Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (7) Aika: 21.11.2013 klo 12.00-14.15 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo Jokelainen, Lapin ELY-keskus, (pj.) Aku Raappana, Rovaniemen kaupunki Aaro Horsma, PVO Petri Tähtinen, VAPO Oy Kaija Kinnunen, MTK Lauri Karvonen, Metsähallitus Ulpu Väisänen, GTK Peter Johansson, GTK Erkki Jokikokko, RKTL Juha Piisilä, Lapin liitto Veikko Guttorm, Saamelaiskäräjät Osmo Saloniemi, Lapin ELY-keskus Arto Seppälä, Lapin ELY-keskus Jari Pasanen, Lapin ELY-keskus Petri Liljaniemi, Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen, Lapin ELY-keskus Jarmo Huhtala, ELY-keskus Timo Alaraudanjoki, ELY-keskus Aapo Honka, ELY-keskus Annukka Puro-Tahvanainen, ELY-keskus Eira Luokkanen, ELY-keskus Marko Kangas, ELY-keskus Anu Rautiala, ELY-keskus Pekka Räinä, Lapin ELY-keskus (siht.) 1. Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valinta Puheenjohtaja Timo Jokelainen avasi suunnittelukauden 2010-2015 seitsemännen kokouksen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kaija Kinnunen ja Osmo Saloniemi. Sihteerinä toimi Pekka Räinä. Kaikki kokouksessa pidetyt esitelmät ovat pöytäkirjan liitteenä. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi
2/6 2. Pinta- ja pohjavesien päivitetty luokittelu (liite 1) Pohjavedet Pohjaveden tilaa arvioidaan sekä kemiallisen että määrällisen tilan perusteella. Pohjavesien tilaluokittelu perustuu vesienhoitoasetuksessa annettuihin pohjaveden ympäristölaatunormeihin. Lisäksi arvioidaan pohjavedessä todettujen aineiden pitoisuuksien vaikutukset ympäristöön ja vedenhankintaan. Lapissa on viisi riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta, joista kahdella on todettuja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Oravaisenvuoman pohjavesialueella Kittilässä on pohjavedessä havaittu öljyä. Alueella on maa-ainesten ottamistoimintaa, teitä sekä betoniasema. Lapinkulan pohjavesialueella Torniossa on pohjavedessä havaittu mahdollisesti tiesuolauksen johdosta kohonneita kloridipitoisuuksia. Rovaniemellä sijaitsevat Kolpeneen ja Totonkankaan sekä Tervolassa sijaitseva Anttilankankaan pohjavesialueet on nimetty riskialueiksi niillä sijaitsevien merkittävien riskitekijöiden vuoksi. Näillä alueilla on muun muassa asutusta, tiestöjä, polttoaineiden jakelupaikkoja sekä mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Riskikohteiden lisäksi Lapissa on nimetty 20 pohjavesialuetta selvityskohteiksi. Näillä alueilla on pääosin yksittäisiä riskitoimintoja, kuten ampumaratoja, vanhoja kaatopaikkoja, lopettaneita polttonesteiden jakelupaikkoja, lentokenttiä ja hautausmaita. Selvityskohteiksi nimetyiden alueiden pohjaveden laadusta ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa, joten näiden alueiden tilan arvioimiseksi tarvitaan lisää pohjaveden laatutietoa. Selvityskohteita on lähes kaikissa Lapin kunnissa. Joet Kemijoen ja Torniojoen vesienhoitoalueiden suuremmista joista tyydyttävään tilaan luokittuivat Keminmaalla sijaitsevat Akkunusjoki ja Kaakamojoki, Tervolan Kaisajoki sekä Ylitornion Martimojoki ja Alainenjoki. Oulu- ja Iijoen vesienhoitoalueen Lapin alueelle sijoittuvista merkittävämmistä jokivesistä tyydyttävään tilaan