kokonaisuutena kestävän kehityksen näkökohdat huomioon ottaen Tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa kestävän kehityksen näkökohdat, joihin tulee kiinnittää huomiota jo työn suunnitteluvaiheessa ja hallitsee keinoja, joiden avulla työprosessin toteutus voidaan suunnitella kokonaisuutena kestävän kehityksen mukaiseksi. Työympäristön ja työn ympäristö-, turvallisuus- työterveys- ja turvallisuus-, hyvinvointi ja kulttuuristen näkökohtien kartoittaminen Kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen asiakkaan/potilaan hoito-, huoltotai palvelusuunnitelmien laatimisessa Kestävän kehityksen ohjelman tai vast. toimenpidesuunnitelman laatiminen Kartoitettavia keke-näkökohtia: Eettiset ja ympäristövastuulliset hankinnat Materiaalien kulutus Jätteiden lajittelu Sähkön, lämmön ja veden kulutus Kemikaalien käyttö ja päästöriskit (maa, ilma, viemäri) Liikkuminen Ruuan/elintarvikkeiden ympäristövaikutukset Turvallisuus ja työsuojelu Tilojen siisteys ja puhtaus Elintarvikehygienia Kulttuuriset, uskonnolliset ym. näkökohdat palveluiden tuottamisessa
NÄKÖKULMA 3: Työpaikan materiaalivirtojen tarkastelu kokonaisuutena ja työprosessin materiaalivirtojen hallinta Jätteen synnyn ehkäisy sosiaali- ja terveysalan työympäristöissä, vaikutusmahdollisuudet työprosessin suunnittelussa Hankinnat ja tilaukset: Sopivat määrät lääkkeitä/tarvikkeita varastossa (hävikin ehkäisy) Kertakäyttöisten materiaalien ja tuotteiden käytön minimointi turvallisuus- ja hygieniavaatimukset huomioon ottaen: esim. kankaiset vuodevaatteet ja kestokäyttöiset vuodesuojukset, kestovaipat, desinfioitava hygieniapatja, kestokäyttöiset suojakäsineet, täyttöpullot kertakäyttöpullojen tilalle Pakkausjätteen vähentäminen, esim. vähäjätteiset/palautettavat pakkaukset, oikeat pakkauskoot Kangasrullien hankinta käsipyyhkeiksi Kestävät ja pitkäikäiset laitehankinnat (esim. ATK-laitteiden kapasiteetti, yhteensopivuus ja laajennettavuus, leasing tai vuokraus) Koneiden, laitteiden ja välineiden huollon järjestäminen Tavaroiden yhteiskäyttö, lainaus, vuokraus tai liisaus ostamisen sijaan Aineiden ja tarvikkeiden käytön suunnittelu: Aineiden mitoitus ja säästävä käyttö (lääkkeet, hoitoaineet, pesu- ja puhdistusaineet, ym.) Kertakäyttöisten steriilien tuotteiden uudelleen käyttö kohteissa, joissa ei vaadita steriiliyttä Ruokahävikin minimointi (sopivat annoskoot ruuanjakelussa) Toimistotyön suunnittelu: Mahdollisuus esim. sähköisiin muistioihin, arkistointiin ja laskutukseen Kaksipuoleisen tulostuksen ja kopioinnin mahdollistavat laitteet, käyttäjien perehdytys, paperinkulutuksen seuranta Etäkokousjärjestelyt Jaettavan materiaalin korvaaminen kokouksissa dataprojektorilla Kestoastioiden ja kahvimukien käyttöönotto Saippuan ja shampoon annostelijat käytössä n työorganisaation kierrätysjärjestelmän tunteminen ja jätteiden lajittelun toteutus Työpaikalla syntyvät ongelmajätteet sekä niiden oikean käsittelyn ja varastoinnin järjestäminen Kierrätysjärjestelmä: Tehokas ja toimiva jätteiden lajittelu, kalusteiden, laitteiden ja tarvikkeiden kierrätyksen toteutus sekä kierrätystuotteiden käyttö työpaikan omassa toiminnassa Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä sosiaali- ja terveysalalla: Fiksu tuottaa vähemmän jätettä (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), www.ytv.fi/fin/fiksu - alakohtaisia esimerkkejä kohdassa ammattia oppimassa ja töissä Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä toimistoissa: www.ytv.fi/fin/fiksu/toissa/toimistot/etusivu.htm Jätteen lajittelu: kertakäyttötuotteet (vaipat, suojukset, lakanat, terveyssiteet, käsineet, pyyhkeet, käsipyyhkeet ym.), lehdet ja