MAL-sidosryhmäfoorumin anti Tampere-talo 2.10.2015
Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseudut ovat kasvun moottoreita. Työ käynnistynyt 2008 ensimmäisellä rakennesuunnitelmatyöllä. Pilottisopimus valtion kanssa, seuraavalla hallituskaudella vakiinnutettiin. 2040-suunnitelma hyväksyttiin keväällä. Nyt mietitään aiesopimuksen sisältöä ja tiekarttaa vuoteen 2040. Mukana on seudullisesti merkittäviä hankkeita. Kolme kokonaisuutta: vahvat yhdyskunnat, sujuva arki, elinvoimainen seutu. Sopimus on tärkeä, koska rakennesuunnitelma on poliittisesti, ei juridisesti pätevä. Tästä johtuen haluamme vahvistaa rakennesuunnitelmaa aiesopimuksella. Keskusteluyhteys keskeisiin ministeriöihin tärkeä. Iso harjoitus kaupunkiseudulla kun hyväksyjinä ovat kunnat. Tarvitaan foorumeita, useampia vaiheita, jotta kehittyy osapuolten yhteisessä keskustelussa. Tavoitteena on, että joulu-tammikuussa valtuustot hyväksyisivät sopimuksen.
Matti Vatilo, YM Sopimuksia tehdään suurimpien kaupunkiseutujen kanssa, Tampere on siinä joukossa mukana. Raamit tekemiseen tulevat hallitusohjelman kautta. MAL-sopimukset ovat osa kärkihankekokonaisuutta. Painopisteet 10 vuoden aikajänteellä, niistä kärkihankeaihiot. MALaiesopimuksista siirrytään MAL-sopimuksiin, sitoutuminen puolin ja toisin olisi vielä vahvempaa. Kilpailukyvyn vahvistaminen (vanha termi kasvusopimus) ja MAL-sopimus linkittyvät tiiviisti yhteen. Kehittämisalustojen löytäminen on uusi haaste. Uudet ideat ja mallit yhteistyölle ovat erittäin tervetulleita. Mukana sopimuksessa tulisi olla vain keskeisimmät hankkeet, sellaiset jotka edellyttävät kuntien yhteistyötä sekä seudun ja valtion yhteistyötä. Keskeisiä näkökohtia ministeriöiden näkökulmasta: asuntotonttien riittävyys, asuntomarkkinoiden monimuotoisuus ja asumisen hinnan kohtuullisuus, huomioiden erityisesti turvapaikanhakijoiden suuren määrän aiheuttama asuntotarvepiikki isommissa kasvukeskuksissa, erityisesti Helsinki, Tampere,Turku; huomioitava kokonaisuutena toiminnallinen kaupunkiseutu, eheä yhdyskuntarakenne, täydennysrakentaminen; palvelurakenne; asemanseutujen kehittäminen; pilotit ja kokeilualustat ( living lab -ajattelu).
Risto Murto, LVM Yksi viesti: liikennepolitiikassa kaikki tulee muuttumaan. Hankelistoja ei tehdä enää. Piste. Nyt tehdään liikenteen toimintaympäristön kehittämistä. Vastauksia ei ole, haastetaan seutuja löytämään ratkaisuja. Digitalisaatio ja automatisaatio vyöryvät arkeen. LVM tavoitteet MAL-neuvotteluille: digitalisaation ja automatisaation hyödyntäminen, joukkoliikenne, vaihtoehtoiset energiamuodot, kävely ja pyöräily. Keinot ja rahoitus: MAL-rahoitus, käyttö myös katuverkolla, suurten infrahankkeiden rahoittaminen innovatiivisilla rahoitusmalleilla.
