Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2002

Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2002 s u u n t a n a t u l e v a i s u u s

SISÄLTÖ Toimitusjohtajan katsaus 2 Ilmailulaitos - lentomatkustajan parhaaksi 6 Palvelumme ja arvomme 6 Liikelaitoksen tilikausi lyhyesti 7 Lentoliikenne vuonna 2002 8 Ilmailulaitoksen ja Helsinki-Vantaan historiallinen vuosi 12 Lentoasemapalvelut 20 Lennonvarmistuspalvelut 23 Ilmailulaitos yhteistyössä 24 Ilmailulaitos ja ympäristö 28 Ammattitaidon ja toiminnan kehittäminen 30 Ilmailu ja EU 36 Hallituksen toimintakertomus 2002: Palvelutavoitteet vuodelle 2002 38 Konserniorganisaatio 39 Lentoliikenteen kehitys ja muutokset toimintaympäristössä 2002 40 Palvelutavoitteiden toteutuminen 41 Taloudellinen tulos 42 Henkilöstö 47 Vuoden 2003 näkymät 47 Tuloslaskelma 48 Tase 49 Rahoituslaskelma 50 Tilinpäätöksen liitetiedot 51 Esitys voiton käyttämisestä 60 Tilintarkastuskertomus 60 Lentoturvallisuushallinto vuonna 2002 61 Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2002 Vastaava toimittaja: Irmeli Paavola Ilmailulaitos Toimittajat: Marja Hakola Huckleberry Communication, Anne Rikama Graafinen suunnittelu: Päivi Vainionpää Linea Nera Valokuvat: Marja Helander, Jyrki Komulainen ja Juha Rahkonen Painopaikka: Sävypaino

Suuntana tulevaisuus Ilmailulaitoksen vuosikertomus 2002

2 Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2002 oli lentoliikenteelle toinen taloudellisesti vaikea vuosi peräkkäin. Ilmailulaitoksen liiketaloudellinen tulos laski edellisvuoden 12 miljoonasta eurosta runsaaseen 4 miljoonaan euroon. Tuloksen huononeminen johtuu lentomatkustuksen 4,5 prosentin ja lentojen 6 prosentin vähenemisestä. Loppuvuodesta aleneva trendi kuitenkin pysähtyi ja kääntyi lievään nousuun. Ennen muuta tämä myönteinen käänne kuitenkin johtui edellisen vuoden vertailulukujen poikkeuksellisesta alhaisuudesta. Valtioneuvoston Ilmailulaitokselle vuodelle 2002 asettama tulostavoite oli 1,3 miljoonaa euroa, joka sentään saavutettiin. Tavoitetta vuoden 2001 joulukuussa asetettaessa oli ministeriö ottanut asiallisesti huomioon näköpiirissä olleen lentoliikenteen poikkeuksellisen matalasuhdanteen. Ennuste oli silloin 4 %, ja toteutuma siis tätäkin huonompi. Ilmailulaitokselle asetettu keskimääräinen tulostavoite on saavuttaa peruspääomalle 4 %:n tuotto, joka merkitsisi 7,4 miljoonan euron tulosta. Suhdannekierron puitteissa tämä tavoite on liikelaitoskaudella saavutettukin. 3

Palvelutaso säilyi hyvänä Lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluiden kysynnän vähenemisestä huolimatta Ilmailulaitos ei lähtenyt huonontamaan lentoliikenteen infrastruktuurin palvelutasoa esimerkiksi lentoasemien aukioloaikoja supistamalla, vaan pyrki osaltaan tarjoamaan säännölliselle reittiliikenteelle ne palvelut, joita se halusi. Monilla lentoasemilla illan viimeisen lentovuoron tai anivarhaisen lähdön palvelut ovat Ilmailulaitokselle taloudellisesti tavattoman raskaita. Ymmärrämme kuitenkin, että nämä vuorot ovat erityisesti ulkomaan syöttö- ja jatkolentojen kannalta tärkeitä sekä lentoyhtiöille että alueiden elinkeinoelämälle, emmekä sen vuoksi ole Ilmailulaitoksen taloudellisista intresseistä johtuen lähteneet pakottamaan näiden vuorojen poistamista. Liekö vääränlaista aluepolitiikkaa, mutta ajatuskulkumme on ollut, että jos lentoyhtiö haluaa tarjota säännöllistä reittiliikennettä, niin lentoaseman palveluista se ei ole kiinni. Lentoyhtiöiden sopeuttaessa lentotarjontaansa omista lähtökohdistaan, supistukset eivät ole kohdistuneet näihin ääripäiden lentoihin, vaan esimerkiksi kahdesta lähekkäin ajoittuneesta lennosta toiseen. Tämä esimerkki osoittanee infrastruktuuripalveluja tarjoavan yrityksen kulusopeutuksen ongelman alenevassa kysyntätilanteessa. Liikenteen vähenemisestä johtuen Ilmailulaitoksen liikevaihto pieneni 2 % ja kulut kasvoivat prosentin. Juoksevat toimintakulut kasvoivat jokseenkin henkilöstökulujen tahdissa: 2,5 %. Henkilöstömäärä väheni edellä mainitun palvelutason säilyttämisestä johtuen vain 0,5 %. Turvatarkastukset nostivat kustannuksia Matkustajien ja käsimatkatavaran 100-prosenttisen turvatarkastuksen ulottaminen myös kaikkeen kotimaan liikenteeseen nosti turvatarkastuskustannuksia noin 3 miljoonalla eurolla. Kuluvana vuonna ruumaan menevän matkatavaran sataprosenttinen turvatarkastus ai heuttaa vielä noin 9 miljoonan euron vuotuisen lisäkustannuksen. Matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkastukset merkitsevät Ilmailulaitoksen lentoasemilla 19 miljoonan euron kustannusta vuosittain, eli 2,7 euroa lähtevää matkustajaa kohti. Vuonna 2002 Ilmailulaitoksen tuottavuuskehitys oli huono. Henkilötyövuosiin suhteutettu liikevaihto pieneni ja suoritteisiin suhteutetut kulut kasvoivat yli viisi prosenttia. Lentoasemien ja lennonvarmistuksen liikennöimismaksutuotto lentomatkustajaa kohti kasvoi 0,7 % eli alle inflaation. Lentoasemien niin sanotut kaupalliset tuotot suhteessa matkustajamääriin sentään kasvoivat 4,5 %. Ilmailulaitoksen palveluiden työn fyysinen tuottavuus mitattuna mittareilla lentomatkustajat/henkilötyövuosi ja lennot/henkilötyövuosi pienenivät molemmat noin 4 %:lla. Lentoasemien aukiolotunnit suhteessa henkilötyövuosiin säilyivät ennallaan. Tällainen tuottavuus- ja hintakehitys ei luonnollisestikaan voi jatkua vuodesta toiseen. Toisaalta Ilmailulaitoksella on takanaan varsin hyvä tuottavuuskehitys vuosina 1995 2000, ja koko seitsemän vuoden suhdannekierron tuottavuuskehitys on lähes 3 % vuodessa. 4

