YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 28.9.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 127 111 No YS 1232 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Helsinki Vantaan lentoaseman läheisyyteen rakennettavaa lämpökeskusta. LUVAN HAKIJA Vantaan Energia Oy PL 95 01301 Vantaa LAITOS JA SEN SIJAINTI Lentokentän lämpökeskus Helsinki Vantaan lentoasema 01530 Vantaa Kiinteistörekisteritunnus: 092 423 4 44 osa Toimialatunnus: 40301 Liike ja yhteisötunnus: 0124461 3 Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola, 312 0423717 K LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohdat 3 b ja 5 a TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohdat 3 ja 5 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 13.3.2007. MAKSU 6 922,50 A14 111 AT2180 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Växel +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus
2 (21) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, jolle ei ole olemassa aikaisempia lupia. Lämpökeskuksen kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus. Asemakaavassa (1981) laitos sijoittuu lentokenttäalueelle (LL), jolle saa rakentaa lentomatkustajille tarpeellisia yleisörakennuksia, ilmailutoimintaan välittömästi liittyviä toimisto, hallinto, teollisuus ja varastorakennuksia ja rakennelmia sekä ilmailuopiston ja työsiirtolan. Lämpökeskus sijoittuu LL alueen ohjeelliselle lentokoneiden liikennealueelle (li). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Ympäristön tila ja laatu Lämpökeskus rakennetaan Helsinki Vantaan lentoaseman ja Kehä III:n väliselle alueelle. Kiinteistölle sijoitetaan lämpökeskusrakennus sekä kaksi öljysäiliötä yhteiseen suoja altaaseen. Vantaan Energia Oy vuokraa tontin Ilmailulaitos Finavialta. Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Ilmanlaatu Lämpökeskuksen sijoituspaikkaa lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin kilometrin päässä lounaassa. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Vantaan alueella keskimääräinen jäkälälajien määrä ja ilman puhtausindeksi olivat pienentyneet vuoteen 2000 verrattuna. Sormipaisukarve luokiteltiin selvästi vaurioituneeksi monilla havaintoaloilla Vantaan keski ja itäosissa. Typpilaskeumasta hyötyvää leväpeitettä Vantaan havaintoaloilla esiintyi muuta tutkimusaluetta runsaammin. Neulasten typpipitoisuudet olivat kuitenkin normaalina pidettävällä tasolla. Neulasten rikkipitoisuudet olivat kohonneet keskimäärin noin 11 % verrattuna vuoden 2001 tilanteeseen, mutta keskimääräinen pitoisuus oli vain hieman korkeampi kuin tutkimusalueella keskimäärin. Raportin Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 mukaan pääkaupunkiseudulla epäpuhtauksia pääsee ilmaan erityisesti liikenteestä ja energiantuotannosta. Ilmanlaatu on pääkaupunkiseudulla yleensä melko hyvä, mutta hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet kohoavat ajoittain haitallisen korkeiksi etenkin vilkkaasti liikennöityjen teiden ympäristössä. Otsonipitoisuudet ovat ajoittain keväisin ja kesäisin korkeita, erityi
3 (21) sesti taajamien ulkopuolella. Rikkidioksidin, lyijyn ja hiilimonoksidin pitoisuudet eivät enää aiheuta ilmanlaatuongelmia pääkaupunkiseudulla. Maaperän tila Hakijalla ei ole tiedossa, että sijoitusalueen maaperä olisi pilaantunut millään tavalla. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lämpökeskusta lähin asutus sijaitsee Kehä III:n eteläpuolella yli kilometrin päässä. Päijänne tunneli kulkee noin 2 km:n päässä lännessä. Lähimmät pienet luonnonsuojelualueet sijaitsevat 2 5 km:n etäisyydellä lämpökeskuksesta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Laitos sijoittuu lentoaseman ja Kehä III:n väliin. Lähialueella on runsaasti lentomelua sekä maantieliikenteen melua. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pääosa Vantaan kaukolämmön tuotannosta saadaan peruskuormakäytössä toimivasta Martinlaakson voimalaitoksesta. Lämpökeskukset otetaan tuotantokäyttöön silloin, kun voimalaitoksen lämpöteho ei riitä tyydyttämään kaukolämmön kysyntää. Lämpökeskusten vuosittaiset käyttömäärät riippuvat pääasiassa siitä, kuinka kylmä talvikausi on. Suunniteltava Lentokentän lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Vantaan kaupungin kaukolämpöverkkoon sekä Helsinki Vantaan lentoaseman kaukolämpöverkkoon. Lämpökeskusta käytetään pääosin talven pakkaskausina lämpötilan ollessa alle 15 C. Mikäli kaupungin kaukolämpöverkossa on häiriö, voidaan lentoaseman kaukolämpöverkko kytkeä siitä irti, jolloin lämpökeskus tuottaa lentoaseman tarvitseman lämmön ulkoilman lämpötilasta riippumatta. Lämpökeskukseen tulee neljä polttoaineteholtaan 49,5 MW:n kattilaa, joiden polttoaineena on raskas polttoöljy. Lämpökeskus suunnitellaan niin, että siinä voidaan myöhemmin polttaa myös maakaasua. Laitos on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Ensimmäiset kaksi kattilaa on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2008 ja loput kaksi kattilaa vuonna 2010. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot kattiloista. Keskimääräiset tuotantotiedot on laskettu käyttöajalla 170 h/a kattilatehon ollessa 59 MW. Arvioitu maksimituotanto on laskettu käyttöajalla 770 h/a kattilatehon ollessa 65 MW. Tuotantotiedot ovat arvioita ja käytännössä kattilakohtaiset käyttöajat voivat vaihdella suuresti.
4 (21) Kattilat K1, K2, K3, K3 4 * 49,5 MW (yht. 198 MW) Polttoaineteho Hyötysuhde Käyttöaika 92 % 170 h/a (keskimäärin) Raskaan polttoöljyn kulutus (laitos yhteensä) 900 t/a (keskimäärin) Kaukolämmön tuotanto (laitos yhteensä) 10 GWh/a (keskimäärin) 770 h/a (maksimi) 4 400 t/a (maksimi) 50 GWh/a (maksimi) Polttoaineet ja kemikaalit Liikenne Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 41 MJ/kg, rikkipitoisuus alle 1 % ja tuhkapitoisuus 0,1 %. Myöhemmin laitoksella voidaan mahdollisesti käyttää myös maakaasua. Käynnistyspolttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Tiedot merkittävimmistä lämpökeskuksen alueella varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa. Muita toiminnalle tyypillisiä kemikaaleja, kuten voiteluöljyjä, säilytetään laitoksella vähäisiä määriä. Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastointimäärä Keskimääräinen käyttö vuodessa Raskas polttoöljy, POR T 3 000 m 3 + 3 000 m 3 900 m 3 Kevyt polttoöljy, POK Xn, N 10 m 3 alle 0,5 m 3 LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Raskas polttoöljy varastoidaan kahteen 3 000 m 3 :n säiliöön, jotka sijoitetaan maan alle louhittuun tilaan. Seinämät ruiskubetonoidaan ja tiivistetään. Varastotilan päälle asennetaan betonikansi. Kevyen polttoöljyn säiliö on kaksoisvaipallinen tai varustettu 100 %:n suoja altaalla. Kevytöljysäiliö saatetaan sijoittaa samaan kalliotilaan raskasöljysäiliöiden kanssa. Säiliöautojen purkupaikalle asennetaan betonilaatta. Alue varustetaan kallistuksilla ja asfaltoidaan. Puskupaikan viemäröinti johtaa 30 m 3 :n maanalaiseen umpisäiliöön, joka varustetaan öljyhälyttimellä. Polttoöljyä tuodaan laitokselle säiliöautoilla noin 20 kertaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Sosiaalijätevedet, ulospuhallusvedet ja öljysäiliöiden varastotilaan kertyvä vesi johdetaan lentoaseman viemäriverkkoon. Öljysäiliöiden varastotilaan kertyvä vesi pumpataan hälytyksellä varustetun öljynerotuskaivon kautta. Säiliöautojen purkupaikan umpisäiliöön kertyvät vedet pumpataan tarvittaessa lentoaseman viemäriverkkoon.
