PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro 27.10.2009 LSU-2009-Y-267 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Maija ja Hannu Saarela Polsontie 497 69700 Veteli ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Vetelin kunnan Vetelin kylässä tilalla Päivärinne RN: o 14:43. Hakijalla on nykyisin pihattonavetta, jossa pidetään 33 lypsylehmää, 20 hiehoa, 117 lihanautaa ja 29 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta, jossa tullaan pitämään enintään 154 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 58 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Nykyiseen tuotantorakennukseen sijoitetaan 32 hiehoa, 115 lihanautaa ja 65 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Lannan varastointia varten tilalla on vanhan tuotantorakennuksen läheisyydessä kaksi lietelantasäiliötä, joiden tilavuus yhteensä on 2 200 m³ sekä 1 000 m³ etälietesäiliö kiinteistöllä RN:o 19:94. Lietekuilujen tilavuudet nykyisillä säiliöillä ovat yhteensä 400 m³. Lisäksi tilalle rakennetaan kaksi yhteensä 2 811 m³:n kokoista lietesäiliötä, joiden lietekuilujen tilavuus on yhteensä 1 050 m³. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 20.3.2009. Hakemusta on täydennetty 28.5.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmää käsittävä toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Nykyiselle toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 7.8.2001 myöntämä ympäristölupa Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Nykyinen tuotantorakennus sijaitsee hakijan osoitteessa Polson (Vetelin) kylässä noin 16 kilometriä Vetelin keskustasta. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Etäisyys tulevasta tuotantorakennuksesta lähimpään asuinrakennukseen on noin 200 metriä, seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 220 ja 250 metrin etäisyydellä. Nykyinen tuotantorakennus sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä ja lietesäiliöt noin 100 ja 120 metrin etäisyydellä Halsuanjoesta. Uuden tuotantorakennuksen sijoituspaikka on peltovaltaisella alueella nykyisestä tuotantorakennuksesta 18 metriä länteen. Uusi tuotantorakennus tulee sijoittumaan noin 100 metriä ja uusi lietesäiliö noin 150 metriä Halsuanjoesta. Alue sijoittuu Halsuanjoen valuma-alueelle 49.03. Tila rajoittuu Halsuanjokeen ja Sillanpää- Halsua kantatiehen no. 751. Tilan talouskeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Uudessa makuuparsipihatossa tullaan pitämään enintään 154 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 58 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Nykyiseen tuotantorakennukseen jää 32 hiehoa, 115 lihanautaa ja 65 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Yhteensä tilalla tullaan pitämään enintään 154 lypsylehmää, 88 hiehoa, 115 lihanautaa ja 123 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Uuden tuotantorakennuksen pituus tulee olemaan noin 94 metriä, leveys noin 32 metriä ja hyötyala 2 798,8 m 2. Eläintilojen lisäksi uudessa makuuparsipihatossa ovat varasto, valvomo, sosiaali- ja huoltotilat. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 1 200 000 litraa maitoa vuodessa ja 40 000kg lihaa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleihin noin 2 800 tonnia vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Lietelanta johdetaan valutusperiaatteella lietesäiliöön. Tilalla on käytössä nykyisen eläinsuojan yhteydessä kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 2 200 m³ ja 1 000m³:n kokoinen etälietesäiliö kiinteistöllä Uusikorpela 14:94. Nykyisten lietekuilujen tilavuus on 400 m³. Hakijan ilmoituksen mukaan tilalle rakennetaan kaksi uutta altapäin täytettävää lietesäiliötä, joista toinen 1 542 m³:n kokoinen sijoittuu uuden tuotantorakennuksen yhteyteen ja sen lietekuilujen tilavuus on yhteensä 1 050 m³. Kiinteistölle Uusisaarela RN:o 3:52 sijoittuu 1 269 m³ kokoinen etälietesäiliö. Lanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 211,90 hehtaaria peltoa, josta omaa on 128,1 hehtaaria ja vuokrapeltoa 83,8 hehtaaria. Pohjavesialueilla on lannan levityspeltoa 1,9 hehtaaria. Lanta levitetään lietteensijoituslaitteella viikoilla 18-23 (50 %), 26-28 (30 %) ja 38-41 (20 %). Karjaa (hiehoja ja ummessa olevia lypsylehmiä) laidunnetaan 7 hehtaarin alalla neljä kuukautta vuodessa. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 250 m 3. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Esikuivatun pyöröpaalatun säilörehun valmistuksessa ei muodostu puristenesteitä normaaleissa korjuuolosuhteissa. Nurmirehun ja rehuviljan säilöntäaineita käytetään laajennuksen jälkeen yhteensä noin 7 000 litraa vuodessa.