Juha Kostiainen, YIT Kilpailukyky ei ole yleiskäsite, kysymys on siitä, minkä suhteen halutaan olla kilpailukykyisiä (mitä yrityksiä/asukkaita tavoitellaan). Tampere kakkosena kaupunkien kasvussa. Kaupunkien ja kehyskuntien suhteen on tapahtunut käänne, kehyskunnat vetävät heikommin kuin aiemmin. Tarvitaan monenlaisia asuntoja, eri heimoille. Ongelma Suomessa on, että meillä on perinteisesti tehty funktionaalista kaupunkisuunnittelua, toiminnot eri paikoissa. Nyt ollaan pääsemässä mixed use -ajatteluun. Suomi sijoittunut siinä vertailuissa heikosti. Aluebrändäyksen merkitys kasvaa. Miksi muutetaan: Työ, puolison työ, työllistymismahdollisuudet tärkeitä Henkilökohtaiset verkostot tärkeitä, opiskelualueisiin kiinnitetään Pehmeät tekijät eivät Helsingissä ole kovinkaan tärkeitä Suomessa työ seuraa korkeasti koulutettuja, muut seuraavat työtä. Lisää keskustelua www.nokkelakaupunki.fi 6.10.2015
Kimmo Kurunmäki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Halutaan, että Tampereen kaupunkiseutu on vahvan Suomen kasvukäytävän pohjoinen keskus. Arvioidaan että 110 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä. Alueen pitää toimia hyvin. Ytimenä on keskusverkko. Tampere keskellä, vahvat ja vahvistuvat keskukset joista useimmat kehyskuntien keskuksia, pienempiä keskuksia. Näiden kytkeminen joukkoliikenteellä tuo elinvoimaisia keskuksia, hyvät palvelut. Monipuolisuutta tarvitaan. MAL-aiesopimuksen seurannassa merkittäviä asumisen asemakaavoja valmistui keskeisille alueille. Etelän suunta vaikein. Ei haluta tuijottaa vain määrällisiä asioita vaan myös sitä millaista syntyy. Raitioliikenne synnyttää tiivistä vyöhykettä, lähijunasta pistemäisiä tiiviitä keskuksia. Oli joukkoliikenneväline mikä tahansa, niin haetaan monipuolisuutta. Uudet tavoitteet kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on asetettu. Isot kehyskunnat nostivat tavoitteitaan. Työpaikka-alueista keskustat tärkeimpiä, liittyy palveluvaltaistumiseen. Osaamiskeskittymiä ovat yliopistot. Yritysalueita on väylien varrella, tarvitsevat tilaa. Tässäkin on haettu erityyppisiä työpaikka-alueita.
Ryhmätyöt kuudessa teemassa 1. Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne 2. Keskukset ja täydennysrakentaminen 3. Monipuolinen asuntotuotanto 4. Palvelujen saavutettavuus 5. Liikenneverkko 6. Yritysalueet 6.10.2015
Ryhmä 1. Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne Kärkihankeidea: Lähiraideliikenteen liittyminen matkaketjuihin Sisältö Joukkoliikennelautakunnan toimivallan laajentaminen junaliikenteeseen, jotta voidaan turvata seudun omissa intresseissä oleva joukkoliikenteen kehitys. Liikenne kilpailutetaan, VR:n kalusto siirretään valtakunnalliselle kalustoyhtiölle. Vaihtojen sujuvuuden kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Esimerkiksi reittien hakuun yksi ja sama palvelu paikallisliikenteestä VR:lle. Tekijät Seututoimisto, joukkoliikennetoimisto, LVM, Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö JOLI (vaihtojen sujuvuus), muut toimijat Asiakkaat Kaikki Ministeriöt kommentoivat: LVM: Sisältää lainsäädännöllisiäkin uudistuksia. Voidaan ottaa esille MAL-sopimuksessa.
