1 HOIVAOSASTON MUUTTAMINEN TEHOSTETUN PALVELUN ASUNNOIKSI Hoivaosaston toiminta on tällä hetkellä laitoshoitoa. Laitoshoito tulee kysymykseen vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Tämän hetkisistä hoivaosaston pitkäaikaisasiakkaista voisi suurin osa olla tehostetun asumispalvelun asiakkaita. On siis perusteltua muuttaa hoivaosasto tehostetuksi palveluasumiseksi. Muutoksen myötä myös huonerakenne muuttuisi yhden ja kahden hengen huoneiksi. Kahden hengen huoneita tarvitaan, jos pariskunta on asiakkaana. Kahden hengen huoneita voidaan hyödyntää myös vuorohoitopaikkoina. Vuorohoitopaikat on tarkoitettu ensisijaisesti ikääntyneille henkilöille, jotka tarvitsevat esim. säännöllisesti toistuvaa tai tilapäistä hoitopaikkaa omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, asiakkaan hoitamiseen osallistuvan omaisen loman ajaksi, kotiutumisen välivaiheeksi sairaalasta/tk-osastolta kotiin tai kuntoutuksen tueksi. Palvelukeskuksessa on tällä hetkellä Ainokoti (20 paikkaa), Reinokoti (muistisairaille 15 paikkaa) ja hoivaosasto 32 paikkaa. Hoivaosastolla oli vuonna 2016 ka 17 pitkäaikaisasiakasta eli ka 15 paikkaa oli intervalli- ja lyhytaikaispaikkoina (=vuorohoitopaikkoina). Eli palvelukeskuksessa on vuodepaikkoja yhteensä 67 kappaletta. Hoivaosastolla on 6 yhdenhengen huoneita, 10 kahden hengen huoneita ja 3 kolmen hengen huoneita. Väestöennuste ja muistisairaat Seuraavassa tilastokeskuksen tietojen mukaan ennuste ikäihmisten määrästä yli 75- vuotiaat Isossakyrössä ja asumispaikkojen tarve Etelä-Pohjanmaan ikäsote -johtoryhmän tavoitteen asettelun perusteella. Ikäsote johtoryhmässä asetettiin tavoitteeksi se, että 94%:ia yli 75 -vuotiaiden määrästä asuisi kotona vuoteen 2025 mennessä. Tämän tavoiteteen toteutuminen käytännössä tulee olemaan haasteellista. Tällä hetkellä valtakunnallinen suositus on se, että 92% ikäihmisistä asuu kotona. Etelä-Pohjanmaalla tähän 92%:in tavoitteeseen ei päässyt mikään kunta vuonna 2016! Taulukossa on arvioitu paikkaluvun tarvetta Isossakyrössä siten, että 6% asumisesta toteutuisi tehostetussa asumispalvelussa yli-75-vuotiaiden osalta. Vuosi yli 75- vuotiaat/ Isokyrö Paikat 2025 722 43 2030 815 49 2040 902 54 Paikkalukuarvion määrittelyssä on huomioitava lisäksi se, että tälläkin hetkellä hoivaosastolla on alle 75-vuotiaita asiakkaita. Esim. vuonna 2016 alle 75-vuotiaita oli ka 3 hoivaosastolla. Lisäksi palvelukodilla oli vuonna 2016 ka.3 alle 75-vuotiasta. Alle 75-vuotiaat, kun otetaan huomioon paikkatarve, on seuraava: 2025 49 paikkaa 2030 55 paikkaa 2040 60 paikkaa.