luokiteltiin Ranualla sijaitsevat Luiminkajoki, Ranuanjoki sekä Siuruanjoen yläosa. Lisäksi 9 edellä mainituilla alueilla sijaitsevaa pienempää jokea on hyvää huonommassa tilassa. Edellisessä vesien tilan luokittelussa hyvää huonompaa tilaa ilmentäneiltä joilta kerättiin tehostetusti lisätietoja. Lisääntyneen luokittelutiedon perusteella Ternujoen (Tervola), Käsmäjoen (Kemijärvi), Vuotosjoen (Pelkosenniemi), Liakanjoen (Tornio), Palojoen (Ylitornio) ja Naamijoen (Pello) tilaluokkaa nostettiin tyydyttävästä hyvään. Kyseisten jokien seurantaa kuitenkin jatketaan harvennetulla näytteenottotiheydellä. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöissä jokivedet ovat lähes kaikki erinomaisessa tilassa. Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet ovat vähäisiä ja havaitut ongelmat vesien tilassa ovat hyvin paikallisia. Ainoa laadultaan selvästi ongelmallinen joki on Ivalon ja Saariselän vedenpuhdistamon kuormituksesta kärsivä Akujoki, jonka vedenlaatu ilmentää huonoa tilaa. Järvet Vesienhoidon toisella kierroksella Lapin järvistä on luokiteltu kaikki yli 50 ha:n järvet sekä muutamia pienempiä järviä. Luokiteltuja järviä on yhteensä 990, joista 840 on uusia luokitteluja.
3/6 Kokoluokan 50 100 ha järvien luokittelu on tehty tiedon puutteen vuoksi pääosin alustavana asiantuntija-arviona. Valtaosa Lapin järvistä on edelleen hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Tyydyttävässä tilassa olevia järviä on yhteensä 29, joista merkittävimpiä ovat Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä säännösteltyjen Raanujärven ja Iso-Vietosen lisäksi Sodankylän Kelujärvi-Matalajärvi ja Kolarin Pasmajärvi. Tyydyttävässä tilassa olevia pienempiä järviä on Lapin etelä- ja keskiosassa, missä maa- ja metsätalouden ja asutuksen hajakuormitus on heikentänyt heikosti kuormitusta sietävien matalien humusjärvien tilaa. Hajakuormituksen seurauksena alkanut sisäinen kuormitus vaivaa monia tyydyttävässä tilassa olevia järviä. Suurin osa järvien tilaarvioissa tapahtuneista muutoksista johtuu kaudella 2006-2012 hankitusta uudesta seurantaaineistosta ja sen perusteella tarkentuneesta tila-arviosta. Voimakkaasti muutetut ja keinotekoiset vedet Säännöstellyistä ja rakennetuista joista ja järvistä 39 määriteltiin voimakkaasti muutetuiksi. Näiden vesien osalta arvioitiin saavutettavissa olevaa ekologista tilaa, eli minkälaisia tilan parantamismahdollisuuksia on tehtävissä ilman, että vesivoimantuotannolle aiheutuisi merkittävää haittaa. Yhteensä kymmenen järven ja joen saavutettavissa oleva ekologinen tila arvioitiin tyydyttäväksi. Merkittävimmät vedet, missä parantamistoimenpiteitä on mahdollista tehdä, ovat Kemijoen alaosa, Lokka ja Porttipahta sekä Tengeliönjoen vesistön rakennetut osat. Myös Kemijärvestä erotettujen sivujärvien tilaa olisi mahdollista kohentaa. Näillä vesillä on tehty tai tekeillä säännöstelyn kehittämishankkeita, missä tarkempia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan. Rannikkovedet Perämeren ulomman rannikkoalueen luokitus on laskenut tyydyttäväksi tiukentuneiden luokittelukriteerien ja uuden biologisen seuranta-aineiston perusteella. Veden ravinnepitoisuuksien ja näkösyvyyden perusteella Kemin-Simon ja Tornion