mainokset, konttoripaperi, lasi, muovit, metallit, pakkausjäte, biojäte, nestekartonki, pakkauspaperi, pahvi, kartonki Energiajätteen keräys ja siihen sopivat jätejakeet Sähkö- ja elektroniikkajätteen keräys ja kierrätysjärjestelmä Kierrätyspullojen, koneiden, laitteiden, värikasettien, kalusteiden ym. kierrätyksen toteutus Lajittelun organisointi eri pisteissä: hoitotilat, operaatiohuoneet, toimistotilat, potilashuoneet, taukotilat, ruokalat ja kahvilat, jätehuoneet Tartuntavaarallinen jäte, biologinen jäte, lääkejätteet, kemikaaliset jätteet, viiltävä jäte, pistävä jäte, paristot, akut, elohopeaa sisältävät loisteputket sekä lämpö- ja kuumemittarit, amalgaamijäte, puhdistusaineet, vanhat kylmälaitteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, röntgenkehitteet, -kiinnitteet ja filmit, öljyt, voiteluaineet, ym. kemikaalit Varastotilojen vaatimukset, jätteiden merkinnät, kirjanpito ja ongelmajätteiden toimittaminen käsiteltäväksi
NÄKÖKULMA 4: Työpaikan energiajärjestelmät ja työprosessin energiatehokkuuden hallinta n kiinteistöjen LVIjärjestelmän toiminta ja energiansäästömahdollisuudet Alan työorganisaation koneiden ja laitteiden energiankulutus ja energiansäästömahdolli suudet työtehtävissä Alan palveluihin liittyvien kuljetusten ja liikkumisen järjestäminen ympäristöä säästävällä tavalla Uusiutuvista energianlähteistä tuleva sähkö ja lämpö Hukkalämmön hyödyntäminen ja lämpöpumput Tilojen lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt Sisävalaistuksen ja ilmastoinnin tarve- tai aikaohjaus Energiansäästölamppujen käyttö Vettä säästävät WC-istuimet, hanat ja suihkut Hankinnat: energiatehokkuus laitahankintojen kriteerinä Varastointi: kylmälaitteiden energiatehokas sijoittaminen, varastoitavien tuotteiden oikea sijoittelu kylmätilaan, huurteenpoisto, lämminvaraston tilan tehokas hyödyntäminen ja oikea varastointilämpötila Tietojärjestelmien hallinta: tietokoneiden, kopiokoneiden, tulostinten ym. laitteiden energiansäästöasetusten käyttö, laitteiden sammuttaminen yöksi Työorganisaation sisäisen logistiikan toteutus energiaa ja kustannuksia säästävällä tavalla (esim. lääkkeiden, välineiden, vaatteiden, tarvikkeiden, aterioiden ja potilaiden kuljetusten toteuttaminen), työntekijän vaikutusmahdollisuudet logistiikan toimivuuteen Ulkoisen logistiikan toteutus energiaa ja kustannuksia säästävällä tavalla (esim. potilaskuljetukset, tavarantoimitukset, diagnostiset palvelut, virkamatkat) NÄKÖKULMA 5: Työpaikan työturvallisuus- ja työterveysasioiden kokonaisuus ja niiden hallinta omassa työssä n organisaatioiden turvallisuusasioiden hallinnan kokonaisuus Omaan työprosessiin liittyvien turvallisuus- ja terveysnäkökohtien tunnistaminen ja oman työn suunnittelu näkökohdat huomioon ottaen Henkilöturvallisuus (henkilökunta, potilaat, omaiset: esim. sähköiskut, vaaratilanteet koneiden ja laitteiden käytössä, kaatuminen, liukastuminen, putoaminen, paloturvallisuus, vaaralliset aineet, sisäilma, melu, kaasut, säteily, tartuntavaara, väkivaltainen käyttäytyminen) Ympäristöturvallisuus (vaarallisten aineiden päästöjen ehkäisy: esim. tulipalo, päästöt maahan tai viemäriin) Tietoturvallisuus: potilastiedot Elintarvikkeiden käsittelyyn ja jakeluun liittyvän omavalvonnan toteutus Työpisteiden ja työtehtävien ergonomia Sisäilman laatu Kemiallisten terveysvaarojen ehkäisy (altistuminen, syövytys, palo- ja räjähdysvaara) Kemikaalien käsittely, merkinnät ja suojautuminen Fysikaalisten vaarojen ja haittojen ehkäisy (esim. tärinä, melu, lämpöolot, valaistus, säteily) Elintarvikkeiden käsittely sekä elintarvikkeiden turvallisuus- ja terveysvaarat Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen Aseptinen työskentely ja tartuntavaaralta suojautuminen Tilojen