2 Lisäksi tarvitaan vuorohoitopaikkoja omaishoitajan vapaiden järjestämiseksi ja tilapäispaikkoja sairauden tai välivaiheeksi sairaalasta kotiutumiseen Keskiarvolla 15 paikkaa on nyt toiminut tällaisena vuorohoitopaikkana hoivaosastolla. Huomioitavaa myös se, että tk:n vuodeosastopäivät ovat joka vuosi olleet kasvussa. Tk:n vuodeosastot sijaitsevat Seinäjoella. Isossakyrössä voisi hoitaa osan tk:n vuodeosaston potilaista jo nyt,j os iv-hoitoa saisi antaa palvelukeskuksessa/asiakkaan kotona. Vuorohoitopaikat huomioiden arvio paikkatarpeesta on seuraava Isossakyrössä 2025 64 paikkaa 2030 70 paikkaa 2040 75 paikkaa Muistisairaus on myös merkittävä tekijä, mikä vaikuttaa siihen, että ihminen ei enää pärjää kotona. Alla olevassa taulukossa (lähde Isonkyrön vanhusstrategia) on ennuste keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien määrästä Isossakyrössä. Muistisairauteen sairastuvien määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi Isossakyrössäkin. Muistisairauden edessä nämä henkilöt tarvitsevat tehostettua asumispalvelua. 2010 2020 2030 2040 65-74 23 28 26 23 75-84 42 45 61 58 85-55 66 84 125 Yhteensä 120 139 171 206 Seuraavassa on kuvaus muistisairaanhenkilön tilasta, kun hän on jo tehostetussa asumispalvelussa: Lyyli herää keskellä yötä ja nousee ruokkimaan lehmiä yöpaita päällä. Lyyli huomaa, että ulkokengät ovat kadonneet, naapurin Maria on ne taas varastanut. Hoitaja tulee huoneeseen ja ohjaa Lyylin takaisin sänkyyn. Lyyli heristää nyrkkiä ja yrittää huitaista hoitajaa. Hoitaja saa viimein Lyylin takaisin sänkyyn ja haistaa samalla outoa hajua. Lyyli on käynyt roska-astialla tarpeillaan jälleen kerran ja seinä on sotkettu ulosteella. Hoitajan siivotessa huonetta. Lyyli on asettunut sänkyyn, mutta huutaa kovalla äänellä äitiään : Yllä kuvattu tilanne on kuvitteellinen, mutta vastaavat tilanteet ovat arkipäivää muistisairaiden hoitajilla. Muistisairas voi tiettyyn rajaan asti olla kotona, mutta kun yllä kirjoitettuja asioita alkaa tapahtua, ei pelkät valvontalaitteet enää turvaa muistisairaan arkea kotona.
3 ASIAKKAIDEN näkökulmasta laitoshoitopaikkojen muuttaminen ympärivuorokautisiksi tehostetun palveluasumisen paikoiksi vaikuttaa eniten heidän elämisolosuhteisiinsa (vuokrattu asunto) sekä heiltä perittäviin maksuihin. Hoivaosasto Tehostettu palveluasuminen - Huoneet ovat yhden, kahden tai kolmen + yhden hengen huoneet hengen + pariskunnille 2 hengen huone - laitosmainen ympäristö + kodikas huone kalustetaan omilla - Asiakkaalle jää 107e/kk omaan huonekaluilla käyttöön rahaa - vuodepaikka voi jäädä käyttämättä töön rahaa + Asiakkaalle jää 170e/kk omaan käyt- vaikka on tulija (sukupuoli väärä, sairaus + oma rauha huoneessa rajoittaa) + ei rajoitusta huoneiden käytölle, kun yhden hengen huone + ei enää muuttoa loppuvaiheessa Hoivaosastolla on yhden, kahden ja kolmen hengen huoneita. Tehostetussa asumispalvelussa asiakas saa itse kalustaa huoneensa ja asuu omassa huoneessa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa asiakas maksaa saamastaan hoidosta ja asumisesta ns. kokonaishintana 85 % nettotuloistaan, kuitenkin siten, että tuloista pitää jäädä käteen vähintään 107 euroa/kk. Tehostetussa palveluasumisessa