ulkoalueet ovat edelleen hyvässä tilassa. Sisempien rannikkovesien heikentyneeseen tilaan vaikuttaa sekä jokivesien mukana tuleva kuormitus että suoraan merialueelle kohdistuva pistemäinen jätevesikuormitus ja hajakuormitus. Rannan läheisillä alueilla on havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä, kuten lisääntynyttä limoittumista. Perämeren rannikkoalueen luokitus tullaan vielä yhteen sovittamaan ruotsalaisten valmisteilla olevan luokittelun sekä varsinaisen merialueen luokittelun kanssa. Keskustelussa nousi esille Posion Laukku- ja Mäntyjärvien tilaluokitus. Järvissä on ollut runsaita sinileväkukintoja vuosina 2012-13 ja paikallisten mielestä järvi on huonossa kunnossa. Luokittelua tehdessä ei kuitenkaan ollut tiedossa kummastakaan tuoretta vedenlaatutietoa, joten järvet luokiteltiin VEMALA-mallin antamien tulosten pohjalta hyvään tilaan, mutta molempiin laitettiin huomautus riskistä eli että vähäisen tietomäärän vuoksi on mahdollista, että järvet eivät ole hyvässä tilassa. Lapin ELY-keskuksen toteuttama vedenlaadun seuranta aloitettiin 4.3.2013. Tämän kesän ja syksyn tulosten perusteella Laukkujärvi ja Mäntyjärvi menisivät sekä klorofyllin että kokonaisravinteiden perusteella jopa erinomaiseen tilaan, vaikkakin keskimääräinen klorofyllipitoisuus on melko lähellä E/H-rajaa. Klorofyllipitoisuuden ja ravinnepitoisuuksien selvä nousu kesän aikana viittaa sisäisen kuormituksen vaikutukseen. Eroja luokittelutuloksissa Suomen ja Ruotsin välillä aiheutuu mm. erilaisesta luokitteluperiaatteesta; Ruotsissa yksittäisenkin laatutekijän hyvää huonompi arvo voi alentaa
4/6 tilaluokitusta (ns. one out- all out periaate) kun taas Suomessa käytetään eri laatutekijöiden keskiarvoistamista. 3. Painearviot (liite 2) Vesiin kohdistuvista paineista on arvioitu ravinne- ja kiintoainekuormitusta, haitallisten aineiden kuormitusta sekä hydrologis-morfologisia paineita. Fosfori- ja typpikuormitusarviot on laskettu VEMALA-mallilla 3. jakovaiheen vesistöalueille. Näistä kuormitustietoja on esitetty kootusti toimenpideosa-alueittain ja koko vesienhoitoalueen tasolla. Ravinnekuormituksen vähentämistarvetta on arvioitu olevan 15:ssä jokivesistössä: Siuruanjoen yläosa, Ranuanjoki, Luiminkajoki, Nuupasjoki, Heinijoki, Akkunusjoki, Kaisajoki, Sierijoki, Mairijoki, Kaakamojoki, Saarajoki, Alainen Ratasjoki, Särkijoki, Alainenjoki, Akujoki. Järvissä ravinnekuormitusken vähentämistarvetta on ainakin seuraavissa järvissä: Ranuanjärvi, Takajärvi, Pöyliöjärvi, Kostamonjärvi ja Ratasjärvi. Suomen ympäristökeskus tekee tarkentavia arvioita tarkemmilla malleilla Kaakamojoella. Alainen Ratasjoella, Ranuanjoella ja Kaisajoella. Järvillä arvioita täsmennetään Ranuanjärvellä, Takajärvellä, Pöyliöjärvellä, Ratasjärvellä ja Kostamonjärvellä. Haitallisten aineiden(prioriteettiaineet ja kansallisesti määritellyt haitalliset aineet) esiintymisestä SYKE on tehnyt kuormitusinventaariot. Inventaariossa on selvitetty tehtaiden, kaivosten, jäteveden puhdistamoiden, kaatopaikkojen sekä kaukokulkeuman tuomia mahdollisia aineita. Ainoastaan elohopean osalta ympäristölaatunormi ylittyy joillain alueilla, mutta aineisto vaatii vielä tarkistamista. Hydrologis-morfologisia paineita on arvioitu