paloturvallisuus, palohälyttimet huoneissa ja muissa tiloissa Pelastussuunnitelma ja toiminta hätätilanteissa Poistumistiet ja niiden merkinnät Kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät Työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä Työn henkiset kuormitustekijät ja niiden huomioon ottaminen Oman henkilöturvallisuuden varmistaminen erilaissa toiminnoissa, väkivaltatilanteisiin varautuminen Asiakkaiden turvallisuudesta huolehtiminen ja vaaratilanteiden ehkäisy (esim. tulipalo, väkivaltatilanteet, sairaustapaukset, omaisuusrikokset) Tietoturva-asioiden hallinta
NÄKÖKULMA 7: Muut alakohtaiset työprosessiin liittyvät keke-näkökohdat: Kestävän kehityksen asioiden hallinta liiketoimintaprosessissa Asiakkaan opastaminen kestäviin valintoihin omassa toimintaympäristössään Asiakkaan/potilaan hyvinvoinnin tukeminen kokonaisuutena elämän eri osa-alueilla Ekologisesti kestävät ja eettiset, terveelliset ja turvalliset hankinnat Energian ja veden säästö Jätteiden lajittelu ja kierrätys Vähäpäästöisten ja taloudellisten kulkutapojen valinta, ym. Perustarpeista huolehtiminen ja yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen Iän ja kulttuuritaustan huomioon ottaminen Fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus Ennaltaehkäisevä terveystyö Asiakkaan/potilaan rohkaiseminen omaehtoiseen kuntoutumisen ja kasvun edistämiseen Ympäristön viihtyisyys, virikkeellisyys, hygienia ja siisteys, ym. KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. NÄKÖKULMA 1: Omalla ammattialalla käytössä olevien materiaalien, laitteiden ja palveluiden ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökohtien selvittäminen ja vertailu Sosiaali- ja terveysalalla käytössä olevat ympäristöystävälliset ja ympäristömerkityt tai sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavat tuotteet, laitteet ja palvelut Kopiopaperi, painotuotteet, WC-paperit, talouspaperit ja paperipyyhkeet, saippuat, shampoo, käsipyyherullat, mikrokuituliinat, pesu-, puhdistus- ja hoitoaineet, toimistokoneet ja - tarvikkeet, vuodevaatteet ja pyyhkeet, pesulapalvelut, puutarhatyökoneet, voiteluöljyt, rakennuslevyt, Reilun kaupan tuotteet (elintarvikkeet, kosmetiikka, puuvilla), ym. Lähteitä: www.reilukauppa.fi, www.ymparistomerkki.fi NÄKÖKULMA 2: Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksiltaan haitattomien aineiden, materiaalien ja välineiden valinta erilaisissa työtilanteissa Sosiaali- ja tervaysalalla käytössä olevat kemikaalit, niiden ominaisuudet, ympäristö- ja terveysvaikutukset ja haitattomampien vaihtoehtojen valinta Pesu- ja puhdistuskemikaalit, desinfiointiaineet, lääkeaineet, laboratoriokemikaalit, kaasut, jäähdytysaineet, polttoaineet, voiteluöljyt, maalit, lakat, liuottimet, ym. NÄKÖKULMA 3: Omaan työhön liittyvien työmenetelmien arviointi ympäristön, turvallisuuden ja työterveyden näkökulmista, menetelmien vertailu ja kestävän kehityksen mukaisten menetelmien valinta Materiaalien ja veden säästö sekä koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö työtehtävissä, erilaisten työtapojen vertailu ja valinta Turvallisten ja terveellisten työmenetelmien valinta ja suojavarusteiden käyttö työtehtävissä Konttoripaperin kulutuksen ja turhan kopioinnin välttäminen Turhan pakkaamisen välttäminen Tietokoneiden energiansäästötilan käyttö ja sulkeminen yöksi Tarpeettoman vedenkulutuksen vähentäminen (esim. pesu, siivous) Kylmälaitteiden, sopivan valaistuksen, ilmastoinnin ja lämmityksen säädöt Ergonomisten työtapojen ja -asentojen käyttö Oman työn kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen Turvallinen koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö (käyttöohjeiden noudattaminen, suojavarusteet)
Turvallisten työtapojen ja suojavarusteiden käyttö vaarallisten aineiden käsittelyssä Työskentelytavat tartuntavaarallisten potilaiden kanssa Aseptisen työskentelyn menetelmät Työympäristön tapaturmavaarallisten paikkojen huomioon ottaminen työtavoissa Turvalliset toimintatavat väkivaltaisen tai päihtyneen potilaan käsittelyssä KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. NÄKÖKULMA 1: Vastuullinen yritystoiminta (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu) sekä vastuullisuus julkishallinnossa Vastuullinen yritystoiminta sekä vastuullisuus julkishallinnossa Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmä vastuullisesta yritystoiminnasta (www.ek.fi): Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan vastuullisuuden muille ulottuvuuksille. Jos yrityksen talous ei ole kunnossa eikä yritys ole kilpailukykyinen, sillä ei ole edellytyksiä huolehtia sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Siihen kuuluvat myös avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekä hyvien toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen. Julkishallinnon vastuullisuus (ks. esim. kansallinen keke-stratgia, Kohti kestäviä valintoja), esimerkkejä: Ekologinen vastuu: luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun ohjaus (lainsäädäntö, taloudellinen ja hallinnollinen ohjaus), kansalaisten ja organisaatioiden kestävien valintojen tukeminen, kestävää kehitystä edistävä innovaatiopolitiikka Sosiaalinen vastuu: julkisten palveluiden tasa-arvoinen saatavuus eri puolella Suomea, ekologisen yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen edistäminen, kansalaisten hyvän elinympäristön varmistaminen, maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen, toimivan ja ekotehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen, ihmisen elinkaaren kattavan sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja taloudellisesti kestävän sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmien turvaaminen, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja perhe-elämän yhteensovittamisen huomioon ottaminen työelämän kehittämisessä, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, ennaltaehkäisevä terveyspolitiikka, Suomen kulttuurisen monimuotoisuuden turvaaminen ja kulttuurisen näkökulman huomioon ottaminen päätöksenteossa, maahanmuuttajien integraation parantaminen, Suomen toiminta oikeudenmukaisen globalisaatiokehityksen edistäjänä, kehitysapu Taloudellinen vastuu: Kansantalouden kilpailukyvyn turvaaminen, julkisen talouden vakaus, tietoyhteiskunnan kehittäminen, Suomen vahvuuksien tukeminen ja hyödyntäminen kansainvälisessä kilpailussa (esim. koulutus, teknologia, ympäristönsuojelu, hyvä hallinto, hyvinvointipalvelut), työllisyyden edistäminen, innovaatiotoiminnan edellytysten tukeminen, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä suosivan toimintaympäristön varmistaminen, Suomen toiminta kansainvälisten taloussopimusten valmistelussa n organisaatioiden sidosryhmät kestävän Jätehuoltopalveluiden tuottajat ja neuvontaorganisaatiot Energiayhtiö
kehityksen asioissa Tarvikkeiden, laitteiden, materiaalien ja palveluiden toimittajat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Motiva Järjestöt Tutkimuslaitokset ja oppilaitokset, ym. NÄKÖKULMA 2: Ammattialan kestävän kehityksen säädökset, määräykset, ohjelmat ja sopimukset n kestävään kehitykseen liittyvät ohjelmat Terveydenhuollon eettiset periaatteet (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE) Terveydenhuollon ympäristökysymykset (Suomen lääkäriliitto) n kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö ja - määräykset Ympäristönsuojelu Kuluttajansuojelu Terveydensuojelu Haja-asutusalueiden jätevesihuolto Työturvallisuus Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Jätelainsäädäntö Elintarvikelainsäädäntö Kemikaalilainsäädäntö Potilasturvallisuus ja salassapito NÄKÖKULMA 3: Ammattialan kestävän kehityksen mukaiset teknologiset ratkaisut, työmenetelmät ja hallintajärjestelmät n kestävää kehitystä edistävät käytännöt ja teknologia Hyvinvointiteknologia Geeniteknologia Logistiikka Materiaali- ja energiatehokkuus Jätehuolto Energiantuotantoratkaisut (biopolttoaineet, maalämpö, aurinkoenergia) Energiaa säästävä teknologia Tietotekniset ratkaisut Ekotehokas puurakentaminen KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. NÄKÖKULMA 2: Ympäristöongelmien ja ympäristömuutosten vaikutukset ammattialalla Ilmastonmuutoksen vaikutus sosiaali- ja terveysalaan Luonnonkatastrofit (tulvat, myrskyt, ym.) Vaikutukset ravinnontuotantoon Sairauksien leviäminen uusille alueille ilmaston muuttuessa NÄKÖKULMA 3: Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ammattialalla Yhteiskunnallisen ohjauksen muutosten vaikutukset sosiaali- ja terveysalalla Kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön kehittyminen Terveydenhuollon ja sairaanhoidon uudelleenjärjestely
KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. NÄKÖKULMA 1: Kestävän kehityksen merkitys ihmisen tulevaisuudelle Ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset Ilmastonmuutos Ympäristön saastuminen Monimuotoisuuden kaventuminen Rehevöityminen Luonnonvarojen riittävyys Eroosio ja aavikoituminen Ravinnon ja veden riittävyys Ihmisoikeudet, lapsityövoiman käyttö, kehitysmaiden tuotanto-olosuhteet ja tuottajien oikeudet, ym. NÄKÖKULMA 3: Kestävän kehityksen asioihin vaikuttamisen mahdollisuudet omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä Yksilön vaikutusmahdollisuudet n toimijan vaikutusmahdollisuudet Kestävän kuluttamisen periaatteet ja valinnat Luonnonvarojen säästäminen Energian ja veden säästäminen Kierrätys ja lajittelu Liikkumistapojen valinta Järjestötoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ym. Materiaalien, energian ja veden kulutuksen vähentäminen työtehtävissä Kierrätys ja jätehuolto Asiakkaiden/potilaiden ohjaus kestäviin toimintatapoihin Asiakkaiden/potilaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen Omasta ja työyhteisön terveydestä, hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä huolehtiminen KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. NÄKÖKULMA 1: Kokemukset rakennetusta ympäristöstä tai luonnonympäristöstä Omakohtaisten luontokokemusten ja - elämysten tarjoaminen opiskelijoille Retket tai luontopolut Toiminta- tai liikuntapäivät, ryhmäytymispäivät Opetus luonnonympäristöissä NÄKÖKULMA 2: Kokemukset sosiaalista ja taloudellisista ympäristöistä Kokemukset taloudellisessa ympäristössä toimimisesta Järjestelmien ja prosessien, kuten esimerkiksi materiaalivirtojen tai energia- Mainosten viestien analysointi Kaupan tuotteiden alkuperän selvittäminen Vierailut yrityksiin tai tuotantolaitoksiin, ym. Oppilaitoksen omat tekniset järjestelmät Vierailut jätteenkäsittelylaitokseen, vedenpuhdistamolle tai tuotantolaitokseen, ym.
järjestelmien toiminnan hahmottaminen käytännössä NÄKÖKULMA 4: Turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu osana opetusta ja oppilaitoksen arkea Materiaalien säästäminen Jätteiden lajittelu ja kierrätys Energian ja veden säästäminen, ym. NÄKÖKULMA 5: Sosiaalisten taitojen harjoittelu Sosiaalisten taitojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa Vuorovaikutus ja -yhteistyötaidot Tavat ja kohteliaisuus, toisten huomioon ottaminen Suvaitsevaisuus, kiusaamisen ehkäisy Vastuun ottaminen yhteisistä asioista, ym.