Viiveitä entistä vähemmän Valmiina tulevaisuuden haasteisiin Vuoden 2002 tuottavuuskehityksen valopilkuksi voitaneen sentään lukea lennonjohdosta ja lentoasematoiminnoista johtuneiden, jo ennestään vähäisten lentoliikenteen viiveiden vähentyminen alle puoleen, eli kolmea poikkeuspäivää lukuun ottamatta nollaan. Lentoasemien ja lennonvarmistuksen kapasiteettitarjonta onkin Suomessa luvalla sanoen ensiluokkaista. Lentoliikenne-elinkeinon kelpaa Suomessa toimia. Päinvastaisista luuloista huolimatta myös liikennöimismaksujen hintakehitys, laskettuna suhteella liikennöimismaksut/lentomatkustajat, on koko liikelaitoskauden 1991 2002 ollut reaalisesti laskeva ja nimellisestikin pysynyt samana. Suhdannekierron tuottavuuskehitys on siten suunnattu lentoyhtiöiden lentokenttämaksujen kurissa pitämiseen. Maksujen rakennemuutoksia on ulkoisista syistä johtuen kuitenkin tapahtunut siten, että kotimaan liikenteen maksuja on kymmenen vuoden aikana nostettu noin 4 euroa per matkustaja ja kansainvälisen liikenteen maksuja laskettu noin 2 euroa matkustajaa kohden. Tällä hetkellä lentoasemien kiitoteiden, terminaalien, turvatarkastuspalveluiden sekä lennonvarmistuspalvelujen käyttö maksaa lentomatkustajille keskimäärin 11,3 euroa lentomatkaa kohti. Maksut sisältyvät lentolipun hintaan. Lentoyhtiöiden liikevaihdosta nämä Suomen lentoasemien ja lennonvarmistuksen palveluista perityt liikennöimismaksut edustavat noin kuutta prosenttia. Kotimaan lyhytmatkaisessa liikenteessä osuus on suurempi ja mannertenvälisessä liikenteessä vain vajaat 2 %. Suomen lentoasema- ja lennonvarmistusmaksut ovat kansainvälisesti vertaillen edulliset. Ilmailulaitoksen tavoitteena on inflaatiokehitystä hitaampi maksukehitys. Lisääntyvät viranomaisvaatimukset erityisesti turvatarkastuksissa aiheuttavat sen, että tavoitteessa on vuosittaista vaihtelua. Lentoliikenteessä vallitseva aleneva kehitys tekee hintatavoitteesta erityisen haastavan, eikä sitä ilman palvelutasoon puuttumista voida tilanteen jatkuessa enää saavuttaa. On siis tehtävä valinta: palvelutaso vai hintataso. Kysynnän kääntyminen edes kahden kolmen prosentin nousuun mahdollistaisi molempien tavoitteiden saavuttamisen. Vuosi 2002 oli erityinen merkkivuosi Suomen päälentoasemalle Helsinki-Vantaalle. Pitkään ja huolellisesti suunniteltu ja rakennettu kolmas kiitotie otettiin vuoden lopulla käyttöön. Lentoliikenteen kasvulle ja hyvälle palvelutasolle on nyt kaikki rakenteelliset edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Arvelemme lentoliikenteen kysynnän jatkossa seuraavan Suomessa vallitsevaa yleistä taloudellista pulssia. Kysynnän rakennemuutokset alkavat olla takanapäin, vain Suomeen suuntautuva turismi osoittaa keskimääräisistä kasvutrendeistä ylöspäin poikkeavia virtauksia. Mikko Talvitie Pääjohtaja 5

Ilmailulaitos lentomatkustajan parhaaksi Ilmailulaitos on palvelulaitos, joka työskentelee lentoliikenteen monipuolistamisen, palvelutason edistämisen sekä ilmailualan markkinoiden kehittämisen puolesta lentomatkustajien parhaaksi. Ilmailulaitos ylläpitää Suomen lentoasemaverkostoa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Tuotamme turvallisia, kilpailukykyisiä ja kansainvälisesti korkealaatuisia lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja sekä niitä tukevia liiketoimintoja. Asiakkaitamme ovat lentomatkustajat, lentoyhtiöt sekä kaikki muut lentoliikenteessä toimijat. Suomen ilmailuviranomaisena Ilmailulaitos vastaa maan lentoturvallisuustyöstä ja lentoliikennepolitiikasta yhdessä liikenneministeriön ja ulkoasiainhallinnon kanssa. Ilmailulaitoksen perusorganisaation muodostavat pääkonttori, lentoasemat ja lennonvarmistuskeskukset sekä erillinen Lentoturvallisuushallinto. Vuonna 2002 Ilmailulaitoksen palveluksessa oli noin 1 800 henkilöä. Ilmailulaitos on valtion liikelaitos. Valtioneuvosto asettaa laitokselle yleiset toiminta- ja tulostavoitteet, mutta päätämme itsenäisesti taloudestamme ja investoinneistamme. Arvomme Turvallisuus Ilmaliikenteen turvallisuus on toimintamme tinkimätön lähtökohta. Turvallisuus syntyy henkilöstömme ammattitaidosta, yhteistyökyvystä ja vastuullisuudesta. Asiakashyöty Asiakkaan hyöty on toimintamme kannustin. Asiakas voi luottaa meihin kaikissa tilanteissa. Reagoimme asiakaspalautteeseen nopeasti ja tehokkaasti. Tehokkuus ja uudistumiskyky Olemme oma-aloitteisia, kehitämme ammattitaitoamme ja olemme valmiita uudistuksiin. Otamme toiminnassamme huomioon ympäristönäkökohdat. Yhteistyö Arvostamme toistemme työtä. Yhteistyömme perustuu keskustelulle, avoimuudelle ja keskinäiselle luottamukselle. Palvelumme Lentoasemapalvelut Liikennealueet: kunnossapito- ja pelastuspalvelut Terminaalipalvelut Turvapalvelut Kaupalliset palvelut Lennonvarmistuspalvelut Lentoasemat Lennonvarmistuskeskukset 6

Liikelaitoksen tilikausi lyhyesti 2002 2001 muutos 1000 1000 % Liikevaihto 202 419 206 817-2 Toimintakulut 151 056 148 713 2 Liikevoitto 7 924 15 731-50 Tilikauden tulos 4 119 12 183-66 Investoinnit yhteensä 51 084 62 515-18 Maa-alueet 28 44-37 Koneet ja laitteet 20 484 19 186 7 Lentokenttien rakentaminen 11 477 30 988-63 Talonrakennus 17 663 9 956 77 Muut investoinnit 1 433 2 341-39 kpl kpl muutos Matkustajia (lentomatkoja) yhteensä 10 288 225 10 771 371-5 Kotimaan reittiliikenne (lähtevät+vaihtavat) 2 744 366 3 038 714-10 Kansainvälinen reittiliikenne (läht+saap+v) 6 491 401 6 527 265-1 Kansainvälinen tilausliikenne (läht+saap+v) 1 038 986 1 190 198-13 Kansainvälinen liikenne yhteensä 7 530 387 7 717 463-2 Muut matkustajat 13 472 15 194-11 Lennot yhteensä 339 047 352 987-4.0 Kotimaan reittilennot 62 610 69 479-9.9 Kansainväliset reittilennot 100 168 104 352-4.0 Kansainväliset tilauslennot 12 559 12 644-0.7 Kansainväliset lennot (reitti ja charter) 112 727 116 996-3.6 Ylilennot 18 379 16 599 10.7 Kansainvälinen liikenne yhteensä 131 106 133 595-1.9 Muu siviili-ilmailu 101 296 104 566-3.1 Sotilasilmailu 44 035 45 347-2.9 Henkilötyökertymä vuoden aikana 1 816 1 826-1 Lentoasemat 1 272 1 289-1 Lennonvarmistuskeskukset 144 146-1 Pääkonttorin yksiköt 181 174 4 Sisäiset palveluyksiköt 139 136 2 Viranomaistoiminnot 80 82-3 7

Lentoliikenne vuonna 2002 Lentomatkojen määrä Suomessa vuonna 2002 väheni 4,5 % edellisvuodesta. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärä väheni 2,4 % ja kotimaan liikenteen matkustajamäärä 9,7 %. Kokonaismatkustajamäärä Ilmailulaitoksen lentoasemilla oli runsaat 13 miljoonaa, josta Helsinki-Vantaan lentoaseman osuus oli noin 9,6 miljoonaa matkustajaa. Helsinki-Vantaalla matkustajamäärä väheni 4 % ja Oulussa 11 %. Kolmanneksi suurimmalla lentoasemalla, Rovaniemellä, matkustajamäärä supistui 3 %. Suhteellisesti eniten matkustajamäärä väheni Maarianhaminan ( 26 %), Kajaanin ( 17 %) ja Kruunupyyn ( 17 %) lentoasemilla. Matkustajamäärä kasvoi ainoastaan Kittilässä (+9 %) ja Ivalossa (+3 %). Liikenneilmailun laskeutumiset vähenivät 7 %. Yleisilmailun laskeutumiset lisääntyivät 2 %. Ylilentojen lukumäärä kasvoi 11 %. Joulukuun lentomatkojen määrä lisääntyi 5 % edellisestä vuodesta. Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärä kasvoi jopa 8 % joulukuussa 2002. Kotimaan liikenteen matkustajamaärä sen sijaan väheni joulukuussa 3 %. Lapin lentoasemien joulucharterien matkustajamäärä kasvoi 25 % kiitos hyvän tuotteen ja onnistuneen markkinoinnin. Muun muassa Kittilän lentoasemalle joululiikenteen merkitys on huomattava: pelkästään joulukuun matkustajamäärä Kittilässä oli suurempi kuin touko-marraskuun matkustajamäärät yhteensä. Muut (13 kpl) 17 % Helsinki-Vantaa 50 % Joensuu 3 % Kittilä 3 % Jyväskylä 3 % Vaasa 4 % Kuopio 5 % Rovaniemi 5 % Oulu 10 % KOTIMAAN LIIKENTEEN KOHTEET 2002 KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KOHTEET 2002 Muut 1 % USA ja Kanada 2 % Baltia 4 % Kaukoitä 5 % Skandinavia 27 % Muu Eurooppa 61 % Muut 27% EU 73% KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN KOHTEET 2002 8