säännöstellyissä ja rakennetuissa vesissä. Lisäksi tarkoitus on tehdä arviot niistä vesimuodostumista, missä on jonkinlainen pato. Voimakkaasti muutetuiksi nimetyt vesimuodostumat kts. liite 2. Keskustelussa nousi esille: - painetietojen esitystapa hyvä, joita voi käyttää mm. yleisötilaisuuksissa. - turvetuottajat katsovat, että lupia on hylätty muiden sektoreiden aiheuttamien paineiden perusteella 4. Toimenpiteiden suunnitteluprosessi (liite 3) Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan, miten ensimmäisen kauden suunnitelma on toteutunut ja miten se on vaikuttanut. Arvioidaan sektoreittain, toteutuvatko toimenpiteet vuoteen 2015 mennessä suunnitellusti. Valitaan ne vesimuodostumat, joille on tarpeen suunnitella toimenpiteitä hyvän tai erinomaisen ekologisen tai kemiallisen tilan saavuttamiseksi tai niiden turvaamiseksi. Lisäksi nimetään ne hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevat vesimuodostumat, joiden tila on vaarassa heiketä. Yhteensä Lapissa on 56 vesimuodostumaa alle hyvän tilan (20 jokea, 29 järveä ja 7 rannikkovesimuodostumaa). Lisäksi on arvioitu, että 31 järveä ja 54 jokea ovat riskissä
5/6 tilatavoitteen suhteen. Muut kuin edellä mainittuihin kuuluvat vesimuodostumat ovat toimenpiteiden suunnittelussa mukana vain perustoimenpiteiden osalta. Pohjavesialueista tarkemmin tarkastellaan riskialueita, joille on tarpeen suunnitella toimenpiteitä hyvän määrällisen tai kemiallisen tilan saavuttamiseksi tai niiden turvaamiseksi. Muut pohjavesialueet ovat toimenpiteiden suunnittelussa mukana vain perustoimenpiteiden osalta. 5. Muut asiat - uusi Suomalais-norjalainen valtiosopimus koskien yhteisen kansainvälisen vesienhoitoalueen perustamista on allekirjoitettu 30.10. (liite 4). - toimenpideohjelmien valmistelussa voitaisiin järjestää 2 työpajaa alkuvuodesta koskien hajakuormitusta koskevia toimenpiteitä pinta- ja pohjavesissä. HyMo-toimenpiteiden tarkentamista koskeva työpaja olisi niin ikään tarpeen. On huomattava, että maatalouden toimenpiteitä voidaan tarkemmin arvioida vasta sitten kun uusi tukiohjelmakausi on hyväksytty. - rannikolla on tehty yhteistyössä ruotsalaisten kanssa haitallisten aineiden kartoitusta ja loppuraportti on tekeillä. - ymparistöhallinnon nettisivut on uudistettu. Vesien- ja merenhoidon asiat löytyvät osoitteesta http://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi_ja_meri. Pintavesien tila -osiosta pääsee myös Vesien tila karttakäyttöliittymään, jossa voi tarkastella lähemmin pinta- ja pohjavesien tilaa ja myös Ruotsin luokitteluja. Jossain vaiheessa myös Norjan aineistojen tarkastelu on mahdollista. 6. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään vuoden 2014 keväällä. Tarkempi kokouspäivä sovitaan myöhemmin. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.15 Timo Jokelainen puheenjohtaja Pekka Räinä sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat Kaija Kinnunen Osmo Saloniemi
6/6 LIITTEET Liite 1a. Pintavesien luokittelu Liite 1b. Pohjavesien luokittelu Liite 2. Painearviot Liite 3. Toimenpiteiden suunnitteluprosessi Liite 4. Sopimus Suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta JAKELU Yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet: