Jätedirektiivi ja jätelaki t Lappeenranta 15-16.9.2009 Benny Hasenson asiantuntija, DI Elinkeinoelämän keskusliitto EK benny.hasenson@ek.fi www.ek.fi
Jätelainsäädäntö kehittyy EU:n jätedirektiivi on uudistettu Suomessa on meneillään jätelain kokonaisuudistus Kaivannaisjäteasetusta ollaan muuttamassa Jäteverolain muuttamista selvitetään 2
EU:n jätehuollon uusi puitedirektiivi Uusi direktiivi hyväksyttiin 20.10.2008 ja se astui voimaan 12.12.2008 Jäsenmaiden tulee panna uusi direktiivi voimaan viimeistään 12.12.2010 Uudet määräykset pannan Suomessa toimeen jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. EU:n komission toimintaohjelmassa on mm.: Kriteerien laatiminen siihen, milloin jäte lakkaa olemasta jätettä Jäteluettelon ja ongelmajätteiden kriteerien uudistaminen Tarkempien ohjeiden laatiminen jätteen hyödyntämisen ja kierrätyksen määrittelyyn 3
Uuden direktiivin ydinkysymyksiä (vaikuttaa kansallisen jätelain valmisteluun) Mikä on jätettä ja mikä ei (siis tuotetta) Milloin jäte lakkaa olemasta jätettä Jätteen synnyn ehkäisy Jätteen kierrätystavoitteet Jätehuollon hierarkia ja sen sitovuus Omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteet 4
EU:n komission arvioita jäte-tuote rajanvedosta keskustelupaperi 21.2-07 materiaalit ovat jätteitä tai ei tuotannon jäämä (residue), jota ei ole tarkoituksella tuotettu voi olla jätettä tai ei sivutuote on tuotannon jäämä, joka ei ole jäte. 5
Elinkeinoelämän näkemys: Laitos, jossa jätettä tai sivutuotetta syntyy Tuote sivutuote toisioraaka-aine - jäte jäte Käsittelylaitos treatment plant Materiaali täyttää hyväksytyt ympäristö, -terveys- ja turvallisuuskriteerit esimerkiksi CEN-standardin vaatimukset. (esim. keräyspaperilla EN 643) sivutuote by-product = tuote toisioraaka-aine secondary raw material = tuote Laitos tai muu kohde (esim. maanrakennus), jossa sellaisenaan käytetään raakaaineena sivutuotetta tai toisioraaka-ainetta. 6
Sivutuote sivutuote (by-product) joka ei siis jäte jatkokäyttö varmaa, voidaan käyttää suoraan ilman jatkoprosessointia, on syntynyt integroidusti tuotantoprosessissa (a production process) ja jatkokäyttö on lainmukaista toimintaa. jatkokäyttö on laillista ja ympäristö- ja terveysvaatimukset täyttyvät Komissio on käynnistänyt kriteerien suunnittelun mm. 8
Jäte lakkaa olemasta jätettä uusioraaka-aine (secondary product, material and substance) joka lakannut olemasta jäte on läpikäynyt hyödyntämisprosessin ja soveltuu teknisesti tarkoitukseen ko. uusioraaka-ainetta käytetään yleisesti ko. tarkoitukseen, ja käytölle on olemassa markkinat tai kysyntää käyttö ei aiheuta haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle eikä terveydelle Sovelletaan raja-arvoja 9
Jätteen synnyn ehkäisy X Vähentäminen ei ole kierrätystä Voi olla kvantitatiivista tai kvalitatiivista Jäsenmaille velvollisuus laatia vähentämisohjelmia Komissio laatii indikaattoreita ja ohjeistusta Komissio raportoi Euroopan parlamentille v. 2011, missä mennään V. 2014 komissio antaa tavoitteita vuodelle 2020 Jätteen synnyn ehkäisy Irtikytkentä (jätteen syntyminen vs. talouskasvu) 10
Jätehuollon hierarkia eli prioriteettijärjestys viisi porrasta elinkaariajattelu mutta ohjaa vahvasti Asianmukainen loppukäsittely uudelleenkäyttö hyödyntäminen materiaalina hyödyntäminen energiana jätteen synnyn ehkäisy 11
Omavaraisuus- ja läheisyysperiaatteet Periaatteessa joustava, mutta käytännössä joustavuus ontuu Tavoitteena: Yhteisö kokonaisuudessaan omavarainen jätteen loppukäsittelyn ja hyödyntämisen suhteen Jäsenvaltioiden tulee kukin erikseen olosuhteet huomioon ottaen päästä lähemmäksi omavaraisuutta Loppukäsittely tai hyödyntäminen jossakin lähimmistä asianmukaisista laitoksista. sopivimmat menetelmät ja teknologiat korkeatasoisen ympäristön ja kansanterveyden varmistaminen 12
Suomen jätelain kokonaisuudistus Jätehuoltolaki annettiin v. 1979. Sen korvasi jätelaki v. 1993. Jätelain tueksi on annettu myös jäteasetus ja lukuisia valtioneuvoston mm. tuoteryhmäkohtaisia erillisasetuksia. Jätelakia ja -asetusta on sittemmin useasti muutettu. Jätelain kokonaisuudistusta edelsi Valtakunnallisen jätesuunnitelman uusiminen v. 2007 sekä EU:n jätehuollon puitedirektiivin muutoshanke. Ympäristöministeriö nimitti lokakuussa 2007 työryhmän valmistelemaan lakiuudistusta. puheenjohtajana toimii ylijohtaja Pekka Jalkanen, YM Toimiaika 30.11-09 asti (viivästynee) 13
EK:n prioriteetteja jätelainsäädännön uudistuksessa EU:n jätedirektiivin harmonisointi ei Suomilisää jäte-tuote rajanvedon selkeyttäminen Sivutuotteet eivät ole jätteitä määrällisten ja aikataulutettujen jätteiden ehkäisytavoitteiden torjuminen uudesta lainsäädännöstä määrällisten ja aikataulutettujen jätteiden hyödyntämis- ja kierrätystavoitteiden torjunta jäteveron laajentamisen torjuminen, vaikka parasta olisi, jos jäteverosta luovuttaisiin kokonaan 14
Kaatopaikkakäsite EU:n direktiiveissä ja kansallisessa jätelainsäädännössä Kaatopaikka on paikka, jonne jätteitä sijoitetaan maan alle tai päälle Hyödynnettäväksi tarkoitettujen jätteiden varastokasa luokitellaan kaatopaikaksi, jos jätteitä varastoidaan yli 3 v. Tälle kaatopaikalle pätevät samat vaatimukset kuin muillekin kaatopaikoille Kaatopaikkakelpoisuudelle on annettu omat määräykset (pysyvät eli inertit, tavanomaiset ja vaaralliset eli ongelmajätteet). Rikastushiekat on luokiteltu ongelmajätteiksi, jos niillä ongelmajätteen ominaisuudet Kaatopaikka-asetusta (202/2006) ja -direktiiviä ei sovelleta paikkaan, jonne sijoitetaan vain pilaantumatonta maa-ainesjätettä tai kaivannaistoiminnassa syntyvää pysyvää tavanomaista jätettä. 15
Kaivannaisjäteasetuksen muutos YM valmistelee syynä EU:n komission päätökset täsmentää ao. direktiiviä vuodelta 2006. Voimaan vielä v. 2009? Kansalliset muutokset pääosin teknisiä ja perustuvat direktiivin muutosvalmistelussa sovittuihin linjoihin. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman tarkistus (mm. jätteen ominaisuuksien selvittely) Jätealueen vakuussäännösten vähäinen täsmennys Pysyvän eli inertin jätteen määrittely Sulfidirikin osuus sivukivessä tulee olla alle 0.1 % (1 %) Kansallisesti tulisi voida joustaa 16
Jäteveron tilanne Koskee yleisiä kaatopaikkoja, vero 30:-/t. Hallitusohjelmaan sisältyy selvitysvelvoite. VM:n työryhmän ehdotus valmistui keväällä: Jäteveroa tulisi korottaa Ei ehdotusta laajentamisesta teollisuuden omien prosessijätteiden kaatopaikoille Yksityisten rejektikaatopaikkojen tilanne jätettiin auki Yhteiset yksityiset kaatopaikat voivat olla verottomia Tuhkat ja rikinpoistokipsit verolle Hallitus ei esitä jäteveron korottamista tai laajentamista v. 2010 Eduskunta kuitenkin päättää lopullisesti VM ryhtyy valmistelemaan lain muutosta 17
Kurkistus kristallipalloon Jätteen synnyn ehkäisyyn liittyvät viranomaisvaatimukset lisääntyvät. Jätehuolto integroituu kiinteämmin osaksi materiaalija luonnonvarapolitiikka Kaatopaikkojen vaatimukset kiristyvät maksut nousevat Jätteen energiasisällön hyödyntäminen laajenee Jätteen ja tuotteen rajanveto selkeytyy jonkin verran. Osa sivutuotteista luokitellaan jatkossa tuotteiksi siis, ei jätteiksi. Hyödynnettäville jätteille sekä sivu- ja uusiotuotteille avautuu nykyistä vilkkaammat markkinat kilpailuakin syntyy Luonnonvarojen hinnat noussevat globaalin kulutuksen myötä Globalisaatio näkyy entistä paremmin myös jätehuollossa Jätteet ja kierrätysmateriaalit liikkuvat maasta toiseen Säädökset yhtenäistyvät Alan yritykset kansainvälistyvät ja keskittyvät 18
Hyvää kesäisen syyspäivän jatkoa! t. Benny 19