3,5 KOTIMAAN LIIKENNE 1992 2002 milj. matkustajaa (läht+vaihto) 10 HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAN MATKUSTAJAT 1992 2002 milj. matkustajaa (läht+saap+vaihto) 16 YLILENNOT 1992 2002 TAMPERE FIR 1000 lentoa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 9 8 7 6 5 4 3 2 1 14 12 10 8 6 4 2 0-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -10% 2% 6% 9% 14% 13% -3% 8% -2% -10% 0-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -7% 7% 9% 8% 10% 11% 2% 5% 0% -4% 0-92 93-94 95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -55% 30% -1% 7% 36% 31% -21% 6% 7% 2% MATKUSTAJAT 1992 2002 LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT 2001 2002 LENNOT 1992 2002 12 10 8 milj. lentomatkaa 800 700 600 500-11% 1000 matkustajaa (läht+saap+vaihto) 2001 2002 400 350 300 250 1000 lentoa 6 4 2 400 300 200 100-3% -11% -14% -9% -11% 9% -13% 200 150 100 50 0-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -7% 6% 10% 8% 10% 10% 2% 5% 1% -5% Kotimaan liikenne (läht+vaihto) Kansainv reittiliikenne (läht+saap+vaihto) Kansainv tilausliikenne (läht+saap+vaihto) 0 Oulu Rovaniemi Turku Vaasa Kuopio Tampere-Pirkkala Kittilä Jyväskylä 0-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -7% -6% -6% -1% 2% 8% -2% 2% 1% -4% Kotimaan liikenneilmailu Kansainvälinen liikenneilmailu Yleisilmailu ja muut Sotilasilmailu Ylilennot (EFES) 8 7 6 5 4 3 2 1 KANSAINVÄLISEN LIIKENTEEN MATKUSTAJAT 1992 2002 0-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 -6% 8% 11% 8% 9% 9% 5% 4% 2% -3% Reittiliikenne (läht+saap+vaihto) Tilausliikenne (läht+saap+vaihto) milj. lentomatkaa 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0-8% LENTOASEMIEN MATKUSTAJAT 2001 2002 3% -17% -17% -6% 1000 matkustajaa (läht+saap+vaihto) Joensuu Ivalo Kruunupyy Kemi-Tornio Kajaani Kuusamo Maarianhamina -6% -26% -14% -10% -6% 2001 2002 Pori Lappeenranta Savonlinna Varkaus -9% -15% Enontekiö TAVARALIIKENNE 1992 2002 1000 tonnia 120 100 80 60 40 20 0-92 -93-94 -95-96 -97-98 -99-00 -01-02 8% 18% 7% 7% 5% -1% -5% 4% -13% -1% Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne 9

3Hyvin valmistautuneella varma olo Kun lennonjohdon apulaispäällikkö Raine Luojus puhuu erikoisalastaan lennonjohtomenetelmistä, ilmassa sinkoilevat innostuksen kipinät. Rainen vastuualuetta on lennonvarmistuksen operatiivinen toiminta Helsinki-Vantaan lentoasemalla, eli miten ja minkälaisella ohjeistuksella lennonjohtoa pyöritetään. Työhön kuuluvat myös huononnäkyvyyden toimintamenetelmät ja yhteistyö lennonvarmistusosaston kanssa. Pari vuotta kestänyt urakka kolmannen kiitotien käyttöönottoon liittyvissä työryhmissä on takana: aineistoa on tuotettu ja lennonjohtajat koulutettu. Järjestelmien hiomiseen ja jälkipuintiin kulunee vielä vuosi. On hieno tunne, kun uusi kiitotie on käytössä ja huolellisen valmistautumisen jäljet näkyvät. Lennonjohtajien työssä muutokset liittyvät ilmatilan vastuualueisiin, tornissa on myös yksi uusi työpiste. Vastuuta voidaan jakaa ja yhteistyötä tehdään aiempaa enemmän. Alkuvaiheessaan uutta kiitotietä on käytetty arkisin iltapäivällä ja vuoden 2003 tammikuusta myös aamun kiireisinä tunteina. Lisäaika on lennonjohtajien mieleen. Lennonjohdon mahdollisuus hyödyntää kiitotiekapasiteettia kasvaa, emmekä ole enää niin sään armoilla. Mitä enemmän on liikennettä, sitä yksinkertaisempi järjestelmän tulisi olla, jotta viiveiden mahdollisuus pienenee. Vaativan työn kääntöpuolesta, kiireestä, mies ei tunnusta kärsivänsä. Stressi ei pääse vallalle, kun tuntee että pystyy hallitsemaan työtään ja elämäänsä. Määrätietoisuudella ja ammatillisella jämäkkyydellä on käyttöä. Rytmitajuakin saa olla, lisää kitaraa ikänsä näppäillyt Raine. Uudet määräykset pitää pystyä siirtämään tehokkaasti käytäntöön. Päämäärämme on pysyä kehityksen etulinjassa. 10

11

Ilmailulaitoksen ja Helsinki-Vantaan historiallinen vuosi 2002 12

32002 jää historiaan vuotena, jolloin Ilmailulaitoksen kaikkien aikojen suurin rakennushanke saatiin päätökseen: Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmas kiitotie valmistui syyskuussa ja otettiin käyttöön marraskuussa, suunnitellun aikataulun mukaisesti. Uuden kiitotiejärjestelmän uskotaan perusratkaisuiltaan riittävän palvelemaan Suomen lentoliikennettä seuraavat 40 vuotta. Helsinki-Vantaan kolmas kiitotie otettiin käyttöön vain muutama viikko lentoaseman 50-vuotispäivien jälkeen. Ensimmäinen uutta kiitotietä käyttävä kone, MD-11, lähti lentoon kohti New Yorkia torstaina 28.11.2002. Uuden kiitotien myötä Helsinki-Vantaa on Suomen ensimmäinen lentoasema, jossa on kaksi rinnakkaista kiitotietä. Kolmen kiitotien avulla lentoliikenne Helsinki-Vantaan lentoasemalla voidaan nyt hoitaa entistä joustavammin erityisesti aamun ja illan vilkkaina tunteina. Uuden kiitotien käyttöä lisätään asteittain liikenteen kysynnän mukaan: alussa lentoaseman kiitotiekapasiteettia nostettiin 45 operaatiosta (nousuja tai laskuja) 50 operaatioon tunnissa, ja kesäkaudella 2003 kapasiteettia nostetaan 55 operaatioon tunnissa. Helsinki-Vantaan uusi kiitotie on saman suuntainen kuin lentoaseman ykköskiitotie ja sijaitsee sen luoteispuolella. 3 000 metriä pitkä kolmoskiitotie mahdollistaa lennot kaikilla lentokonetyypeillä 98 %: iin lentoaseman kohteista. Vain 1 2 % kaikista lähdöistä lennetään koneilla, jotka tarvitsevat 3 440 metriä pitkää ykköskiitotietä. 13

Uutta kiitotietä suunniteltiin jo 50-luvulla Helsinki-Vantaan lentoaseman, silloisen Helsingin lentokentän, ensimmäinen kiitotie valmistui 1952. Sitä risteävä toinen kiitotie, sivukiitotie, avattiin liikenteelle 1956. Alusta asti lentoasemalla oli varauduttu rakentamaan näiden lisäksi kolmas, jopa neljäs kiitotie, jos liikennemäärien kasvu sitä vaatisi. Suunnitellun kiitotien sijaintia ja suuntaa jouduttiin vuosien varrella muuttamaan muun muassa kaavoitusja lentomeluseikkojen vuoksi. 1980 tehtiin Vantaan kaupungin kanssa neuvoteltu päätös, jonka mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitotiejärjestelmän kehittämisessä varauduttiin rakentamaan uusi kiitotie pääkiitotien suuntaiseksi ja sen luoteispuolelle. Päätös kolmannen kiitotien sijoituspaikkaluvan hakemisesta tehtiin Ilmailulaitoksessa maaliskuussa 1990. Lentoliikenne oli kasvanut voimakkaasti 80-luvun lopussa, ja Helsinki-Vantaalla lähestyttiin kahden kiitotien kapasiteettirajaa; sen ylittyminen olisi merkinnyt viiveiden ja niiden aiheuttamien kustannusten huomattavaa lisääntymistä. Pitkä prosessi Uuden kiitotien rakentamisen ja käyttöön saamisen edellytyksenä oli monta vaiherikasta lupaprosessia. Terveydenhoitolain mukainen sijoituspaikkalupa, jolle myöhemmin jouduttiin hakemaan lisäaikaa, saatiin 1992 ja tuli lainvoimaiseksi 1995. Valtioneuvoston rakentamis- ja pitolupa myönnettiin 1996. Kolme vuotta myöhemmin Länsi-Suomen vesioikeus antoi Ilmailulaitokselle luvan johtaa valumavesiä kolmannen kiitotien alueelta ja asetti tarvittavat lupaehdot. Ehtoihin sisältyi vaatimus valumavesien puhdistamisesta sekä kuusi miljoonaa euroa maksanut Päijänne-tunnelin suojaaminen. Kolmannen kiitotien käyttöönotto edellytti myös melunhallintasuunnitelman laatimista Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vuonna 2001 valmistuneen perusteellisen suunnitelman mukaan kolmannen kiitotien käyttö ei tule aiheuttamaan suuria muutoksia pääkaupunkiseudun lentoreitteihin tai melualueisiin; kokonaisvaikutukset ovat myönteisiä. Rakentaminen pähkinänkuoressa Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien rakentaminen käynnistyi vuoden 1997 alussa. Kuuden vuoden aikana lentoasemalle tehtiin uusi 3 000 metriä pitkä kiitotie, rullaustieverkosto, huolto- ja pelastusteitä sekä alue lentokoneiden jäänestokäsittelyä (deicing) varten. Kaikki maarakennusmateriaali saatiin omalta, noin 300 hehtaaria käsittävältä rakennusalueelta. Alueella sijaitsevalta suolta poistettiin talvella 97 98 lähes puolitoista miljoonaa kuutiota turvetta, minkä jälkeen päästiin vahvistamaan alla olevaa savikerrosta. Savikerrosten painumiseen oli varattava aikaa noin kaksi vuotta, ja tämä vaikutti suurelta osin koko rakennushankkeen aikatauluun. Tuon kahden vuoden aikana rakennettiin kantavalla maapohjalla olevat liikennealueet valmiiksi. 14

3 Asfaltointi tehtiin vaiheittain vuosien 2000 2002 aikana, jolloin päällysteisiin tulevien laitteiden rakentamiselle jäi riittävästi aikaa. Päällystettyjä liikennealueita syntyi noin miljoona neliömetriä. Asfalttipäällysteen sisään upotettiin lähes kolme tuhatta kiitotie- tai rullaustievaloa. Kolmannen kiitotien rakennushankkeen pääurakoitsija oli Ilmailulaitos, joka jakoi hankkeen osaurakoihin. Kuuden vuoden aikana solmittiin lähes sata urakka- tai hankintasopimusta. Huolellisen kokonaissuunnittelun, hyvän projektinhallinnan sekä työn edetessä tehdyn yksityiskohtaisemman rakennussuunnitelman ansiosta kiiotiehanke toteutui aikataulussaan ja tehdyn kustannusarvion mukaisesti. Kokonaiskustannukset olivat 107 miljoonaa euroa. Ainutlaatuiset ympäristörakentamistyöt Kolmannen kiitotien alta kulkee Päijänne-tunneli, joka tuottaa raakaveden koko pääkaupunkiseudulle. Lisäksi pieni osa kiitotiestä sijaitsee pohjavesialueella. Kiitotien ympäristörakentamiseen liittyvät vaatimukset olivatkin siten erittäin tiukat, ja kyseisillä alueilla olevien rakenteiden oli oltava ehdottoman vesitiiviitä. Suojattavat alueet tiivistettiin kaksikerroksisella asfaltilla ja bentoniittimatolla. Painuvilla alueilla käytettiin tiivisterakenteena, asfaltin sijasta, hitsattavaa HDPE-kalvoa. Myös kiitotien vierialueet, 40 metrin etäisyyteen reunasta, rakennettiin vesitiiviiksi, sillä juuri niin pitkälle kiitotietä puhdistava lumilinko saattaa heittää kiitotien sulatuskemikaalia, asetaattia, sisältävää lunta. Asetaattipitoiset valumavedet kerätään talteen suojatuilta alueilta ja ja johdetaan liikennealueiden alle rakennettuihin altaisiin. Vesitiiviissä altaissa asetaatit hapettuvat turvallisesti, ja vasta täysin puhdistunut vesi johdetaan ympäröivään maastoon. Altaista tulevan veden laatua seurataan jatkuvasti automaattisen näytteenoton avulla. Kolmannen kiitotien yhteyteen rakennetut lentokoneiden deicing-paikat rakennettiin myös vesitiiviiksi. Glykolipitoinen vesi kerätään talteen pesupaikoilta ja johdetaan kunnalliseen jäteveden puhdistuslaitokseen. Hyväksyntä Lentoturvallisuushallinnolta Kiitotien käyttöönottohyväksyntä oli vuoden mittainen prosessi, jonka aikana kaikkien osa-alueiden dokumentaatio oli saatava lentoturvallisuusviranomaisten käsiteltäväksi. Osa-alueita olivat muun muassa liikennealueiden mitoitus, maaliikennejärjestelyt, mittarilähestymislaitteet, maaliikennetutkan laajennus sekä operatiivisten toimintojen suunnitelmat ja laitteet. Myös operatiiviseen toimintaan liittyvä koulutusmateriaali oli hyväksytettävä Lentoturvallisuushallinnossa. Käyttöönottohyväksyntää kokonaisuudesta voitiin hakea rakennustöiden valmistuttua syyskuussa 2002. Lentoaseman toimintojen hyväksyttämisprosessi perustuu ilmailulakiin -ja asetukseen, ilmailumääräyskokoelmaan sekä kansainvälisten ilmailualan järjestöjen vaatimuksiin. Niin kansallisten kuin kansainvälisten normistojen yhteisenä tavoitteena on lentomatkustamisen ehdoton turvallisuus. 15

16

3 Mittava tiedotuskampanja Kolmannen kiitotien rakentamiseen ja käyttöönottoon liittyi myös laaja sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, jota varten Ilmailulaitokseen perustettiin erillinen viestintäryhmä. Avoimella ja asiallisella viestinnällä haluttiin tukea kiitotiehankkeeseen liittyviä osaprojekteja ja sitouttaa hankkeeseen niin oma henkilöstö kuin ulkopuoliset tahot mukaan lukien lentoyhtiöt, viranomaiset ja lentomatkustajat. Ilmailulaitos osallistui aktiivisesti keskusteluihin kuntien, asukasyhdistysten ja ympäristöviranomaisten kanssa ja pyrki siten ottamaan huomioon esille tulevat, erityisesti melunhallintaa koskevat näkemykset, toiveet ja odotukset. Helsinki-Vantaata ympäröivissä kunnissa järjestettiin kevättalvella 2002 tiedotussnäyttelyitä, joissa kerrottiin kiitoteiden käytöstä sekä melunhallinnasta Helsinki-Vantaalla. Ilmailulaitoksen Internet-sivuille perustettiin muun muassa kiitotien ympäristörakentamisesta ja Helsinki- Vantaan melunhallintatyöstä kertova Kolmas kiitotie -osio. Laitoksen henkilöstölle sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla toimivien yritysten työntekijöille järjestettiin useita tiedotustilaisuuksia hankkeen edetessä. Kiitotien valmistuttua henkilökunnalla ja heidän perheillään oli tilaisuus tutustua kiitotiehen paikan päällä. Tulevaisuuden mahdollisuudet Kolmas kiitotie antaa mahdollisuuden lisätä Helsinki-Vantaan kapasiteettia ainakin kaksinkertaiseksi nykyisestä. Ilmailulaitoksessa onkin laadittu suunnitelmia nykyisten terminaalien ja niiden maaliikennejärjestelmien asteittaisesta laajentamisesta sekä lentokoneiden paikoituspaikkojen lisäämisestä kysynnän kasvua vastaavasti. Pitkän aikavälin kehittämispolku ulottuu aina pääkiitotien ja uuden kolmannen kiitotien väliselle alueelle rakennettaviin uusiin asematasoihin ja terminaaleihin saakka. 17

18

3 Mahdollisuuksien kiitotie Finnair Oyj:n Lentotoimintaryhmän johtaja Hannes Bjurström katsoo tyytyväisenä ulos työhuoneensa ikkunasta viimeisten vuosien muuttamaa maisemaa: Helsinki-Vantaan kolmas kiitotie merkitsee uusia mahdollisuuksia lentoliikenteen kehittämiselle. Selvä parannus näkyy heti aamuruuhkien helpottumisena, kun Aamuksi Eurooppaan illaksi kotiin -liikematkustajat starttaavat matkaan uudelta kiitotieltä. Jos aamut saadaan hoidettua ruuhkitta, pystymme ehkäisemään suurinta myöhästymisien syytä eli niin sanottua reaktiivista myöhästymistä, ketjureaktiota, Bjurström toteaa. Kolmannen kiitotien merkitys lentoyhtiölle korostuu myös kansainvälisissä kaukolennoissa ja varsinkin Aasian liikenteessä, joka on Finnairin nopeimmin kas- vava lentoliikenteen alue. Aasiasta saapuvat gatewaymatkustajat jatkavat matkaa Helsinki-Vantaalta Eurooppaan ja takaisin. Helsinki-Vantaan sijainti idän ja lännen solmukohdassa on erinomainen, toimimme porttina kahden mantereen välillä. Valttejamme ovat lyhin reitti Eurooppaan, nopeat non-schengen-vaihdot ja hyvin toimiva, ihmisen kokoinen lentoasema. Näitä ominaisuuksia gateway-matkustajat osaavat arvostaa. Parasta palvelua lentomatkustajille on Hannes Bjurstömin mukaan täsmällisyys. Olennaista on matkan kokonaisaika. Aikataulussa pysyminen on asiakkaille annettu lupaus, joka täytyy pitää. Matkustajien tarpeiden täyttäminen on meidän molempien lentoyhtiön ja Ilmailulaitoksen yhteinen tavoite. 19

Lentoasemapalvelut Viimeinen silaus: toimivat järjestelmät Vuosi 2002 oli kolmannen kiitotien rakentamisessa kaikkein kiireisintä aikaa, sanoo kuuden vuoden rakentamisurakasta päävastuun kantanut projektipäällikkö Reijo Tasanen. Mittavimpia projekteja oli lukuisten eri järjestelmien rakentaminen uuden kiitotien tarpeisiin. Aikaa oli varattava myös suunnittelulle, yhteistyölle laitetoimittajan kanssa, koulutukselle, testauksille ja järjestelmien koekäytölle. Kiitotien ja rullausteiden sähköistys, valaistus sekä valaistuksen ohjausjärjestelmä olivat kiitotiehankkeen kannalta merkittävä kokonaisuus. Ilmailulaitos vastasi sähkö- ja valaistussuunnittelusta, laitehankinnoista ja toteutuksen ohjauksesta. Suurimpia haasteita asetti alueen erityisen laaja kaapeliputkitusten ja sähkökaivojen verkosto. Kaiken kaikkiaan alueelle upotettiin 750 sähkökaivoa, 580 kilometriä kaapeliputkea ja 750 kilometriä kaapelia. Aikaisemmasta käytännöstä poiketen rullaustiet varustettiin upotetuilla keskilinjavalaisimilla, joita ohjaamalla lentokoneelle voidaan merkitä oikea rullausreitti. Kaikkia kiitotiealueelle sijoitettuja valaisimia on mahdollista ohjata suoraan lennonjohdosta. Järjestelmään kuuluvat varavoimakoneet pitävät huolen siitä, että valot eivät sammu, vaikka valtakunnan verkko ei jostain syystä voisi toimittaa sähköä lentoasemalle. Kiitotien molemmat päät varustettiin ILS (Instrument Landing System) -mittarilähestysmislaitteilla, joiden avulla lentokone voi laskeutua turvallisesti myös sumuisessa säässä. Maaliikennetutkan toimialuetta laajennettiin uudelle kiitotielle, ja kiitotielle asennettiin viimeisintä tekniikkaa oleva sääjärjestelmä. Lentokoneiden lumen- ja jäänpoistossa syntyvien glykolipitoisten vesien uusi keräilyjärjestelmä on niin ikään huippuluokkaa. Se on ainutlaatuisen varma ja turvallinen. Monellakaan lentoasemalla maailmassa ei ole vastaavaa hallittua keräilyjärjestelmää, Reijo Tasanen kertoo. Uudistuksia kunnossapitoja pelastuspalveluissa Kolmannelle kiitotielle rakennettu uusi pelastusasema valmistui lokakuussa 2002. Helsinki-Vantaalla on nyt yhteensä kolme pelastusasemaa. Uusi pelastusasema on välttämätön, jotta ICAOn (International Civil Aviation Organisation) määrittelemä pelastustoimen toimintavalmiusaika pysyy riittävän lyhyenä. Toimintavalmiusaika tarkoittaa aikaa, joka hälytysilmoituksen vastaanottamisesta kuluu siihen, kun ensimmäinen vaahtoyksikkö saavuttaa kohteen. Kolmannen kiitotien valmistumisen myötä Helsinki-Vantaalle hankittiin myös uutta pelastuskalustoa. Vuoden 2002 puolella saatiin käyttöön kolme uutta, alan viimeisintä tekniikkaa olevaa vaahtoautoa, jotka jatkossa saavat seurakseen viisi yhteensopivaa autoa lisää. 20

Kunnossapidon vakiomenetelmät ja kalusto uudistettiin uutta toimintaympäristöä varten. Menetelmät on määritelty eri kiitotieyhdistelmille, eli sen mukaan, mitkä kiitotiet ovat kulloinkin käytössä. Menetelmien mukaisesti Helsinki-Vantaan kiito- ja rullaustiet puhdistetaan lumesta harjapuhaltimilla ja lumilingoilla tietyssä järjestyksessä ja tietyssä tavoiteajassa. Kemikaaleja ja päällysteitä tutkitaan Ilmailulaitoksessa käynnistettiin selvitys lentoasemien liukkaudentorjunnassa käytettävien kemikaalien tehokkuudesta ja käyttökelpoisuudesta. 2003 valmistuvassa tutkimuksessa vertaillaan markkinoilla olevien asetaattien ja formiaattien sulatuskykyä erilaisissa lämpötiloissa ja olosuhteissa. Samassa yhteydessä tutkitaan myös kemikaalien vaikutusta lentoaseman kiitotiepäällysteisiin. Tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään entistä vahvempia, pitkäikäisempiä sekä kemikaaleja hyvin kestäviä päällysteaineita. Uutta pelastuskalustoa Helsinki-Vantaan lisäksi muillakin Ilmailulaitoksen lentoasemilla käynnistettiin raskaan pelastuskaluston uudistuskierros, sillä 1970-luvulla hankitut vaahtopaloautot alkavat tulla tiensä päähän. Kertomusvuonna tilattiin neljän uuden vaahtoauton alustat kotimaiselta kuorma-autovalmistajalta ja korirakennustyöt pelastusautojen varusteluun ja rakentamiseen erikoistuneelta kotimaiselta yhtiöltä. Uudet autot valmistuvat vuoden 2003 kuluessa ja ne sijoitetaan Ivalon, Jyväskylän, Kittilän ja Kuusamon lentoasemille. Turvatarkastukset aiheuttivat lisärakentamista Tammikuun 2003 alusta lähtien kaikki lentokoneiden ruumaan menevät matkatavarat tarkastetaan Ilmailulaitoksen lentoasemilla, niin kotimaan kuin kansainvälisessä liikenteessä. EY:n uuteen turva-asetukseen sisältyvän määräyksen toteuttaminen edellytti tilojen laajentamista ja muutostöitä sekä turvahenkilöstön li säystä ja koulutusta kaikilla Ilmailulaitoksen lentoasemilla. Lisäksi lentoasemille oli tarpeen asentaa uudet matkatavaran kuljetinjärjestelmät ja läpivalaisulaitteet. Suurimmat laajennustyöt tehtiin Helsinki-Vantaan ja Oulun lentoasemilla. lmailulaitos investoi uuden tarkastuskäytännön vaatiimiin muutos- ja laajennustöihin noin 27 miljoonaa euroa. Vuotuiset turvatarkastuksen lisäkustannukset tulevat olemaan noin 12 miljoonaa euroa. Kuopio vuoden paras Kuopiossa ollaan syystä ylpeitä kauniiden järvimaisemien ympäröimästä lentoasemasta, jonka matkustajat valitsivat vuoden lentoasemaksi syksyllä 2002. Samana vuonna aloitetun remontin aikana matkustajamäärältään maan kuudenneksi suurimman lentoaseman tärkeät toiminnot, muun muassa turvatarkastus ja neuvontapalvelut, järjesteltiin uudelleen. Olemme tehneet määrätietoista työtä asiakkaiden viihtyvyyden hyväksi. Lentoaseman palveluketjun tuottajat kokoontuvat pari, kolme kertaa vuodessa pohtimaan, kuinka matkustajat huomioitaisiin entistä paremmin, kertoo Kuopion lentoaseman päällikkö Heikki Jouppila. Tarkoitus on houkutella tänne puhtaiden vesien ääreen yhä enemmän myös keskieurooppalaisia turisteja. Jatkossa palvelu siis vain monipuolistuu. 21

Lentoasemat 2002 Matkustajat Laskeutumiset Kotimaa Kansainv. Liikenneilm. Yleisilm. Sotilasilm. Muut Helsinki-Vantaa 2 747 862 6 862 025 75 354 739 1 127 1 651 Oulu 573 090 64 612 5 961 2 620 1 460 1 053 Turku 132 646 180 444 6 699 4 793 722 2 983 Rovaniemi 257 043 83 061 2 475 2 011 5 368 1 044 Vaasa 194 651 74 466 4 432 1 870 348 614 Kuopio 252 744 11 039 2 385 1 707 6 013 996 Tampere-Pirkkala 109 747 126 525 5 031 3 055 6 479 2 782 Jyväskylä 169 055 22 964 3 288 4 479 3 494 1 168 Kittilä 146 408 51 083 1 106 265 197 106 Joensuu 159 565 6 452 1 858 1 988 104 675 Kruunupyy 102 249 7 351 1 837 3 231 440 483 Ivalo 124 740 11 068 873 158 176 59 Kajaani 102 179 4 069 985 132 270 35 Kemi-Tornio 106 945 2 255 1 235 601 35 108 Kuusamo 90 998 5 853 683 162 13 35 Maarianhamina 57 806 6 848 2 563 632 560 Pori 57 270 3 282 1 817 1 779 174 7 041 Lappeenranta 53 767 817 1 744 2 344 101 716 Savonlinna 36 204 1 437 1 143 233 78 98 Varkaus 27 012 316 970 113 3 20 Enontekiö 2 234 8 624 60 11 9 Helsinki-Malmi 1 542 50 19 12 706 83 26 123 Kauhava 245 0 35 188 10 763 83 Utti 42 320 24 439 4 397 344 Halli 11 0 3 161 2 043 83 Yhteensä 5 506 055 7 534 961 122 580 46 417 43 888 48 869 Lennonvarmistuskeskukset 2002 IFR-LENNOT Kotimaan lennot Kansainv. lennot Ylilennot Yhteensä Etelä-Suomi (Tampere) 84 319 114 121 14 221 212 661 Pohjois-Suomi (Rovaniemi) 27 516 3 998 4 093 35 607 Koko Suomen alueella 92 289 115 547 18 272 226 108 22

Lennonvarmistuspalvelut Onnistunut käyttöönotto Oli upeaa nähdä kahden lentokoneen lähtevän yhtäaikaa rinnakkaisilta kiitoteiltä: silmieni edessä näin tapahtuvan sen, mitä varten olimme tehneet lujasti töitä usean vuoden ajan. Näin kuvailee tuntojaan apulaisjohtaja Jorma Alakoski, joka vastasi Helsinki-Vantaan kolmannen kiitotien käyttöönottoprojektista. Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmatilaa on kehitetty vaiheittain jo useamman vuoden ajan kolmatta kiitotietä silmällä pitäen. Uudistuksilla on varmistettu lentoaseman kasvumahdollisuudet ja edesautettu sekä uusien lentoreittien että lento- ja lennonjohtomenetelmien suunnittelua. Esimerkiksi kahden rinnakkaisen kiitotien yhtäaikainen käyttö edellytti Ilmailulaitoksen suunnittelijoilta täysin uudenlaisten tulo- ja lähtömenetelmien laatimista Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Uudet satelliittiteknologiaa hyödyntävät tuloreitit valmistivat tietä kolmannelle kiitotielle sekä helpottamalla lentäjän työtä että vapauttamalla lennonjohdon kapasiteettia turvallisuuden varmistamiseen. Uudet tu loreitit otettiin Helsinki-Vantaalla käyttöön kesällä 2001 ja lähtöreitit kolmannelle kiitotielle avaamisen yhteydessä marraskuussa 2002. Suomi on edelläkävijämaita aluenavigointiin perustuvien, entistä suorempien ja tarkemmin seurattavissa olevien reittien käyttöönotossa Euroopassa, Jorma Alakoski huomauttaa. Huippujärjestelmät takaavat turvallisuutta Lennonjohdon uudet järjestelmät, laitteet sekä järjestelmien uudistukset varmistavat lentoliikenteen turvallisuutta Helsinki-Vantaalla. Viimeisintä tekniikkaa edustavien järjestelmien avulla lennonjohtaja pystyy vilkkaankin liikenteen keskellä hallitsemaan kokonaisuutta ja reagoimaan tarvittaessa nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Kaikkein aktiivisemmin käytetyt laitteet on pyritty sijoittamaan lennonjohtajan eteen hänen työnsä helpottamiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Myös lennonjohdon työnjakoa on muutettu: vuorossa on nyt aina kaksi vastaavaa lähilennonjohtajaa entisen yhden sijasta: toinen vastaa uudesta kiitotiestä, toinen kahdesta muusta, Alakoski selvittää. Maaliikennetutkan näyttöjärjestelmä uudistettiin. Tutkan toiminta-alue kattaa uuden kiitotien, ja sen käyttö lisää lentoliikenteen turvallisuutta erityisesti öiseen aikaan ja huonossa säässä. Uusi sääjärjestelmä kokoaa tietoa eri mittauspisteistä, mm. lämpötilasta ja tuulen suunnasta, yhdeksi kuvaksi lennonjohtajan eteen. Edistyksellisen laitevalvontajärjestelmän avulla lennonjohtaja puolestaan saa reaaliaikaista tietoa lennonjohdon eri laitteiden ja järjestelmien toiminnasta. 23

Ilmailulaitos yhteistyössä Ilmailulaitos ja Ilmavoimat: tehokkaasti yhdessä Yhteistyö mahdollisti sotaharjoituksen Vuoden 2002 lentoasemaksi valittu Kuopion lentoasema on yksi Ilmailulaitoksen neljästä yhteistoimintalentoasemasta, jolla siviililentoliikenne ja Ilmavoimien sotilaslentoliikenne toimivat yhdessä, sulassa sovussa. Kuopion lentoasemalla sijaitsevan Karjalan lennoston Hawkin tai Hornetin lentoa voi ihailla aitiopaikalta, lentoravintolan ikkunasta. Yhteistoiminnassa ovat myös Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennosto, Rovaniemen lentoasema ja Lapin lennosto sekä Jyväskylän lentoasema ja Tukilentolaivue Tikkakoskella. Yksinomaan sotilaskäytössä ovat Utin, Hallin ja Kauhavan lentoasemat. Ilmavoimien läheisyys näkyy ja kuuluu yhteistoimintalentoasemien arjessa. Reittiliikenteeseen ja lentoasemien normaaliin päivärytmiin se ei vaikuta. Ilmavoimien läsnäolo on meille pelkästään mieluisa asia. Yhteistyö on molemmille osapuolille järkevää ja sujuu erinomaisesti, toteaa Kuopion lentoaseman päällikkö Heikki Jouppila. Noin puolet kaikista laskeutumisista Kuopiossa tekee Ilmavoimat. Taloudellinen hyöty kaikille on kiistaton ilmailun aikaansaamasta liikevaihdostamme täällä Kuopiossa runsaat puolet tulee tällä hetkellä sotilasilmailusta. Ilmavoimien ansiosta lentoaseman toiminnoilla on enemmän mielekkyyttä ja investoinneille käyttökertoja. Tukikohdan olemassaolo vaikuttaa myönteisesti myös alueen työllisyyteen. Aluevalvonnan mahdollistamiseksi lentoasema on avoinna ympäri vuorokauden, mikä puolestaan varmistaa myös siviililiikennettä. Vastaavasti Ilmavoimilla olisi ilman yhteistyötä nykyistä rajallisemmat edellytykset koulutuslentotoimintaansa; omien lentokenttien ylläpito sitoisi kohtuuttomasti käyttömenoja. Yhteiseksi eduksi Ilmailulaitos vastaa lentoaseman kaikesta ylläpidosta, kunnossapidosta ja lennonvarmistuspalveluista. Puolustusvoimien pääsotaharjoitus toteutettiin kesäkuussa Etelä-Suomen ilmatilassa. Ilma 2002 -harjoitus oli hyvä osoitus siviili- ja sotilasilmailun yhteistyöstä Suomessa, sanoo Ilmailulaitoksen lennonvarmistusosaston johtaja Heikki Jaakkola. Harjoituksen mahdollisti siviili- ja sotilasilmailun yhteinen lennonvarmistusjärjestelmä, jonka ansiosta molempien osapuolten tarpeet on mahdollista sovittaa yhteen erikoistilanteiden ajaksi, jopa Etelä-Suomen melko vilkkaasti liikennöidyssä ilmatilassa, Jaakkola kiteyttää. Puolustushallinnon omaisuutta Ilmailulaitokselle Puolustushallinnon lentoasemilla olevan kiinteän omaisuuden siirtyminen Ilmailulaitokselle oli osa suurta projektia, jossa puolustuhallinnon kaikki kiinteää omaisuutta koskevat omistusjärjestelyt muuttuivat. Siirtoa valmisteltiin Ilmailulaitoksessa kertomusvuoden aikana. Omaisuuden siirto toteutui eduskuntakäsittelyn jälkeen vuoden 2003 alusta. Ilmailulaitoksen tarkoituksena on hoitaa omaisuutta siten, että siirtyvä maaomaisuus jää Ilmailulaitokselle ja rakenteet ja muu rakennettu omaisuus siirretään perustamisvaiheessa olevalle Ilmailulaitoksen tytäryhtiölle, kertoo Ilmailulaitoksen varatoimitusjohtaja Lauri Vänskä. Näin erityisomaisuuden hoito on erillään Ilmailulaitoksen muusta toiminnasta ja samalla taloudellisesti läpinäkyvää. Omaisuuden hoito ei aiheuta muutoksia puolustuslaitoksen toimintaan. Ilmailulaitoksen ja Ilmavoimien väliset suhteet, joita vuonna 2001 uudistettu yhteistoimintasopimus vahvistaa, säilyvät hyvinä omaisuuden siirron jälkeenkin, Lauri Vänskä vakuuttaa. 24