3 Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa maatalousmuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromu, kuolleet eläimet ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 4 000 m³ litran polttoainesäiliö. Lisäksi tilalla säilytetään 250 litraa muita öljytuotteita konesuojassa. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. Tilan liikenteellä ei ole erityistä vaikutusta yleiseen liikenteeseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uuden karjasuojan rakentaminen ei lisää merkittävästi esimerkiksi ilmaan kohdistuvia vaikutuksia. Avonaisten lietesäiliöiden synnyttämä haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 16.6. 15.7.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Vetelin kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kivihyypäntie 1, Veteli. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Vetelin kunnanvirastolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vetelin kunnanhallitukselta ja ympäristöviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 28.5.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Lausunnot Vetelin kunnan ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta ei näe estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuojan suojaetäisyydet lähimpiin naapureihin ovat riittävät. Lannan varastointiin on riittävästi varastointitilavuutta ja levitykseen peltoaluetta. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on toiminnassa tarpeen ottaa huomioon seuraavaa: -eläinsuojan, lantakuilujen ja varastojen, lannansiirtolaitteiden sekä säilörehuvarastojen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valumaan ympäristöön. -lannan kuljetukset kauempana oleville peltoalueille on järjestettävä siten, että lannan leviäminen tilan ulkopuolella oleville tiealueille ja muille vastaaville alueille estyy. Tarvittaessa kuljetuskalusto on puhdistettava lannasta. -eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannanvarastointi, - kuljetus ja käsittely tulee järjestää siten, että hajuhaitat voidaan estää mahdollisimman hyvin. -Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsun rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta (931/2000). Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta.

4 Muistutukset ja mielipiteet A ja B 12.7.2009: Muistutus 1: Tilan tämän hetkisetkin hajuhaitat ovat asuinpaikallamme lähes sietämättömiä lietelannan käsittelyn aikana ja kaiken aikaa lietelannan hajuhaitta on tuulen suunnasta riippuen hyvin voimakkaasti aistittavissa. Lietesäiliöt ovat kattamattomia, jolla voitaisiin hajuhaittoja jossain määrin pienentää. Keväisin ja koko kesän syksyyn kestävä, jopa loka-marraskuulle kestävä "ralli"- lietelannan kuljetus näkyy tilalta lähtevällä tiellä useita satoja metrejä pitkänä lietevanana traktorin/lietevaunun renkaiden sitä levittäessä tielle. Miten ylitäyttö lietekuljetukseen voidaan estää, ettei lietettä ole tiellä, eikä sitä siivota pois? Välinpitämättömyys naapureita kohtaan havaittavissa? Kun kuitenkin saadaan huomattavat ympäristötuet? Tämän karjamäärän ja lietelantasäiliöiden ja lietelantakuutiomäärien huomattava lisäys aiheuttaa valtavasti lisäliikennettä/hajuhaittojen lisäystä, jos nykykäytäntö saa jatkua. Muistutus 2: Nykyiselläänkin karjamäärä on teolliseen tuotantoon verrattavaa. Uusi ympäristölupahakemus jopa kaksinkertaistaa eläinmäärän. Miten nykyisten eläinten laiduntaminen onnistuu, kun tontti liian ahdas näin suurelle tuotantolaitokselle. Mielestämme nykyiseen tilan RN:o 14:43 ei enää karjasuojien/nautamäärien lisäystä voi hyväksyä. Nykyisin tällaiset karjakasvattamot sijoitetaan/pyritään sijoittamaan kyläyhteisöjen ulkopuolelle, jotta asumisviihtyisyys säilyisi muilla kyläyhteisön asukkailla. Luvanhakijoilla löytyy/on käytettävissä omaa hyvää rakennustonttimaata nykyisen Päivärinne RN:o 14:43 tilalta noin 1 kilometrin säteeltä, jossa myös sijaitsevat laajat peltoviljelmät, joten emme ymmärrä tätä nykyistä karjasuojan laajentamista kyseiselle pienelle tontille? Tämä ympäristölupahakemus ei varmaan ole viimeinen laajennushanke, vaan muutaman vuoden kuluttua haetaan uutta karja/eläinmäärän lisäystä/tuotantorakennusten laajentamista kyseiselle tontille. Nyt olisi järkevää laajentaa tuotantoa täysin uuteen tuotantoyksikköön ja sinne missä tilalla on laajat peltoviljelmät. Muistutus 3: Meidän asuinpaikkamme on ollut tässä paikalla jo 1800-luvun puolella asutusta. Me olemme asuneet tässä vuodesta 1982, silloinen maatalous oli ns. perheviljelmiä ja karjamäärät alle 30 nautayksikköä, hajuhaitta silloin normaalia maaseutuasetuksen mukaista. (Kuivalantalat käytössä.) Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annettuun lausuntoon ja muistutukseen 20.7.- 7.8.2009 välisenä aikana. Maija ja Hannu Saarela 5.8.2009 : Ympäristölautakunta ei näe estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuojan suojaetäisyydet lähimpiin naapureihin ovat riittävät. Syytökset tuntuvat kohdistuvan ainoastaan meihin ja ovat liioiteltuja. Kylällä on useita nautakarjatiloja ja yksi turkistarha, joten on selvää että lietelannan levityksen aikana esiintyy jonkin verran hajuhaittoja. Lietteen levitys tapahtuu kuitenkin vain muutamien viikkojen aikana, eli se ei ole jatkuvaa. Hajuhaitat tuskin ovat sietämättömiä, koska matkaa tilalta on 200 m ja välissä on noin 50 m metsää. Naapurin mainitsemista ympäristötuista voimme todeta, että tilalla on tehty useina vuosina sekä eläimiin että peltolohkoihin kohdistuvia tarkastuksia, eikä niissä ole ollut huomautettavaa. Tilalla oleville peltolohkoille tullaan jatkossakin levittämään sama määrä lietettä, joten eläinsuojan laajennus ei asiaan vaikuta, eikä lietesäiliöi-