5 (21) Päästöt ilmaan Laitoksen hiukkaspäästöjä vähennetään johtamalla savukaasut multisyklonien kautta. Savukaasut johdetaan noin 45 metriä korkeaan piippuun, jossa jokaisella kattilalla on oma sisäpiippunsa. Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio laitoksen savukaasupäästöistä. Esitetyt ominaispäästöjen arvot ovat kattilatoimittajan takuuarvoja. Päästökomponentti Ominaispäästö ja pitoisuus (3 % O 2 ) Koko laitoksen Koko laitoksen arvioitu keskimääräinen arvioitu maksi päästö mipäästö 18 t/a 90 t/a Rikkidioksidi, SO 2 500 mg/mj 1 700 mg/m 3 (n) Typen oksidit, NO x < 220 mg/mj 8 t/a 40 t/a < 770 mg/m 3 (n) Hiukkaset < 40 mg/mj 1,5 t/a 7 t/a < 140 mg/m 3 (n) Hiilidioksidi, CO 2FOSS 78,8 g/mj 2 800 t/a 14 000 t/a Nikkeli, Ni 0,15 mg/mj 5,5 kg/a 27 kg/a Vanadiini, V 0,45 mg/mj 16 kg/a 81 kg/a Melu ja tärinä Hakemuksen mukaan laitoksen aiheuttama melutaso lentoasema alueen rajalla on korkeintaan 45 db(a). Koneiden melu ei kantaudu ulos rakennuksesta ja piipusta tuleva savukaasuvirtauksen ääni ei erotu ympäristöstä. Toiminnasta ei aiheudu havaittavaa tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Arviot merkittävimmistä lämpökeskuksessa syntyvistä jätteistä on esitetty seuraavassa taulukossa. Ongelmajätteet on merkitty tähdellä *. Jäte ja tunnusnumero Määrä vuodessa Käsittely Talousjäte 1 t Kaatopaikka 20 03 01 Lentotuhka* 0,7 t Ongelmajätelaitos 10 01 04 Erilaiset öljyiset jätteet* 13 02 08 13 08 99 0,3 t Ongelmajätelaitos Jätteiden lajittelussa ja käsittelyssä noudatetaan yhtiön ympäristöjärjestelmän edellyttämiä toimenpiteitä. Talousjätteestä erotetaan kierrätyskelpoinen osa ja metalliromu toimitetaan hyötykäyttöön. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Päästöt maaperään (estäminen) Lämpökeskuksen toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään. Laitoksen piha alue asfaltoidaan.
6 (21) PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Suomen ympäristökeskus on vuonna 2003 tuottanut julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty julkaisun mukaisia BATpäästötasoja ja päästöjen vähentämistekniikoita olemassa oleville polttoaineteholtaan 49,5 MW:n raskasöljykattiloille. Päästökomponentti ja BAT päästötaso, mg/m 3 (n) SO 2 <1 700 mg/m 3 (n) NO X 500 670 mg/m 3 (n) hiukkaset 50 140 mg/m 3 (n) BAT:n mukainen päästöjen vähentämistekniikka ja maksimi erotusaste vähärikkinen polttoaine low NO X poltto ja yläilman käyttö (30 70 %) sykloni tai multisykloni (60 70 %) Tekniikan edut halpa investointi ja alhaiset käyttökustannukset vaatii vähän tilaa halpa investointi ja alhaiset käyttökustannukset vaatii vähän tilaa Tekniikan haitat häkä ja hiukkaspäästön mahdollinen kasvu suuri painehäviö huono erotusaste varsinkin pienillä hiukkasilla herkkä polttoaineen laadun vaihtelulle erotusaste heikkenee tyypillisesti osateholla Lämpökeskuksen kattilat varustetaan hiukkaspäästöjä vähentävillä multisykloneilla. Kattilat suunnitellaan raskaalle polttoöljylle ja maakaasulle. Tulipesien mitoituksessa otetaan huomioon molempien polttoaineiden palamisominaisuudet. Polttoöljyn viskositeetti säädetään automaattisen esilämmityksen avulla kullekin öljylaadulle ja polttimelle sopivaksi, jolloin öljy sumuuntuu tulipesään riittävän pieninä pisaroina ja palaminen on tehokasta. Poltettavan öljyn puhtaus varmistetaan suodattamalla. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Vantaan Energia Oy:llä on koko yhtiön kattava sertifioitu standardin ISO 14001 mukainen ympäristöjärjestelmä. Energiatehokkuus Kattiloiden hyötysuhde on hakemuksen mukaan noin 92 %. Suomen ympäristökeskuksen BAT julkaisun mukaan tyypillinen hyötysuhde yhdyskunnille lämpöä tuottavissa pienissä polttolaitoksissa on 85 93 %. Vantaan Energia Oy liittyy energia alan energiansäästösopimukseen uuden sopimuskauden alkaessa vuonna 2008. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmaan Lämpökeskuksen päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun on selvitetty leviämislaskelmilla. Laskelmissa tutkittiin myös teoreettista maksimikäyttötilannetta, jossa laitoksen kaikki kattilat käyvät täydellä teholla ympäri vuoden. Piipun korkeus on laskelmissa ollut 45 m. Leviämislaskelmien