Ryhmä 1. Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne Muut ideat Paikalliset innovaatiot käyttöön ja edistämään yritystoimintaamme Älykkäät matkaketjut Matkaketjut (välineet, ICT, verkko). Esim. junalla Kalkkuun ja kutsuliikenteellä Kolmenkulmaan Lentokentän kytkeminen liikenneverkkoon, yhteydet lentokentälle Joukkoliikenteen laatukäytäväverkosto kokonaisuutena Mikä on Tampereen joukkoliikenneidentiteetti? Autoton, kävelevä vai pyöräilevä Tampere Ratikka kärkihankkeena Raitiotiekäytävät kuntoon ja liikenne aluksi sähköbusseilla Ratikkaväylien bulevardisointi, esim. Teiskontie, Naistenmatkantie Pysäköintinormi osaksi porkkanapakettia, jolla edistetään asemanseutujen ja ratikkavyöhykkeen maankäytön toteutumista Rakennesuunnitelmassa esitettyä junaliikenteen palvelutasoa parempi junatarjonta mahdollistaa joukkoliikennevyöhykkeen laajentamisen ratakäytäville Rautatieliikenteen kilpailutuksen vaikutukset -> lähijuna Lähijunaliikenteen kehittäminen toimivallan laajentaminen kilpailuttaminen Ilmainen pysäköinti asemanseuduille Olemassa olevat pysäkit käyttöön Tiivistysrakentaminen & asemat käyttöön: Ruutana, Suinula, Janka, Kangasalan asema Nurmi-Sorila tärkeä, pohjoiseen kulkijoita paljon
Ryhmä 2. Keskukset ja täydennysrakentaminen Kärkihankeidea: Asemanseutujen kehittäminen Sisältö Kehittämisprosessin parantaminen Suunnittelun sujuvoittaminen ja avoimen suunnittelukulttuurin kehittäminen Kaavojen joustavuus Kehittämisporkkanat -> pysäköintinormit räätälöidysti Osapuolten yhteistyö ja sopiminen, miten luodaan edellytyksiä -> valtio/seutu/kunnat Rahoitusmallien monipuolistaminen -> toteuttajatahot mukaan Tekijät Seututoimisto ja Pirkanmaan liitto valmistelussa Valtiotaho ja kunnat sopivat, toteutumisen edellytykset Toteuttamiseen liittyvät rakentajat, rahoittajat ja kunnat Ministeriöt kommentoivat: YM: Sisältää MAL-sopimuspotentiaalia. Pilottihankkeita on viritteillä asemanseutuasioissa. Valtion maata omistavat yksiköt kokoontuvat. Tämä ei riitä, vaan tarvitaan kehittämisalusta jota kannattaa työstää sopimuksen puitteissa. LVM: Innovatiivisia rahoitusmalleja kannattaa edistää. Asiakkaat Loppukäyttäjät eli seudun asukkaat ja yteisöt Yritykset Kunnat ja alueet, koko Suomi
Ryhmä 2. Keskukset ja täydennysrakentaminen Muut ideat Asemanseutujen konseptien uudistaminen Nykyisen infrastruktuurin tehokas hyödyntäminen, nykyisten aluekeskusten kehittäminen Kaavoituksen sujuvoittaminen keskusta-alueilla Keskustojen funktion kirkastaminen Täydennysrakentaminen, rakennusoikeutta keskustoihin lisää ja ylöspäin, korkeampia taloja Täydennysrakentamisen org. ratkaisu ja business-idea Oriveden suunnan täydennysratakäytävän rakentaminen (Messukylä, Hankkio, Vehmainen, Vatiala, Kangasalan asema, Ruutana, Suinula, Oriveden asema) Lempäälän asemanseutujen kehittäminen Infra -> valtio Alueet -> konsortiot Silta Haaralaan Härmälä-Partola-Rautaharkko yhteiseksi kehittämisalueeksi Valtion sitoutuminen, MAL-rahoituksen käytön suunnittelu yhdessä seudun kuntien kanssa MAL: Nyt tarkoittaa, miten valtio ja Tampere sopivat, pitäisi saada muut kunnat mukaan sopimaan (infrastruktuuri-investoinnit) Asemanseutujen ja ratainfrastruktuurin kehittämiseen kolmannen osapuolen rahoitusta kuntien ja valtion lisäksi Suunnittelu- ja toteutusprosessien kehittäminen avoimuuden ja vuorovaikutteisuuden suuntaan -> tietoa, vähemmän epäluuloja Lisätään valinnanvapautta! Normien purku
Ryhmä 3. Monipuolinen asuntotuotanto Kärkihankeidea: Asuntomarkkinointi vuokra-asuntotuottajille Sisältö Edistetään kehyskuntien vuokra-asuntotuotantoa markkinoimalla alueita vuokra-asuntotuottajille Normien joustavoittaminen Rahoituksen uudet mallit Tekijät Kuntien/seudun yhteinen markkinointi Asuntorakentajat Kunta vastaa että rakennesuunnitelma toteutuu Asiakas Kuntalaiset, asuntorakentajat Ministeriöt kommentoivat: YM: Hyvä esimerkki seudun sisäisen yhteistyön kehittämisestä osana MAL-sopimuksia.
Ryhmä 3. Monipuolinen asuntotuotanto Muut ideat Suuren hankkeet + asuminen uusia rahoitusideoita ARA välimalli rahoitukseen Muitakin toimijoita vuokra-asuntotuotantoon Ei vain Sato Osuuskuntarakentamisella asuntoja S-liike Uudet, pienemmät rakentajat -> kokeilukulttuuri Tonttitarjonta pienemmillekin rakentajille Vapaarahoitteisen asuntotuotannon rakennuttajien imeminen myös kehyskuntiin Vuokra-asuntojen tarjontaa myös kehyskunnissa, uusia toimijoita Kärkihankkeiden mahdollistaminen normien joustoilla Vuokra-asuntotoimijoille tiedon lisääminen Tampereen seudun kasvusta Asuntojen muunneltavuus, tilojen käytön muunneltavuus Asuntojen muunneltavuus perheen kehitystarpeisiin Samalla alueella kerrostaloja, ok-taloja, monenlaisia asuntoja, voi muuttaa alueen sisällä Toimitilojen käyttötarkoituksen muuttaminen Asukkaiden yhteisöllisyys Asuinympäristössä mahdollisuus hyvinvoinnin edistämiseen Eri sukupolvet asuisivat yhteisissä tiloissa Kärkihanke: korttelissa työpaikkoja, kauppaa ja rivitalo-, omakotitalo- ja kerrostaloasuntoja samassa. Yhteisötiloja. Ryytimaata. Kylämäinen elämäntapa. Sisäinen palvelutoiminta. Vuoreksessa on löysällä kaavalla Kommuuniasuminen
Ryhmä 4. Palvelujen saavutettavuus Kärkihankeidea: Palvelujen saavutettavuus Sisältö Roolit ratkaisevat: Mikä on Tampereen keskustan rooli seutukeskuksena? Entä aluekeskukset ja lähipalvelukeskukset? Palvelut ymmärrettävä monipuolisesti, ei vain kaupan palvelut Asiakkaat Kaikki ovat asiakkaana. Paikallisilla eri näkökulma kuin turisteilla. Ministeriöt kommentoivat: YM: Hyvä näkökulma, lähdetään ihmisistä ja ihmisten tarpeista. Tampereen teknillisessä yliopistossa tehty liikkumisen mallinnus osoitti, että ihmisten käyttäytyminen ei välttämättä noudata kaavoittajan aluehierarkiaa.
Ryhmä 4. Palvelujen saavutettavuus Muut ideat Aluekeskusten vahvistaminen (palvelut, asuminen, liikenne) Nykyisten aluekeskusten palvelujen monipuolistaminen ja keskusten vahvistaminen Syrjäkaupunginosat huomioitava suunnittelussa tasa-arvoisesti keskikaupungin kanssa. Myös terveyspalveluissa! Teisko, Viljakkala, Kuru Ei saa unohtaa Viljakkalaa, Kurua ja Teiskoa, terveysbussi Kävely- ja pyöräily-ympäristön edellytykset valtakunnan tasolla uudella tavalla kehitettävä Olemassa olevien kevyen liikenteen väylien parantaminen Pyöräilyreittien selkeämpi merkintä, ei jalankulkijoita samaan käytävään pyöräilyjöiden kanssa. Rotvallien poistaminen reiteiltä. Mallia Amsterdamista. Digipalveluiden vaikutus robotiikka-autotoiminnot -> verkostot liikenteen järjestelemisessä Palvelujen markkinointi: selkeys, diginäytöt, digiportaalit Matkaketjujen kehittäminen Eri kulkumuotojen yhdistäminen (selkeät reitit) pyörä -> juna, ratikka, bussi -> Tavaroiden kuljettaminen joukkoliikenteessä (esim. ruokakassit) Joukkoliikenne kauppoihin Joukkoliikenne merkittäville työpaikka-alueille ja osaamiskeskittymiin oltava kunnossa (vrt. Mediapolis ja Kolmenkulma) Liityntäpysäköinti Laatukäytävät
Ryhmä 5. Liikenneverkko Kärkihankeidea: Airport Sisältö Liikennemuotojen yhdistäminen. Airport yhdistää raide- tie- ja lentoliikenteen yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Asemakeskus-lentokenttä yhteys Syöttöliikenneyhteydet. Eivät hyödynnä vain lentokenttää vaan tuovat hyötyjä myös yrityksille Matkaketjut Älyliikenne (digitalisaatio) Tekijät Kunnat, seutukunta, kaupunkiseutu, sidosryhmät (kauppakamari, yritykset, maakuntaliitot), läntinen ja keskinen Suomi Kansallinen asia Suomi kaupungistuu myös muualta kuin pkseudulta. Liikennepalvelujen tuottajat keskeisessä asemassa. Valtiolliset toimijat Finavia, Finnair, VR Ministeriöt kommentoivat: LVM: Hyviä asioita ja ideoita. Lentoaseman suhteen kannattaa pohtia haluaako sen ostaa itselleen. Mikä konsepti toimisi? Infra alustana tuo mahdollisuuden, toimivat palvelut ovat keskeisiä. Infraan pitää lisätä matkaviestintäverkko mukaan, jotta voidaan hyödyntää tietoon liittyviä palveluja. Asiakkaat Business-elämä, ennen kaikkia vientiteollisuus. Matkailu, tapahtumat, kongressit. Kaikki liikkujat
Ryhmä 5. Liikenneverkko Muut ideat Lentokenttä Pirkanmaan ykköshanke, AiRRport-kärkihanke kv-pilotiksi, palvelee pohjoisempiakin maakuntia Shuttle -liikenne kaupunkikeskuksesta lentoasemalle Rahtiliikenteen kehittäminen (lentorahti) Liikematkailijan tarpeet lennot (kotimaan matkat, Keski-Eurooppa, muu maailma hubit) Asemakeskus ja lentoasema yhteys kuntoon (projektien kytkentä) Business-/työmatkat, matkaketjut lentokentälle jo ennen AiRRport-vision toteutumista (Tampere- Pirkkala, Helsinki-Vantaa) Vt 9 / kehätie, moottoritie lentokentälle Tre-Toijala lisäraiteet ja oikorata Verkostoterminaalit, etä-check-in esim. rautatieasemalla, digitalisaatiopilotti Raideliikenteen kehittäminen houkuttelevaksi ja miellyttäväksi (sujuvat vaihdot, voi hyödyntää matkaajan esim. työntekoon junassa) Yksityinen raideliikenne lähijunat Tampereelta Ylöjärvelle, Orivedelle, Lempäälään ja Nokialle Matkaketjut (kaikki liikennemuodot) Solmupisteet: mahdollisimman sujuvat vaihdot. Ratikka-juna: Lielahti, Tampere as, Vuohenoja, Rantaperkiö. Bussi-juna: Nokia, Tesoma, Ylöjärvi, Sääksjärvi, Lempäälä Suomen kasvukäytävä, HHT-akseli TEN-T-verkko, kansainväliset rahoituskanavat Kolmos- ja nelosraiteiden rakentamisen vauhdittaminen Digipalvelut: tietoisuus ja markkinointi, palvelumuotoiluhanke Liikenteen palveluketju, MaaS -> pilotti päälinjoille, rautatieaseman ja lentokentän pysäköinti, linjaautoasemalle helposti tilausbussilla Sujuva ja turvallinen liikenne
Ryhmä 6. Yritysalueet Kärkihankeidea: Terveyspalvelut, Kaupin kampus, elinkeinojen kehittäminen Sisältö Taustaa : Jo nyt tuotetaan palveluja joita koitetaan myydä ja markkinoida kansainvälisesti. Osaamista on. Esim. sydänsairaala, Coxas, Radius, Silk Yritysverkostot Digitaalisaatio UKK instituutin ennaltaehkäisevyys sopii kokonaisuuteen Palvelut (operaatioiden lisäksi kuntoutuspalveluille on kysyntää) Tekijät Yliopistot, sairaanhoitopiirit, vanhat ja uudet yritykset (esm. Kuntoutus- ja IT-yritykset). Kylpylät, uusien palvelumuotojen kehittäminen Ministeriöt kommentoivat: YM: Hyvä, että saadaan palvelut ja elinkeinot mukaan MALkokonaisuuteen. Hyvä esimerkki, miten konkreettisten casejen avulla voidaan kilpailukykyä vahvistaa. Hot Spot kannattaa hyödyntää. Asiakkaat Kansalliset ja kansainväliset asiakkaat Palveluiden käyttäjät Yritykset
Ryhmä 6. Yritysalueet Muut ideat Kuntien terve kilpailu yrityksistä Tampereelle lisää ja erilaisia yritystontteja Markkinointi: yritysalueita ja niiden sijoittumista seudun sisällä, eri tyyppisiä alueita Yritysasiakas päättää sijoittumisen Varmistetaan seudun hyvä tonttitarjooma Myös kuntakohtainen monipuolinen tonttitarjooma Kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostavat ja houkuttelevat osaamiskeskittymät (Kolmenkulma ja Tarastenjärvi, Kaupin kampus, Hervanta/Hermia, Mediapolis) Puskiaisten oikaisu VT 3 Uusia yritysalueita Sujuva arki Lentoaseman lähialueen kehittäminen Matkaketjut sujuviksi Biotalous-yritysalue (sertifioitu) oikoradan ja moottoritien väliin VT 3 oikaisu mahdollistaa seudullisesti merkittävän uuden yritysalueen Uudet tie- ja raideliikenneväylät, uudet asunto- ja työpaikka-alueet, työpaikka-alueiden profilointi Ratapihan siirto Tampereen pohjoisosa unohdettu täysin Pienyritykset pitää huomioida Nekalan alue asuntorakentamiseen