5 den kattaminenkaan levityksen aikaista hajua poista. Usean sadan metrin pitkät lietevanat maantiellä ovat valhe. Tilalla käy lähes päivittäin maitoauto, seminologi, teurasauto, lomittaja sekä eläinlääkäri, eikä koskaan ole tullut valituksia. Eihän kuvattu toiminta ole edes mahdollista nykyään. Liete lastataan asfalttialustalla ja oma hiekkatiekin on 300 m maantielle. Kaikki tiet ovat siistejä myös lietteenajon aikana ja lietteenajokalusto on uudehko. Laiduntamiseen ei ole velvoitetta, koska navetta on pihatto ja mielestämme kahdeksan hehtaarin tontilla on siihenkin tilaa. Tonttimme ei siis ole pieni. Emme omista näinkään suurta tonttia yhden kilometrin säteellä tilastamme, kuten naapuri väittää. Mielestämme on järkevä rakentaa samalle tontille, koska vanhaan navettaan jää hiehopaikkoja ja lypsyasema, jossa on tarkoitus lypsää poikineita ja sairaita lehmiä. Vanhoja tiloja olisi vaikea hyödyntää, jos lehmänavetta olisi kaukana. Myös kohtuuttomia kustannuksia syntyy muualle rakentamisessa, esim. uudet sähkö- ja vesiliittymät ja rakennettavat tiet. Päivärinteen tilalla on harjoitettu maidon- ja lihantuotantoa jo vuodesta 1948 asti, eli ennen kuin muistutuksen tekijät ovat syntyneetkään. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Maija ja Hannu Saarelalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Vetelin kunnan Vetelin (Polson) kylään tilalle Päivärinne RN: o 14:43. Ympäristölupa myönnetään enintään 154 lypsylehmän, 115 lihanaudan, 88 hiehon ja 123 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle siten, että uuteen makuuparsipihattoon sijoitetaan 154 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 58 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanhaan tuotantorakennukseen jää 115 lihanautaa, 32 hiehoa ja 65 nuorta karjaa. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 20.3.2009) mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristölautakunnan lausunnossa ja A:n ja B:n muistutuksessa esitetyt asiat eläinsuojan, lantavarastojen ja säilörehuvarastojen rakenteiden tiiviydestä, lannanvarastoinnista ja kuljetuksista, lannanlevityksestä ja aloista sekä hajuhaittojen ehkäisemisestä. Ratkaisussa on otettu huomioon myös hakijan esittämä vastine. Uudelle tuotantorakennukselle on myös harkittu vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, koska muistuttajien mielestä nykyinenkin paikka on liian ahdas. Hakija vastineessaan esittää kahdeksan hehtaarin tontin olevan riittävän iso uudelle tuotantorakennukselle eikä omista muistuttajan esittämässä paikassa niin suurta tonttia. Hakija ei ole muuttanut hakemusta eikä halua hakea ympäristölupaa muistutuksessa mainitulle tilalle, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa ja suunniteltu sijoituspaikka mahdollistaa vanhojen tilojen hyödyntämisen. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Uuden tuotantorakennuksen pohjarakenteet, uudet lietesäiliöt, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) ja kattamattomat lietesäiliöt tulee myös aidata maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevan pihattonavetan pohjarakenteiden ja lietesäiliön rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset.

6 Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 7 156 m³. Lisäksi kelluvalla katteella varustettuihin lietesäiliöihin tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Lannan varastointitilavuutta laskettaessa on otettu huomioon laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävä lanta (n.450 m³). Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja tarkistaa samalla niiden kunto. Uudet lietesäiliöt tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta uudessa tuotantorakennuksessa voidaan aloittaa. 2. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojien, maitohuoneen ja sosiaalitilojen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojan wc-jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän kovapohjaisella alustalla. Rehun valmistuksesta ja varastoinnista mahdollisesti syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviiseen säiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. 3. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa ja eläinsuojien sekä maitohuoneen jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 168,72 hehtaaria. Lietesäiliöiden täyttö- ja tyhjennysalueet tulee olla tiivispohjaisia. Kulku- sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, rehua tai rehujätettä tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn.

7 4. Laiduntaminen Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee rajata vesistöstä ja ne tulee pitää hyvässä kunnossa. Laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. 5. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Tuotantorakennusten yhteyteen rakennettava lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella. Olemassa olevat lietesäiliöt ja etälietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaa-ajanrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Tilalla Päiväniemi 14:43 tulee multaus tai äestys suorittaa heti levityksen jälkeen eikä lantaa saa levittää nurmikasvustoon. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien, rehusiilojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 6. Jätteet Jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Ylijäämärehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Maanpäällisten polttonestesäiliöiden sekä nestemäisten kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Maanpäälliset öljysäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuodon sattuessa. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Polttonesteen jakelu säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Toimenpiteet on tehtävä vuoden 2010 loppuun mennessä.

8 8. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliön ja jätteiden varastointitilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä molemmissa tuotantorakennuksissa toiminnassa muodostuva lannan määrä (m³/vuosi) lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat (kpl/tonnia/vuosi) lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista tiedot ja peltokartat uusista tai muuttuneista peltojen vuokra- tai lannan levityssopimuksista Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee toiminnassaan ottaa huomioon melu ja sen vähentämismahdollisuudet. Eläinsuojan toimintaan liittyvät työt tulee suunnitella niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja -lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

9 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden tuotantorakennuksen käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Rakennettavaan makuuparsipihattoon sijoitettaisiin 154 lypsylehmää, 56 hiehoa ja 58 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanhaan tuotantorakennukseen jäisi 32 hiehoa, 115 lihanautaa ja 65 nuorta karjaa. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiseen Vetelin kunnan Polson kylään. Kylä on harvaanasuttua peltovaltaista aluetta, jossa eläinsuojatoiminnan katsotaan olevan tavanomaista toimintaa. Eläinsuojat eivät sijoitu pohjavesialueelle, mutta peltoa on noin 1,9 hehtaaria. Nykyinen tuotantorakennus sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä ja lietesäiliö noin 100 metrin etäisyydellä Halsuanjoesta. Uusi tuotantorakennus sijoittuu peltovaltaiselle alueelle nykyisestä tuotantorakennuksesta 18 metriä länteen. Etäisyys tulevasta tuotantorakennuksesta lähimpään asuinrakennukseen tulee olemaan noin 200 metriä, seuraavaksi lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 220 ja 250 metrin etäisyydellä. Uuden tuotantorakennuksen etäisyys Halsuanjoesta tulee olemaan noin 100 metriä ja uuden lietesäiliön etäisyys noin 150 metriä. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että uuden pihaton sijoituspaikka on nyt kyseessä olevalle eläinmäärälle sopiva ja toiminta on alueelle soveltuvaa. Vaihtoehtoista sijoituspaikkaa on

10 myös harkittu ja tilalla Päivärinne 14:43 ei ole paremmin soveltuvaa sijoituspaikkaa. Vaihtoehtoisen sijoituspaikan tulisi sijaita niin, ettei siitä aiheutuisi hakijalle kokonaan uutta hanketta. Ympäristökeskus katsoo, että muistutuksessa mainitusta sijoituspaikasta kilometrin etäisyydellä muodostuisi eri hanke. Tuotantorakennuksen yhteyteen rakennettava lietesäiliö on määrätty katettavaksi kiinteällä katteella ja lietelannan levitys on kielletty nurmikasvustoon tilalla Päivärinne 14:43 hajuhaittojen vähentämiseksi. Ottaen huomioon eläinsuojan toiminnan, lietelannan varastoinnin ja sijainnin naapureihin nähden Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti ja maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalista rakennettuja. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 250 m³ vuodessa. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 7 356 m³. Tästä määrästä voidaan vähentää neljän kuukauden laiduntamisesta laitumelle jäävä lanta, joka on noin 450 m³. Lisäksi on huomioitu 30cm sadevesivara kattamattomille lietesäiliöille. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Vesikäymälän jätevedet on käsiteltävä niin, että puhdistus vastaa vähintään ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Puristeneste tulee kerätä talteen ja neste on varastoitava tiiviissä säiliössä nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000). (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Vanhaa ohjetta sovelletaan, koska lupa-asia on tullut vireille 20.3.2009. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaaria 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Laitumelle johtavat kulkutiet tulee olla puhdistettavissa ja laidunalueet on rajattava vesistöstä. Tällöin estetään lannan ravinteiden kulkeutuminen ojiin ja vesistöön. (määräys 4) Kattamalla tuotantorakennuksen yhteyteen rakennettava lietesäiliö kiinteällä katteella ja muut kelluvalla katteella sekä mahdollinen pumppusäiliö betonikannella vähennetään niistä ilmaan

11 kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lannan tehokkaalla multauksella ja lannanlevittämiskielto nurmikasvustoon tilalla Päivärinne 14:43 sekä lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä uudet lietesäiliöt altapäin ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 6) Kemikaalien ja polttoöljyn varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 9) Työn suunnittelua koskeva määräys on annettu siitä mahdollisesti aiheutuvan melun vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) Pihaton ja lietesäiliöiden toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 11) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen.

12 Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa aikaisemmin 7.8.2001 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Vetelin kunnan Polson kylässä kiinteistölle Päivärinne 14:43. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.12.2019 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000)1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 130 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vetelin kunnanhallitus Vetelin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Vetelin kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros

Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu. 14