7 (21) tuloksia on verrattu voimassa oleviin ilmanlaadun ohje ja raja arvoihin (valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista 480/1996 ja valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 711/2001). Lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet suhteessa voimassa oleviin ohjearvoihin olivat teoreettisessa maksimikäyttötilanteessa suurimmillaan: rikkidioksidi 9 %, typpidioksidi 5 % sekä hengitettävät hiukkaset 1 %. Vantaan alueen energiantuotantolaitosten vuosipäästöt ilmaan vuosina 2000 2006 ovat keskimäärin olleet: rikkidioksidi 720 t, typen oksidit typpidioksidina 1 300 t, hiukkaset 23 t ja fossiilinen hiilidioksidi 800 000 t. Oletetulla normaalikäytöllä Lentokentän lämpökeskuksen päästöt ovat näihin verrattuna 0,4 6,5 %. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Perustusten rakentaminen edellyttää louhintaa. Perustukset ovat valmiit vuoden 2007 loppuun mennessä. Kattilarakennus rakennetaan keväällä 2008. Rakennusaikana alueen liikenne on runsasta ja louhinnasta syntyy jonkin verran pölyä ja melua. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Lämpökeskus on normaalisti miehittämätön ja toimii kaukokäytössä. Laitoksella käydään tarkastuskäynnillä vähintään 84 tunnin välein. Kattiloiden savukaasuista mitataan jatkuvatoimisesti lämpötilaa, happipitoisuutta ja tummuutta. Kattiloiden ja multisyklonien nuohoustarve selvitetään paine eromittauksilla sekä käyttötuntien ja käytetyn polttoainemäärän avulla. Savukaasujen tummuus syklonin jälkeen mitataan kannettavalla analysaattorilla aina polttimia säädettäessä. Jos mittaustulokset osoittavat, että savukaasujen hiukkaspitoisuus poikkeaa normaalista, tarkistetaan syklonierottimien toiminta. Laitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat ja toimenpiteet. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Laadunvarmennus Käyttöönoton yhteydessä mitataan melutaso lämpökeskuksen lähistöllä sekä hiukkasten ja typen oksidien päästöt ilmaan. Mittaukset suorittaa akkreditoitu ulkopuolinen mittaaja. Vantaan Energia esittää, että savukaasumittaukset suoritettaisiin sen jälkeen viiden vuoden välein. Vantaan Energia Oy:n ympäristöjärjestelmässä on esitetty tiedot mittaustulosten laadunvarmennuksesta sekä mittalaitteiden käyttötarkkailusta ja huollosta sekä kalibrointitiheydestä ja kalibroinnin suorittajasta. Mittalaitteiden toimintaa tarkkaillaan joko omalla laitteistolla tai ulkopuolis
8 (21) ten asiantuntijoiden toimesta. Oman mittalaitteiston toimintatarkkuutta ylläpidetään erilaisin kalibrointimenetelmin sekä vertaamalla saatuja tuloksia ulkopuolisen mittaajan saamiin tuloksiin. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Vantaan Energia Oy:n laitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun tarkkaillaan osana pääkaupunkiseudun energiantuotantolaitosten yhteistarkkailua. Nyt voimassa oleva, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellään No YS 1365/19.11.2003 hyväksymä tarkkailusuunnitelma on vuosille 2004 2008. Suunnitelma tarkkailun jatkamisesta on edellytetty tehtäväksi viimeistään 31.5.2008. Tarkkailun suorittaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Tarkkailu on yhdistetty YTV:n yleiseen ilmanlaadun tarkkailuun sekä luontovaikutusten seurantaan. Laitoksen toiminnasta raportoidaan vuosittain ympäristönsuojeluviranomaisille. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Lämpökeskukselle tehdään paineastialainsäädännön vaatima kattilalaitoksen vaaran arviointi sekä laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Lämpökeskus osastoidaan paloteknisiksi osastoiksi sekä varustetaan palonilmaisimilla, paloposteilla ja jauhesammuttimilla. Prosessilaitteet suojataan CO 2 sammutuslaitteistolla. Raskasöljysäiliöt suojataan vaahtosammutusjärjestelmällä. Öljyn vuotaminen maaperään estetään koko laitosalueella öljynerotuskaivojen, nestevuotohälyttimien ja suojarakenteiden avulla. Laitokselle asennetaan kulunvalvonta, liiketunnistimet sekä sisä ja ulkotilojen kameravalvonta. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Pelastussuunnitelma sisältää toimintaohjeet muun muassa tulipalojen sekä kemikaali ja öljyvahinkojen varalle. Kattiloiden mittausarvojen poikkeaminen normaalista aiheuttaa hälytyksen. Keskusvalvomosta voidaan hätä seis toiminnolla pysäyttää prosessi. Öljynkäsittelyhuoneeseen varastoidaan imeytysturvetta ja muuta öljyntorjuntakalustoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 2.4.2007 ja 27.7.2007.