Ilmailulaitos ja Vantaan kaupunki: Aviapolista kehitetään vauhdilla Vantaan kaupunki, Ilmailulaitos ja toistakymmentä merkittävää yritystä ovat sopineet yhteistyöstä Aviapolis-alueen kehittämiseksi ja markkinoimiseksi. Aviapolis on Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitseva yritysalue, josta käsin suomalaisyritysten on helppo toimia kansainvälisillä markkinoilla. Kiinnostus aluetta kohtaan kasvaa myös maailmalla. Viimeisten viiden vuoden aikana alueelle on sijoittunut 10 000 uutta työpaikkaa. Toimitilarakentamisen määrä ylsi tuona aikana yli puoleen miljoonaan kerrosneliömetriin. Rakentamisen vauhti jatkuu kovana: muun muassa Airport Plaza Business Parkin kolme yritystaloa saivat syksyllä 2002 käyttäjänsä, ja Technopoliksen 3 000 osaajalle rakentuva teknologiakeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä 2003. Aviapolikseen sijoittuneiden yritysten kesken ollaan luomassa myös hi-tech-verkostoa, jonka avulla kehitetään yritysten mahdollisuuksia mm. logistiikan ja ympäristöteknologian alueilla. Yhteispelastusasema valmistumassa Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan pelastusasema yhteistyössä Ilmailulaitoksen ja Vantaan kaupungin kesken. Keväällä 2003 valmistuva rakennus tulee toimimaan Vantaan kaupungin keskuspaloasemana. Uuteen Pelastuskeskukseen keskitetään myös Helsinki-Vantaan lentoaseman pelastuspalvelun hallinto sekä Avia Collegen pelastuskoulutus. Hankkeen rakennuttajana ja omistajana on Ilmailulaitoksen tytäryhtiö Lentoasemakiinteistöt Oyj. 25

26

3 Kerralla kuntoon Huoltomestari, työnjohtaja Arto Savolainen Helsinki- Vantaan lentoaseman kunnossapidosta suhtautuu rauhallisesti 3. kiitotien myötä laajenneeseen työsarkaansa: sisäänajovaihe on takanapäin, uudet liikkumisreitit selkärangassa, sateet ja lumimyrskyt koettu. Työnkierto on jo sujuvaa arkipäivää, vaikka uusissa termeissä ja nimikkeissä olikin oppimista. Koulutusvaihe oli tehokas ja yllätyksiltä on vältytty saimmehan kuuden rakennusvuoden aikana alueeseen jo tuntumaa. Huonolla kelillä on vilskettä, sillä vähintään kahta kiitotietä joudutaan pitämään silloin kunnossa yhtä aikaa. Työn määrä on luonnollisesti kasvanut, ja kiireitä on jouduttu tasaamaan ylitöillä. Asfaltoitua pinta-alaa on 56 prosenttia enemmän kuin ennen. Vaikka uusi kiitotie on alkuvaiheessaan ollut käytössä rajoitettuina kellonaikoina, sen kunnossapidosta huolehditaan jatkuvasti. Lennonjohdon kanssa sovitaan, mihin aikaan harjakoneryhmä, mukana liikkuvat lingot, perässä kulkeva kitkavaunu ja mahdollinen kemikaaliauto rientävät paikalle. Kiitotie 3 näkyy myös kunnossapidon kalustomäärässä. Ammattilaista ilahduttavat mm. neljä uutta harjakonetta ja työtä helpottava tekninen kehitys yleensä. Esimerkiksi työnsuunnittelussa auttavat nykyaikaiset säähavaintolaitteet. Työn laatuun vaikuttaa myös henkilöstön parantunut osaamistaso. Oleellisen erottaminen on tässä työssä tärkeää, sillä vilkasliikenteisellä lentoasemalla kenttä on saatava kuntoon kerralla ja tehokkaasti, painottaa 16 vuotta Ilmailulaitoksessa viihtynyt Arto. Kokemus on valttia. Kun kalusto monimutkaistuu, enää ei tarvita viittä kättä vaan hoksottimia! 27

Ilmailulaitos ja ympäristö Väylälaitosten ympäristöjärjestelmät arvioidaan 2004 Liikenne- ja viestintäministeriön ympäristöpolitiikan lähtökohtana on kestävän kehityksen periaate. Hallinnonalan ympäristötyö on kiteytetty ISO 14001 -periaatteita noudattavan ympäristöjärjestelmän muotoon. Ministeriön ja sen alaisten organisaatioiden välillä toimii ympäristövastaavien yhteistyöryhmä, joka ajankohtaisten asioiden lisäksi sopii liikennesektorin yhteisistä linjoista. Ministeriön oman toiminta- ja taloussuunnitelman (2003 2006) yhtenä tavoitteena on, että hallinnonalan laitoksilla ja virastoilla on niiden toimintaan suhteutettu ympäristöjärjestelmä, jonka kautta ne toteuttavat hallinnonalan ympäristöohjelmaa. Ministeriö edellytti tätä myös Ilmailulaitokselta hyväksyessään laitoksen tulos- ja rahoitussuunnitelman vuodelle 2002. Ministeriö suunnittelee alansa virastojen ja laitosten ympäristöjärjestelmien arvioimista vuonna 2004. Liikenne- ja viestintäministeriön ympäristötavoitteiden mukaisesti lähivuosina on myös kansainvälisessä yhteistyössä laadittava suuntaviivat rajat ylittävän lento- ja laivaliikenteen päästöjen vähentämiselle, kertoo Ilmailulaitoksen ympäristöpäällikkö Mikko Viinikainen. Yhdessä ministeriön kanssa tekemämme selvityksen mukaan sellaiset päästöjä vähentävät taloudelliset ohjauskeinot, jotka asetetaan lentomatkan pituuden suhteen, olisivat Suomen kannalta epäedullisia, sillä Suomen kansainvälisten lentomatkojen pituus on useita EU-maita suurempi, Viinikainen huomauttaa. Ilmailulaitos hyväksyi oman ISO 14001 -pohjaisen ympäristöjärjestelmänsä ja siihen liittyvän ympäristöpolitiikan tammikuussa 2001. Ensimmäinen johdon katselmus järjestettiin kertomusvuoden joulukuussa. Toiminnallisten ympäristötavoitteiden asettamisen katsottiin toimivan hyvin osana laitoksen koko toiminnan suunnittelua, mutta mitattavien tavoitteiden määrittelyä on kehitettävä. 28

Ensimmäinen ympäristöraportti valmistui Helsinki-Vantaan kehittymisestä näyttelykierros Kertomusvuonna valmistui Ilmailulaitos-konsernin ensimmäinen ympäristöraportti, joka kertoo lentoasemien ja lentoliikenteen ympäristövaikutuksista sekä Ilmailulaitoksen roolista ja mahdollisuuksista näiden vaikutusten ohjaamisessa ja vähentämisessä. Raportissa keskitytään Ilmailulaitoksen oman toiminnan ympäristönäkökohtiin, kuten talvikunnossapitoon, mutta koska raportti on laitoksen ensimmäinen, kerättiin siihen perustiedot myös ilmailun yleisistä ympäristövaikutuksista. Lentoasemien ympäristötiedot perustuivat ympäristöjärjestelmän mukaiseen sisäiseen raportointiin. Ilmailulaitos laatii seuraavan ympäristöraportin vuonna 2005. Siihen mennessä vakiinnutetaan ympäristötietojen keräys- ja käsittelymenetelmät sekä seurannassa käytettävät tunnusluvut. Välivuosien tulokset julkaistaan lyhyenä katsauksena sekä painotuotteena että Internetissä. Jatkotyöryhmä arvioimaan lupaharkintaa Siviili- ja sotilasilmailun ympäristövastuukysymyksiä pohtineen työryhmän raportti valmistui 2002. Sen mukaan uusia ympäristölupia ei vakiintuneesti toimiville lentoasemille pääsääntöisesti tarvita. Helmikuussa 2002 ympäristökeskuksille jätettyjen rekisteröinti-ilmoitusten perusteella lupavelvoitteita ei myöskään ole toistaiseksi määrätty. Aiempien lupien määräaikaisuus saattaa kuitenkin edellyttää luvan hakemista. Ympäristöministeriö asetti vuoden lopussa uuden työryhmän, jonka tehtävänä on tarkastella lentopaikkojen ympäristölupien erityispiirteitä, kuten lentotoimintaa koskevien lentoturvallisuusmääräysten huomioonottamista ympäristövaikutusten ohjaamisessa. Kevättalvella järjestettiin seitsemän lentokonemeluun liittyvää tiedotusnäyttelyä yhdessä Helsinki-Vantaan lentoasemaa ympäröivien kuntien kanssa. Asukkaat saivat tilaisuuksissa tutustua lentoaseman historiaan, lentämisen etuihin ja haittoihin, lentoreittien laadintaan, kiitoteiden käyttöön sekä lentokoneiden melun kehitykseen, seurantaan ja hallintaan Helsinki-Vantaalla. Samalla he saivat tilaisuuden keskustella Ilmailulaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Näyttelyissä kävi yhteensä noin 350 asukasta. Heiltä saatu palaute koostettiin ja toimitettiin ympäristöviranomaisille tiedoksi. Liukkaudentorjunta-aineiden tutkimuksesta tuloksia Ilmailulaitos on ollut mukana rahoittamassa Suomen ympäristökeskuksen monivuotista liukkaudentorjunta-aineiden tutkimusta, jonka laboratoriotutkimukset valmistuivat 2002. Suodatuskokeiden perusteella lupaavimmaksi perinteisen tiesuolan korvaajaksi osoittautui kaliumformiaatti, joka hajoaa nopeasti ja kuluttaa happea muita tutkittuja liukkaudentorjuntaaineita vähemmän. Formiaatteja on lentoasemilla käytetty jo muutamia vuosia yhdessä asetaattien kanssa. Tutkimus jatkuu 2002 2003 tehtävissä maastokokeissa, joissa täsmentyy, miten formiaatti hajoaa todellisissa liukkaudentorjuntaolosuhteissa maaperään imeytyvän sulamisveden mukana. 29

Ammattitaidon ja toiminnan kehittäminen Osaajia omasta oppilaitoksesta Merkittävin uusista ammatillisista koulutushankkeista Ilmailulaitoksessa vuonna 2002 liittyi Helsinki-Vantaan lentoaseman kolmanteen kiitotiehen: uuden toimintaympäristön tarpeisiin täydennyskoulutusta saivat lennonjohtajat sekä kunnossapito- ja pelastuspalveluhenkilöstö. Täydennyskoulutus järjestettiin Avia Collegessa, Ilmailulaitoksen omassa ammatillisessa erikoisoppilaitoksessa. Avia College tarjoaa ammatillista peruskoulutusta ilmailuammatteihin sekä kertaus-, jatko- ja lisäkoulutusta Ilmailulaitoksen tarpeiden mukaan. 30

Lennonjohtajien täydennyskoulutus toteutettiin syksyn 2002 aikana. Jokaisen lennonjohtajan koulutusjaksoon kuului 5 7 koulutuspäivää, joihin sisältyi tutka- ja tornityöskentelyä lennonjohtosimulaattorilla. Koulutettavia olivat Helsinki-Vantaan ja Malmin lentoasemien lennonjohtajat sekä lennontiedottajat ja assistentit, yhteensä noin sata henkilöä. Kunnossapitohenkilöstön koulutus alkoi noin vuosi ennen uuden kiitotien käyttöönottoa. Liikkumisreittien, lisäkaluston ja radioliikennekoulutuksen lisäksi ohjelmaan kuului ajoneuvoluvan uudelleen suorittaminen. Helsinki-Vantaan kunnossapidossa työskentelee noin 60 vakituista ja 40 talviaikaista työntekijää. Yleisen henkilöstökoulutuksen tasolla lentoasemilla toteutettiin uuden vuorosuunnittelujärjestelmän käyttämiseen liittyvää koulutusta. Toimialojen esimiehille suunnattu erityinen työnohjaushanke käynnistettiin. Henkilöstön kehittäminen on Ilmailulaitoksen toiminnan erityisluonteen vuoksi oleellisen tärkeää. Osaaminen korostuu kaltaisessamme asiantuntijaorganisaatiossa, jossa osa koulutustoiminnasta on jo kansainvälisten standardien mukaisesti ulkoapäin säädeltyä, sanoo hallinto- ja henkilöstöosaston johtaja Erkki Pitkänen. Henkilöstökoulutuksen toteuttajana yleisesti Ilmailulaitokselle voi antaa hyvän arvosanan. Koulutuskulut kattavat 4 5 prosenttia yrityksen koko palkkapotista, Erkki Pitkänen mainitsee. Korkean ammattitaidon ylläpitäminen muodostaa osaltaan kuvaa arvostetusta työnantajasta, jonka päämääriä ovat turvallisuus ja asiakkaiden paras mahdollinen palvelu. Lennonvarmistustyön prosessianalyysi Ilmailulaitoksessa jatkettiin vuonna 2001 aloitettua lennonvarmistuksen prosessianalyysi-hanketta. Hanke on alun perin saanut alkunsa Ilmailulaitoksen ja Suomen lennonjohtajien yhdistyksen keskinäisestä sopimuksesta kehittää lennonvarmistuksen työyhteisöä. Vuoden 2002 aikana hanketta laajennettiin koskemaan muitakin toimialoja, kuten kunnossapidon ja lennonneuvonnan työtä. Menetelmää sovellettiin myös koko lentoaseman palveluketjun kuvaamiseen ja menetelmän koulutus otettiin osaksi talon perusesimiesvalmennusta. Hankkeessa on sovellettu Työterveyslaitoksella kehitettyä työprosessien mallintamismenetelmää, jossa työtä tarkastellaan eri näkökulmista. Prosessianalyysin työskentelytapa on osoittautunut hyväksi tavaksi kehittää vuorovaikutusta sekä kanavoida työn kehittämistarpeita laitoksen yksiköiden työstettäväksi. Prosessianalyysiä jatketaan vuoden 2003 aikana. Vuorosuunnittelua ja palkanlaskentaa tehostettiin Vuoro- ja työajan suunnittelun sekä palkanlaskennan tehostamiseksi hankittu uusi vuorosuunnittelujärjestelmä oli tuotantokäytössä lähes kaikissa Ilmailulaitoksen vuorotyötä tekevissä yksiköissä vuoden 2002 loppuun mennessä. Toteumatietojen automaattinen siirto vuorosuunnitteluohjelmasta Ilmailulaitoksen henkilöstö- ja palkkajärjestelmään käynnistyi joulukuussa 2002, ja ohjelma saadaan kaikkien yksiköiden osalta tuotantoon kevään 2003 aikana. Uusi ohjelma yhtenäistää Ilmailulaitoksen työ- ja virkaehtosopimusten soveltamiskäytäntöjä, tehostaa vuoro- ja työaikasuunnittelua sekä palkanlaskennan prosessia ja vähentää virhealttiiden manuaalisten vaiheiden määrää. Ilmailulaitoksen koko henkilöstöstä noin 1 400 tekee vuoro- tai jaksotyötä. Yhteistoiminta-alueista tulosyksiköitä Lentoasemien yhteistoiminta-alueita ovat Pääkaupunkiseutu, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Keskinen Suomi, Pohjoinen Suomi ja Lappi. Yhteistoiminta-alueet 31