asiakasmaksu koostuu vuokrasta, sekä erillisistä hoidon ja huolenpidon maksusta ja muista tukipalvelumaksuista. Lisäksi asiakas maksaa itse lääkkeensä (omavastuuosuus) sekä muut henkilökohtaiset menonsa. Asiakkaalla on mahdollisuus hakea tehostetussa palveluasumisessa asumistukea. Lääkkeitten suhteen asiakkaiden omavastuuosuus on 605,13 euroa/vuosi, kuten muillakin kotona asuvilla henkilöillä. KUNNAN saama hyöty hoivaosaston muuttamisesta tehostetuksi palveluasumiseksi Palvelukeskus on yksi yhtenäinen paikka, ei enää rajapintaa hoivaosaston ja palvelukodin välillä Yksi kustannuspaikka jatkossa Hoivaosaston modernisointi tulevaisuuden vanhuksille sopivaksi paikaksi. Vanhukset viihtyvät Isossakyrössä. Ei väkiluku laske muuton myötä. Hoivaosastosta työpaikkana tulee houkuttelevampi. Myös työntekijät viihtyvät toimivissa puitteissa. Hoivaosastolla on suuri työllistävä merkitys. Asuinpaikan valintaan voi vaikuttaa se, että työpaikka on Isossakyrössä. 65.5 henkilöä työskentelee nyt vanhusten parissa Isossakyrössä ja suurin osa heistä myös asuu Isossakyrössä. Kustannukset laskevat: mm. - Lääkekustannukset n. 65 000e vuodessa. Tätä kustannusta ei synny tehostetussa palveluasumisessa, koska asiakkaat maksavat lääkkeensä itse. Asiakas saa lääkekaton tultua täyteen lääkärin määräämät lääkkeet veloituksetta. - Vaipat ja hoitotarvikekustannukset jäävät pois (n.400e-2300e/kk).
4 - Kalliit hoitokustannukset, kuten esim. makuuhaavojen hoitoon käytettävät patjamaksut jäävät pois n. 500e/kk/asiakas. - Hoivaosaston asiakkaiden taksimatkat kustantaa kunta n.13 000e/vuosi, jos asiakas menee tutkimuksiin esim. sairaalaan. Palvelukodin asukas saa kyydistä kelakorvauksen. Säästöä vuodessa n. 100 000e! Hoivaosaston toiminnan muuttamiseksi perusteet löytyvät laista, suosituksista ja kunnan omasta strategiasta. Vanhuspalvelulain mukaan kuntien tulee toteuttaa iäkkäiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskodissaan tai muussa kodinomaisessa asuinpaikassa (esim. palveluasuminen). Laitoshoito tulee kysymykseen vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn turvaamisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012). Ympärivuorokautinen laitoshoito on tarkoitettu niille ikääntyville, joiden hoidon, hoivan ja palvelujen tarve on erittäin suuri ja ympärivuorokautinen. Kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Ratkaisu hoidon ja huolenpidon toteuttamisesta pitkäaikaisena laitoshoitona on perusteltava. (15 a Vanhuspalvelulaki 30.12.2014/1351). Sosiaali- ja terveysministeriö antoi vuonna 2011 uuden Hoitoa ja huolenpitoa ympärivuorokauden Ikähoivatyöryhmän muistion, jossa työryhmä ehdotti, että ympärivuorokautisen hoidon rakenteita muutetaan vuoteen 2015 niin, että nykyisestä kolmella portaalla (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskussairaaloiden osastot) tuotettavasta ympärivuorokautisen hoidon järjestelmästä siirrytään asteittain kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmään. Ehdotus korostaa iäkkään ihmisen oikeutta kotiin kodikkaassa asuin- ja hoitoympäristössä ja arkeen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttää hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Ministeriön työryhmän visioina oli, että vuonna 2015 Suomen kunnissa on enenevässä määrin palvelualueita (kampuksia), jotka on suunniteltu ikääntyvän väestön ääntä kuullen. Näillä alueilla on yksityisasuntoja, senioritaloja, asumisyhteisöjä sekä ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarjoavia ryhmäkoteja (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28) Isonkyrön strategian mukaan Vanhusten palveluissa on riittävästi resursseja ja eri elämäntilainteisiin sopivia asuntoja on saatavilla. Isonkyrön vanhusstrategian tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista ja että ympärivuorokautinen hoitojärjestelmä on yksiportainen. Siirtymä yksiportaiseen järjestelmään turvaisi osaltaan sitä, että asiakkaan ei tarvitsisi vaihtaa asuin- ja hoitoympäristöä silloin, kun hänen toimintakykynsä heikkenee. Vanhusten asumispalveluiden yksiportainen rakenne merkitsee sitä, että jatkossa käsite palveluasuminen sisältää nykyisen palvelukotitasoisen asumisen ja hoivaosaston pitkäaikaispai-
5 kat. Vanhusten palveluasuminen suunnataan pääosin 75 -vuotta täyttäneille, mutta palvelutaloihin voidaan sijoittaa perustellusti myös tätä nuorempia, Asukkaiden turhia siirtoja vältetään ja asukkaan kunnon huonontuessa pyritään palvelut tuomaan asiakkaan luo. Vuonna 2011 Valviran tekemässä tarkastuksessa todettiin seuraavaa: Isonkyrön hoivaosastolla on yhteensä 18 huonetta. Näistä 1 hengen huoneita on 4 kpl, 2 hengen huoneita 11 kpl ja 3 hengen huoneita 3 kpl. Suihku ja wc tiloista 7 on kahden hengen yhteisiä ja kolme yhden hengen huoneiden omia. Valvira toteaa, että Isonkyrön hoivaosaston asuintilat eivät vastaa sosiaalihuoltolain 11 vaatimuksia, eivätkä ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia ja vanhusten ympärivuorokautista hoiva ja palvelut valvontaohjelman mukaisia kriteereitä. Huoneiden koon puolesta vain viisi isointa (20-29 neliöiset) huonetta soveltuvat useamman kuin yhden henkilön huoneiksi. Lisäksi asiakkaan toive tulee huomioida sijoitettaessa kahta henkilöä samaan huoneeseen. Kahden hengen huoneita tulisi olla 10%:ia asukkaiden määrästä ja kolmen hengen huoneita ei ollenkaan. Yksikkö ei täytä wc ja suihkutilojen osalta hyvän hoidon kriteerejä. Yksikössä on 10 suihku- ja wc-tilaa 35 asukasta kohden: tämä tarkoittaa keskimäärin yli kolmea käyttäjää yhtä hygienia tilaa kohden. Sosiaali- ja terveys lupa- ja valvontavirasto kehottaa edellä olevan perusteella Isonkyrön kuntaa huolehtimaan siitä, että asukkaiden huonetilat täyttävät hyvän hoidon toteuttamisen ja voimassa olevien valtakunnallisten suositusten vaatimukset, mikä merkitsee sitä, ettei asukashuoneissa ole kahta henkeä enempää, ettei kahden hengen huoneita ole vanhustenhuollon yksiköissä enempää kuin noin 10%:lle asukkaista ja ettei näihin huoneisiin sijoiteta vieraita ihmisiä ilman asiakkaan suostumusta. Aluehallintoviraston mukaan tehostetun palveluasumisen yksikön on täytettävä seuraavat kriteerit: yhden hengen huonekoko on vähintään 20m 2 sisältäen oman wc:n (wc:n osuus tulee olla 4,2-5 neliötä). Kahden hengen huoneen vähimmäiskoko on 25 m 2 ja kahden hengen huoneiden suositeltava määrä on 10% asumispaikkojen kokonaismäärästä. Hoivaosaston huoneet ovat kooltaan 12,5-28,5 neliötä.