9 (21) Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Vantaan kaupungin ilmoitustaululla 14.5.2007 12.6.2007 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vantaan Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Muistutukset Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 20.6.2007. Tarkastusmuistio No YS 836/21.6.2007 on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Vantaan kaupungin ympäristölautakunnalta ja Vantaan kaupunginhallitukselta. Vantaan kaupungin kaupunkisuunnittelu toteaa 31.5.2007 päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että alueen asemakaava on toimintojen sijoittumisen osalta erittäin väljä. Asemakaavassa on osoitettu lähinnä lentokenttäalueen ulkorajat. Asemakaava on laadittu lähes 30 vuotta sitten sen aikaisia suunnittelutarpeita vastaavaksi. Lentokenttäalue lähiympäristöineen on tämän jälkeen kehittynyt voimakkaasti. Kehäradan Aviapoliksen asema sijoittuu noin 200 metriä itään suunnitellusta lämpökeskuksesta. Aviapoliksen aseman ympäristöä on tarkoitus kehittää korkeatasoisena kehärataan ja lentoasemaan tukeutuvana toimistovaltaisena työpaikka alueena. Tämän takia lämpökeskuksen ulkonäköön ja kaupunkikuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Vantaan kaupunkisuunnittelulla ei ole muuta huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa 7.8.2007 päivätyssä lausunnossaan muun muassa, että Helsinki Vantaan lentoaseman alueelle on suunnitelmissa maakaasuverkoston rakentaminen. Hakijan mukaan lämpölaitos suunnitellaan siten, että siinä olisi mahdollista polttaa myös maakaasua. Koska raskaan polttoöljyn vaihtaminen maakaasuun vähentäisi laitoksen hiukkas ja rikkidioksidipäästöt minimiin ja vähentäisi näin ympäristön kuormitusta, tulee ympäristöluvassa velvoittaa lämpökeskus siirtymään maakaasun käyttöön mahdollisimman pian, jos maakaasuverkon rakentaminen toteutuu. Ympäristölautakunnalla ei ole muuta erityistä huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta ja puoltaa ympäristöluvan myöntämistä edellyttäen, että luvassa annetaan tarpeelliset lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä määräykset laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta. Ilmailulaitos Finavia toteaa 11.6.2007 päivätyssä muistutuksessaan muun muassa, että lämpökeskus on välttämätön Helsinki Vantaan lentoaseman lämpöhuollon kannalta. Laitoksen rakentamista on valmisteltu Vantaan Energian ja lentoaseman kanssa yhteistyössä ja Finavian näkemykset on otettu suunnittelussa huomioon. Vuokrasopimukseen on kirjattu, että Vantaan Energia hankkii säännösten edellyttämät luvat sekä
10 (21) Hakijan kuuleminen ja vastine hyväksyttää kaikki suunnitelmat ja pääpiirustukset ilmailulaitoksella. Finavian käsityksen mukaan hankkeen ympäristönsuojeluun liittyvät tekijät on hyvin ja asianmukaisesti suunniteltu. Finavia on myös selvittänyt, ettei hankkeesta ole haittaa lentoliikenteelle. Ilmailulaitos Finavialla ei ole huomauttamista hakemuksesta. Luvan hakijalle on 9.8.2007 päivätyllä kirjeellä No YS 968 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Vantaan Energia Oy esittää 20.8.2007 päivätyssä vastineessaan, että sillä on voimassa oleva rakennuslupa lämpökeskukselle. Vantaan rakennusvalvontavirasto on hyväksynyt lämpökeskusta koskevat suunnitelmat ja sen ulkoasun. Lämpökeskus on mahdollisuuksien puitteissa suunniteltu niin, että se sopii muuhun ympäristöön ja öljysäiliöt sijoitetaan maan alle. Vantaan Energia Oy:n ja ympäristölautakunnan intressit ovat samat. Maakaasu on ympäristöystävällinen ja raskasta polttoöljyä edullisempi polttoaine. Lämpökeskusta on kuitenkin pääasiassa tarkoitus ajaa silloin, kun ulkoilman lämpötila laskee alle 15 ºC:n. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, että maakaasua olisi käytettävissä, kun lämpökeskus käy. Lisäksi Vantaan Energia Oy toteaa, että lämpökeskuksen viralliseksi nimeksi on sovittu Lentokentän lämpökeskus sen kaupunginosan mukaan, jossa lämpökeskus sijaitsee. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Vantaan Energia Oy:n Lentokentän lämpökeskuksen (polttoaineteho 198 MW) edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon tämän lupapäätöksen määräyksissä ja perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 1. Laitoksen sosiaali, lattia ja prosessijätevedet on johdettava lentoaseman jätevesiviemäriin. 2. Lattiavedet sekä säiliöautojen purkauspaikan hulevedet ja öljysäiliötilan vedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä
11 (21) aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 689/2006) 3. Lämpökeskuksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 45 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 4. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 70 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Kattiloiden käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa. 5. Mikäli lämpökeskus yhdistetään maakaasuverkkoon, on ensisijaisesti polttoaineena käytettävä maakaasua aina, kun sitä on kohtuudella saatavissa. Laitoksessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 7. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Raskaan polttoöljyn säiliöissä on oltava ylitäytön estävä hälytys tai lukitusjärjestelmä.
12 (21) 8. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 9. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 10. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 64 a, YSA 30 ) 11. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät savukaasupäästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristöviranomaiselle.
13 (21) Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia melupäästöjä, päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 13. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 14. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava ja tarkkailu voidaan suorittaa osana Vantaan Energia Oy:n energiantuotantolaitosten yhteistä ilmanlaadun tarkkailua. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen. Laitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 7 esitetyllä tavalla. 15. Kattiloiden savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti ensimmäisen käyttövuoden aikana. Tämän jälkeen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kattilakohtaisesti viiden vuoden välein. Kattiloita ei tarvitse käynnistää pelkästään savukaasumittausten takia. Mittaukset on suoritettava kattilan toimiessa täydellä ja keskimääräisellä käyttöteholla. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä
14 (21) kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. 16. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 17. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat tiedot: kattiloiden käyntiajat kuukausittain (h/kk) kattiloiden kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) kattiloiden polttoaineiden kulutustiedot (t/a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkas ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n happipitoisuuteen ja mg/mj kattiloiden mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä.
15 (21) Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lentokentän lämpökeskuksen jätevedet johdetaan viemäriverkkoon ja tarvittaessa öljynerotuksen kautta. Öljyvuotohälyttimien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Hiukkaspäästöjä ilmaan vähennetään multisykloneilla ja kattiloiden päästötasot mitataan säännöllisesti. Toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa annettujen lupa
16 (21) määräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräykset laitoksessa syntyvien jätevesien johtamisesta viemäriin ja mahdollisesti öljyä sisältävien vesien johtamisesta öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 1. ja 2.) Piipunkorkeudella 45 m tehtyjen leviämismallilaskelmien mukaan lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidi, typpidioksidi ja hiukkaspitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä voida olettaa aiheutuvan terveyshaittaa. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty piipunkorkeus on riittävä. (Määräys 3.) Leviämislaskelmien perusteella laitoksen hiukkaspäästöjen vaikutus ilmanlaatuun on hyvin pieni. Nykytietämyksen mukaan ihmisille haitallisimpia hiukkasia ovat kuitenkin pienikokoisemmat polttoperäiset hiukkaset, joita syntyy muun muassa raskasta polttoöljyä poltettaessa. Vaikka raskaan polttoöljyn poltossa syntyvien hiukkasten kokonaismassa olisikin pieni, voi hiukkasten kokonaismäärä ja kokonaisreaktiopinta ala olla suhteessa massaan hyvinkin suuri. Raskaan polttoöljyn lentotuhkalle ovat ominaisia myös suuret nikkeli ja vanadiinipitoisuudet. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti tiheästi asutulla alueella ja siitä seuraava suuri päästöille altistuvien kokonaismäärä sekä alueen yleinen kuormittuneisuus, on laitoksen hiukkaspäästöjä syytä rajoittaa. Suomen ympäristökeskuksen 5 50 MW:n polttolaitosten BAT julkaisun mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkaspitoisuustaso Lentokentän lämpökeskuksen kokoluokan raskasöljykattilalle on 50 140 mg/m 3 (n). (Määräys 4.) Lämpökeskus yhdistetään mahdollisesti tulevaisuudessa maakaasuverkkoon. Maakaasun poltossa ei synny haitallisia rikki tai hiukkaspäästöjä. Pääkaupunkiseudun kuormittuneisuudesta johtuen kaukolämpöenergia on pyrittävä ensisijaisesti tuottamaan maakaasulla. Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Polttoöljyjen
17 (21) rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu tämän asetuksen noudattamiseksi. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia päiväja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Ottaen huomioon lämpökeskuksen sijainti Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei laitoksen melua ole tässä vaiheessa tarpeen mitata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta muun muassa siinä tapauksessa, että laitoksen toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. (Määräys 6.) Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän suojelemiseksi. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi pikaisesti. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (Määräykset 2., 7. ja 8.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset. Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan
18 (21) lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 9. ja 10.) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 11. ja 12.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 13.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lain 108 edellyttää, että mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset tehdään pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään No YS 1365/19.11.2003 hyväksynyt Vantaan Energia Oy:n toimittaman esityksen energiantuotantolaitosten päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun koskevaksi tarkkailuksi vuosina 2004 2008. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Lentokentän lämpökeskuksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarpeen seurata ja seuranta voidaan suorittaa osana alueen ilmanlaadun yhteistarkkailua. Ottaen huomioon laitoksen kokonaispolttoainetehon, sijainnin, toiminnan huippukuormalaitoksena sekä laitoksen vähäisen käyttömäärän Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että sopiva hiukkasten ja typen oksidien mittausväli on viisi vuotta. (Määräykset 14. 16.) Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi, toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi sekä toiminnanharjoittajan ja valvontaviranomaisen välisen riittävän yhteydenpidon varmistamiseksi. (Määräykset 11. ja 14. 17.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )
19 (21) Lupamääräysten tarkistaminen Asetusten noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 31.12.2015 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin: yhteenveto käytön, päästöjen ja vaikutusten tarkkailujen tuloksista viimeiseltä viideltä vuodelta yhteenveto merkittävimmistä päästöihin vaikuttavista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä viimeiseltä viideltä vuodelta selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä lupapäätös on lainvoimainen 30.10.2007, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 43, 45, 46, 64 a, 90, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
20 (21) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Lentokentän lämpökeskuksen polttoaineteho on 198 MW. Voimalaitoksen, kattilalaitoksen tai muun laitoksen, jonka suurin polttoaineteho on yli 150 MW, lupa maksaa 10 650. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi. Tässä tapauksessa maksu on 6 922,50. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vantaan Energia Oy PL 95 01301 Vantaa Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Vantaan kaupunginhallitus Etelä Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Turvatekniikan keskus (sähköisesti) Finnair Facilities Management Oyj, Tietotie 11, 01053 Finnair Ilmailulaitos Finavia, PL 50, 01531 Vantaa Lentoasemakiinteistöt Oyj, PL 190, 01531 Vantaa Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke Fennia, 00041 Eläke Fennia Suomen Ilmailumuseosäätiö, PL 42, 01530 Vantaa Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )
21 (21) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Yli insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Sami Rinne Liitteet Sijaintikartta (liite 1.) Valitusosoitus (liite 2.)